15.2.2011 SMDno/2010/1603 HAK/2010/1128 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTE RiÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2011-1
Sisällysluettelo YLEISTÄ............................................................ 3 2 TOIMINTA YMPÄRISTÖN MUUTOKSET..........................4 3 TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 20 11-201 5......4 4 TULOSTAVOlTTEET 20 11......... 5 4.1 Yhteisktmnallinen vaikuttavuus......... 5 4.2 Tuotokset ja laadunhallinta.......................................... 5 4.2. 1 Suoritteet..... 5 4.2.2 Palvelukyky ja laatu......... 6 4.2.2.1 Palvelukyky ja toimintavarmuus... 6 4.2.2.2 Asiakastyytyväisyys......................... 7 4.3 Toiminnallinen tehokkuus............... 8 4.3.1 Taloudellisuus................................... 8 4.3.2 Tuottavuus............................. 8 4.3.3 Kustannusvastaavuus............................ 8 5 MUUT TAVOITTEET VUONNA 20 11...... 10 5. 1 Hätäkeskuslaitoksen strategian linj aukset........... 10 5.2 Muut toiminnalliset tavoitteet................... 10 6 HENKILÖSTÖ VOIMAVAROJ EN HALLINT A......... l1 7 RESURSSIT................................................... 12 7.1 Määrärahat....................... 12 7.2 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuusjaskelma... 13 8 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, HANKINNAT JA RAPORTOINTI... 14 8. 1 Hankinnat........................................ 14 8.2 Raportointi.............................................. 14 8.3 AllekiIjoitukset...... 15-2
1 YLEISTÄ Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen virasto, jota sisäasiainministeriö tulosohjaa yhteistyössä sosiaaji- ja terveysministeriön kanssa. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaavat laki hätäkeskustoiminnasta (692/2010) ja valtioneuvoston asetus hätäkeskustoiminnasta (877/2010). Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on vastaanottaa pelastustoimen, poliisin sekä sosiaaji- ja terveystoimen alaan kuuluvia hätäilmoituksia ja muita ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edel Iyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Hätäkeskuslaitoksen toiminnan päämääränä on huolehtia omalta osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta olemalla auttamisen ketjussa ensimmäinen viranomaislenkki. Hätäkeskuslaitos vaikuttaa omalta osaltaan valtioneuvoston vahvistaman sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten poliisitoimen, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten omien toimintamallien valtakunnallinen yhdenmukaistaminen suhteessa Hätäkeskuslaitokseen on edellytys Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteiden hyvälle toteutumiselle. Tavoitteena on ohjaavien viranomaisten sekä Hätäkeskuslaitoksen tulossopimustavoitteiden yhdenmukaisuus. Hätäkeskuspalveluja käyttävät viranomaiset sitoutuvat yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa määrittelemiensä toimintamallien tavoitteisiin. Toiminta-ajatus Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaavat arvot luotettavuus tasapuolisuus inhimillisyys PRO 112 Visio Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunutja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. - 3
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Hätäkeskuslaitoksen toim intaan vaikuttavat vuonna 2011 erityisesti seuraavat toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset: hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten toiminnan yhdenmukaistaminen, terveydenhuoltolain voimaantulo, hätäkeskustoimintaa säätelevän lain ja asetuksen voimaantulo, sosiaalihuollon päivystystoiminnan kehittyminen 3 TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 2011-2015 Hätäkeskuslaitoksen toiminnan painopisteet suunnittelukaudelie 2011-2015 ovat: 1. Yhtenäisen Hätäkeskuslaitoksen toimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään rakenteita kehittämällä. Valtakunnallinen toimintamalli ja tietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. 2. Suunnittelukaudella Hätäkeskuslaitos kiinnittää erityistä huomiota johtamisen ja henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. 3. Hätäkeskuslaitos toteuttaa valtion tuottavuusohjelman edellyttämät toimenpiteet. 4. Hätäkeskuslaitos kehittää toimintaansa sisäasiainministeriön 15.5.2009 päättämien strategisten linjausten mukaisesti. Hätäkeskuslaitos osallistuu vuoden 2011 aikana toimialan ohjausprosessin kuvaamiseen ja vuosikellon laatimiseen. 5. Hätäkeskuslaitos toteuttaa yhdessä Pelastusopiston ja Poliisiammatlikorkeakoulun kanssa hätäkeskuspäivystäjätutkinnon auditointiraportin johdosta tarpeelliset toimenpiteet.
