RAPORTTEJA 73 TALVIVAARAN KAIVOKSEN JALOSTUSKETJUN JA SIIHEN LIITTYVIEN INVESTOINTIEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 73 TALVIVAARAN KAIVOKSEN JALOSTUSKETJUN JA SIIHEN LIITTYVIEN INVESTOINTIEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET REINI KAARINA MÄÄTTÄ SUSANNA TÖRMÄ HANNU

TALVIVAARAN KAIVOKSEN JALOSTUSKETJUN JA SIIHEN LIITTYVIEN INVESTOINTIEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET REINI KAARINA MÄÄTTÄ SUSANNA TÖRMÄ HANNU 2011

Julkaisija Helsingin yliopisto Kampusranta 9 C Lönnrotinkatu 7 Ruralia-instituutti 60320 SEINÄJOKI 50100 MIKKELI www.helsinki.fi/ruralia Sarja Raportteja 73 ISBN 978-952-10-6485-2 978-952-10-6486-9 (pdf) ISSN 1796-0622 1796-0630 (pdf)

ESIPUHE Suomen kaivosteollisuus kasvaa nopeasti. Valtiovallan toimesta alan kehitystä vauhdittamaan on laadittu mineraalistrategia, minkä lisäksi kaivoslakia on uudistettu. Tuore kaivosrahoituksen selvitysraportti esittää tuntuvia panostuksia mineraaliteollisuuteen ja nostaa esiin keinoja kaivoshankkeiden rahoituksen helpottamiseksi. Mineraaliteollisuuden kasvulla on potentiaalia turvata Suomen raaka-ainehuoltoa ja tuoda alueille uutta elinvoimaa. Vahvan vuoriklusterin kehittyminen on mahdollista. Suomesta löytyy tarvittavaa osaamista malmin etsinnästä sekä alan koneiden ja laitteiden valmistuksesta. Monipuoliseen jatkojalostukseen sekä osaamisen ja viennin kasvuun on edellytyksiä ja valmiuksia. Merkittävimmät kaivoshankkeet sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivoshankkeiden lippulaivaksi on noussut Talvivaaran kaivos. Yritys on pystynyt kasvamaan ja hankkimaan rahoituksen omin avuin. Kaivoksen rakentaminen alkoi vuonna 2007 ja metallien tuotanto vuotta myöhemmin. Tuotannon odotetaan saavuttavan täyden tason muutaman lähivuoden aikana. Kaivoksen malmivarojen on arvioitu riittävän lähes viideksi vuosikymmeneksi. Ruralia-instituutti on selvittänyt kolmessa aiemmassa tutkimuksessa Talvivaaran kaivokseen liittyviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Talvivaaran kaivoksen vaikutukset ulottuvat Kainuun lisäksi moneen muuhunkin maakuntaan. Raaka-ainevirrat, huoltotehtävät ja kaivoksen tuotteiden jatkojalostus tuovat työtä monille toimijoille. Usean maakunnan talous vilkastuu. Tämä selvitys poikkeaa edellisistä siten, että kaivoksen toiminnan vaikutuksia on tutkittu koko jalostusketjun osalta Suomen kaikissa maakunnissa. Tutkimuksen johtajana on toiminut professori Hannu Törmä ja tutkijana FT, KTM Kaarina Reini ja HTM Susanna Määttä. Tutkimusta on avustanut tutkimussihteeri Terttu Poranen. Ruralia-instituutti haluaa kiittää tutkimuksen tilaajia ja rahoittajia Työ- ja elinkeinoministeriön alueiden kehittämisen yksikköä ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiötä. Toivomme tulosten hyödyttävän ja tukevan päätöksentekoa. Seinäjoella 29.4.2011 Sami Kurki Johtaja, professori

Sisällys Tiivistelmä... 7 Abstract...8 Kaivoshankkeen mahdollistivat uusi tekninen ratkaisu, markkinat ja oikea ajoitus 9 Pitkäaikaiset toimitussopimukset nikkelille ja sinkille...11 Tutkimuksen tavoitteet...12 Perustietojen hankinta...13 RegFin-laskentamenetelmä...14 Simulointien toteutus ja parametrisointi...14 Työllisyysvaikutukset...16 Talvivaaran kaivos parantaa lähialueensa työllisyyttä...16 Talvivaaran oma henkilöstö...16 Lähes puolet urakoinnista liittyi huolto- ja asennustöihin...17 Urakoitsijoilla riittää töitä Talvivaarassa...19 Talvivaaran kaivoksen jalostusketju... 20 Toiminta heijastuu eri puolille Suomea... 20 Maakunnat voisivat hyötyä enemmän kaivoksen raaka-aineostoista...22 Nikkelin jalostus piristää Satakunnan ja Lapin maakuntien aluetaloutta...23 Investoinnit vaikuttavat eniten Satakunnassa...25 Millä keinoin Talvivaaran kaivoksen hyötyjä Suomelle voidaan lisätä?...26 Yhteenveto...27 Lähteet... 30 RegFin-mallisovelluksiin liittyviä julkaisuja...31

KUVAT Kuva 1. Talvivaaran kaivoksen merkkipaaluja. Yhtiö perustettiin vuonna 2003...9 Kuva 2. Talvivaaran henk ilöstön määrän ja liikevaihdon kehitys 2006 2010...10 Kuva 3. Talvivaaran henkilöstön jakautuminen eri ryhmiin ja heidän kotipaikkakuntansa...16 Kuva 4. Talvivaaran henkilöstön kotipaikkakunnat henkilöstöryhmittäin...17 Kuva 5. Urakoitsijoiden työtuntien jakautuminen eri toimialoille...17 Kuva 6. Urakoitsijoiden henkilöstön jakautuminen eri henkilöstöryhmien ja asuinpaikkojen kesken...18 Kuva 7. Urakoitsijoiden henkilöstön asuinpaikat henkilöstöryhmittäin...18 Kuva 8. Urakoitsijoiden arvio työmäärän muutoksesta Talvivaarassa vuodesta 2010 vuoteen 2011...19 Kuva 9. Tuote- ja raaka-ainevirrat Talvivaaraan... 20 Kuva 10. Talvivaaran kaivostuotteiden jalostusketju...21 Kuva 11. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset eri toimialojen tuotantoon ja työllisyyteen Satakunnassa...23 Kuva 12. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset eri toimialojen tuotantoon ja työllisyyteen Lapissa....24 Kuva 13. Metallien valmistus -toimialan investointien kasvun vaikutus Satakunnan muihin toimialoihin...26 Kuva 14. Talvivaaran jalostusketjun vaikutus maakuntien taloudelliseen kasvuun, miljoonaa euroa...28 Kuva 15. Talvivaaran jalostusketjun vaikutus maakuntien työllisyyteen, henkilötyövuosia...28 TAULUKOT Taulukko 1. Talvivaaran henkilöstön kotikunnat eriteltynä henkilöstöryhmän mukaan.. 16 Taulukko 2. Talvivaaran kaivoksen raaka-aineiden hankinnan osuudet eri toimialojen tuotannosta Kainuun ulkopuolella...22 Taulukko 3. Talvivaaran kaivoksen raaka-aineiden hankinnan vaikutukset maakuntien talouteen ja työllisyyteen...22 Taulukko 4. Talvivaaran nikkelin jalostuksen osuudet perusmetallien valmistuksen toimialan tuotannosta...23 Taulukko 5. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset Satakunnan ja Lapin talouteen...23 Taulukko 6. Talvivaaran vaikutus kaupan alaan ja kuljetuspalveluihin Lapissa ja Satakunnassa...24 Taulukko 7. Talvivaaran kaivoksen toiminnasta aiheutuneet investoinnit...25 Taulukko 8. Talvivaaran kaivoksen toiminnasta johtuvien investointien taloudelliset vaikutukset eri alueille...25 Taulukko 9. Tulosten yhteenveto: Talvivaaran toiminta vilkastuttaa eniten Satakunnan ja Lapin taloutta...27

