Hallitus 3.3.2014, LIITE 8 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2014 2017

Hallitus 3.3.2014, LIITE 8 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2014 2017 Käsittelyt: Valmistelutyöryhmän viimeinen kokous 21.10.2013 Työsuojelujaosto 21.11.2013 Henkilöstötoimikunta 5.12.2013 Johtoryhmä 18.2.2014 Hallitus 3.3.2014 1

1.JOHDANTO... 3 1.1 Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työkyky määritelmät... 5 1.2 Työhyvinvointitalo... 6 2. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET... 6 3. TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ... 10 4. HYVINVOINTITOIMINTA... 11 5. VASTUUT... 12 6. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN SEURANTA, ARVIOINTI JA VIESTINTÄ... 13 LÄHTEET:... 14 Liite 1 Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille 2014 2017 (päivitetään vuosittain) Liite 2 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2014-2017 (päivitetään vuosittain) 2

1. JOHDANTO Työhyvinvointiohjelma on yksi niistä toimenpideohjelmista,joilla toteutetaan HUS:nstrategiaan pohjautuvia henkilöstöpoliittisia periaatteita. Se toimii työvälineenä ja oppaana työhyvinvointiasioiden edistämiselle. Työhyvinvointiohjelma perustuu HUS:n arvoihin, strategiaan ja henkilöstöpolitiikkaan. HUS:n arvot ovat: ihmisten yhdenvertaisuus, potilaslähtöisyys, luovuus ja innovatiivisuus, korkea laatu, tehokkuus ja avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus Työhyvinvoinnin kehittämiselle on asetettu päätavoitteet henkilöstötunnuslukujen työolobarometrin, työn riskien arvioinnin, laajojen työpaikkaselvitysten, työkykytoiminnan analyysin sekä Keva Kaarilaskuri-palvelun nykytila-analyysin pohjalta. Päätavoitteissa on kuvattu ne keskeiset osa-alueet, jotka huomioidaantyöhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. HUS:ntyöhyvinvointiseurantamittareita ovat: sairauspoissaolot ja työtapaturmat niihin liittyvät kustannukset varhaiseläkemenoperusteiset maksut Työhyvinvoinnin tilaa seurataan työolobarometrilla ja työturvallisuutta riskienarvioinnilla. Tarkemmat tavoitteet, mittarit, toimenpiteet, aikataulut ja vastuutahot on kirjattu liitteenä olevaan Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmassa vuosille 2014-2017. Koko henkilöstölle tarkoitettu HUS:ntyöhyvinvointiohjelma sisältää työturvallisuuslaissa (738/2002) määritellyn työterveyttä ja -turvallisuutta edistävän työsuojelun toimintaohjelman. Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain (1383 /01) mukaisesti työterveyshuoltotoiminta tukee työsuojelun toimintaohjelmaa, joten HUS-Työterveyden toimintasuunnitelma on osa työhyvinvointiohjelmaa. Ohjelmassa huomioidaan terveyttä edistävä hyvinvointitoiminnan linjaukset ja muu terveyttä edistävä toiminta. HUS.n tulosalueet noudattavat toimintakauden aikanatyöhyvinvointiohjelmaa sekä liitteessä olevaa työhyvinvoinnin ja työsuojelun toiminta-suunnitelmaa huomioiden oman alueensa erityispiirteet ja ajankohtaiset tarpeet toiminnassaan. 3

Liitteenä 1 olevassa Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmaantulosalueet/yksiköt kirjaavat/lisäävät oman alueensa käytännön toimenpiteet esimerkiksi lisäämällä taulukkoon lisäsarakkeen ko. otsikolla. 4

1.1 Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työkyky määritelmät Osaava, hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö jaoikein mitoitetut henkilöstöresurssit ovat perusta organisaation menestymiselle. Tavoitteena on toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu yhteisestä työhyvinvoinnista. Jotta työhyvinvointia voidaan johtaa, sen toteutumista eri osa-alueilla on seurattava ja mitattava hyödyntämällä olemassa oleviakerättyjä tietoja.esille nousevat epäkohdat korjataan. Esimiestaitojen rinnalla tarkastellaan myös alais- ja työyhteisötaitoja. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu hyvästä ilmapiiristä. Siihen tarvitaan mm. halua olla aidosti läsnä, arvostaa kaikkien työtä ja hyväksyä erilaisuutta. Asiallinen kohtelu on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Työhyvinvoinnin aineksia ovat työmäärän tasapuolinen jakautuminen, työkaverin auttaminen, oikeudenmukainen kohtelu, positiivinen ajattelu ja rakentava ongelmien ratkaisu. Hyvinvoiva työyhteisö kestää paineita esim. muutoksessa ja selviää myös ajoittaisista ruuhkahuipuista. TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN Työhyvinvoinnin johtaminen sisältää työturvallisuuden, työkyvyn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet TYÖHYVINVOINTI TYÖTURVALLISUUS TYÖKYKY Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työturvallisuus on perusta työhyvinvoinnin toteutumiselle. Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Mielekkääksi ja palkitsevaksi koettu työ luo työhyvinvointia. Työsuojelu on yhteistyötä, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä parantaa työhyvinvointia työpaikoilla. Työnantaja ja esimiehet vastaavat työstä ja työoloista sekä turvallisten työolosuhteiden kehittämisestä. Työntekijä vastaa turvallisten toimintatapojen noudattamisesta. Työkyky ontoimintakyky, joka riittää työn vaatimuksiin, jolloin työntekijän voimavarat ovat tasapainossa työn asettamien vaatimusten kanssa Työkyky on yhdistelmä terveyttä, toimintakykyä, kuntoa, työn hallintaa, osaamista ja työmotivaatiota. 5

1.2 Työhyvinvointitalo 2. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet vuosina 2014 2017 ovat tukemassa henkilöstöpoliittisten linjausten käytännön toteutusta. Tavoitteena on edistää työyhteisöjen toimivuutta, työympäristön turvallisuutta ja työntekijöiden työkykyä sekä terveyttä. 6

HUS:ntyöhyvinvointiseurantamittareiden tulosten pohjalta seurataan tavoitteiden toteutumista. TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET VUOSINA 2014 2017 OVAT: HYVIN TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työyhteisön ilmapiiri ja esimiestyön laatu Työturvallisuuskulttuuri TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Sisäympäristö Ergonomia HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ Sairauspoissaolojen hallinta Työurien pidentäminen ja / tai ennenaikaisen eläköitymisen väheneminen Tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet on kuvattu Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmassa vuosille 2014 2017. Päätavoitteiden toteutumista tuetaan yhteistoiminnallisilla työhyvinvointiteemoilla: hyvin toimiva työyhteisö vuosina 2014-2015 ja turvallinen työympäristö 2016-2017. Kun työyhteisö toimii hyvin ja työympäristö on turvallinen, työntekijä voi hyvin. Toimintakauden 2014-2017 alussa kehitetään työhyvinvointia edistäviä palkitsemismuotoja ja laaditaan niille kriteerit sekä tarvittavat ohjeet. 2.1 HYVIN TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Hyvin toimivassa työyhteisössä on yhteiset tavoitteet, jossa otetaan vastuuta työstä sekä noudatetaan sovittuja periaatteita. Kaikilla on tiedossa yhteinen perustehtävä, ja jokaisella työntekijällä onselkeä tehtäväkuva ja koulutustaan vastaavat tehtävät. Perustehtävän suorittaminen edellyttää toimivia vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja. Hyvin toimiva työyhteisö edellyttää hyvää johtamista, joka on vuorovaikutteista, osallistavaa ja innostavaa.yhteistoiminta vahvistaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Terveellä työyhteisöllä on hyvät muutoksen hallintavalmiudet ja ongelmanratkaisutaidot. Työn kuormittuvuutta seurataan ja sitä aiheuttaviin tekijöihin pyritään vaikuttamaan muuttamalla työtapoja, työaikaergonomialla tai kohdentamalla resursseja paremmin. Työn ja muun 7

