Lastensuojelun Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2006 Hyväksytty Lastensuojelun Keskusliiton liittokokouksessa 28.5.2007
1 SISÄLLYS Toiminnanjohtajan katsaus 2 1. Lastensuojelun Keskusliiton toimintalinjaus 5 2. Lastensuojelun Keskusliiton visio 5 3. Lastensuojelun Keskusliiton toiminta 5 3.1. Viestintä 5 3.2. Vaikuttamistoiminta 7 3.3. Kirjasto ja tietopalvelu 7 3.4. Koulutustoiminta 8 3.5. Foorumit 9 3.6. Asiantuntijapalvelut 9 3.7. Kansainvälinen yhteistyö 9 3.8. Kehittämishankkeet 10 3.9. Varainhankinta 12 3.10. Hallinto 12 4. Toiminta-alueittaiset tavoitteet vuoteen 2009 ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi 13 4.1. Lapsen oikeudet 13 4.2. Lapsen suojelu arjessa 14 4.3. Lastensuojelu haavoittavissa olosuhteissa elävät lapset 16 LIITTEET Jäsenistö 2006 19 Hallitus 2006 22 Työvaliokunta 2006 24 Pysyvät toimikunnat 2006 25 Kotimainen yhteistyö 2006 28 Koulutustilaisuudet, tapahtumat ja vierailut vuonna 2006 31 Kuulemiset, kannanotot, lausunnot ja vaikuttajatoiminta vuonna 2006 33 Julkaisut 2006 35 Kansainvälinen yhteistyö 2006 36 Henkilökunta 2006 37
2 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Toiminta Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi polarisoitui voimakkaasti. Valtaosa lapsista voi paremmin kuin milloinkaan maamme historiassa. Samaan aikaan kuitenkin pieni mutta yhä kasvava joukko lapsia voi huonosti. Tämä näkyi muun muassa lastensuojelun asiakkuuksien kasvuna niin avo- kuin sijaishuollossakin. Huostaanottojen vuosittainen lisääntyminen edellyttää toisaalta alan tutkimustoiminnan lisäämistä ja toisaalta lastensuojelun kehittämistä. Hallitus antoi syyskaudella eduskunnalle esityksen lastensuojelulain uudistamiseksi. Esitys sai ristiriitaisen vastaanoton. Monilta osin sen katsottiin kehittävän lastensuojelua, mutta kiistaa synnytti esitys päätöksenteon siirtämisestä hallinto-oikeuksille tahdonvastaisissa huostaanotoissa. Keskusliitto katsoi, että päätöksenteko olisi pitänyt antaa asiantuntijaelimille, mutta ei halunnut tehdä siitä kynnyskysymystä lain hyväksymiselle. Uusia lastensuojelun toimintamuotoja kehitettiin sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun kehittämisohjelmassa, joka päättyy vuonna 2007. On tärkeää, että vuonna 2007 alkavalla hallituskaudella resursoidaan kehittämisohjelman toteuttamiseen. Kuntien mahdollisuuksiin lastensuojelun toteuttamisessa vaikutti osaltaan lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän lakkauttaminen vuoden 2006 alusta. Vuoden lopulla syntyikin julkista keskustelua huostaanottojen siirtämisestä seuraavalle vuodelle kuntien määrärahojen loputtua ja sijaishuollon tarpeen lisäännyttyä. Perinteiseen tapaan valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä käsiteltiin lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja lastensuojelun kehittämistä. Päivien runsas osanottajamäärä kertoo alan ammattilaisten, tutkijoiden ja päätöksentekijöiden tarpeesta saada ajankohtaista tietoa lasten suojelusta ja sen eri toimintamuodoista. Edunvalvonta- ja vaikuttajatoiminnassaan keskusliitto keskittyi lastensuojelun turvaamiseen ja kehittämiseen. Lastensuojelulain uudistamisen rinnalla käynnistyi verkostomainen työskentely liittyen vuoden 2007 eduskuntavaaleihin ja tulevan hallituksen ohjelmaan. Verkosto tuotti erityisen lasten ja nuorten hallitusohjelman. Toiminta jatkui yli vaalien hallitusohjelmaneuvotteluihin. Keskusliiton edunvalvontatoiminnassa ei erotella kansallista ja EU-tasoa. Rahaautomaattiyhdistyksen arvioidessa joidenkin jäsenjärjestöjensä viestintää keskusliitto sai erityistä kiitosta viestinnän selkeästä kytkeytymisestä johtamiseen joskin viestintästrategian päivittämistä pidettiin tarpeellisena. Strategian päivittäminen oli kirjattu suunnitelmaan vuodelle 2006, mutta siirtyi vuodelle 2007. Keskusliiton selvitysten mukaan yllättävän monet suomalaiset hyväksyvät lapsen ruumiillisen kurituksen, vaikka tietävätkin sen olevan lailla kiellettyä. Monet myös itse käyttävät ruumiillista kuritusta jopa sen hyvinkin väkivaltaisia muotoja. Lapsiin kohdistuva perheen sisäinen