7 TIIVISTELMÄ Talvivaaran kaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun maakunnalle on selvitetty useassa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksessa. Kaivoksen vaikutukset ulottuvat kuitenkin Kainuuta laajemmalle alueelle. Tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa on selvitetty kaivoksen jalostusketjun aluetaloudellisia vaikutuksia Suomen kaikissa maakunnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan kaivokselta lähtevien tuotteiden kulkeutumista eri puolilla Suomea sijaitseviin jalostuslaitoksiin. Tavoitteena on arvioida jalostusketjun eri vaiheiden ja toimintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Myös jalostusketjussa toimivien yritysten lisäinvestoinnit on otettu tutkimuksessa huomioon. Laskelmat suoritettiin Ruralia-instituutissa kehitetyllä alueellisella yleisen tasapainon RegFin simulointimallilla. Talvivaaran kaivoksen jalostusketjussa selkein hyötyjä on Satakunta. Nikkelin jalostus tapahtuu Harjavallassa, mikä on vaatinut myös investointeja. Lisäksi Satakunnasta toimitetaan kaivokselle kemianteollisuuden tuotteita. Maakunnan talouskasvu lisääntyy 1,2 %-yksiköllä ja euroina runsaalla 80 miljoonalla. Työllisyys vahvistuu 365 henkilötyövuodella. Kertaluonteisena hyötynä perusmetallien jalostuksen investointien kasvu tuo alueelle vielä 112 henkilötyövuotta. Yhtä selvästi hyötyjänä erottuu Lappi. Alue toimittaa kaivokselle raaka-aineita, ja Lapin metalliteollisuus jatkojalostaa Harjavallasta tulevaa Talvivaaran nikkeliä ja korvaa näin ulkomaista nikkelin tuontia. Talouskasvu vahvistuu reilun 1,0 %-yksikön verran ja euroina lähes 60 miljoonaa. Työllisyys vahvistuu 239 henkilötyövuodella. Satakunnan ja Lapin yhteenlasketut hyödyt ovat noin 90 % jalostusketjun vaikutuksista. Vaikutukset muihin maakuntiin jäävät näin ollen pieniksi. Jalostusketjussa suurimmat vaikutukset tulevat nikkelin jatkojalostuksesta. Kaivoksen raakaaineiden hankinnasta ei hyödy mikään maakunta erityisen paljon. Kotimaan ostot ovat hajautuneet, ja ulkomaille valuu lähes kaksi kolmannesta raaka-aineiden hankintojen arvosta. Talvivaaran kaivoksen kokonaistyöllisyysvaikutukseksi saadaan 1 841 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutukset huomioidaan. Tämä koostuu Talvivaaran omasta henkilöstöstä (379 htv), urakoitsijoiden henkilöstöstä (376 htv), muiden toimialojen osuudesta (427 htv, Törmä ja Reini 2009c) ja raaka-aineiden ja jalostusketjun työllisyysvaikutuksesta (659 htv). Talvivaaran jalostusketju tuottaa seitsemässä muussa maakunnassa yhteensä suunnilleen yhtä paljon talouskasvua ja työllisyyttä kuin itse kaivostoiminta ja sen alihankinta Kainuussa. Talvivaaran kaivos työllistää eniten kainuulaisia. Henkilöstössä kajaanilaisia on yli 40 %, ja sotkamolaisten osuus on melkein kolmannes. Kainuun osuus on yhteensä 79 %. Myös kaivoksen urakoitsijoiden henkilöstöstä asuu suuri osa, lähes 60 %, Kainuussa.

8 ABSTRACT The regional impacts of the Talvivaara mine on the Kainuu region have been investigated by the Ruralia Institute of the University of Helsinki several times before. However, the impacts of the mine extend beyond Kainuu. This study is the first to examine the regional economic effects of the mine s refining chain on all Finnish regions. Additional investments of the firms in the refining chain have been taken into account. Calculations were carried out with RegFin, a regional general equilibrium simulation model developed at Ruralia Institute. The clearest beneficiary in the refining chain of the Talvivaara mine is the Satakunta region. Nickel is refined at Harjavalta, which has also required investments. In addition, some chemicals are delivered to the mine from Satakunta. According to the estimates, economic growth in the region is strengthened by 1.2 percentage points, or 80 million Euros, and employment is increased by 365 person-years. The increase in investments in the basic metal industry brings an additional one-time benefit of 112 person-years. The Lapland region is also benefiting. It delivers raw materials to the mine, and the local metal industry refines the nickel from Talvivaara that comes through Harjavalta. The need for imported nickel from abroad is consequently reduced. Economic growth is estimated to be improved by slightly more than 1.0 percentage points, or almost 60 million Euros, and employment is increased by 239 person-years. Satakunta and Lapland regions together receive about 90% of the benefits from the refining chain. Therefore, the impacts on other regions remain small. In the refining chain, the greatest impact comes from the upgrading of nickel. None of the regions benefit much from the purchase of raw materials for the mine. Domestic purchases are scattered and almost two-thirds of the raw material purchases flow abroad. The overall employment effect of the Talvivaara mine is 1,841 person-years (pyrs), taking into account the multiplier effects. This consists of Talvivaara s own personnel (379 pyrs), the contractors personnel (376 pyrs), the contribution of other sectors (427 pyrs, Törmä and Reini 2009c), as well as the employment effect of raw materials and the refining chain (659 pyrs). The refining chain of Talvivaara produces about the same total amount of economic growth and employment in seven other regions as self-mining and sub-contracting in Kainuu. The Talvivaara Mining Company draws most (79%) of its employees from the Kainuu region. Over 40% of the personnel are from Kajaani and almost one-third from Sotkamo. A large proportion of employees of the mine s contractors are also from Kainuu, totalling almost 60%.

9 KAIVOSHANKKEEN MAHDOLLISTIVAT UUSI TEKNINEN RATKAISU, MARKKINAT JA OIKEA AJOITUS Talvivaaran nikkeliesiintymä on varannoiltaan yksi Euroopan suurimmista. Alueen kaivosluvat myönnettiin Outokummulle jo vuonna 1986, mutta varsinainen esiintymän hyödyntäminen alkoi lähes 20 vuotta myöhemmin, kun Talvivaara Kaivososakeyhtiö sai hyödyntämisoikeudet helmikuussa 2004. Nikkeliesiintymä tuli houkuttelevaksi 2000-luvulla nopeasti kohonneiden metallien hintojen myötä, mutta rikastaminen vaati täysin uudenlaisen teknologian kehittämistä. Talvivaaran kaivoksella käytetään metallien rikastuksessa biokasaliuotustekniikkaa, joka perustuu metallien liuottamiseen malmista bakteerien avulla. Tällä tekniikalla rikastaminen on taloudellisesti kannattavaa matalapitoisestakin malmista. Talvivaaran kaivoksen louhinta ja biokasaliuotustekniikat testattiin koetoimintaprojektissa vuosina 2005 ja 2006. Kaivoksen rakentaminen alkoi kesällä 2007. Kaivostoiminta alkoi vuotta myöhemmin keväällä 2008 ja metallien tuotanto käynnistyi saman vuoden syksyllä. Ensimmäinen kaupallinen nikkelin tuotantoerä toimitettiin helmikuussa 2009. Kuviin 1 ja 2 on koottu merkkipaaluja Talvivaaran kaivoksen kehityksestä sekä tiedot liikevaihdon ja henkilöstön kasvusta. Talvivaaran kaivoksesta saatavat tärkeimmät metallit ovat nikkeli ja sinkki. Lisäksi saadaan pienempiä määriä kuparia ja kobolttia. Kaivoksen rakentamisen ja toiminnan käynnistyttyä arviot mineraalivarannoista ovat nousseet useaan kertaan. Viimeksi arviota nostettiin lokakuussa 2010. Nyt kokonaismineraalivarantojen määrä on 1 550 miljoonaa tonnia. Varannot sisältävät nikkeliä 3,4 miljoonaa tonnia ja sinkkiä 7,6 miljoonaa tonnia. Malmivarojen arvioidaan riittävän lähes viidenkymmenen vuoden tuotantoon. Talvivaara selvittää mahdollisuuksia laajentaa edelleen kaivoksen tuotantoa. Vuoden 2010 aikana Talvivaaran toiminnan painopiste on ollut tuotannon ylösajossa. Nikkeliä tuotettiin 1. kaupallisen nikkelierän toimitus / Norilsk Nickel Listautuminen LSE/Lontoo Kaivostoimin - nan aloitus Listautuminen OMX/Helsinki Sinkin tuotevirta sopimus / Nyrstar Uraanin myynti - ja ostosopimus / Cameco Kaivoksen rakentamisen aloitus Metallien tuotannon aloitus Nikkelin tuotanto 735 t Nikkelin tuotanto 10 382 t Nikkelin tuotanto - ennuste 22 000-28 000 t 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 1. Talvivaaran kaivoksen merkkipaaluja. Yhtiö perustettiin vuonna 2003. Lähteet: Talvivaaran vuosikertomukset, tilinpäätöstiedot ja kotisivut.