elämän yhteensovittamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mm joustavia työaikajärjestelyjä, kuten liukuvaa työaikaa, työaikapankkia, työaika-autonomiaa ja etätyötä.hyvällä henkilöstösuunnittelulla vaikutetaan työhyvinvointiin.huomioidaan mmrekrytointitarpeet ja eläköitymiset, sisäiset siirrot jatehtävien uudelleen järjestelyt sekäsijais- ja varahenkilöstöjärjestelyt. Esimies johtaa työhyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Toimivaan työyhteisöön liittyvät oleellisesti tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvä tiedonkulku sekä positiivinen, suvaitseva, erilaisuutta arvostava ja kannustava työilmapiiri, jossa on mahdollisuus antaa ja saada rakentavaa palautetta. Esimies kehittää oppimista edistävää ilmapiiriä ja tukee oppimisprosesseja sekä huolehtii pitkän aikavälin toiminnan ja osaamisen suunnittelusta. Työntekijät ylläpitävät ammattitaitoaan, kehittävät yksikön osaamista ja jakavat tietoa ja osaamista toisilleen. Henkilöstö kehittää työprosesseja, töiden sisältöjä ja toimintatapoja sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja laatua. Toimivaa työyhteisöä edistetään toimintakauden aikana mm: ottamalla vastuuta omasta tekemisestään ja toimimalla yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti luomalla yhdessä työyhteisön me-henkeä pitämällämoniammatillisia työpaikkakokouksia säännöllisesti ja osallistumalla niihin aktiivisesti toimimalla yhteistoimintaohjeiden mukaisesti, myös muutostilanteissa pitämällä kehityskeskustelut säännöllisesti ja työskentelemällä kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ottamalla ristiriidat ja ongelmat ajoissa esille sekä käsittelemällä ne asianmukaisesti HUS ohjeita noudattaen hyödyntämällä työolobarometrikyselyn ja riskienarvioinnin tuloksia tunnistamalla yksikkökohtaiset kehittämiskohteet ja laatimalla toimenpidesuunnitelmat hyödyntämällä osaamiskartoituksia ja tunnistettuja osaamistarpeita koulutussuunnittelussa järjestämällä suunnitelmallista perehdytystä esimiestyön tukemisella, kuten työnohjauksella, sekä coaching ja mentoritoiminnalla esimies- ja johtamiskoulutuksella henkilöstösuunnittelulla Katso tarkemmin liitteessä 1 Työhyvinvoinnin - ja työsuojelun toimintasuunnitelma 2014-2017 hyvin toimiva työyhteisö 2.2 TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työnantajan, esimiesten ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan yhtenä tavoitteena on kehittää työpaikoista turvallisia. Riskien arvioinnin tukena on HUS:ssa käytössä positiivisia ennakoivia työturvallisuusmittareita sekä menetelmiä, joilla edistetään turvallisuuskulttuurin omaksumista työpaikoilla. Seurantamittareiden tuloksia hyödyntämällä on mahdollisuus kehittää työpaikoista turvallisempia. 8

Turvallisista toimintavoista huolehtiminen on kaikkien työntekijöiden vastuulla. Toimintaohjeiden tunteminen, poikkeavien tilanteiden käsittely ja analysointi ovat tärkeitä osatekijöitä, joilla voidaan edistää tavoitteiden toteutumista ja ennaltaehkäistä poikkeavia tilanteita. Väkivalta- ja uhkatilanteiden sekä tapaturmien osalta HUS:ssa on tavoitteena nolla-toleranssi. Ammattitautien ja työperäisten sairauksien ehkäisemiseksi on riskitekijöihin tärkeä puuttua ajoissa. Työergonomiaan osalta toistotyön, yksipuolisten työliikkeiden, raskaiden nostojen sekä huonojen työasentojen aiheuttamat riskitekijät on tärkeä kartoittaa. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti koulutusta ja opastetaan vastuuhenkilöitä osallistumaan järjestettäviin koulutuksiin. Potilaan siirtoergonomiakoulutus vakiinnutetaan osaksi työntekijän perehdyttämistä hyödyntäen ergonomiakouluttajien asiantuntemusta. Työvälineiden hankinnoissa on huomioitava turvallisuutta edistävien toimintojen vaikutus. Turvallista työympäristöä edistetään toimintakauden aikana mm: kartoittamalla riskin arvioinnin avulla työpaikoilla esiintyviä riskitekijöitä ja korjaamalla esiintyviä puutteita käyttämällä riskien arvioinnin tukena positiivisia eli ennakoivia havainnointimittareita, kuten työturvallisuuskierrosta ja työturvallisuustehtävää hyödyntämälläturvallisuusauditointia, turvallisuushavaintoja ja työturvallisuustuokioita puuttumalla havaittuihin työympäristön riskitekijöihin ja poistamalla mahdolliset altisteet toimimalla sisäympäristöongelmien hallinnassa HUS:n sisäilmaohjeen ja Savuton sairaala - toimintaohjeiden mukaisesti. hyödyntämällä eri asiantuntijoiden tuottamia arvioita ja tehtyjä raportteja työturvallisuuden kehittämiseksi Katso tarkemmin liitteessä 1 Työhyvinvoinnin - ja työsuojelun toimintasuunnitelma 2014-2017 turvallinen työympäristö 2.3 HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ Työhyvinvointi on yksilön kokemus työnteon mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta. Työyhteisössä työhyvinvointiin vaikuttaa kokemus työn sujuvuudesta ja yhteisestä aikaansaamisen tunteesta. Työhyvinvointiin vaikuttavat lisäksi työn ulkopuoliset tekijät. Työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu, että työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin puututaan jo varhaisessa vaiheessa. Työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät tekijät on osattava tunnistaa riittävän ajoissa. Vastuu on työyhteisön jokaisella työntekijällä. Varsinainen huolehtimisvelvoite on esimiehellä, jonka on varhaisessa vaiheessa otettava häiriötekijät puheeksi ja toimittava määrätietoisesti tilanteen korjaamiseksi. Sairauspoissaolojaja pitkään työstä poissa olevien tilannetta seuraamalla sekä aktiivisella työhön paluun tuella esimies voi vaikuttaa työntekijän ennenaikaiseen eläköitymiseen. Täten esimies omalta osaltaan myös vaikuttaa varhaiseläkemenoperusteisiin maksuihin. Työntekijän hyvinvointia tuetaan toimintakauden aikana mm: oikeudenmukaisella johtamisella ja kannustavalla esimiestyöllä kehityskeskusteluilla ja mahdollisuudella vaikuttaa omaan työhön 9

