Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1
Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä ja niiden yhteydestä asiakkaiden seksuaalija lisääntymisterveyteen ei ole systemaattisesti kerätty Äitiysneuvoloiden suhdetta muihin toimijoihin (muu neuvolatoiminta, lisääntymisterveyspalvelut terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoito) ei ole kartoitettu 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 2
Tarkoitus Kuvata äitiysneuvolatoiminnan järjestämistapaa ja sen yhteyttä naisten ja perheiden terveyteen, palvelujen käyttöön ja kustannuksiin. 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 3
Äitiysneuvolat Suomessa 2000 luvulla Aineisto: 2009 kaikki Manner-Suomen 398 kuntaa vuonna 2008 (= 228 tk) Kuntakohtainen vastausprosentti 79 (tk 82%) Kuntien luokittelu asukasluvun mukaan: alle 4 000 4 000 9 999 10 000 24 999 25 000 99 999 vähintään 100 000 asukasta 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 4
Tuloksia äitiysneuvolan sijainti päätöksenteon hierarkia suhde muihin toimijoihin (muu neuvolatoiminta, lisääntymisterveyspalvelut terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoito) äitiysneuvolatoiminnan keskittäminen/hajauttaminen henkilökunnan koulutus, määrä, toimenkuvat toimintaan liittyvä kustannustietoisuus järjestämistavan yhteys äitien ja lasten terveyteen 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 5
Äitiysneuvoloiden (toimipisteiden) lukumäärä kunnassa vuonna 2008 Kunnan asukasmäärä <4000 4000-9999 10000-24999 25000-99999 100000 Yhteensä n=116 n=109 n=50 n=29 n=7 n=311 1 70.7 66.2 40.0 3.4 0 56.3 2 10.4 16.5 18.0 6.9 0 13.2 3 3.4 6.4 12.0 27.7 0 8.0 4--9 9.5 5.4 24.0 51.7 0 14.5 10+ 2.6 4.6 4.0 10.3 100 6.1 tieto puuttuu 3.4 0.9 2.0 0 0 1.9 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 6
Äitiysneuvolatoiminnan toteuttaminen kunnassa vuonna 2008 Kunnan asukasmäärä <4000 4000-9999 10000-24999 25000-99999 100000 Yhteensä Järjestämistapa: n % n % n % n % n % n % Erillinen äitiysneuvola 5 4,3 23 20,7 14 28,6 10 34,5 1 14,3 53 17 Äitiysneuvola ja perhesuunnittelu/ ehkäisyneuvola 41 35,7 50 45,0 15 30,6 5 17,2 0 0 111 35,7 Äitiys- ja lastenneuvola 24 20,9 13 11,7 11 22,4 11 37,9 5 71,4 64 20,6 Useampi yhdistelmä tai muu tapa 45 39,1 25 22,5 9 18,4 3 10,3 1 14,3 83 26,7 Yhteensä 115 100 111 100 49 100 29 100 7 100 311 100 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 7
Äitiysneuvolatoimintaa koskevien asioiden valmistelija kunnan/kuntayhtymän (tai vastaavan) poliittisille päättäjille vuonna 2008 Kunnan asukasmäärä <4000 4000-9999 10000-24999 25000-99999 100000 Yhteensä n=116 n=109 n=50 n=29 n=7 n=311 terveyskeskuksen johtava lääkäri 25.0 33.0 22.0 31.1 0 27.3 terveyskeskuksen johtava hoitaja 35.2 26.6 32.0 17.3 0 29.3 neuvolatyöstä vastaava lääkäri 0 0 0 6.9 0 0.6 neuvolatyöstä vastaava hoitaja 7.8 7.3 10.0 6.9 0 7.7 neuvolatyöryhmän puheenjohtaja 2.6 3.7 0 3.4 0 2.6 muu 21.6 16.5 16.0 31.0 57.1 20.6 useampi yhdistelmä 6.9 8.3 20.0 3.4 42.9 10.0 tieto puuttuu 0.9 4.6 0 0 0 1.9 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 8
Äitiysneuvolalääkäreiden työsuhdelaatu ja suurimmasta asiakasmäärästä vastaavien koulutusjakaumat Kunnan asukasmäärä < 4000 4000-10000- 25000-100000 Yhteensä 9999 24999 99999 n=115 n=111 n=49 n=29 n=7 n=311 % % % % % % Lääkärin työsuhde: Nimetty terveyskeskuslääkäri 80,0 89,2 93,9 100,0 85,7 87,5 Erikoisairaanhoidon virkalääkäri 1,7 2,7 0,0 6,9 28,6 2,9 Lääkäri ostopalveluna 20,9 21,6 18,4 31,0 0,0 21,1 Muu 12,2 4,5 6,1 0,0 28,6 7,7 Lääkäreiden koulutusjakauma* Naistentautien erikoislääkäri 8,7 12,8 6,1 10,3 14,3 10,0 Yleislääketieteen erikoislääkäri 29,6 37,6 38,8 51,7 14,3 35,6 Laillistettu yleislääkäri 35,7 35,8 32,7 24,1 71,4 35,0 Lääketieteen lisensiaatti 25,2 11,0 20,4 10,3 0,0 17,5 Lääketieteen kandidaatti/muu 0,9 2,8 3,4 0,0 0,0 1,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 *Suurimmasta asiakasmäärästä vastaavan koulutus. 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 9