10 400 350 389 300 308 250 200 239 150 152,2 100 50 0 64 25 7,6 2006 2007 2008 2009 2010 Henkilöstö Liikevaihto, milj. euroa Kuva 2. Talvivaaran henk ilöstön määrän ja liikevaihdon kehitys 2006 2010. Lähteet: Talvivaaran vuosikertomukset ja tilinpäätöstiedot. 10 382 tonnia ja sinkkiä 25 462 tonnia. Kuluvan vuoden tavoitteet liittyvät edelleen tuotannon ylösajoon ja täyden tuotannon saavuttamiseen. Yhtiön tuorein nikkelin tuotantoennuste vuodelle 2011 on 22 000-28 000 tonnia (Tuotantopäivitys 7.4.2011). Talvivaara pitää mahdollisena nikkelin vuosituotannon tason nostoa jopa 50 000 tonniin johtuen mineraalivarantojen koon arvioiden noususta.

11 PITKÄAIKAISET TOIMITUSSOPIMUKSET NIKKELILLE JA SINKILLE Talvivaaralla on useita pitkäaikaisia myynti- ja ostosopimuksia. Norilsk Nickel on sitoutunut ostamaan Talvivaaran nikkelin kymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen erä nikkeliä toimitettiin Norilsk Nickelill e Harjavaltaan helmikuussa 2009. Harjavallan tehtaan nikkelinjalostuskapasiteetti on 60 000 tonnia vuodessa, mikä on riittävä Talvivaaran nikkelin täystuotannolle (50 000 tonnia/vuosi). Nikkelistä saatavat myyntitulot perustuvat metallien markkinahintoihin eli Lontoon metallipörssin (LME) nikkelin hintanoteerauksiin. Norilsk Nickel ostaa myös kaiken Talvivaaran tuottaman koboltin. Sinkin tuotevirtasopimus on solmittu belgialaisen Nyrstarin kanssa helmikuussa 2010. Talvivaara on sitoutunut toimittamaan koko sinkkituotantonsa Nyrstarille, kunnes 1,25 miljoonan tonnin suuruinen määrä sinkkiä on toimitettu. Talvivaara on saanut 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun sinkkituotevirrasta. Lisäksi Talvivaara saa 350 euroa louhinta- ja prosessointimaksua jokaisesta sinkkitonnista. Sopimukseen sisältyy myös ehtoja hinnankorotuksista riippuen muun muassa sinkin markkinahinnoista. Talvivaaran metallien liuotusprosesseissa on havaittu prosessiliuokseen liukenevan pieniä määriä luonnonuraania. Uraanin osuus koko Talvivaaran kaivoksen tuotantomäärästä on alle puoli prosenttia. Talvivaara suunnittelee aloittavansa sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton ja hyödyntämisen. Talvivaara on solminut uraanista myynti- ja ostosopimuksen Cameco Corporation yhtiön kanssa helmikuussa 2011. Cameco investoi uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen maksimissaan 60 miljoonaa dollaria. Cameco ostaa uraanin toimitushetken markkinahintoihin perustuvaan hintaan vuoden 2027 loppuun saakka vähentäen kuitenkin alussa maksuista talteenottolaitoksen investoinnin. Suunnitelmien mukaan uraanin talteenottolaitos olisi valmis vuonna 2012. Talvivaaran ja Camecon sopimus tarvitsee kuitenkin vielä useiden viranomaisten hyväksynnät. Talvivaaran malmi sisältää mangaania 0,3 %, mikä olisi myös hyödynnettävissä. Rikastamiseen liittyviä tutkimuksia on tehty ja elektrolyysiteknologian soveltaminen on osoittautunut toimivaksi. Päätöksiä kaupalliseen mittakaavan tuotannosta ei ole kuitenkaan toistaiseksi tehty. Investointipäätökset vaativat Talvivaaran mukaan kumppanuussopimuksia mangaanituotteiden tuotannosta ja markkinoinnista.

12 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Ruralia-instituutti on saanut toimeksiannon Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiöltä selvittää Talvivaaran kaivoksen jalostusketjun ja siihen liittyvien investointien aluetaloudellisia vaikutuksia Suomen kaikissa maakunnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan kaivokselta lähtevien tuotteiden kulkeutumista eri puolilla Suomea sijaitseviin jalostuslaitoksiin. Tavoitteena on arvioida jalostusketjun eri vaiheiden ja toimintojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Talvivaaran kaivoksen toiminnan laajuus asettaa vaatimuksia myös jalostusketjussa toimiville yrityksille. Näiden yritysten lisäinvestoinnit ja niiden merkitys on otettu mukaan tutkimukseen. Tutkimus hahmottaa kaivoksen koko Suomen laajuisia vaikutuksia. Yksityiskohtaisemmin tutkimuksen tavoitteet ovat: a) Selvittää raaka-aine- ja materiaalivirrat kaivokselle ja tuotevirrat kaivokselta jatkojalostajille. b) Selvittää jalostuslaitosten ja merkittävimpien jalostusketjussa toimivien yritysten tekemät ja suunnitteilla olevat investoinnit, jotka on tehty tai tehdään Talvivaaran kaivoksen vuoksi. c) Selvittää Talvivaaran kaivoksen työllistävää vaikutusta alueittain. Selvittää myös kaivoksen alihankkijoiden osalta työntekijöiden asuinkunnat. d) Laskennan parametrisointi ja vaikuttavuusskenaarioiden laatiminen edellä kuvattujen tietojen pohjalta. e) Laskea jalostusketjun aluetaloudelliset vaikutukset taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen. f) Esittää kokonaisarvio kaivoksen aluetaloudellisesta merkityksestä Suomelle ja maakunnille. Aikaisempiin Ruralia-instituutin julkaisemiin Talvivaaraa koskeviin tutkimuksiin (Saartenoja et al. 2007, Törmä ja Reini 2008b, Törmä ja Reini 2009c) verrattuna tässä työssä ei keskitytä ainoastaan kaivoksen sijaintialueelle, Kainuulle kertyviin hyötyihin. Tämän tutkimuksen painopiste on enemmän muiden alueiden saaman hyödyn ja vahvistuvien toimialojen selvittämisessä.

13 PERUSTIETOJEN HANKINTA Keskeisimmät tiedot laskentaa varten on saatu Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastatteluissa. Tärkeitä tietolähteitä ovat olleet myös yhtiön vuosikertomukset 2009 ja 2010, pörssi- ja lehdistötiedotteet sekä kotisivut. Tutkimuksen laskelmat perustuvat Talvivaaran kaivoksen vuoden 2010 tuotantomääriin, tuotannonkustannuksiin ja toteutuneeseen myyntiin. Jalostusketjun vaikutuksia varten selvitettiin sekä Talvivaaran kaivokseen kulkevat raaka-aine- ja materiaalivirrat että kaivoksen tuotteiden jatkojalostus. Keskeistä oli selvittää, miltä alueilta raaka-aineet ja materiaalit tulevat sekä millä alueilla kaivoksen tuotteiden jatkojalostus tapahtuu. Jalostusketjun tiedot on saatu suurimmaksi osaksi suoraan Talvivaaran Kaivososakeyhtiöltä. Lisäksi on haastateltu Norilsk Nickelin ja Outokummun edustajia. Koska Talvivaaran kaivoksen toiminta lisää myös kuljetuspalveluiden kysyntää, VR:n ja Kokkolan Sataman edustajia on myös haastateltu. Jalostusketjussa toimivilta yrityksiltä selvitettiin myös, oliko Talvivaaran kaivoksen toiminta johtanut kapasiteetin nostamistarpeeseen ja sitä kautta lisäinvestointeihin. Alueellisia työllisyysvaikutuksia selvitettiin tekemällä elomake-kysely Talvivaaran kaivoksen urakoitsijoille. Talvivaara nimesi 20 urakoitsijaa, joille kaikille lähetettiin elomake-kysely helmikuussa 2011. Kyselyssä selvitettiin, paljonko työtunteja ja henkilötyövuosia oli kertynyt vuoden 2010 aikana. Henkilöstöstä kysyttiin heidän kotipaikkakuntaansa sekä mitkä olivat työntekijöiden ja toimihenkilöiden osuudet. Kyselyssä selvitettiin myös, jatkuuko urakointi vuoden 2011 aikana. Kyselyn vastausprosentti oli 85. Tutkimuksen tulosten tarkastelussa on huomioitava se, että yrityksiltä saatujen tietojen tarkkuutta rajoittavat yhtiön tiedonantokäytännöt ja liikesalaisuudet sekä pörssilainsäädäntö. Tutkimuksen tuloksia on näin ollen käsiteltävä suuntaa-antavina. On mahdollista, että tulokset aliarvioivat kaivoksen jalostusketjun merkitystä. Esimerkiksi kaikkia kotimaisia Talvivaaran nikkelin käyttäjiä ei em. syistä voitu tunnistaa.