3 väkivalta oli paitsi keskusliiton myös muiden tahojen nostamana laajalti julkisuudessa koko vuoden 2006 ajan. Kertomusvuonna keskusliitto toteutti RAY:n tuella tiedotuskampanjan Älä lyö lasta. Kampanja herätti keskustelua sekä kasvattajien että ammattilaisten keskuudessa. Sen vaikutuksia kansalaisten asenteisiin selvitetään keväällä 2007. Oikeusministeriö/Rikoksentorjuntaneuvosto rahoittaa asennetutkimusta. Lapsiin kotona kohdistuvan kasvatuksen nimissä tapahtuvan väkivallan ehkäisy nousi myös Euroopan Neuvoston agendalle. Keskusliiton tavoitteena on kehittyä lapsitiedon keskukseksi. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää tehokasta sähköistä viestintää. Kesällä tapahtunut ATK-järjestelmien vioittuminen vaikeutti tavoitteen toteuttamista. Normaalitilaan on palauduttu vasta vuoden 2007 puolella. Järjestelmien vahingot tuhosivat tiedostoja. Suurimmat haitat kohdistuivat taloushallintoon. Vuoden 2006 aikana toteutettu tietoturvallisuuskartoitus ei paljastanut palvelimen mahdollisen tuhoutumisen seurauksia. Uusien riskikartoitusten seurauksena keskeiset tiedostot on siirretty ulkopuolisille palvelimille. Tilanne osoitti myös, miten kaikki toiminta on riippuvaista ATK-järjestelmien luotettavuudesta. Vuonna 2006 sattuneet keskeisten toimihenkilöiden sairaustapaukset ja pitkäaikaiset sairauslomat ovat osoittaneet, miten riskialtis keskusliitto on tietotaidon keskittyneisyyden seurauksena. Riskikartoituksen myötä käynnistettiin työyhteisön sijaisjärjestelmän kehittäminen. Keskusliiton henkilöstö hoiti tehtävänsä kiitettävästi vaativissa olosuhteissa liiton luottamushenkilöiden tuella. Täten toiminta toteutui lähes suunnitelman mukaisesti. Jäsenistö Vuoden päättyessä keskusliitolla oli 87 järjestöjäsentä ja 35 kuntajäsentä (liite). Liittokokoukset Keskusliiton kevätkokous pidettiin 30.5. Kokouksessa oli edustettuna 38 jäsenyhteisöä. Kokouksessa hyväksyttiin liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007. Nykykäytännön mukaisesti samalla hyväksyttiin myös toimintalinjaus vuosille 2007 2011. Syyskokous pidettiin 28.11. Kokouksessa oli edustettuna 43 jäsenyhteisöä. Hallitus ja työvaliokunta Keskusliiton puheenjohtajat sekä hallituksen ja sen työvaliokunnan kokoonpano esitetään toimintakertomuksen liitteissä. Hallitus kokoontui 8 kertaa ja työvaliokunta 13 kertaa.
4 Toimikunnat Hallitus asetti toimintansa avuksi seitsemän pysyvää toimikuntaa. Niiden jäsenet edustavat keskusliiton jäsenistöä ja sidosryhmiä. Kertomusvuonna hallitus päätti käynnistää hankkeen toimikuntien tehtävien, määräajan ja kokoonpanon täsmentämiseksi. Hanke palvelee toimikuntien asettamista vuoden 2008 alussa. Toimitilat Keskusliiton toimisto sijaitsee liiton omistamassa kiinteistössä Helsingin Eirassa. Neuvo-hanketta varten on Helsingin kaupungilta vuokrattu tilat keskustoimiston läheisyydessä. Lapsitiedon keskus -hankkeen yksi työntekijä ja Neuvo -hankkeen yksi työntekijä työskentelee vuokratiloissa Turussa. Henkilöstö Keskusliiton palveluksessa oli kertomusvuoden päättyessä 17 toimihenkilöä, joiden työsuhde on voimassa toistaiseksi ja kahdeksan määräaikaista toimihenkilöä. Vuoden aikana liiton palveluksessa oli myös muita määräaikaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita (liite). Työterveyshuolto on järjestetty Eira Lääkäriaseman kanssa solmitulla sopimuksella. Keskusliitto korvaa työntekijöidensä vuosittaisia hammaslääkärikuluja hallituksen vahvistamin periaattein. Ennalta ehkäisevänä ja työkuntoa ylläpitävänä järjestelmänä käytössä ovat liikuntasetelit. Tiedonvaihdon ja toiminnan suunnittelun sekä seurannan arvioinniksi pidettiin viikoittaisia toimistokokouksia ja teemoitettuja kuukausikokouksia. Kaksi kertaa vuodessa kuukausikokouksiin liitettiin henkilöstön virkistäytymistoimintaa. Kertomusvuonna käynnistettiin koko henkilöstöä kattavat kehittämiskeskustelut. Talous Keskusliiton toiminnan perustana ovat Lasten Päivän Säätiön tuottoosuus ja Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus. Kertomusvuoden hankkeet toteutettiin erillisrahoituksella, jota saatiin Rahaautomaattiyhdistykseltä, oikeusministeriöltä, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä sekä ulkoasiainministeriöltä. Tuloslaskelman mukaan kertomusvuoden kokonaiskulut olivat 2961812,02 euroa. Henkilöstökulut olivat 1125770,63 euroa. Poistoja kirjattiin 40763,35 euroa. Tilikauden tulos oli 215287,18 euroa ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttivat toisaalta ATK-ongelmien aiheuttamat budjetoimattomat kustannukset ja toisaalta Lapsen Maailma lehden tilauskannan kasvu sekä rahastojen myyntituotot. Lisäkustannukset ovat kertaluontoisia. Taseen loppusumma oli 2804347,02 euroa.