4 TULOSTAVOITTEET 2011 4.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialailaan edistää turvallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä vahinkojen vaikutuksia välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on tuottaa hätäkeskuspalveluita ja niiden tuottamiseen liittyviä tukipalveluita. Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitos vastaa hätäpuheluun viivytyksettä. Tau/ukko 1 Tunnusluku Hätäpuheluun vastataa~ enintään 10 sekunnissa (x %:ssa hätäouheluista Hätäpuheluun vastataan enintään 30 sekunnissa (x %:ssa hätäouheluista) 2008 2009 2010 2011 toteuma toteuma toteuma tavoite 87 % 91 % 91 % 90 % 95 % 96 % 96 % 95% Tali/ukko 3 Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitos toimii luotettavasti. Hätäkeskuslaitos vastaa järjestelmänsä toimivuudesta ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Tunnusluku 2008 2009 2010 2011 toteuma toteuma toteuma tavoite Käyttöaste (%) (käyttöaika/kokonaisaika) 100% 100 % 100 % 100 % 4.2 Tuotokset ja laadunhallinta 4.2.1 Suoritteet Keskeinen tavoite: Hätäkeskustoiminta on järjestetty tehokkaasti Hätäkeskustoimintaa kuvaavat suoritteet -5
Taulukko.f Tunnusluku 2008 2009 2010 2011 toteuma toteuma toteuma ennuste Hätäilmoitusten määrä, kpl *) *") U") 3 840 000 4 183 000 4208000 4284 000 häläpuhelujen määrä, kpl 2844000 3034 000 3031 000 3060000 - välitetyt tehtävät kpl 1 632000 1 704000 1 762000 1 734000 Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut 650000 880000 865000 800 000 - virhe tai tahaton soitto 420000 750000 702000 700000 - asiaton tai ilkivaltainen soitto 120000 130000 163000 100000 - mykkä puhelu "u") 110000 150000 20000 Muut - kiireetön sairaankuljetus, kpl 306000 300000 357000 350000 - hoitolailossiirrot. kpl 138000 138000 160000 140000 - neuvonta 350000 343000 287000 300000 Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl "") 0,73 0,79 0,78 0,80 *) HäläilmoituksiJle ei aseteta määrällistä tavoitetta vaan niiden kehitystä seurataan.... ) Hätäilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskuksen käsittelemä! tehtävät jotka tulevat hätäkeskukseen hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta.... ~) Vuoden 2009 alusta ilmoitusmäärissä mukana päällekkäiset ilmoitukset (lisäys n. 9%). H-tehtävälajien muutoksen yhteydessä... )mykkä puhelu k i ~autuu luokkaan ~vjrhe tai tahaton soitto. 4.2.2 Palvelukyky ja laatu 4.2.2.1 Palvelukyky ja toimintavarmuus Taulukko 5 Tunnusluku Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitoksen palvelukyky ja toimintavarmuus varmistetaan. Hätäkeskuslaitos hälyttää tarvittavaa apua viivytyksettä. 2008 2009 2010 2011 toteuma toteuma toteuma tavoite Kiireeilisessä tapauksessa tehtävä annetaan tehtä- 55 % 58% 59 % vän edellyttämässä ajassa % (* 70 % - pelastus toimi - te rveystoimi *) Keskiarvo pelastustoimen Ja soslaah- Ja terveystoimen tunnusluvuista. 40 % 51 % 52 % 70 % 71 % 75% 70 % 75 % Hätäkeskuslaitos osallistuu vuoden 2011 aikana palvelukykyä ja toimintavarmuutta kuvaavan mittariston sekä laadun arvioimisen kehittämiseen. Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitos ohjaa asiakkaita neuvonnan, valistuksen, tiedotuksen avulla hätänumeron 112 asianmukaiseen käyttöön. Hätäkeskuslaitoksen palvelut tunnetaan hyvin. Hätäkeskuslaitos kehittää hätänumeron 112 tunnettavuutta kuvaavaa mittaristoa vuoden 2011 aikana. Tavoitteena on, että hätänumeron 112 oikeaa käyttöä seurataan säännöllisin välein. <>