14 REGFIN-LASKENTAMENETELMÄ Laskettavat yleisen tasapainon (CGE) simulointimallit ovat paras tapa arvioida erilaisten muutosten aluetaloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi alueen taloudellisissa olosuhteissa tapahtuu muutos, suoritetaan uusi investointi tai lakkautetaan tehdas. Muutos voi olla myös tukipolitiikan tai verotuksen painopisteen muuttuminen. Näissä malleissa keskeinen periaate on, että aluetaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Malli huomioi kaikki rahamääräiset vuodot tarkasteltavan alueen ulkopuolelle. Nämä johtuvat tarpeesta ostaa tavaroita ja palveluita muualta Suomesta ja ulkomailta. Vastaavasti huomioidaan omaan alueeseen päin suuntautuvat tulovirrat, jotka syntyvät, kun alue vie tuotteitaan ja palveluitaan oman alueensa ulkopuolelle muualle kotimaahan tai ulkomaille. Ruralia-instituutissa kehitetyt RegFin-mallit kuvaavat aluetalouden riippuvuussuhteita kattavasti ja sopivat joustavuutensa takia moninaisiin tutkimustehtäviin. Menetelmällä on tehty jo yli 40 tutkimusta. RegFin (Regional model for Finland) on CGE-malli, jotka kehitettiin täydentämään panos-tuotos-malleja ja ottamaan mm. käyttäytymisrelaatioiden epälineaarisuus, talouden resurssirajoitteet, julkinen talous ja ulkomaankauppa huomioon. CGE-mallien simulointitulokset sisältävät muutoksen suoran ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi ns. aiheutetut vaikutukset, jotka syntyvät prosessin edetessä tuloihin ja kulutukseen asti. Näitä ei kuitenkaan erotella, vaan esitetään vain kokonaisvaikutus. CGE-perinne ei halua sekoittua vanhempaan mallinnukseen, joissa suorien ja epäsuorien vaikutusten erottelu on tavanomaista. CGE-mallina RegFin on sopeutuvien hintojen malli. Periaatteena on, että joustavat hinnat tasapainottavat talouden muutoksen jälkeen. Tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden hintoja ei rajoiteta, koska ne ovat sopeutumisen moottoreita. RegFin-malleissa käytettävissä olevien tulojen käsite sisältää sekä pääoma- että palkkatulot, joista on vähennetty valtion ja kunnan tuloverot ja lisätty vastaavat tulonsiirrot. Palkkatulojen oletetaan jäävän omalle alueelle, joka on tilastojen valossa oikea oletus. Pääomatulojen alueellisen kohtaannon tilastointia ollaan kuitenkin vasta kehittämässä. On selvää, että suurin osa pääomatuloista investoidaan tai kulutetaan oman alueen ulkopuolella. Tilastojen puuttuessa malli olettaa, että pääomatuloista jää omalle alueelle kansallisen BKT-osuuden mukainen osa. Simuloinnissa tämä osuus voi laskea, pysyä ennallaan tai kasvaa muutoksen vaikutuksista riippuen. Yleisen tasapainon analyysin perusteet on esitetty Ruralia-instituutin julkaisuissa Törmä ja Zawalinska (2007a, b). Lisäksi mallia on kuvattu seikkaperäisesti seuraavissa lähteissä: Törmä (2008) sekä Rutherford ja Törmä (2010). RegFin-aluemallin rakenne ja toiminta eri tutkimustehtävissä on kuvattu edellä mainituissa julkaisuissa. Lisää tietoa RegFin-malleista ja aiemmista tutkimuksista raportteineen saa osoitteesta: www.helsinki.fi/ruralia/ asiantuntijapalvelut/regfin.htm SIMULOINTIEN TOTEUTUS JA PARAMETRISOINTI Talvivaaran jalostusketjun vaikutuksia arvioidaan tässä tutkimuksessa sekä kaivoksen menojen että tulojen näkökulmasta. Menoja edustavat kaivoksen tarvitsemat raaka-aineet ja materiaalit. Tulot muodostuvat kaivoksen tuottamien metallien myynnistä. Tutkimuksessa on huomioitu kotimaasta ostettavat raaka-aineet ja materiaalit ja vastaavasti kotimaasta saatavat metallien myyntitulot. Talvivaaran kaivoksen toiminnasta aiheutuvia ulkomaan viennin ja tuonnin kasvun vaikutuksia ei tarkastella tässä tutkimuksessa. Keskitymme Suomessa tapahtuviin taloudellisen toiminnan muutoksiin ja niiden aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Perusasetelma simuloinneissa on vuoden 2010 mukainen tilanne. Vuonna 2010 Talvivaaran kaivos tuotti nikkeliä 10 382 tonnia ja sinkkiä 25 462 tonnia, ja liikevaihto oli 152,2 miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukaan kuluja kertyi 214,7 miljoonaa euroa. Suurin erä olivat materiaalit ja palvelut (99 miljoonaa euroa) muodostaen 46 % kuluista. Tutkimuksessa käytettiin metallikohtaisten myyntitulojen arvioinneissa vuoden 2010 keskimääräisiä hintoja sekä tietoa Talvivaaran liikevaihdosta. Talvivaaran vuoden 2010 tilinpäätöstiedotteen mukaan nikkelin hinta Lontoon metallipörssissä (LME) oli keskimäärin 21 804 dollaria tonnilta ja sinkin 2 157 dollaria tonnilta. Koska sinkki myydään suoraan ulkomaille, on simuloinneissa keskitytty nikkelin jalostusketjun vaikutusten laskemiseen. Raaka-aineiden hankintaan menevät kulut on saatu arvioitua Talvivaaran antamien kulutusmäärien ja sen perusteella, kuinka suurta osuutta tuotantokustannuksista yksittäiset raaka-aineet vastaavat. Näin saatuja raaka-aineiden yksikköhintoja on vielä verrattu Tullin ulkomaankauppa -tietokannan tietoihin ja varmistettu, että hintataso on oikean suuruinen. Simuloinneissa aluetaloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu pitkän tähtäimen ilmiöinä, mikä talousteorian tasolla

15 tarkoittaa, että fyysinen pääoma (rakennukset, koneet, laitteet, kuljetusvälineet jne.) on mallin logiikan mukaan määräytyvä muuttuja. Aika on riittävän pitkä, jotta investoinnit ehtivät kertyä uudeksi tuotannon pääomaksi. Työvoiman kokonaistarjonta on sen sijaan simuloinneissa pidetty kiinteänä. Oletuksena on, että pitkällä aikavälillä työvoiman määrä on riippuvainen demografisista tekijöistä, kuten syntyneiden ja kuolleiden suhteesta. Väestö ja siten työvoiman kokonaismäärä ei Suomessa muutu kovin paljoa. Raaka-aineiden ja materiaalien ostot on kohdistettu toimittajamaakunnan kyseisen toimialan tuotannon kasvuksi. Esimerkiksi polttoöljyä toimitetaan Porvoosta. Tällöin muutos kohdistuu Itä- Uudenmaan maakunnan jalostettujen öljytuotteiden toimialalle. Talvivaaran nikkelin myynti Harjavaltaan kasvattaa puolestaan Satakunnan metalliteollisuutta. Harjavallasta nikkelituotteita menee vientiin mutta osaa jatkojalostetaan edelleen kotimaassa. Harjavallasta nikkeliä menee mm. Outokummulle Tornioon. Nikkelin jalostusketjun vaikutukset saadaan selville, kun muutetaan maakuntien kyseessä olevien toimialojen tuotantoa sen mukaan, paljonko näille alueille päätyy jatkojalostettavaksi Talvivaaran nikkeliä. Talvivaaran toiminnasta aiheutuvien lisäinvestointien vaikutukset on selvitetty lisäämällä investoinnin tekevän yrityksen toimialan investointeja sillä alueella, minne investointi on tehty. VR:n tapauksessa investoinnin vaikutukset tutkittiin kansallisella tasolla.