hyödyntämällä työolobarometrin- ja riskienarvioinnin tuloksia varhaisella työkyvyn tukemisella terveystarkastuksilla kuntoutuksilla tukemalla jatkuvaa oppimista, täydennyskoulutusta ja työnkiertoa huolehtimalla turvallisista, ergonomisista ja sujuvista työ- ja toimintatavoista sekä työaikaergonomiasta aktiivisella ja monipuolisella virkistys- ja hyvinvointitoiminnalla tuetaan työstä palautumista Katso tarkemmin liitteessä 1 Työhyvinvoinnin - ja työsuojelun toimintasuunnitelma 2014-2017 hyvinvoiva työntekijä 3. TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ HUS järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan ja työterveyspalveluita tuottaa HUS- Työterveys tulosalue. HUS osoittaa vuosittain HUS-Työterveyden käyttöön budjetin, jonka turvin tarjotaan tasapuoliset palvelut kaikille HUS:laisille. Työterveyspalveluita antavat työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työfysioterapeutit, työterveyspsykologit sekä työterveyssihteerit. Työterveyshuoltotoimintaa toteutetaan Työterveyshuoltolain ja asetuksen, Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja Kelan korvausohjeiden mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaon työhyvinvointiohjelman liitteenä 2. HUS-Työterveys tekee yhteistyötä HUS:n johdon, tulosalueiden johdon, henkilöstöjohdon, esimiesten, työntekijöiden ja työsuojelun kanssa. Muita työterveyshuollon yhteistyökumppaneita ovat mm. Keva, Kela, tapaturmavakuutusyhtiö, kuntoutuslaitokset, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintoviranomainen (AVI) ja Valvira. Työterveyspalveluita ovat: Lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut Ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden (Kelan korvausluokka I) järjestäminen on työnantajalle pakollista lakisääteistä toimintaa. Näitä palveluita ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työkykyä tukevat toimet ja kuntoutukseen ohjaaminen. Työpaikkaselvityksiä tehdään sekä tulosalue- että työpaikkakohtaisesti, ja ne toteutetaan työpaikan, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyönä. Tarvittaessa tehdään suunnattuja työpaikkakäyntejä mm. ergonomiaan, sisäilmaan tai muihin aiheisiin liittyen. Terveystarkastus tehdään työsuhteen alussa kaikille työntekijöille. Työuran aikana lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään, mikäli työssä esiintyy altisteita (esim. melu, säteily, yötyö). Lisäksi terveystarkastukseen voi hakeutua, jos kokee siihen tarvetta. Työntekijöiden työkykyä tuetaan esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työkykyongelmia ratkaistaan Työkyvyn tuki ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on vähentää 10

sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä sekä edistää työ- ja toimintakykyä koko työuran ajan. Muita työterveystoiminnan muotoja yksilöasiakkaille ovat mm. kuntoutukseen ohjaaminen, biologisten altistumisten seuranta, rokotustoiminta (työn vaatimat rokotukset ja kausiinfluenssarokotukset) sekä päihdehoitoon ohjaaminen. Työpaikkojen palveluita ovat lisäksi työyhteisötyö, ryhmämuotoinen ohjaus sekä työntekijöihin kohdistuvan ensiapuvalmiuden arviointi. Sairaanhoito Sairaanhoitopalveluiden (Kelan korvausluokka II) järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. HUS tarjoaa työntekijöilleen työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Sairaanhoidon painopistealueina ovat työhön tai työkykyyn pitkäaikaisesti liittyvät sairaudet 4. HYVINVOINTITOIMINTA Terveelliset elämäntavat ovat keskeisiä tekijöitä terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. HUS:ssa terveyttä edistävä hyvinvointitoiminta muodostuu yksilön omien tekojen lisäksi työntekijöiden erilaiset tarpeet huomioivasta hyvinvointia kehittävästä johtamisesta ja hyvinvointia kehittävästä työyhteisöstä. Suosimme menetelmiä, jotka perustuvat yhdessä työskentelyyn, kehittävät omatoimisuutta sekä lisäävät työn tuottavuutta ja työniloa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot-yhdistykseen ja on siten sitoutunut sisällyttämään päivittäiseen työkulttuuriinsa työntekijöiden terveyden edistämisen. Myös HUS:n tarjoaman virkistys- ja harrastustoiminnan kautta pyritään tukemaan työkyvyn säilymistä. HUS intranetin hyvinvointisivustotarjoaa eri elämäntilanteisiin sopivaa ja käytännönläheistä hyvinvointi- ja terveystietoa. Sivustolla annetaan suosituksiin pohjautuvaa tietoa mm monipuolisen liikunnan, mielen hyvinvoinnin ja terveellisen ruokavalion toteuttamiseksi. HUS:n työyhteisöliikunnan tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden liikuntatottumuksiin ja kannustaa henkilökuntaa sisällyttämään liikunnallinen tauko luonnolliseksi osaksi työpäivää. Säännöllistä liikuntatoimintaa järjestävät urheiluseurat, henkilöstöyhdistykset ja alueelliset työhyvinvointi-ja virkistysryhmät (TyVi). Työyksiköitä kannustetaan luomaan mahdollisuuksia omatoimiseen terveyden edistämiseen mm. omatoimisen kuntotestauksen ja kuntokampanjoiden avulla. Terveelliset lounasateriat ovat vaikuttava keino ylläpitää henkilöstön terveyttä.henkilöstöruokailusta vastaavan Raviolin ateriat perustuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Palautuminen työstä tapahtuu tauoilla ja vapaa-ajalla. Taukojen aikaista palautumista edistetään kehittämällä taukotilojen toimivuutta elvyttävinä ympäristöinä. Tärkeitä ovat lisäksi riittävä lepo ja uni sekä rentoutumisen taidot sekä vapaa-ajan laatu. Henkilökunnalla on käytössään Lylyisten virkistysalue Lohjalla sekä eri sairaanhoitoalueilla sijaitsevia virkistyspaikkoja. Pohjois- ja Keski-Suomessa on henkilöstölle tarjolla edulliseen hintaan vuokrattavia lomaasuntoja. 11