Talllllkko 6 Tunnusluku 2008 2009 2010 2011 toteuma toteutuma tote uma tavoite Väestöstä keskeiset hätäkeskuspalvelut tuntee, (%) 88 %") 88 % 90 % 90 % *) kysymysten muotoa muutettu. ks. LIIte 1 4.2.2.2 Asiakastyytyväisyys Keskeinen tavoite: Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Talliukko 7 Tunnusluku 2008 2009 2010 2011 toteuma toteuma toteuma tavoite Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys häläkeskusten tuottamiin palveluihin, (asteikolla 1-5), vähi ntään 4,28 4,38 4,33 4,40 Hätäkeskuslaitos kehittää tukipalvelujen asiakastyytyväisyyttä kuvaavia mittareita vuoden 2011 aikana. Keskeinen tavoite: Yhteistyöviranomaiset ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Talliukko 8 Tunnusluku 2008 2009 2010 2011 toteuma toteuma toteuma tavoite Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyysindeksi (1-5), vähintään (keskiarvo) 3,23 3,43 3,43 3,75 - josta poliisi - pelastus - terveystoimi 3,12 3,44 3,44 3,65 3,17 3,27 3,27 3,50 3,53 3,52 3,52 3,75 Hätäkeskuslaitos viestii aktiivisesti yhteistyössä muiden hätäkeskustoimintaan osallistuvien tahojen kanssa hätänumeron 112 asiallisesta ja oikeasta käytöstä, - 7
4.3 Toiminnallinen tehokkuus 4.3.1 Taloudellisuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskusjärjestelmä on taloudellinen. Taulukko 9 Tunnusluku 2008 2009 2010 2011 toteuma toteutuma toteutuma tavoite Toiminnasta aiheutuva t kustannukset 10.8 /asukas, enintään 11,0 10.8 12.8 Toiminnasta aiheutuvat kustannukset /hätäilmoitus, enintään 14,9 14,0 14,5 16,2 Laskentaperusteet on kuvattu liitteessä 1. Toiminnan ja tietotekniikan kehityshankkeen (TOTI) ja Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshankkeen (HAKMU) kulut aktivoidaan osittain taseeseen, ja ne tulevat laske 1m aan poistoina käyttöönoton jälkeen. 4.3.2 Tuottavuus Keskeinen tavoite: Päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Käytössä oleva työvuoromalli tukee henkilöstön määrän kohdentamista. Taulukko 10 Tunnusluku 2008 2009 2010 2011 toteuma toteurna toteuma tavoite Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 7 400 7800 7900 8100 *) Vuoden 2009 alusta ilmoitusmäärissä mukana päällekkäiset ilmoitukset (lisäys n. 9 %) Hätäkeskuslaitos osallistuu vuoden 2011 aikana tuottavuuden alueellisen vaihtelun seuraamista ja tasaamista kuvaavan mittarin kehittämiseen. Hätäkeskuslaitos toteuttaa vuodelle 2011 vahvistetut tuottavuustavoitteet. 4.3.3 Kustannusvastaavuus Taulukko II Keskeinen tavoite: Maksullinen palvelutoiminta on kustannustehokasta. Tunnusluku 2008 2009 2010 2011 tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös tavoite Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % 131 % 138 % 122 % 100 % Liiketa loudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % 134 % 120 % 123% 120 % -8
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskenta saatetaan VaItiokonttorin määräysten mukaiseksi. - 9
5 MUUT TAVOITTEET VUONNA 2011 5.1 Hätäkeskuslaitoksen strategian linjaukset Sisäasiainministeriön 15.5.2009 antaman päätöksen hätäkeskustoiminnan kehittämisen strategisista Iinjauksista mukaisesti hätäkeskustoimintaan liittyvät toimintamallit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Uusi toimintatapa ja sitä tukeva uudistettu hätäkeskustietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Strategian toteuttamiseksi Hätäkeskuslaitos vuonna 2011 : 1. Toimeenpanee Hätäkeskuslaitoksen strategisen muutoshankkeen (HAK MU): Noudattaa muutoshankkeen toteuttamisessa hyvää henkilöstöpolitiikkaa Pohjois-Suomen ja Lapin alueella, Rovaniemellä ja Oulussa sijaitsevien hätäkeskusten toiminnot yhdistetään ja sijoitetaan Ouluun vuoden 2011 loppuun mennessä Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen hätäkeskusten toimintojen yhdistämiseen liittyvät toimenpiteet aloitetaan niin, että ne voidaan toteuttaa vuoden 2012 loppuun mennessä Kouvolan hätäkeskuksen tehtävät järjestetään sen mukaan kuin siitä erikseen päätetään Kiinteistöjen hallintaa koskevien sopimuksien vuokra-ajasta neuvotellaan tarvittaessa vuokranantajan kanssa niin, että niistä voidaan luopua hätäkeskuksen toiminnan päättyessä niin pian kuin mahdollista. 2. Jatkaa Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanketta (TOTI) suunnitelman mukaisesti: Tietojärjestelmän kilpailutus ja toimittajavalinta saatetaan loppuun Tietojärjestelmän toimitusprojekti käynnistetään. Toimituksen toteutuksessa ollaan riittävässä yhteistyössä toimialojen kanssa. Hätäkeskustoiminnan toimintamallien ja niihin liittyvien ohjeistojen kehittämistä jatketaan. 5.2 Muut toiminnalliset tavoitteet Hätäkeskuslaitos toteuttaa yhdessä Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa hätäkeskuspäivystäjätutkinnon auditointiraportin edellyttämät toimenpiteet vuodelle 2011. -10