16 TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET TALVIVAARAN KAIVOS PARANTAA LÄHIALUEENSA TYÖLLISYYTTÄ Taulukko 1. joiden ja jalostusketjun työllisyysvaikutusten suhteesta. TALVIVAARAN OMA HENKILÖSTÖ Talvivaaran henkilöstön kotikunnat eriteltynä henkilöstöryhmän mukaan*. Lähde: Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastattelu. Tutkimuksen painopiste on jalostusketjussa ja sen vaikutuksissa Suomen maakuntien taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen. Tarkastelemme ensin kaivoksen vaikutusta lähialueen työllisyyteen saadaksemme vertailutietoa urakoitsi- Kunta/alue Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Yhteensä Kajaani 127 21 17 165 Sotkamo 60 19 22 101 Muu Kainuu 28 2 6 36 Uusimaa 3 1 23 27 Muu Suomi 11 2 12 25 Pohjois-Pohjanmaa 9 4 2 15 Pohjois-Savo 3 3 1 7 Lappi 2 0 1 3 Yhteensä 243 52 84 379 *Taulukon 1 luvut poikkeavat jonkin verran Talvivaaran tilinpäätöstiedotteen 2010 ilmoittamasta henkilöstön lukumäärästä. Ero luvuissa johtuu eri tarkasteluajankohdasta. Talvivaaran kaivoksen henkilöstön määrä on kasvanut nopeasti viimeisen kolmen vuoden aikana (Kuva 2). Vuonna 2010 palkattiin 81 uutta työntekijää, ja vuoden lopulla Talvivaara työllisti suoraan 379 henkilöä. Henkilöstö jakautui alueittain ja ryhmittäin taulukon 1 mukaisesti. Talvivaaran kaivos työllistää pääasiassa kainuulaisia, mutta työllisyysvaikutukset ulottuvat myös muihin maakuntiin. Talvivaaran henkilöstön yleisin kotikunta on Kajaani, missä asuu paljon etenkin kaivoksen työntekijöitä. Talvivaaran kaivos työllistää myös lukuisia sotkamolaisia sekä jonkin verran työntekijöitä muualta Kainuusta. Kajaanissa ja Sotkamossa asuu molemmissa suunnilleen yhtä paljon Talvivaaran toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Kaivos työllistää Kainuun jälkeen eniten Uudellamaalla käsittäen pääasiassa ylempiä toimihenkilöitä. Lisäksi pieni osa Talvivaaran henkilöstöstä on Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta, Lapista sekä muualta Suomesta. Henkilöstöryhmistä suurimman osan, 64 % muodostivat työntekijät. Ylempiin toimihenkilöihin kuului 22 % ja toimihenkilöihin 14 %. Yhtiö työllistää eniten kaivoksen lähialueilla. Kajaanilaisia on yli 40 %, ja sotkamolaisten osuus on melkein kolmannes. Henkilöstöstä yhteensä 79 % asuu Kainuussa. Talvivaaran henkilöstö Toimihenkilöt 14 % Ylemmät toimihenkilöt 22 % Työntekijät 64 % Lappi 1 % Pohjois- Pohjanmaa 4 % Pohjois- Savo 2 % Muu Kainuu 9 % Uusimaa 7 % Kotikunnat Muu Suomi 7 % Sotkamo 27 % Kajaani 43 % Kuva 3. Talvivaaran henkilöstön jakautuminen eri ryhmiin ja heidän kotipaikkakuntansa. Lähde: Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastattelu.

17 Tarkasteltaessa kotipaikkakuntia henkilöstöryhmittäin Kainuu on selkeästi yleisin asuinpaikka työntekijöille ja toimihenkilöille. Vain reilu kymmenes työntekijöistä ja viidennes toimihenkilöistä on muualta. Ylempien toimihenkilöiden osalta tilanne on erilainen. Kainuun osuus on pienempi mutta silti Pohjois- Pohjanmaa 4 % reilut puolet. Suurin osa ylemmistä toimihenkilöistä asuu Uudellamaalla, mikä selittyy yhtiön pääkonttorin sijainnilla. Koko yhtiön henkilöstöstä 7 % asuu Uudellamaalla. Pohjois- Savo 1 % Uusimaa 1 % Muu Lappi 1 % Muu Kainuu 11 % Työntekijät Suomi 5 % Kajaani 52 % Sotkamo 25 % Pohjois- Pohjanmaa 8 % Pohjois- Savo 6 % Muu Kainuu 4 % Toimihenkilöt Uusimaa 2 % Kajaani 40 % Muu Suomi 4 % Sotkamo 36 % Ylemmät toimihenkilöt Lappi 1 % Uusimaa 28 % Pohjois- Pohjanmaa 3 % Muu Suomi 14 % Pohjois- Savo 1 % Muu Kainuu 7 % Sotkamo 26 % Kajaani 20 % Kuva 4. Talvivaaran henkilöstön kotipaikkakunnat henkilöstöryhmittäin. Lähde: Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastattelu. LÄHES PUOLET URAKOINNISTA LIITTYI HUOLTO- JA ASENNUSTÖIHIN Urakoinnin työllisyysvaikutuksia selvitettiin elomake-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin 20 urakoitsijalle, ja siihen vastasi 17 yritystä. Vastausprosentti oli 85. Kyselyyn vastanneet urakoitsijat työskentelivät Talvivaarassa vuonna 2010 noin 640 000 tuntia, mikä on 86 % kaikkien Talvivaarassa työskennelleiden urakoitsijoiden yhteenlasketusta työtuntimäärästä. Urakointitunnit vastasivat 376 henkilötyövuotta. Merkittävin osa urakointitunneista liittyi koneiden ja laitteiden korjaukseen, huoltoon ja asennukseen käsittäen hieman alle puolet urakoitsijoiden työtunneista. Urakointitunneista lähes neljännes liittyi rakentamiseen. Kaivostoiminta ja louhinta käsittivät lähes kymmeneksen työtunneista samoin kuin muu palvelutoiminta sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus. Muut toimialat jäivät alle viiteen prosenttiin työtunneista. Talvivaaran kaivoksella työskenteli vuonna 2010 kyselyn perusteella noin Kuva 5. Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kumi- ja 3 % muovituotteiden valmistus 8 % Muu palvelutoiminta 9 % Kaivostoiminta ja louhinta 9 % Urakoitsijoiden työtuntien jakautuminen eri toimialoille. Lähde: elomake-kysely. 600 urakoitsijoiden palkkaamaa henkilöä, joista kuitenkin vain pieni osa työskenteli kaivoksella täysipäiväisesti koko vuoden. Suurin osa, 90 % oli työntekijöitä. Toimihenkilöitä oli 6 % ja ylempiä toimihenkilöitä 4 %. Asuinpaikoista erottuu etenkin Kajaani, joka on yleisin asuinpaikka 27 %:n osuudella. Yhteensä Kainuun osuus asuinpaikoista on 59 %. Paperin, paperi - ja kartonkituotteiden valmistus 1 % Rakentaminen 23 % Muut 1 % Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 46 % Myös Pohjois-Pohjanmaalla asuu huomattava osa, lähes viidennes. Urakoitsijoiden Talvivaaran kaivoksella työskennelleen henkilöstön asuinpaikat eroavat jonkin verran Talvivaaran henkilöstön kotikunnista, sillä Talvivaaran omasta henkilöstöstä suurempi osuus on Kainuusta, 79 % kuin urakoitsijoilla, 59 %. Urakoitsijoiden henkilös-