Hyvinvointitoiminnan tuloksellisuutta seurataan sekä taloudellisen panoksen, että laadullisella seurannalla. Tavoitteena on lisätä vuosittain HUS:n työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen toimintaan osallistumista viidellä prosentilla. Työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen asiakastyytyväisyyskyselyilläkartoitetaan henkilöstön liikuntatarpeita. Palautteiden avulla kehitetään paikallista liikuntatoimintaa. Ravioli seuraa sydänmerkki-aterioiden lukumäärää ruokalistasta. Kahden vuoden välein tehdään terveys ja hyvinvointikysely, jolla saadaan tietoa henkilökunnan terveystottumuksista ja hyvinvoinnista. Tietoa hyödynnetään tulosyksiköiden ennaltaehkäisevässä terveys- ja hyvinvointitoiminnan suunnittelussa ja seurannassa. Hyvinvointitoimintaa edistetään mm: edistämällä käytäntöjä, jotka tutkitusti lisäävät työntekijöiden hyvinvointia mm riittävä uni, liikunta, terveelliset ruokailutottumukset ja mielen hyvinvointi tarjoamalla mahdollisuuksia hyvinvointia edistävään toimintaan työn arjessa, kuten elpymisliikuntaa kannustamalla Hyvinvointisivuston yksilöllisellä terveysviestinnällä terveellisiin elämäntapoihin ja terveyskäyttäytymisen muutoksiin tunnistamalla terveys- ja hyvinvointikyselyllä hyvinvoinnin kehitystarpeet 5. VASTUUT Työhyvinvointitoiminnasta vastaavat linjaorganisaation johto ja esimiehet osana työyksikön normaalia toimintaa. Jokainen työntekijä vastaa omista voimavaroistaan ja yhteistoiminnallisesti oman työyhteisön työhyvinvoinnista. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työsuojelunäkökohtien huomioon ottaminen on osa hyvää johtamista ja ammattitaitoa sekä tärkeä osa laajempaa työhyvinvointitoimintaa. Muutostilanteissa työsuojelusta huolehditaan jo suunnitteluvaiheessa. Esimiehet ovat toimivaltuuksiensa mukaisessa vastuussa työyhteisönsä työsuojelusta ja tarvittaessa eteenpäin viemisessä linjaorganisaatiossa. Työsuojeluvastuu määräytyy sen mukaan, mikä asema kullakin on linjaorganisaatiossa. Ylimmän johdon vastuulla on strateginen hyvinvoinnin johtaminen, johon kuluu mm strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta, työterveyshuolto ja henkilöstöetuudet. Ylimmällä johdolla on keskeinen merkitys yhteistoiminnan-ja muiden periaatteiden linjaamisessa lain ja asetusten edellyttämällä tavalla. Keskijohto vastaamm selkeästä tehtäväjaosta ja resurssien mitoituksesta,ohjeistaa ja määrittää toimintatavat työturvallisuustyöhön, suunnittelee ja toteuttaa riskien arviointien pohjalta tarvittavat toimenpiteet sekä huolehtii osaltaan yhteistoiminnan toteutumisesta. Lähiesimiehen vastuulla on mm. valvoa sovittujen toimintatapojen käyttämistä, päivittää vuosittain riskien arviointi, seurata oman työyhteisönsä hyvinvointia ja puuttua tarvittaessa häiriöihin viivytyksettä sekä huolehtia välittömän yhteistoiminnan toteutumisesta. 12

Työntekijän vastuulla on mm. noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä, ilmoittaa havaitsemistaan riskeistä, puutteista ja vioista, osallistua välittömään yhteistoimintaan sekä huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan. Työsuojeluyhteistyötä varten työsuojeluorganisaatioon nimetyt/valitut henkilöt toimivat linjaorganisaation tukena varmistamassa ja edistämässä työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työhyvinvointia. Työsuojelupäällikkö vastaa työsuojeluyhteistoiminnan toteutumisesta aluekohtaisesti. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oman alueensa työpaikkojen työolosuhteisiin ja tukee henkilökuntaa työsuojelun asiantuntijana. Työpaikan työsuojelupari osallistuu toiminnan ja työolosuhteiden suunnitteluun sekä tukee muuta henkilökuntaa mm. tiedon hankinnassa ja esitysten eteenpäin viemisessä. Työsuojelupäälliköiden valtuutettujen ja -parien tehtävät Työsuojelupäälliköiden yhteystiedot Työsuojeluvaltuutettuijen yhteystiedot 6. TYÖHYVINVOINTIOHJELMANSEURANTA, ARVIOINTI JA VIESTINTÄ Henkilöstötoimikunta ja sen alainen HUS työsuojelujaosto,yhteistyötoimikunta ja ryhmät sekähenkilöstöpäälliköiden ohjausryhmä(hr-ohjausryhmä) seuraavat ja arvioivat työhyvinvointiohjelmantavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja suunnittelevat tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Henkilöstöjohto seuraa ja arvioi henkilöstökertomuksen laadinnan yhteydessä laajan työhyvinvointitoiminnan onnistumista. Arvioinnin yhteydessä tarkastellaan myös johtamisen, osaamisen ja henkilöstösuunnittelun kokonaistilannetta. Paikallista työhyvinvointitoimintaa seuraavat yhteistyötoimikunnat/ryhmät. Tarkasteluajankohdaksi ehdotetaan maaliskuun loppuun mennessä pidettävät työsuojelujaoston ja henkilöstötoimikunnan kokoukset. Seurannassa ja arvioinnissa tarkastellaan mm: missä on onnistuttu ja saavutettu tavoitteet, ja mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty, ja miksi näin on käynyt mitkä ovat johtopäätökset, jamiten työhyvinvointitoimintaa kehitetään,sekä onko painoalueet valittu oikein Viestintä työhyvinvointiohjelmasta Työhyvinvointiohjelma esitellään ja käsitellään toimintakauden aikana mm: johtoryhmissä,henkilöstötoimikunnassa,hr-ohjausryhmässä, työsuojeluorganisaatiossa, esimiesvalmennuksissa alueellisissa yhteistyötoimikunnissa ja ryhmissä sekä työhyvinvointiryhmissä työhyvinvointipäivillä ja muissa HUS-tasoisissa ja alueellisissa koulutus- ja ajankohtaistilaisuuksissa HUSARIssa, intranetissa ja muissa sisäisissä tiedotusvälineissä 13

Liitteet: Liite 1. Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille 2014 2017 Liite 2. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille 2014-2017 LÄHTEET: HUS:n strategia 2012 2016 HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi, Valtuusto 19.10.2011, LIITE 2 HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen HUS henkilöstöpoliittiset linjaukset (Hyväksytty hallituksessa 7.10.2013) Kevan Kaari-laskuri työkyvyttömyyskustannukset hallintaan 4.12.2012 Juhani Tarkkonen, luentomateriaali 1.11.2010Työhyvinvoinnin kannalta yleisjohdettu ja kokonaiskehitetty kuntaorganisaatio- aiheesta.innosafe 2010. Keskeiset www.sivut; Työterveyslaitos - Hyvinvointia työstä KT Kuntatyönantajat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Keva LähiTapiola FINLEX EDILEX Oheisaineisto: HUS:n ohjeet, ohjelmat, kyselyt ja selvitykset ja raportit Työhyvinvointia johtamaanhenkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt Kunta-alan strategisten hyvinvoinnin kehittämisohjelmakt Kuntatyönantajat 2011 Helsinki KT henkilöstövoimavarojen arviointi.suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen KT Kuntatyönantajat,2013 Helsinki Kuopion kaupungin työhyvinvointiohjelma 2012 2015 Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelma 2013-2016 Johda työkykyä, pidennä työuria. EK:n työkykyjohtamisen malli LähiTapiolan verkkokoulutus Työkykyä johtamalla hyvinvointia ja tulosta 14

Liite 1. Työhyvinvonnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille 2014 2017 (tarkistetaan vuosittain) HYVIN TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työyhteisön ilmapiiri ja esimiestyön laatu Linkki ko. ohjeeseen tai ohjelmaan TOB= työolobarometri RA = riskienarviointi Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Hyvät työyhteisötaidot ja niiden kehittäminen. Jokainen työntekijä ja esimies edistää työhyvinvointia omalla toiminnallaan. Työyhteisön toimintaindeksi tavoitetaso on 3.8 Ongelmatilanteiden asianmukainen käsittely. Häiriötilanteet tunnistetaan ja niihin reagoidaan ajoissa sekä käsitellään asianmukaisesti. Esimiesindeksi 3.9 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti TOB Riskienarviointi psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät TOB Työolobarometrikysely HUS-Riskit; työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät on arvioitu Tob-tulokset ja riskienarviointitulokset käsitellään työyhteisössä ja niiden pohjalta laaditaan yksikkökohtaiset kehittämiskohteet ja toimenpidesuunnitelmat Työhyvinvointikyselyiden (TOB ja RA) tulosten käsittelyvalmennus osaksi työhyvinvoinnin johtamiskoulutusta 360 arviointi tarvittaessa (tulosaluejohto) Jatkuva Vuosittain Alkuvuosi 2014 lähtien 2014-2017 2014 - Johto Esimiehet Työntekijät Henkilöstöjohto Työsuojelu Henkilöstöjohto Työsuojelu Luodaan malli työhyvinvoinnin 2014 Henkilöstöjohto 1