Hätäkeskuslaitos valmistautuu ottamaan käyttöön Kieku-talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän erikseen sovitun aikataulun mukaisesti. Kieku-tietojärjestelmän ja valtionhallinnon yhteisen toimintamallin käyttöönotto edellyttää talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistä sekä käyttöönottovaiheen riittävää resursointia. Hätäkeskuslaitos varmistaa, että laitoksen hallinto on asianmukaisesti järjestetty ja riittävästi resursoitu. Hätäkeskuslaitos osallistuu aktiivisesti tulosohjaukseen liittyviin prosesseihin hallinnonalansa yhteisten toimintojen osalta. Hätäkeskuslaitos laatii sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa varten toimeenpanosuunnitelman omien vastuidensa osalta. Eri toimialojen riskinarviomanuaalit yhdistävää sähköistä työkalua (Mora) käytetään koko viraston operatiivisessa toiminnassa vuoden 2011 aikana. Hätäkeskuslaitos laatii laillisuusvalvontasuunnitelman ja -kertomuksen. Hätäkeskuslaitos laatii vuosittainen henkilöstösuunnitelman ja seuraa suunnitelman toteutumista. Hätäkeskuslaitos laatii suunnitelman henkilöstön sisäisestä täydennys I toimipaikkakoulutuksesta ja seuraa suunnitelman toteutumista. Salkku-järjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön. Hätäkeskuslaitos on mukana hallinnonalan yhteisen julkaisujärjestelmän käyttöönotossa. Matkakustannuksia alennetaan lisäämällä videoneuvottelujen käyttöä. Uusi työjärjestys saatetaan voimaan. Hätäkeskuslaitos osallistuu eri tahojen kanssa Hätäkeskuslaitoksen roolin selvittämiseen automaattisten hälytyslaitteiden linjayhteyksien valvonnassa 1 (Hätäkeskuslaitoksen julkisoikeudelliset suoritteet). Puhelunkäsittelyn laadun varmistaminen on osa ammattitaidon laadunhallinnan kokonaisuutta ja sen tulee olla kokonaisvaltaista ja jatkuvaa. Siksi Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön hätäpuhelun käsittelyn laadunhallintamallin, joka korvaa tietotaitotason todentamisen menetelmän. 6 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstövoimavarojen hallinnan osalta keskeisenä tavoitteena on työhyvinvoinnin parantaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Taulukku /2 Tunnusluku 2008 2009 2010 2011 toteuma toteuma toteuma tavoite Henkilöstön lukummrä yhteensä 820 839 828 840 - vakinaiset 608 709 709 660 - määräaikaiset 212 130 119 180 Kokoaikaiset 805 814 798 815 Osa-aikaiset 15 25 30 25 Henkilötyövuodet yhteensä 733 739 747 773 Henkilöstökulut, mili. euroa 39 40,7 43,5 45,5 1 Ei koske rikosilmoitinlaitteita - I I
KOkonaistyövoimakustannukset, % palkkasummasta 125,8 125,8 125,5 125,8 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään - Kaikki 16,6 14,5 14,3 14 - Jaksotyöaikaa tekevät 15,0 15,7 14,5 - Virastotvöaikaa tekevät 8,0 7,2 7,5 Koulutuspäivät / htv 6,7 7,6 5,0 Sukupuoliakauma (m/n) 336/484 341/498 326/502 327/513 Henkilöstön keski-ikä 41,5 42 42 42 Koulutustasoindeksi (asteikolla 1-5) 4,0 4,1 4,1 4,0 Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvu us, % 4,5 % 4.5 % 3,1 % 4,0 % Sairauspoissaolot (pv/htv) 23,7 20,3 20,6 20 Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyysindeksi (asteikolla 1-5) 3,1 6 3,21 3,14 3,15 - jokaisen hätä keskuksen ja hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyys, vähintään 2,80 2,79 2,64 2,70 7 RESURSSIT 7.1 Määrärahat Tou/ukko /3 Hätäkeskuslaitos voi ylittää vuodelle 2011 osoitetun 773 henkilötyövuoden määrän budjetin puitteissa määräaikaisesti Strategia 2015 toteuttamiseksi. Hätäkeskuslaitoksen nettomäärärahat vuonna 2011 ovat yhteensä 58228 tuhatta euroa momentille 26.30.02 Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot. Hätäkeskuslaitokselle on varattu talousarviossa valtiovarainministeriön momentille 28.40.71 määrärahaa 2011 