18 Urakoitsijoiden henkilöstö Toimihenkilöt 6 % Ylemmät toimihenkilöt 4 % Uusimaa 2 % Lappi 3 % Asuinpaikat Ulkomaa 3 % Muu Suomi 13 % Sotkamo 17 % Työntekijät 90 % Pohjois-Savo 3 % Pohjois- Pohjanmaa 17 % Muu Kainuu 15 % Kajaani 27 % Kuva 6. Urakoitsijoiden henkilöstön jakautuminen eri henkilöstöryhmien ja asuinpaikkojen kesken. Lähde: elomake-kysely. tön Pohjois-Pohjanmaan ja muun Suomen osuudet ovat selvästi suuremmat kuin Talvivaaran henkilöstöllä. Myös ulkomailla asuu pieni osa urakoitsijoiden työntekijöistä. Talvivaaran omassa henkilöstössä ulkomailla asuvia ei ole. Myös henkilöstöryhmittäin urakoitsijoiden ja Talvivaaran henkilöstön asuinpaikat eroavat toisistaan. Kainuun osuus on kaikissa henkilöstöryhmissä urakoitsijoiden henkilöstössä Talvivaaran oman henkilöstön osuutta pienempi. Esimerkiksi työntekijöiden osalta ero on huomattava. Urakoitsijoiden työntekijöistä 62 % asuu Kainuun maakunnan alueella, kun vastaavasti Talvivaaran työntekijöistä 88 % on Kainuusta. Toisaalta Pohjois-Pohjanmaa, muu Suomi ja Lappi tulevat selkeämmin esiin urakoitsijoiden henkilöstön asuinpaikoissa. Pohjois-Pohjanmaan osuus on erityisen suuri urakoitsijoilla työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmissä, joissa Pohjois-Pohjanmaan osuudet ovat moninkertaisia Talvivaaran oman henkilökunnan osuuksiin nähden. Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Ulkomaa 3 % Ulkomaa 0 % Ulkomaa 0 % Uusimaa 1 % Lappi 3 % Pohjois- Pohjanmaa 17 % Pohjois- Savo 3 % Muu Suomi 13 % Muu Kainuu 16 % Sotkamo 17 % Kajaani 29 % Lappi 6 % Uusimaa 6 % Pohjois- Pohjanmaa 6 % Pohjois- Savo 6 % Muu Kainuu 5 % Muu Suomi 14 % Sotkamo 14 % Kajaani 43 % Lappi 8 % Muu Suomi 23 % Uusimaa 15 % Sotkamo 11 % Kajaani 12 % Pohjois- Pohjanmaa 31 % Muu Kainuu 0 % Pohjois- Savo 0 % Kuva 7. Urakoitsijoiden henkilöstön asuinpaikat henkilöstöryhmittäin. Lähde: elomake-kysely.

19 URAKOITSIJOILLA RIITTÄÄ TÖITÄ TALVIVAARASSA Kyselyssä selvitettiin urakoitsijoilta myös, mitä tapahtuu Talvivaaran kaivokseen liittyvien urakointitöiden määrälle tänä vuonna. Kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat urakointityön jat- kuvan Talvivaarassa myös vuonna 2011. Huomattava osa, 41 %, vastasi työmäärän kasvavan vuodesta 2010 ja kolmannes ennakoi työmäärän pysyvän samana. Vajaa kolmannes arvioi työmäärän vähentyvän. Urakointitöiden määrä vähenee etenkin rakentamisen osalta. Kaikki kyselyyn vastanneet rakennusalan urakoitsijayritykset ilmoittivat työmäärän vähenevän. Vastaavasti kaikki kyselyyn vastanneet kaivostoimintaan ja louhintaan keskittyvät urakoitsijayritykset ilmoittivat työmäärän lisääntyvän. Lisäksi muutama urakoitsijayritys koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen alalta ilmoitti työmäärän kasvavan Talvivaarassa. Työmäärä vähenee 29 % Työmäärä kasvaa 41 % Työmäärä pysyy samana 30 % Kuva 8. Urakoitsijoiden arvio työmäärän muutoksesta Talvivaarassa vuodesta 2010 vuoteen 2011. Lähde: elomake-kysely.

20 TALVIVAARAN KAIVOKSEN JALOSTUSKETJU TOIMINTA HEIJASTUU ERI PUOLILLE SUOMEA Oheiset kartat havainnollistavat raakaainevirtoja Talvivaaran kaivokseen sekä kaivoksen tuotteiden kulkua eteenpäin jatkojalostettavaksi. Raaka-aineita toimitetaan Itä-Uudeltamaalta, Keski-Pohjanmaalta, Kymenlaaksosta, Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta ja Satakunnasta. Paljon raaka-aineita tulee myös ulkomailta. CaCO 3 = Kalkkikivi Tornio CaO H 2 O 2 = Poltettu kalkki = Vetyperoksidi Oulu CaO H 2 O 2 TALVIVAARA H 2 SO 4 = Rikkihappo Kemiitti 510 = Räjähdysaine NaOH = Lipeä S = Rikki Liitu Kokkola H 2 SO 4 Kemii 510 H 2 SO 4 Siilinjärvi CaCO 3 Saksa NaOH CaO H 2 O 2 Ruotsi (Gotlan ), Viro Hollan, Saksa Ranska Puola, Venäjä S Harjavalta Pol oöljy Voikkaa Propaani Porvoo Porvoo Kuva 9. Tuote- ja raaka-ainevirrat Talvivaaraan. Lähde: Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastattelu.

21 Kaikki Talvivaaran kaivoksella tuotettu nikkeli menee ensin Harjavaltaan jalostettavaksi. Osa jalostetusta nikkelistä menee Harjavallasta Tornioon. Sinkkiä ei jalosteta Suomessa, vaan se myydään suoraan ulkomaille. Tornio Outokumpu Ni TALVIVAARA Co = Koboltti Ni = Nikkeli Zn = Sinkki Zn Ni, Co Harjavalta Norilsk Nickel Belgia Nyrstar Kuva 10. Talvivaaran kaivostuotteiden jalostusketju. Lähde: Talvivaaran Kaivososakeyhtiön edustajien haastattelu.

22 MAAKUNNAT VOISIVAT HYÖTYÄ ENEMMÄN KAIVOKSEN RAAKA- AINEOSTOISTA Raaka-aineet muodostavat kaivoksen tuotantokustannuksista 44 prosenttia. Huomattava osuus, lähes kaksi kolmannesta, ostetaan tällä hetkellä ulkomailta. Kotimaisuusastetta pitäisi siten pystyä nostamaan, jotta aluetaloudelliset vaikutukset kasvaisivat. Taulukon 2 luvut kuvaavat, kuinka suurta toimialan tuotannon lisäystä Talvivaaran raaka-aineiden hankinnat edustavat eri alueilla. Valtaosa raaka-ainehankinnoista kohdistuu kemianteollisuuden tuotteisiin. Lappia lukuun ottamatta prosentit ovat suhteellisen pieniä. Laskennan tulokset osoittivat, ettei kaivoksen raaka-aineiden hankinta ole Kainuun ulkopuolisille maakunnille taloudellisesti kovin merkittävää. Mikään maakunta ei hyödy suuresti, koska ostot ovat hajautuneet useisiin maakuntiin. Ulkomaille valuu valtaosa raaka-aineiden hankintaan käytettävistä rahoista. Vaikutus on suurin Lapin talouskasvuun ja työllisyyteen, reilu 13 miljoonaa euroa ja 80 henkilötyövuotta. Itä-Uusimaa hyötyy seuraavaksi eniten. Talouskasvu vahvistuu 6,5 miljoonalla eurolla, mutta työllisyyteen vaikutus on vaatimaton. Syynä tähän on se, että Itä-Uudeltamaalta ostetaan öljyteollisuuden tuotteita ja toimiala on hyvin pääomavaltainen. Vaikutukset Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Savon ja Satakunnan talouteen jäävät 3,3 5,3 miljoonaan euroon ja noin 10 25 henkilötyövuoteen. Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan talouteen ei vaikutusta ole käytännössä lainkaan. Seitsemän raaka-aineita toimittavan maakunnan talouskasvu lisääntyy yhteensä 35,3 miljoonalla eurolla ja 160 henkilötyövuodella. Taulukko 2. Talvivaaran kaivoksen raaka-aineiden hankinnan osuudet eri toimialojen tuotannosta Kainuun ulkopuolella. Lähde: RegFin-aluemallin tietokanta. Maakunta Toimiala Osuus toimialan tuotannosta, % Lappi Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 17,0 Pohjois-Savo Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 1,7 Keski-Pohjanmaa Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 1,3 Satakunta Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 1,0 Pohjois-Pohjanmaa Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 0,3 Kymenlaakso Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 0,2 Itä-Uusimaa Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 0,1 Taulukko 3. Talvivaaran kaivoksen raaka-aineiden hankinnan vaikutukset maakuntien talouteen ja työllisyyteen. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Maakunta BKT, %-yks. BKT, milj. euroa Työllisyys, %-yks. Henkilötyövuodet Lappi 0,25 13,2 0,10 80 Itä-Uusimaa 0,18 6,5 0,03 10 Satakunta 0,08 5,3 0,02 25 Pohjois-Savo 0,07 4,9 0,02 22 Keski-Pohjanmaa 0,15 3,3 0,04 13 Pohjois-Pohjanmaa 0,01 1,2 0,003 5 Kymenlaakso 0,02 0,8 0,01 4 Yhteensä 35,3 160