Äitiysneuvoloiden hoitohenkilöstön määrä koulutuksen mukaan 2008 Kunnan asukasmäärä < 4000 4000-9999 10000-24999 25000-99999 100000 yhteensä n=115 n=111 n=49 n=29 n=7 n=311 Koulutus: yht. ka (sd) yht. ka (sd) yht. ka (sd) yht. ka (sd) yht. ka (sd) yht. ka (sd) Kätilö 13 0,1 (0,4) 12 0,1 (0,4) 8 0,2 (0,5) 9 0,3 (1,0) 5 0,7 (1,3) 47 0,2 (0,5) Terveydenhoitaja 220 1,9 (2,7) 242 2,2 (3,1) 167 3,4 (4,1) 238 8,8 (5,3) 428 61,1 (76,1) 1295 4,2 (14,2) Kätilöterveydenhoitaja 70 0,6 (0,9) 78 0,7 (1,2) 67 1,4 (1,6) 71 2,5 (2,2) 85 12,1 (7,0) yht = henkilöstöä yhteensä kokoluokan kunnissa, ka = henkilöstöä keskimäärin kokoluokan kunnassa, sd = keskihajonta 371 1,2 (2,4) 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 10
Hoitajakohtaiset vuosittaiset asiakasmäärät kunnan asukasmäärän ja koulutustaustan mukaan Kunnan asukasmäärä <4000 4000-9999 10000-24999 25000-99999 100000 Yhteensä Th** K-th** Th K-th Th K-th Th K-th Th K-th Th K-th % % % % % % % % % % % % 20 29,9 2,6 12,5 4,0 0,0 3,4 3,7 4,2 0,0 0,0 14,7 3,3 20-49 54,0 34,2 45,0 44,0 41,7 13,8 25,9 20,8 57,1 50,0 43,3 31,3 50-79 9,2 39,5 21,3 34,0 19,4 41,4 14,8 25,0 0,0 0,0 14,3 33,3 80 6,9 23,7 21,3 18,0 38,9 41,4 55,6 50,0 42,9 50,0 21,8 32,0 yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 **Th=Terveydenhoitaja, K-th=Kätilö-terveydenhoitaja 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 11
Äitiysneuvoloissa (pääsääntöisesti): Lapsettomuuden hoidon perusselvitykset Papa-seulonnat Gestaatiodiabetes Monikulttuurisuus Synnytysvalmennus Lyhki seuranta Synnytyksen jälkeinen kotikäynti Ehkäisyneuvonta Raskauden keskeyttämiseen liittyvä ohjaus Keskenmenopotilaiden hoito Synnytyskeskustelu Vavu-erityistuki Imetystuki Masentuneen äidin hoito 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 12
Kuntajakauma pääsääntöisestä hoitopaikasta vuonna 2008: Ehkäisyneuvonta synnytyksen jälkeen, % Asukkaita <4000 4000-9999 10 000 24 999 25 000-99 999 100 000 Yhteensä n=116 n=109 n=50 n=29 n=7 n=311 Äitiysneuvola 95,7 95,4 90,0 86,2 85,7 93,5 Muu neuvola 1,7 2,8 8,0 10,4 14,3 4,2 Keskusneuvola 0 0 0 0 0 0 Paikallis-/aluesairaala 0 0 0 0 0 0 Keskussairaala/ yliopistollinen keskussairaala 0 0 0 0 0 0 Ei toteutettu 0 0 0 0 0 0 Osana muuta toimintaa 2,6 0 0 0 0 1,0 Tieto puuttuu 0 1,8 2,0 3,4 0 1,3 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 2014-2020 Tavoitteet Synnytyksen jälkeisen ensimmäisen vuoden aikana tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä vähenee Toimenpiteet Terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri selvittää jälkitarkastuksessa äidin fyysisen kunnon lisäksi myös psyykkisen tilan, perheen psykososiaalisen tilanteen ja antaa perheen selviytymistä edistävää ohjausta ja tukea, keskustelee perhesuunnittelusta sekä loppuraskaudessa että synnytyksen jälkeen ja antaa seksuaalineuvontaa yksilöllisesti tarpeen mukaan. Jälkitarkastuksessa terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri tehostaa parisuhteen tukemista, synnytyksen jälkeisen ehkäisyn aloittamista ja siihen liittyvää neuvontaa erityisesti painottaen pitkäaikaisen ehkäisyn, kuten kierukoiden ja kapseleiden käyttöä.. 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 13
Tietoteknisten järjestelmien mahdollistama yhteistyö (esim. laboratoriovastaukset) vuonna 2008 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 14
Johtopäätöksiä: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tulisi organisoida saumattomina hoitoketjuina ja yhteisistä toimintatavoista, hoitoohjeista ja asiakkaille annettavista ohjeista olisi sovittava. 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 15
Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla: Äitiysneuvolatoiminnoille olisi hyödyllistä rakentaa järjestelmällinen seurantakäytäntö asiakkaiden eriarvoisuuden vähentämiseksi ja vaikuttavien yhtenäisten toimintokäytäntöjen turvaamiseksi. 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 16
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/da06c9a3-9e36-43a1-ac3b-693b1601d26c Kiitos! 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 17