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen Yhteistoiminta suunnitellaan ja toteutetaan ohjeiden mukaisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Kehityskeskusteluiden toteutumisaste 80% / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti Moniammatillinen yhteistyö 4 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti TOB (tasa-arvokysely) Palkkakartoitus Henkilöstötoimikunnan,yhteistyötoimikunti en / ryhmien, kokoukset Työsuojelujaostojen kokoukset Työhyvinvointiryhmät tai vastaavien kokoukset TOB kehittämisen palkitsemiseen Luodaan malli varhaisen tuen seurantaan (vrt HUS-Servis) Johtamiskoulutus ja esimiesvalmennukset Mentorointi, coaching, työnohjaus. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman noudattaminen: selvityksen ja palkkakartoituksen perusteella valitaan kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Maahanmuuttaja HUS:n palveluksessa pysyväisohje 2/2010 Yhteistoimintalain ja yhteistoimintaoppaan noudattaminen. Työsuojeluparit nimetty yksiköihin. Yhteistoiminta HUSkuntayhtymässä; määräaikaisohje 5/2009 Kehityskeskusteluohjeiden noudattaminen Säännölliset ammattiryhmien väliset yhteistyökokoukset toteutetaan 2014-2014 -2016 Jatkuva Jatkuva 2014 Henkilöstöjohto Työnantajan edustajat Henkilöstön edustajat Työsuojelu Esimiehet Työntekijät Esimiehet Työntekijät 2

Työyksiköillä on ajantasaiset ja selkeät perehdytysohjelmat käytössä Perehdytysindeksi 4 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti Osaamisen kehittäminen on systemaattista ja suunnitelmallista. Tietojen ja taitojen riittävyys 4,2 / henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti. Henkilöstö voi hyvin ja työyhteisössä on hyvä ilmapiiri. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän nollatoleranssi Perehdytyskysely TOB ja riskienarviointi TOB Osavuosikatsaus Riskienarviointi TOB HUS Perehdytysohjelmaa noudatetaan uusien työntekijöiden, pitkältä vapaalta palanneiden tai organisaation sisällä siirtyneiden työntekijöiden kohdalla ja konkretisoidaan työyksiköiden omilla perehdytysohjelmilla. Perehdytyskysely Kyselyn tulokset käsitellään yhdessä TOB ja riskienarviointitulosten kanssa tulosalueen johtoryhmissä ja yhteistyötoimikunnassa kerran vuodessa ja niiden perusteella kirjataan kehittämiskohteet ja toimenpidesuunnitelmat Osaamiskartoitukset Osaamisrakenne ja koulutussuunnitelmat /kehittämissuunnitelmat tehdään tulosyksikkötasoisesti/työyksikkötasoisesti Osaamisen kehittämiseen liittyvien suunnitelmien seuranta osavuosikatsausten yhteydessä Noudatetaan Toimintaohje työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle ohjetta Häiriötilanteiden puuttumisiin määritellään aikarajat. Jatkuva Johto Henkilöstöjohto Esimiehet Työntekijät Jatkuva Johto Esimiehet Työntekijät Henkilöstöjohto Jatkuva Kaikki Henkilöstöjohto, työsuojelu, luottamusmiehet 3

TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työturvallisuuskulttuuri Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Riskien arviointi tehdään jokaisessa työyksikössä toimintaointien kauden aikana ja päivitetään vuosittain. / päivitysten Tehtyjen riskien arvi- lukumäärät Jatkuva Työturvallisuuskierros tehdään vähintään 1-2 kertaa vuodessa ja indeksi vähintään 80% Työturvallisuuskierrosten lukumäärät ja indeksi Esimies huolehtii riskien arviointien, työturvallisuus-kierrosten toteutumisesta sekä puuttuu turvallisuuspoikkeamiin ja riskikäyttäytymiseen HUS-riskit Työturvallisuuskierrosohje Johto ja esimiehet Työsuojelu Työterveyshuolto (terveydellisen merkityksen arviointi) Vuoteen 2017 mennessä työturvallisuusauditointeja, turvallisuushavaintoja ja turvallisuustuokioita hyödynnetään ja käyttöönottoa tuetaan Käyttöön ottaneiden alueiden lukumäärä toimintakauden aikana Luodaan HUS-riskit ohjelmaan turvallisuushavaintojen ym. ilmoittamisjärjestelmä, laaditaan turvallisuus-tuokiomateriaalia 2014 - Johto ja esimiehet Työsuojelu Turvallisuus-asiantuntijat Väkivalta- ja uhkatilanteiden nollatoleranssi 1 ja 2 luokan väkivalta- ja uhkatilanteiden määrä vähenee toimintakauden aikana vähintään 20%. Tapahtumien lukumäärä ja muut tapahtumatiedot (tapahtumaraportit, vartijailmoitukset, tapaturmailmoituset, vakuutusyhtiön raportit) Jokaisesta väkivalta- ja uhkatilanteesta tehdään HUS-riskit ilmoitus Jokaiseen uhka- ja väkivaltatilanteeseen puututaan ja jokainen tilanne tutkitaan Jatkuva Johto ja esimiehet Työntekijät Työsuojelu Turvallisuusasiantuntijat HUS-riskit-ohjelman tutkintaosion analyysi/raportti 4

Kaikki työntekijät tuntevat uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle laaditut toimintaohjeet ja noudattavat niitä Tavoitteena 0-tapaturmaa. Työssä sattuneet tapaturmat ja niistä aiheutuvat poissaolot sekä kustannukset vähenevät 10% toimintakauden aikana ja tapaturmataajuus*) on alle 5 toimintakauden aikana Työssä sattuneita vakavia tapaturmia (> 30 pvä) ei satu lainkaan Työmatkalla sattuneet tapa- TOB-kyselyn väkivaltaindeksi Henkilöturvallisuuskoulutuksiin osallistuneiden ja aggression hoidollisen hallinnan ja ennakoinnin koulutuksen saaneiden lukumäärä ammattiryhmittäin. Työtapaturmista aiheutuvat työkyvyttömyyspäivät, tapaturmien lukumäärä ja kustannukset Tapaturmataajuus Työmatkatapaturmien Noudatetaan Toimintamallia työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja kohtaamiseen ja Määräaikaisohjetta 4/2012 tutkintapyyntö / rikosilmoitusprosessi väkivaltatilanteissa HUS-Riskit tapahtumaraporttien täyttö Työntekijät osallistuvat Henkilöturvallisuuskoulutuksiin ja/tai aggression hoidollisen hallinnan ja ennakoinnin koulutuksiin (MAPA, AVEKKI tmv.) Työyksikkökohtainen turvallisuussuunnitelma tehdään kaikissa yksiköissä (löytyy jokaisen HUS kiinteistön turvallisuus ja pelastussuunnitelmasta) Kaikki tapaturmat ja läheltä piti - tilanteet tutkitaan ohjeiden mukaisesti ja ennaltaehkäisytoimenpiteet toteutetaan. Menettelytapaohje työtapaturman sattuessa Vakava työssä sattunut tapaturma, Tapaturmien tutkinta Tapaturma ja läheltäpititilanteiden analysointi ja raportointi Jatkuva Esimiehet Työsuojelu Turvallisuusasiantuntijat Esimiehet Työsuojelujaosto Yhteistyötoimikunnat/ 5