23 NIKKELIN JALOSTUS PIRISTÄÄ SATAKUNNAN JA LAPIN MAAKUNTIEN ALUETALOUTTA Nikkelin jatkojalostuksen keskeiset alueet ovat Harjavalta Satakunnassa ja Tornio Lapissa. Aluetalouteen tulevat muutokset ja hyödytkin ovat siellä suuria. Taulukossa 4 on esitetty muutosten suuruusluokat. Simulointien tulokset osoittivat, että kaivoksen tuotteiden jalostuksella on tuntuva vaikutus tarkastelun kohteena olleissa maakunnissa. Satakunnassa nikkelin jalostus nostaa alueen talouskasvua 1,1 %-yksiköllä eli 75 miljoonalla eurolla. Työllisyysvaikutus on 340 henkilötyövuotta. Lapin maakunnalle vaikutus jää pienemmäksi. Lapin talous vahvistuu 0,8 %-yksiköllä eli 45 miljoonalla eurolla ja työllisyys 159 henkilötyövuodella. Nikkelin jalostusketjussa syntyy yhteensä 121 miljoonaa euroa uutta jaettavaa ja 499 uutta henkilötyövuotta. Satakunnassa metallien valmistuksen tuotannon kasvu piristää myös muita toimialoja. Eniten hyötyvät kierrätys, metallituotteiden valmistus, rakentaminen ja metallimalmien louhinta. Viidenneksen kasvu perusmetallien valmistuksen tuotannossa nostaa alan työllisyyttä reilulla 15 %-yksiköllä. Taulukko 4. Talvivaaran nikkelin jalostuksen osuudet perusmetallien valmistuksen toimialan tuotannosta. Lähde: RegFin-aluemallin tietokanta. Maakunta Toimiala Osuus toimialan tuotannosta Satakunta Perusmetallien valmistus 20,2 % Lappi Perusmetallien valmistus 6,4 % Taulukko 5. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset Satakunnan ja Lapin talouteen. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Muuttuja Satakunta Lappi Yhteensä Talouskasvu, %-yks. 1,1 0,8 Talouskasvu, milj. euroa 75 45 121 Työllisyys, %-yks. 0,3 0,2 Henkilötyövuodet 340 159 499 25 20 %-yksikköä 15 10 Tuotanto Työllisyys 5 0 Kuva 11. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset eri toimialojen tuotantoon ja työllisyyteen Satakunnassa. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat.

24 Lapissa perusmetallien tuotannon kasvu runsaalla 6,0 %-yksiköllä nostaa alan työllisyyttä lähes 5,0 %-yksiköllä. Hyötyvät alat ovat pääosin samoja kuin Sata- kunnassa. Myös kemikaalien valmistus hyötyy hieman. 7 6 5 %-yksikköä 4 3 2 Tuotanto Työllisyys 1 0 Kuva 12. Talvivaaran nikkelin jalostuksen vaikutukset eri toimialojen tuotantoon ja työllisyyteen Lapissa. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Sekä Satakunnan että Lapin maakunnassa perusmetallien tuotannon kasvusta hyötyvät myös kaupan alan toimialat ja kuljetuspalveluista maaliikenne. Näiden alojen tuotantoon ja työllisyyteen vaikutus on 0,2 0,4 %-yksikön välillä. Taulukko 6. Toimiala Talvivaaran vaikutus kaupan alaan ja kuljetuspalveluihin Lapissa ja Satakunnassa. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Lappi Satakunta Tuotanto, %-yks. Työllisyys, %-yks. Tuotanto %-yks. Työllisyys %-yks. Maaliikennekuljetuspalvelut 0,44 0,38 0,42 0,33 Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto 0,29 0,24 0,32 0,25 Tukkukauppa 0,28 0,24 0,26 0,19 Vähittäiskauppa 0,23 0,19 0,25 0,19

25 INVESTOINNIT VAIKUTTAVAT ENITEN SATAKUNNASSA Talvivaaran kaivoksen tuotteiden jalostuksen takia on tähän mennessä tehty useita investointeja Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Suomen tasolla. Investointien arvo on vielä alhainen, mutta niiden tarve tulee kasvamaan kaivoksen tuotannon kasvun myötä. Simulointien tulokset osoittavat, että eniten vaikutusta on Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaan investoinnilla. Perusmetallien valmistuksen toimialan investointien nousu lähes puolella nostaa Satakunnan talouskasvua 0,2 %-yksiköllä eli 12,5 miljoonalla eurolla. Työllisyysvaikutus on yli 100 henkilötyövuotta. Kuljetuksiin liittyvien investointien vaikutukset jäävät huomattavasti pienemmiksi. Kokkolan Sataman investointi ei pienuutensa takia lisää Keski- Pohjanmaan talouskasvua tai työllisyyttä. VR:n tekemän kuljetuskalustoinvestoinnin vaikutukset jäävät kansallisella tasolla myös pieniksi. Taulukko 7. Talvivaaran kaivoksen toiminnasta aiheutuneet investoinnit. Lähteet: Yritysten edustajien haastattelut sekä RegFin-aluemallin tietokanta. Yritys Toimiala Maakunta Arvio investoinneista milj. EUR Osuus toimialan investoinneista, % Norilsk Nickel Perusmetallien valmistus Satakunta 50 46,6 Kokkolan Satama Kuljetuspalvelut Keski-Pohjanmaa 0,5 10,2 VR Maaliikenne Kansallinen taso 20 1,5 Taulukko 8. Talvivaaran kaivoksen toiminnasta johtuvien investointien taloudelliset vaikutukset eri alueille. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Maakunta/alue Satakunta Keski-Pohjanmaa Kansallinen taso/vr Talouskasvu, %-yks. 0,2 0,004 0,001 Talouskasvu, milj. euroa 12,5 0,1 1,2 Työllisyys, %-yks. 0,1 0 0 Henkilötyövuodet 112 0,8 0 Satakunnassa metallien valmistuksen toimialan investointien kasvulla on eniten vaikutusta rakentamiseen. Alan tuotanto kasvaa 2,0 %-yksiköllä. Rakentamisen kasvu vaikuttaa positiivisesti rakennusmateriaaleja valmistavien toimialojen tuotantoon (muut ei-metalliset mineraalituotteet, puutavaran ja puutuotteiden valmistus). Myös palvelualat vahvistuvat (tietojenkäsittelypalvelut, kiinteistöalan palvelut). Keski-Pohjanmaalla kaikki vaikutukset eri toimialojen tuotantoon jäävät alle 0,1 %-yksikön.