tietojärjestelmähankkeeseen 3 miljoonaa euroa, sekä rakennemuutokselle ja tietojärjestelmähankkeelle kehyskaudelle 2011-2015 30,01 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2011 2,95 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitos on päättänyt edellä mainitun määrärahan jaosta vuodelle 2011 seuraavasti: rakennemuutos 1,898 miljoonaa euroa ja tietojärjestelmähanke 4,154744 miljoonaa euroa. Perussuunnitelma Momentti 26.30.02.1 Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (netto) 2008 2009 2010 2011 tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös TAE 53571 54177 55524 58228-12
Tali/ukko / ~ 2008 2009 2010 2011 Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Ennuste TOIMINNAN TULOT JA MENOT Tulot 4921 5078 4694 4275 maksullinen toiminta 4921 5043 4410 4275. muut tuotot 35 284 Menot 55084 58586 61156 69354 henkilöstömenol 38968 40192 41345 45476 toimitilavuokrat 5488 5693 6070 5829 palvelujen osto (myös oslot toiselta virastolla) 7972 9246 10885 13646 - muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 2656 3455 2 857 4403 TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot 4820 5400 4800 4095 - toimintamenomomentille budjetoidut menot 61400 59577 60006 62788 - toimintame nomomentin ra hoitus, netto 56580 54 177 55206 58693 - muu erittelemätön talousarvioraho itus 1 100 TOIMINTAMENOMOMENTIT KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta 4694 10088 10759 9820 - myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus 55557 54 177 55524 58693 käytetty 50163 53507 56463 65079 - siirtynyvsiirtyy seuraavalle vuodelle 10088 10759 9820 3434 7.2 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Julkisoikeudelliset suoritteet: Tau/ukko /5 2008 2009 ( 1 000 euroa) 2010 2011 toteutuma toteutuma toteutuma ennuste Julkisoikeudelliset suoritteet tuotot 4045 4159 3589 3 420 Julkisoikeudelliset suoritteet kustannukset Julki soikeudelliset suoritteet kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 3090 3013 2936 3041 955 1 147 653 379 Kustannusvastaavuus, % 131 % 138 % 122 % 100 % Liiketaloudelliset suoritteet Tall/lIkko /6 ( 1 000 euroa) 2008 2009 2010 2011 toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Liiketaloudell iset suoritteet tuotot 814 883 820 932 liiketaloudelliset suoritteet kustannukset 608 736 668 777 Liiketaloudelliset suoritteet kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 206 147 152 155 Kustannusvastaavuus, % 134 % 120 % 123 % 120 % 13
8 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, HANKINNAT JA RAPORTOINTI Sopimus on voimassa 1.1. - 31.12.2011. 8.1 Hankinnat 1. Valtiovarainministeriön päätöksessä valtionhallinnon yhteishankinnoista määritellyt yhteishankittavat tuotteet ja palvelut hankitaan Hansel Oy:n sopimuksin. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan virasto voi käyttää muuta hankintasopimusta, jos virastolla on voimassaoleva, ennen 8.9.2006 kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta tai palvelusta. 2. Sisäasiainministeriön vahvistamissa keskitettyjen hankintojen toteuttamismenettelyjen piiriin kuuluvissa hankin noissa noudatetaan niitä koskevia puitesopimuksia ja tuotteiden sekä palveluiden yhteensopivuuteen tähtääviä ohjeita. Seuraavan vuoden hankinnat aloitetaan vasta sen jälkeen, kun sisäasiainministeriö on vahvistanut keskitetyt hankintojen toteuttamismenettelyt. 3. Määrärahaa saa käyttää keskitettyjen hankintamenettelyjen piiriin kuuluvissa hankinnoissa tuotteiden ja palveluiden ostoon vain valituilta sopimustoimittajilta. 8.2 Raportointi Hätäkeskuslaitos raportoi sisäasiainministeriölie seuraavasti: Raportti ajalta 1.1. - 31.3.2011 toimitetaan sisäasiainministeriölie 29.4.2011 mennessä. Puolivuotisraportti 1.1. - 30.6.2011 tulostavoitteiden toteutumisesta tulee toimittaa sisäasiainministeriölie 12.8.2011 mennessä. Raportti ajalta 1.1. - 30.9.2011 toimitetaan sisäasiainministeriölie 28.10.2011 mennessä. Hätäkeskuslaitos syöttää NETRA -tietojärjestelmään ennustetiedon tulostavoitteidensa toteutumisesta 30.10.2010 tilanteen mukaan 14.10.2011 mennessä. Ennustetiedot tarvitaan kansliapäällikön ja osastopäällikön tuloskeskusteluaineistoon. Toimintakertomus vuodelta 2011 toimitetaan sisäasiainministeriölie erikseen annettavan aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti. - 14