turmat ja niistä aiheutuvat poissaolot sekä kustannukset vähenevät 10% ja tapaturmataajuus on alle 5 toimintakauden aikana *) tapaturmataajuus lasketaan jakamalla poissaoloon johtaneiden työtapaturmien lukumäärä (vähintään 3 sairaspoissaolopäivää) tehtyjen työtuntien määrällä ja kertomalla tämä miljoonalla Ammattitauteja ei esiinny Tapaturmataajuus lukumäärä, työkyvyttömyyspäivät ja kustannukset Ammattitautiepäilyilmoitusten lukumäärä Todettujen ammattitautien lukumäärä. Tapaturmaehkäisykampanjat Luodaan malli työturvallisuuspalkitsemiseen osana työhyvinvointipalkitsemista Ulkokunnossapidosta huolehditaan ennakoivasti ja puutteista reklamoidaan Help-desk Kunnossapidon noudattaminen (hiekotus, valaistua, ym) Lakisääteiset terveystarkastukset Työpaikkaselvitykset HUS-riskit altistusilmoitukset ja jatkohoito sekä seuranta Mahdollisten altisteiden poistaminen. Turvallisten työtapojen noudattaminen ja suojainten ohjeiden mukainen käyttö. Ryhmät Henkilöstöjohto Työsuojelu Työsuojelu- ja turvallisuus-asiantuntijat HUS-Kiinteistöt Esimiehet Työsuojelu Työsuojelu Työterveyshuolto Esimiehet Työntekijät Johto ja esimiehet työsuojelu ja työterveyshuolto Esimiehet ja työntekijät 6

Sisäympäristö Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Sisäympäristöongelmien hallinta (väheneminen ja poista- laajat työpaikkaselvi- Riskien arvioinnit ja minen) tykset HUS:n sisäympäristöohje on vastuuhenkilöiden käytössä Sisäilmaongelmien lukumäärä / kiinteistö Sisäilmaohjeen mukainen menettelytapa Savuton sairaala toimintaohjelman mukainen toiminta Hyödynnetään HUSsisäympäristö-asiantuntijoiden ja HUS sisäympäristöohjausryhmän tuottamia raportteja Jatkuva Johto - linjaorganisaatio Käyttäjien edustajat Tilakeskus HUS- Kiinteistöt Työsuojelutoimijat Työterveyshuolto Hygieniayksikkö Help Desk ja HUS-riskit välitön raportointi, selvittely ja arviointi Ergonomia Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Työergonomia paranee Jatkuva Työolobarometrin ergonomiaindeksi Riskienarviointi työn fyysiset kuormitustekijät TOBin ja riskien arvointitulosten mukaisesti kohdennettuja toimenpiteitä. Ergonomia käsitellään osana jokaisen uuden työntekijän perehdytystä tai työpisteen vaihtuessa. Esimiehet Työntekijät Potilaan siirtoergonomiakoulutus on pysyvä käytäntö. Osallistujamäärä siirtoergonomiakoulutukseen. Potilaan siirto koulutus vakiinnutetaan osaksi perehdytystä 2014 - Jatkuva HUS Ergonomiatyöryhmät (kouluttaja) Johto Esimiehet 7

HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ Sairaspoissaolojen hallinta Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Sairauspoissaolot vähenevät henkilöstöjohtamisen vuositavoitteiden mukaisesti Jatkuva Esimiehet Sairaspoissaolopäivien 30 päivää Sairaspoissolokustannukset Sairauspoissaolo pysyväisohje Työkyvyn tukiohjelman noudattaminen Päihdeohjelman noudattaminen Luodaan Harppi-järjestelmään hälytysrajaseuranta ja esimiesheräte (HUSPlus) - 2014 Henkilöstöjohto Sairauspoissaolot matalammalla tasolla kun toimialalla keskimäärin Kaari laskuri Kaari-palvelu toimintaan osallistuminen 2014 - Työurien piteneminen ja ennenaikaisen eläköitymisen väheneminen Tavoite Mittari Toimenpiteet Aikataulu Vastuutahot Ennenaikaisen eläköitymisen väheneminen Ennalta ehkäisevä terveyttä edistävä toiminta Hyvinvointisivusto Jatkuva Työntekijät Esimiehet ja henkilöstöjohto Varhaiseläkemenoperusteiset maksut (Varhe) Työkyvyn tuki ohjelman noudattaminen Jatkuva Johto Henkilöstöjohto HR-ohjausryhmä Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden luku- Kevan Kaaripalvelun ja ASTA (asiointipalvelut) hyödyntäminen 2014 - Esimiehet 8

määrä. esimiestyössä Kuntoutustukea saaneiden lukumäärä Ammatillinen kuntoutus Keskimääräinen eläköitymisikä nouseva (kaikki eläkkeet) Osatyökykyisten työmahdollisuuksien järjestäminen (työjärjestelyt tulosalueilla, sovi-malli, työllistyminen Posiviren avulla) Sovellettuun työhön siirtyneiden lukumäärä Sovelletun työn -toimintamallin vakinaistaminen ja kehittäminen Työkykykoordinaattori / valmentaja toiminnan perustaminen Sovellettu työ Työsuojelun vuosittainen koulutussuunnitelma (vuosittainen päivitys) linkki Työsuojelun kampanjat (linkki) Työsuojelun työryhmät 9

Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain Päivitetty 19.12.2013

HUS-Työterveys Terveyttä työhön 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ORGANISAATION PERUSTIEDOT 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTIEDOT 4 3. TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA JÄRJESTÄMINEN 5 4. ORGANISAATION TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS 6 4.1. Yrityksen toiminta 6 4.2. Henkilöstön kuvaus 6 4.3. Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet 7 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 8 5.1. Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit 8 5.2. Terveystarkastukset 8 5.2.1. Työhönsijoitustarkastukset 9 5.2.2. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset 9 5.2.3. Suunnatut terveystarkastukset 9 5.3. Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus 9 5.4. Työkyvyn ylläpito ja edistäminen 10 5.5. Työyhteisötyö 10 5.6. Ensiapuvalmiuden ylläpito 11 5.7. Sairaanhoito 11 5.8. Muu toiminta 11 5.8.1. Rokotukset 11 5.8.2. Biologiset altistumiset 12 5.8.3. Erityistyölasit 12 6. TYÖKYVYN HALLINTA 12 6.1. Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä 12 6.2. Kuntoutukseen ohjaaminen 13 6.3. Sairauspoissaolojen seuranta 14 6.4. Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta 14 6.5. Muita työhyvinvointiin liittyviä ohjeita 15 7. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ 15 7.1. Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet 15 7.2. Työsuojeluyhdyshenkilöt 15 7.3. Työsuojeluyhteistyön muotoja 16 7.4. Työtapaturmien torjunta 16 8. TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNAN SEURANTA 16 8.1. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta 16 8.2. Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta 16 9. TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET 2014-2017 17