26 Kuva 13. Metallien valmistus -toimialan investointien kasvun vaikutus Satakunnan muihin toimialoihin. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. MILLÄ KEINOIN TALVI- VAARAN KAIVOKSEN HYÖTYJÄ SUOMELLE VOIDAAN LISÄTÄ? Kaivannaisalan kasvu on Suomessa parhaillaan nopeassa vaiheessa. Keskeistä Suomen hyvinvoinnin kannalta olisi pyrkiä jalostamaan nikkeliä mahdollisimman pitkälle kotimaassa, jotta pelkän raaka-ainehinnan lisäksi nikkelistä saataisiin suurempi hyöty arvonlisäyksen kautta. Arvonlisäyksen maksimoiminen on yhteydessä työllisyysvaikutuksiin. Toimialan kasvu merkitsee usein myös alan investointiaktiivisuuden kasvua, mikä nostaa edelleen työllisyyttä. Teollisten työpaikkojen merkitys on suuri myös siinä mielessä, että niillä palkkataso on palvelualoja korkeampi ja ne luovat näin enemmän vaurautta yhteiskunnalle. Kaivosalan klusterin syntymistä voitaisiin tukea. Talvivaaran osalta mahdollisuuksia on. Kaikki nikkeli toimitetaan ensin Harjavaltaan. Merkittävä osa nikkelistä matkaa edelleen Outokummun tehtaalle jalostettavaksi vielä korkeamman asteen tuotteiksi. Outokumpu kuuluu myös Talvivaaran Kaivososakeyhtiön omistajiin (Talvivaaran Vuosikertomus 2010). Klusterin kehittämisen tukeminen on nähty tärkeänä esimerkiksi tuoreessa kaivosrahoituksen selvitysraportissa (Kaivosrahoituksen selvitysmiestehtävä 2011). Kotimaisen omistajuuden nostaminen kaivosalan klusterissa lisäisi jatkojalostuksen mahdollisuuksia ja kansan- ja aluetaloudellista vaikuttavuutta. Metalliteollisuus on yhä vahva teollisuuden ala, joten kaivosalan klusterin kehittämisestä todennäköisesti hyötyisi moni kotimainen toimija. Nikkeli on Talvivaaran kaivoksen päätuote ja vastaa suurimmasta osasta liikevaihtoa. Maailman markkinoiden hintamuutokset ovat kannattavuuden kannalta tärkeitä. Hintakehitys riippuu monista tekijöistä. Esimerkiksi niukka raaka-aineen saatavuus eli tarjonta ja korkea kysyntä nostavat hintaa. Kysynnän ja tarjonnan suhteet ovat taas sidoksissa maailmantalouden tilanteeseen ja investointiaktiivisuuteen. Näihin asioihin Suomi ei pysty vaikuttamaan. Kannustavalla vero- ja elinkeinopolitiikalla voidaan tietysti aina vaikuttaa yritysten sijoittumispäätöksiin ja toimintamahdollisuuksiin ja näin ollen jalostusketjun kotimaisen osan pituuteen. Ennakoivalla koulutuspolitiikalla ja tehokkaalla koulutusresurssien suuntaamisella voidaan vaikuttaa osaavan työvoiman tarjontaan. Osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä tekijä yritysten tehdessä sijoittumispäätöksiä.

27 YHTEENVETO muksessa tarkasteltiin kaivoksen jalostusketjun sekä siihen liittyvien investointien aluetaloudellisia vaikutuksia Suomen kaikissa maakunnissa. Tutkimuksessa on tarkasteltu Talvivaaran kaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia raaka-ainehankintojen, itse Talvivaaran kaivos on erittäin tärkeä Kainuun maakunnalle taloudellisen toimeliaisuuden ja työllisyyden näkökulmasta. Tutkimuksessa on selvitetty aiempaa tarkemmin kaivoksen työllisyysvaikutuksia Kainuussa sekä muille maakunnille koituvia hyötyjä. Tutkijalostusketjun ja siihen liittyvien investointien suhteen. Laskentatulosten yhteenveto on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 9. Tulosten yhteenveto: Talvivaaran toiminta vilkastuttaa eniten Satakunnan ja Lapin taloutta. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. Maakunta Toiminto BKT, %-yks. BKT, milj. euroa Työllisyys, %-yks. Henkilötyövuodet Raaka-aine myynti 0,08 5,3 0,02 25 Satakunta Nikkelin jalostus 1,1 75,3 0,3 340 YHTEENSÄ 1,2 80,6 0,3 365 Raaka-aine myynti 0,25 13,2 0,1 80 Lappi Nikkelin jalostus 0,8 45,4 0,2 159 YHTEENSÄ 1,1 58,6 0,3 239 Itä-Uusimaa Raaka-aine myynti 0,2 6,5 0,03 10 Pohjois-Savo Raaka-aine myynti 0,1 4,9 0,02 22 Keski-Pohjanmaa Raaka-aine myynti 0,2 3,3 0,04 13 Pohjois-Pohjanmaa Raaka-aine myynti 0,01 1,2 0,003 5 Kymenlaakso Raaka-aine myynti 0,02 0,8 0,01 4 YHTEENSÄ Kertaluontoinen tapahtuma Raaka-aine myynti ja nikkelin jalostus 156 659 Satakunta Investointien kasvu 0,2 12,5 0,1 112 Keski-Pohjanmaa Investointien kasvu 0,004 0,1 0,002 0,8 Raaka-aineet muodostavat kaivoksen tuotantokustannuksista 44 prosenttia. Huomattava osuus, lähes kaksi kolmannesta, ostetaan tällä hetkellä ulkomailta. Valtaosa raaka-ainehankinnoista kohdistuu kemianteollisuuden tuotteisiin. Simulointien tulokset osoittavat, ettei kaivoksen raaka-aineiden hankinta ole Kainuun ulkopuolisille maakunnille taloudellisesti kovin merkittävää. Mikään maakunta ei hyödy suuresti, koska kotimaan ostot ovat hajautuneet eri puolille Suomea ja valtaosa raaka-aineiden hankinnoista valuu ulkomaille. Vaikutus on suurin Lapin talouskasvuun, 0,3 %-yksikköä eli reilu 13 miljoonaa euroa ja 80 henkilötyövuotta. Kaivoksen tuotteiden jalostuksella on sen sijaan tuntuva vaikutus tarkastelun kohteena olleissa maakunnissa. Satakunnassa nikkelin jalostus nostaa alueen talouskasvua 1,1 %-yksiköllä, eli 75 miljoonalla eurolla. Työllisyysvaikutus on 340 henkilötyövuotta. Lapin maakunnalle vaikutus jää pienemmäksi. Lapin talouskasvu vahvistuu 0,8 %-yksiköllä

28 eli 45 miljoonalla eurolla ja työllisyys 159 henkilötyövuodella. Talvivaaran kaivoksen toiminta on vaikuttanut eniten Satakunnan alueen investointeihin. Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaan investointi nostaa alueen perusmetallien valmistuksen toimialan investointeja puolella. Satakunnan talouskasvu paranee 0,2 %-yksiköllä eli 12,5 miljoonalla. Työllisyysvaikutus on yli 112 henkilötyövuotta. Jalostusketjussa tehdyt muut investoinnit ovat liittyneet kuljetuksiin. Niiden vaikutukset jäävät huomattavasti pienemmiksi. Kokkolan Sataman investointi ei paranna pienuutensa takia Keski-Pohjanmaan talouskasvua tai työllisyyttä. VR:n tekemän kuljetuskalustoinvestoinnin vaikutukset jäävät myös kansallisella tasolla pieniksi. Kokonaisuutena tarkastellen Talvivaaran kaivoksen jalostusketjussa selkein hyötyjä on Satakunta. Nikkelin jalostus tapahtuu Harjavallassa ja jalostuksen määrän kasvu on vaatinut investointeja. Lisäksi Satakunnasta toimitetaan kaivokselle kemianteollisuuden tuotteita. Vaikutus talouskasvuun on yhteensä 1,2 %-yksikköä eli lähes 81 miljoonaa euroa. Työllisyys vahvistuu yhteensä 365 henkilötyövuodella. Kertaluonteisena hyötynä perusmetallien jalostuksen investointien kasvu tuo alueelle vielä 112 henkilötyövuotta. Yhtä selvästi erottuu Lappi, joka toimittaa kaivokselle raaka-aineita ja jonka metalliteollisuus jalostaa Harjavallasta tulevaa nikkeliä. Vaikutus talouskasvuun on reilun 1,0 %-yksikön verran eli lähes 60 miljoonaa euroa. Työllisyys vahvistuu 239 henkilötyövuodella. Seitsemän maakunnan talouskasvun lisäys on yhteensä 156 miljoonaa euroa. Työllisyys lisääntyy 659 henkilötyövuodella. Kun kertaluonteinen Harjavallan investointi huomioidaan, lyhyen tähtäimen työllisyysvaikutukseksi saadaan 771 henkilötyövuotta. 4,9 3,3 1,2 0,8 6,5 Satakunta 58,6 80,6 Lappi Itä -Uusimaa Pohjois -Savo Keski -Pohjanmaa Pohjois -Pohjanmaa Kymenlaakso Kuva 14. Talvivaaran jalostusketjun vaikutus maakuntien taloudelliseen kasvuun, miljoonaa euroa. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat. 13 10 5 4 22 Satakunta 239 365 Lappi Pohjois -Savo Keski -Pohjanmaa Itä -Uusimaa Pohjois -Pohjanmaa Kymenlaakso Kuva 15. Talvivaaran jalostusketjun vaikutus maakuntien työllisyyteen, henkilötyövuosia. Lähde: RegFin-aluemallilaskelmat.