Toiminnan poikkeamat ja niistä aiheutuneet riskit analysoidaan ja raportoidaan. Raportoinnissa huomioidaan Hätäkeskuslaitosta koskevien kanteluiden määrä sekä niistä aiheutuneet toimenpiteet. Sisäasiainministeriö antaa raporttien sisällöstä tarkempaa ohjeistusta tarpeen mukaan. Lisäksi Hätäkeskuslaitos huolehtii siitä, että se noudattaa VaItiokonttorin antamia ohjeita ja aikatauluja tavoite- ja toteumatietojen ja ohjeessa mainittujen asiakirjojen syöttämisestä NETRA -järjestelmään. 8.3 Allekirjoitukset Ohi -, HelsingissäL _L. 2011 Helsingissä 1:...J...2011 Pentti Partanen Pelastusylijohtaja Sisäasiainministeriö J;{'I ( l[~ Ka\lkb Aaltomaa Osastopäällikkö Sisäasiainministeriö Pekka Tulokas Tietoverkkojohtaja Sisäasiainministeriö Päivi Sillanaukee Osastopäällikkö, ylijohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Porissa02i.3,..2011 ~' ~ Martti Kunnasvuori Johtaja Hätäkeskuslaitos Iiro Clouberg Hallintojohtaja Hätäkeskuslaitos LllnEET 1. Tunnuslukujen määrittelyt 2. Hankintojen toteuttamismenettelyt 2011-15
LIITE 1 TUNNUS LUKUJEN MÄÄRITTEL YT 4 TULOSTAVOITTEET 4.1 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Hätäpuheluun vastataan nopeasti Hätäpuheluun vastaamiseen kuluva aika määritellään HiPathpuhelinjärjestelmään kytkeytyneistä hätäpuheluista. Hätäpuheluita ovat ne puhelut jotka tulevat hätänumeroiksi määriteltyihin puhelujonoihin. Mukaan tarkasteluun otetaan puhelut joihin vastataan (Talk Start) ja ne luopuneet puhelut, joiden jonotusaika on suurempi kuin 10 sekuntia. Tunnusluvun vastausaika lasketaan ProCenterin jonotusaikana (Queue Time), joka alkaa puhelun kytkeytyessä järjestelmään (Call Start). Jonotusaika pitää sisällään koko sen ajan, minkä puhelu järjestelmässä kiertää etsien vastaajaa (myös nauhatiedotteella käynnin) ja päättyy kun päivystäjä siihen vastaa (Talk Start) tai soittaja luopuu (Abandon Queue Time). Hätänumeron tuntemus Hätänumeron 112 tunnettavuutta arvioidaan toimintavuoden lopulla tehtäväliä kyselyllä. Kyselyn tuottaa hätäkeskusyksikkö tilaamalla sen ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta. Kansalaisilta kysytään puhelinkyselyllä "mikä on hätänumero", johon he saavat vastata spontaanisti mitä vain. Mikäli vastaus on 112, lasketaan se oikeaksi vastaukseksi, kaikkien muiden vastausten ollessa vääriä. Käyttöaste Käyttöasteella seurataan hätäkeskuksen kykyä tuottaa palveluita kaikissa tilanteissa. Käyttöasteprosentti on se aika suhteessa kokonaistoiminta-aikaan, minkä hätäkeskus on kyennyt vastaanottamaan ja välittämään hätäilmoituksia. Käyttöastetta heikentävästä häiriöajasta on kyse silloin kun hätäkeskuksen toimintaan on kohdistunut merkittävä tekninen tai toiminnallinen käyttöhäiriö joka täydellisesti estää hoitamasta niitä tehtäviä, jotka hätäkeskukselle on voimassa olevan lainsäädännön perustella asetettu ja hätäkeskus ei ole voinut tuottaa alueensa asukkaille hätäkeskuspalveluita. Käyttöhäiriöt voivat olla hätäkeskusten omasta, sisäisestä teknisestä tai toimintaympäristöstä johtuvia syitä tai ulkoisesta, hätäkeskuksesta itsestään johtumattomia syitä. -16
Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi: hätäkeskuksen puhelinviestiliikenteen hallinta- ja käsittelyjärjestelmä ei pysty ottamaan vastaan ns. laskevaa hätäliikennettä ja edelleen käsittelemään sitä puhelinpalvelimien ja tietojärjestelmien vakavan, käytön estävän häiriön johdosta ja häiriö on luonteeltaan sellainen, ettei järjestelmien varmistuksella tai varajärjestelmillä ole voitu auttaa asiaa (esim. hätäilmoituksen tekijät eivät saa yhteyttä hätäkeskukseen) tai hätäkeskuksen viesti-, tieto- ja tehtävien käsittely järjestelmässä on vaikuttavuudeltaan merkittävä ja pitkäaikainen häiriö niin, ettei hätäkeskus selviä keskeisistä hätäilmoitusten vastaanotto- ja yksiköiden hälytystehtävistä eikä järjestelmien varmistuksella tai varajärjestelmillä ole voitu auttaa asiaa (esim. hätäkeskus ei pysty hälyttämään yksiköitä tehtäville) tai hätäkeskuksen toimitiloissa tapahtuu akuutti häiriötila (esim. tulipalo, suuri vesivahinko, sähköttömyys), johon ei ole voitu varautua ennalta (esim. työsuojelutoimenpitein) ja joka haittaa merkittävästi hätäkeskushenkilöstön työskentelyä tai vaarantaa henkilöstön työturvallisuuden tai laitteiden käyttövarmuuden tai muu, häiriö- tai onnettomuustilanne, joka sen vakavuuden, lajin, laajuuden tai luonteen johdosta estää hätäkeskuksen toiminnan (esim. kaasuonnettomuus, ydinlaskeuma, pommiuhkaus tai -vaara, väkivaltainen tunkeutuminen tms.) Keskukset raportoivat tähän tunnuslukuun tarvittavan tiedon (häiriöaika) tunteina. Keskus- ja laitoskohtainen käyttöaste lasketaan seuraavasti: Laitoksen käyttöaste = keskusten kokonaistoiminta-aika - keskusten häiriöaika keskusten kokonaistoiminta-aika 4.2. Tuotokset ja laadunhallinta 4.2.1. Suoritteet Hätäilmoitusten määrä Hätäpuhelujen määrä Hätäkeskustietojärjestelmään kirjatut ilmoitukset lasketaan kaikki tunnuslukuun hätäilmoitusten määrä. Hätäpuheluiksi luetaan vastatut hätäpuhelut (ELS:n ilmoitustyypit: hätävaihde, lankapuhelin, matkapuhelin, tekstipuhelin, tekstiviesti, turvapuhelin) Kentälle välitetyt tehtävät - 17
Hätäkeskuksen vastaanottamat ilmoitukset johtavat tehtävän välittämiseen tai välittämättä jättämistä koskevaan päätökseen. Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut Hätäpuhelut luokitellaan hätäkeskukseen kuulumattomaksi tehtäväluokan perusteella - virhe tai tahaton soitto (H11): Yhteydenotto on virheellinen tai tahaton, mutta puheyhteys muodostuu. - asiaton tai ilkivaltainen soitto (H12): Yhteyden otto on asiaton tai ilkivaltainen; ei avun tarvetta, tuottamuksellinen häirintä - mykkä puhelu (H14): Yhteys on muodostunut tahattomasti ja puheyhteyttä ei ole; esim. nk. "taskupuhelut" Muut ilmoitukset - hoitolaitossiirtojen osuus kiireettömästä sairaankuljetuksesta: tehtävälajin perusteella hoitolaitossiirto = 7930, kiireetön sairaankuljetus = kaikki 7XXO -tehtävät - neuvonta: tehtävälajin perusteella H21 (poliisin toimialaan kuuluva asiakkaan neuvonta ja opastus, H31 (pelastustoimen toimialaan kuuluva asiakkaan neuvonta ja opastus), H41 (terveystoimen toimialaan kuuluva asiakkaan neuvonta ja opastus), H51 (sosiaalitoimen toimialaan kuuluva asiakkaan neuvonta ja opastus), H61 Uohonkin muuhun toimialaan liittyvä asiakkaan neuvonta ja opastus) Hätäilmoitusten määrä/asukas 4.2.2. Palvelukyky ja laatu Hätäilmoitusten määrää verrataan tilastokeskukselta saatavaan päättyneen vuoden viimeisen päivän väestötietoon. 4.2.2.1 Palvelukyky ja toimintavarmuus Häläkeskuspalvelujen lunnettavuus Hätäkeskuspalveluiden tunnettavuutta arvioidaan toimintavuoden lopulla tehtävällä kyselyllä. Kyselyn tuottaa hätäkeskuslaitos tilaamalla sen ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta. Otoskoko määritellään riittävän suureksi, jotta jokaiselta hätäkeskusalueelta saadaan luotettava tutkimustulos. Vuosina 2006 ja 2007 haastateltavilta on kysytty "mitä apua hätänumerosta saa". Toteutuma on laskettu niistä vastauksista jotka ovat sisällyttäneet joukkoon jonkin neljästä viranomaispalvelusta (poliisi, pelastus, sairaankuljetus, sosiaalipäivystys) - 18