HUS-Työterveys Terveyttä työhön 3 1. ORGANISAATION PERUSTIEDOT Organisaatio: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Konserniin kuuluvat myös tytäryhtiöt: HUS-Kiinteistöt Oy, Y-tunnus 0821653-5, Uudenmaan Sairaalapesula Oy, Y-tunnus 0811793-2 ja Hyksin kliiniset palvelut (HYKSin) Oy, Y-tunnus 2451485-8 00029 HUS puh. 4711 etunimi.sukunimi@hus.fi Y-tunnus: 1567535-0 Toimiala: 86101, Varsinaiset sairaalapalvelut Tilikausi: 01.01. 31.12. Tapaturmavakuutus: Eläkevakuutus: Keskinäinen vakuutusyhtiö LähiTapiola os. Revontulentie 7 02010 Tapiola puh. 09 4531 Keva os. Unioninkatu 43 PL 425 00101 Helsinki puh. 020 614 21 Työterveyshuollon yhteyshenkilö: Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Johtaja / vastuuhenkilö: Aki Lindén, toimitusjohtaja

HUS-Työterveys Terveyttä työhön 4 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTIEDOT Palvelun järjestäjä: HUS-Työterveys Työterveyshuollon johtaja: Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri puh. 09 471 80811 Potilasasiamies: Potilasasiamiehenä toimii kunkin sairaanhoitoalueen potilasasiamies Organisaatiolle nimetty työterveyshuollon henkilöstö Hallinto: HUS-Työterveys Haartmaninkatu 1 D PL 446, 00029 HUS puh. 09 471 80810 johdon sihteeri fax: 09 471 80804 Johtava työterveyslääkäri: Leena Forss-Latvala puh. 09 471 80811 sähköposti: leena.forss-latvala@hus.fi Työterveyshuoltolain mukainen pätevyys: kyllä Johtava työterveyshoitaja: Anne Virolainen puh. 09 471 80812 sähköposti: anne.virolainen@hus.fi Työterveyshuoltolain mukainen pätevyys: kyllä Muut palvelun tuottajat Palvelujen antajat: Ostopalveluna voidaan HUS-Työterveydestä antaa maksusitoumus HUS-Työterveyden asiakkaille. Maksusitoumuksia käytetään esim. erikoislääkärikonsultaatioissa ja vaativissa työkykyarvioissa.

HUS-Työterveys Terveyttä työhön 5 3. TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA JÄRJESTÄMINEN HUS järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan. Työterveyshuoltopalveluita tuottaa HUS- Työterveys, joka toimii 1.1.2012 lähtien itsenäisenä tulosalueena. Työterveyshuoltotoimintaa toteutetaan Työterveyshuoltolain ja asetuksen, Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja Kelan korvausohjeiden mukaisesti. Työterveyshuoltosopimuksena HUS:ssa on 2007 hallituksen hyväksymä: Toimintaohje työterveyshuollon järjestämisestä. Työterveyshuolto palvelee kaikkia yli 21 000 HUS:n työntekijää samojen periaatteiden mukaisesti kahdeksassa toimipisteessä eri puolilla HUS- piiriä. Työterveysasemat ovat HUS Helsingin työterveysasema (Meilahdessa), HUS Jorvin työterveysasema, HUS Peijaksen työterveysasema (Tikkurilassa), HUS Hyvinkään työterveysasema (toimipisteet Hyvinkäällä ja Kellokoskella), HUS Lohjan työterveysasema, HUS Porvoon työterveysasema ja HUS Länsi-Uudenmaan työterveysasema (Tammisaaressa). Yksilöasiakkaiden lisäksi työterveyshuollon organisaatioasiakkaita ovat kaikki HUS:n työyksiköt, joita on n. 1270. HUS:n sisäisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. tulosalueiden ja tulosyksiköiden johto ja esimiehet, työsuojeluhenkilöstö sekä henkilöstö- ja yhteistyötoimikunnat. Työterveyshuollon moniammatilliset työterveyshuoltotiimit palvelevat asiakkaitaan arkisin virkaaikaan. Helsingin työterveysasema on avoinna kaikkina arkipäivinä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ja palvelee tarvittaessa koko HUS- aluetta. Muut työterveysasemat voivat niukasta henkilöstömitoituksesta johtuen olla loma-aikaan lyhyitä jaksoja suljettuina. Työterveyshuoltoa toteuttaa työterveyshenkilöstö (kokoaikaisiksi laskettuna): - 15 työterveyslääkäriä - 23 työterveyshoitajaa ja 1 sairaanhoitaja - 9.6 työfysioterapeuttia - 4 työterveyspsykologia - 9.7 työterveyssihteeriä Lisäksi työterveyshuollon yhteisinä henkilöstöresursseina toimivat: - johtava työterveyslääkäri - johtava työterveyshoitaja - suunnittelija - johdon sihteeri HUS-Työterveyden vuosibudjetti on noin 7 miljoonaa euroa. Kuluista reilu puolet käytetään lakisääteisen työterveyshuollon toteuttamiseen. Pieni osa työterveyshuoltokuluista on kela-korvaamattomia, kuten esimerkiksi sisäiset atk-kulut. Loppuosa työterveyshuoltokuluista käytetään työterveyshuoltopainotteiseen yleislääkäritasoiseen sairaanhoitoon. HUS-Työterveydessä on käytössä sähköinen potilastietojärjestelmä Acute. Siihen kirjataan HUS- Työterveyden sekä yksilö- että organisaatioasiakkaiden käyntitiedot. Lisäksi työterveyshuollon asiakkaiden tietoja ja dokumentteja on HUS-Työterveyden paperiarkistoissa. Ulkoista yhteistyötä HUS-Työterveys tekee mm. muun terveydenhuollon, kuntoutuslaitosten, Kansaneläkelaitoksen, Kevan, tapaturmavakuutusyhtiön, työsuojeluviranomaisten (Etelä-Suomen aluehallintovirasto), Työterveyslaitoksen, THL:n, Valviran sekä muiden yliopistosairaaloiden ja tietojärjestelmätoimittajan kanssa.

HUS-Työterveys Terveyttä työhön 6 4. ORGANISAATION TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS 4.1. Organisaation toiminta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on uusmaalaisten kuntien perustama, vuonna 2000 toimintansa aloittanut kuntayhtymä, jonka liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa. HUS alueen väestömäärä on noin 1,4 miljoonaa. HUS:n 22 sairaalassa sekä muissa toimipisteissä eri puolilla Uuttamaata työskentelee yli 21 000 ammattilaista, jotka hoitavat vuosittain puolta miljoonaa potilasta. Kuntayhtymää johdetaan yhtymähallinnon toimesta. Yhtymähallinnon alaisina taseyksiköinä toimivat Tietohallinto ja Apuvälinekeskus. Sairaanhoitotoiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri on jaettu sairaanhoitoalueisiin. Suurin näistä, Hyks alue muodostuu Hyks alueen sairaaloista, joita ovat Helsingin sairaalat, Jorvin sairaala Espoossa ja Peijaksen sairaala Vantaalla. Lisäksi HUS:iin kuuluvat Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. Kuntayhtymään kuuluvat sairaanhoitoalueiden lisäksi liikelaitokset HUSLAB, HUS-Kuvantaminen, HUS-Desiko, HUS-Apteekki, HUS-Logistiikka, HUS-Servis ja Ravioli sekä tulosalueet HUS-Tilakeskus ja HUS-Työterveys. HUS konserniin kuuluvat myös tytäryhtiöt HUS Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin Oy. Työtehtävien kirjo HUS:ssa on laaja ja erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä noin 350 kpl. Toimialasta johtuen henkilöstön koulutustaso on korkea. Työ HUS:ssa on merkityksellistä ja arvokasta potilaiden, heidän omaistensa ja koko yhteiskunnan kannalta. HUS on yksi Suomen suurimmista työnantajista. 4.2. Henkilöstön kuvaus Vuoden 2012 lopussa HUS konsernin työntekijämäärä oli 21 850. HUS on naisvaltainen työpaikka. Naisten osuus henkilökunnasta on noin 86 prosenttia. Johtotason tehtävissä naisten osuus on hiukan alle puolet. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 43,5 vuotta, mikä on matalampi kuin kunta-alalla keskimäärin. HUS:n henkilökunnan ikärakenne on tasapainoinen. Tämä näkyy mm. vanhuuseläke-ennusteissa, joiden mukaan eläkkeelle jäävien osuus HUS:ssa näyttäisi olevan pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Suurimpia ikäryhmiä ovat 46 50- ja 51 55-vuotiaat. Eläkeiän asteittainen kohoaminen lisää vanhimpien ikäryhmien osuutta henkilöstöstä. HUS:n henkilöstöstä vakinaisessa palvelusuhteessa on yli 78 %. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevan henkilöstön osuus vaihtelee henkilöstöryhmittäin ja on suurinta lääkäreiden sekä alle 30- vuotiaiden työntekijöiden ryhmissä. Valtaosa henkilöstöstä, yli 85 %, työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Henkilöstöstä hoitohenkilökuntaa on noin 56 %, lääkäreitä noin 13 %, erityistyöntekijöitä noin 5 % ja muuta henkilökuntaa noin 26 %. Henkilöstöryhmien suhteelliset osuudet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Miesten osuus vaihtelee henkilöstöryhmittäin. Suhteellisesti eniten miehiä työskentelee lääkäriryhmässä ja naisia hoitohenkilökunnassa.

HUS-Työterveys Terveyttä työhön 7 4.3. Keskeiset riskit, kuormitustekijät ja altisteet Sairaalatyössä on monia kuormitustekijöitä, jotka asettavat haasteita työterveyshuoltotoiminnalle: - ammattitaidon ylläpitäminen ja parantaminen lääketieteen ja tietotekniikan kehittyessä nopeasti - vuorotyö - potilastyön vaatima jatkuva tarkkuus ja vastuullisuus - työergonomia - henkilökunnan ikääntyminen - ammattitaitoisen työvoiman puute ja henkilökunnan vaihtuvuus - ihmissuhdetyön aiheuttama psyykkinen kuormitus - organisatoriset, toiminnalliset tai tiloihin liittyvät muutokset Fysikaaliset Kemialliset Biologiset Yötyö Fyysiset / ergonomiset Psyykkiset / sosiaaliset Tapaturmavaara - melu - valaistus - säteily; mm. röntgensäteily - kylmät ja kuumat esineet sekä tilat - syöpävaaralliset kemikaalit (ASA); solunsalpaajat ja muut lääkeaineet - herkistävät (allergiaa aiheuttavat) kemikaalit - sisäilman kemialliset epäpuhtaudet - anestesiakaasut - aldehydit - liuotinaineet - akrylaatit, metakrylaatit, isosyanaatit - tuberkuloosi - veriteitse tarttuvat taudit, esim. B- ja C-hepatiitti, HIV - muut tartuntataudit - sisäilman epäpuhtaudet ja homeet - yli 20 yövuoroa vuodessa - näyttöpäätetyöskentely - istumatyöpisteen mitoitus - käsin tehtävät nostot ja siirrot - yläraajan staattinen työ / toistotyö - laite- ja työväline-ergonomia - työn fyysinen kuormittavuus - ihmissuhdekuormitus, työilmapiiri - väkivallan uhka - kuormittavat työajat - kiire - yhteistoiminnan ja tiedonkulun ongelmat - esimiehen tuen puute - riittämätön perehdytys - liukastuminen, kompastuminen ja putoaminen - puristuminen esineiden väliin - viilto ja leikkautumisvaara, pistovaara

HUS-Työterveys Terveyttä työhön 8 5. SUUNNITELTU TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINTA 5.1. Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Sen avulla muodostetaan käsitys työpaikasta, sen vaaratekijöistä, riskeistä ja henkilöstön kuormittumisesta, tehdään johtopäätöksiä keskeisistä terveysvaaroista (altisteista) ja annetaan työympäristöön kohdistuvat korjausehdotukset sekä tehdään terveystarkastussuunnitelma. Työpaikkaselvityksen yhteydessä annetaan työpaikoille myös ohjausta ja neuvontaa työpaikan, työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen liittyvissä asioissa. Työpaikkaselvitys on osa asiakasorganisaation systemaattista turvallisuustoimintaa. Työterveyshuollon roolina on erityisesti arvioida altisteiden ja kuormitustekijöiden terveydellistä merkitystä ja antaa siihen liittyviä suosituksia. Toiminta perustuu työnantajan, työntekijöiden, työsuojelun ja työterveyshuollon järjestelmälliseen yhteistyöhön. HUS:ssa tehdään työpaikkaselvityksiä seuraavasti: - Tulosaluetasoinen laaja työpaikkaselvitys: Päivitetään vuosittain syksyisin. Sisältää yleisellä tasolla tiedot tulosalueen toiminnasta, henkilöstöstä ja mahdollisista muutoksista sekä tulosalueen altisteista ja kuormitustekijöistä ja työterveyshuollon suositukset näihin liittyen. Tulosaluetasoisen työpaikkaselvityksen perusteella suunnitellaan tulosalueen eri yksiköihin tehtävät työpaikkakäynnit seuraavalle toimintavuodelle. - Työpaikkaselvitys: Tehdään työyksikköön tarvittaessa, esim. toiminnan alkaessa sekä toiminnan tai työolosuhteiden oleellisesti muuttuessa. Työpaikkakäynnillä sekä sen esi- ja jälkiselvityksillä kartoitetaan työpaikan kokonaistilanne. - Suunnattu työpaikkaselvitys tai erityisselvitys: Tehdään työyksikköön tarvittaessa, jos työpaikalla on todettu tai siellä epäillään olevan altisteita tai kuormitustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveysriskin tai sairastumisvaaran. Suunnatun tai erityisselvityksen tarve voi tulla esille esim. työpaikkaselvityksen yhteydessä tai työpaikan tai työterveyshuollon aloitteesta. Työpaikkakäynneillä voidaan selvittää esim. sisäympäristöongelmia tai työpaikan ergonomiaa tai jonkin tietyn altisteen käsittelyä ja suojautumista. Kaikista työpaikkaselvityksistä ja työpaikkakäynneistä laaditaan kirjallinen raportti, joka sisältää arvion työolosuhteissa havaittujen riskien, kuormitustekijöiden ja altisteiden terveydellisestä merkityksestä, toimenpide-ehdotuksia em. tekijöiden hallitsemiseksi sekä ohjeita terveysseurannasta. 5.2. Terveystarkastukset Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa ja ne perustuvat työpaikkaselvityksissä esille tulleisiin terveysriskeihin. Niiden tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky sekä laaditaan työterveyssuunnitelma. Työntekijälle annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden että työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Lisäksi informoidaan työssä esiintyvistä tekijöistä, joilla voi olla vaikutusta lisääntymisterveyteen. Työnantajan edustajana esimiehen velvollisuus on ohjata työntekijät työhönsijoitustarkastuksiin sekä lakisääteisiin määräaikaistarkastuksiin lakien ja ohjeiden mukaisesti. Lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään työntekijöille työterveyshuoltolain, säteilylain, työturvallisuuslain ja tartuntatautilain perusteel-