Vuonna 2008 kyselyssä tarjottiin haastateltaville kuvitteellisia tilanteita ja kysyttiin soittaisivatko he hätänumeroon ko. tilanteessa. Tilanteet joko liittyivät tai eivät liittyneet selkeästi hätäkeskustoimintaan. Hätäkeskuspalvelujen tunnettuus saatiin oikeiden vastausten määrästä. 4.2.2.2 Asiakastyytyväisyys Väestön tyytyväisyys hätäkeskuksen tuottamiin palveluihin Väestön asiakastyytyväisyyttä arvioidaan toimintavuoden lopussa tehtävällä tyytyväisyyskyselyllä. Kyselyn tuottaa hätäkeskusyksikkö tilaamalla sen ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta. Kyselyn avulla selvitetään hätänumeroon vuoden aikana soittaneiden tyytyväisyyttä hätäkeskusten tuottamiin palveluihin asteikolla 1-5. Palvelut on jaettu neljään osa-alueeseen: vastaamisnopeuteen, palveluasenteeseen, asiantuntemukseen ja annettujen ohjeiden selkeyteen. Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys yhteistoimintaan hätäkeskuksen kanssa ja niiden tuottamiin palveluihin Viranomaisten asiakastyytyväisyyttä arvioidaan toimintavuoden lopussa tehtäväliä tyytyväisyyskyselyllä. Kyselyn tuottaa hätäkeskuslaitos tilaamalla sen ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta. Kyselyn avulla selvitetään yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyttä yhteistoimintaan hätäkeskuksen kanssa ja hätäkeskuksen tuottamiin palveluihin asteikolla 1-5. Palvelut on jaettu kolmeen osa-alueeseen: 1) tyytyväisyyteen hätäpuhelun käsittelyyn ja tehtävän välittämiseen sekä 2)operatiivisiin tukipalveluihin ja 3) tyytyväisyyteen hätäkeskuksen ja viranomaisen väliseen yhteistyöhön. 4.3. Toiminnallinen tehokkuus 4.3.1 Taloudellisuus Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat bruttokustannukset, euroa / asukas Bruttokustannukset = talousarvion toteutumalaskelman mukaiset kustannukset Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa / hätäilmoitus Kustannusperusteinen laskenta = tuotto ja kulu laskelman mukaiset toiminnan kulut 4.3.2 Tuottavuus ----------------------------------------------------------------- ~
Hätäilmoitusten määrä / hätäkeskuspäivystäjä Hätäilmoitusten määrä = kohdan 4.2.1 hätäilmoitusten määrä Hätäkeskuspäivystäjä = hätäkeskuspäivystäjien HTV -toteuma 4.3.3 Kustannusvastaavuus Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus Liiketaloudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus 6 Henkilöstövoimavarojen hallinta Henkilöstön lukumäärä yhteensä Henkilöstön lukumäärä haetaan valtionhallinnon Personec F tietojärjestelmästä, josta saadaan haettavan päivän tieto henkilöistä joille maksetaan palkkaa. Henkilöstön lukumäärä jaetaan vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön. Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet raportoidaan tulosyksiköiden ilmoittaman toteutuneen htvmäärän perusteella. Henkilöstökulut, milj. euroa Henkilöstökulut haetaan kirjanpidosta. Kokonaistyövoimakustannukset, % palkkasummasta Työvoimakustannukset palkkasummasta lasketaan kirjanpidosta. Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, Sairauspoissaolot raportoidaan tulosyksiköiden ilmoittamien sairauspoissaolojen perusteella. Kalenteripäivät muutetaan työpäiviksi kertomalla O,7:1Iä. Sukupuolijakauma, miehet/naiset Henkilöstön keski-ikä Sukupuolijakauma saadaan Personec F järjestelmästä Henkilöstön keski-ikä saadaan Personec F järjestelmästä. Henkilöstön koulutustasoindeksi Henkilöstön koulutustasoindeksiin tarvittavat tiedot saadaan Personec F järjestelmästä Tietotaito todennettu % päivystyshenkilöstöstä viimeisen kahden vuoden aikana 20
Hätäkeskuslaitoksen päivystyshenkilöstön tieto-taitotason todentaminen käsittää tiedollisen ja taidollisen osuuden, jotka toteutetaan koulutusohjeen (HÄKE KO 1) mukaisesti. Tunnusluvussa seurataan tilannetta yhden päivän otoksina. Kyseisen raportointipäivän tilanteesta verrataan hätäpuheluiden vastaanottoon osallistuvien henkilöiden lukumäärä heidän suoritustensa määrään. tiedollisen osuuden suoritukset taidollisen osuuden viim. kahden suoritukset viim. henkilöt Ikm vuoden aika- kahden vuoden aikaraportointipäivänä na na 500 450 400 tietotaito todennettu % päivystyshenkilös- 100 % suorittei- töstä den Ikm suoritteita viim. kahden vuoden I ( 2 / henkilö) Ivhteensä aikana 1 000 850 85% Vakituisen henkilöstön lähtövaihfuvuus, % Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus saadaan yhdistämällä Personec F järjestelmästä ja hätäkeskuksilta saatavia tietoja. Työfyyfyväisyysindeksi (1-5) Työtyytyväisyysindeksi saadaan vuosittain toteutetusta VMBaro -kyselystä. - 2 1