5 1. Lastensuojelun Keskusliiton toimintalinjaus Lastensuojelun Keskusliiton toimintalinjaus perustuu Lapsen hyvä elämä 2015 - toimintalinjaukseen, keskusliiton aikaisempaan strategiaan, liittokokousseminaarin pohdintoihin syksyllä 2004, hallituksen ja työvaliokunnan käymiin keskusteluihin sekä toimiston valmistelutyöhön. Toimintalinjausta tarkistettiin kertomusvuonna ja tarkistukset sisällytettiin osaksi toimintasuunnitelmaa vuodelle 2007. 2. Lastensuojelun Keskusliiton visio Lapsen hyvä elämä 2015 -toimintalinjauksen vision pohjalta Lastensuojelun Keskusliiton visio on Lastensuojelun Keskusliitto on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu lapsitiedon keskus. Keskusliitto on lapsen oikeuksien, lapsen ja lastensuojelun puolestapuhuja niin yhteiskuntapoliittisesti kuin arjen tasollakin. Perinteisen lastensuojelutyön ohella toiminnassa vahvistuvat varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö sekä lapsen arjen turvaaminen ottaen erityisesti huomioon haavoittavissa olosuhteissa elävät lapset. Liitto on sitoutuneen jäsenistönsä muodostama vahva keskusjärjestö ja lapsipoliittinen vaikuttaja, joka kokoaa jäsenistönsä osaamista, kehittää uusia työmenetelmiä sekä tukee jäsenistöä lastensuojelun kehittämisessä. Lastensuojelun Keskusliitolla on sitoutunut henkilöstö, joka kykenee kokoamaan sekä muokkaamaan tietoa ja välittämään sitä liiton päämäärien mukaisesti. Keskusliitto on Lasten Päivän Säätiön ja RAY:n arvostama yhteistyökumppani. 3. Lastensuojelun Keskusliiton toiminta 3.1 Viestintä Lastensuojelun Keskusliiton säännöt (2 ) määrittävät liiton toiminnan tarkoituksen seuraavasti: Keskusliiton tarkoituksena on kehittää kaikinpuolisesti lastensuojelua ja edistää yhteistoimintaa lastensuojelun alalla yksityisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä näiden ja kuntien ja valtion viranomaisten kesken. Lastensuojelun Keskusliitolla on 87 järjestö- ja 35 kuntajäsentä. Kertomusvuonna viestinnässä merkittävin hanke oli Älä lyö lasta kampanja. Se toteutettiin tv-tietoiskuin sekä aikakauslehtimainoksin. Suomalaisten lapsiin kotona kohdistuvaan väkivaltaan liittyvien asenteiden selvittämiseksi tehtiin kolme asennetutkimusta (vuonna 2004 yksi tutkimus ja 2006 kaksi tutkimusta). Kampanjan arvioimiseksi asenneselvitys teetetään vielä keväällä 2007. Asennekyselytutkimukset teki Taloustutkimus Oy (TOY). Kampanja ja sen avauksen yhteydessä julkistettu tutkimus saivat runsaasti mediajulkisuutta, synnyttivät mielipidekirjoittelua ja käynnistivät keskustelua nettisivustoilla.
6 Kampanjan tueksi perustettu nettisivusto www.alalyolasta.fi tavoitti kohderyhmänsä kohtuullisesti. Keskustelu kanavoitui kuitenkin pääosin suurten, tunnettujen operaattoreiden sivustoille. Myös 42. Valtakunnallisten Lastensuojelupäivien ja johtajapäivän tiedotuksessa julkistettiin tutkimus, jossa selvitettiin suomalaisten asenteita aikuisten väliseen perheväkivaltaan sekä suhtautumista lapsiin kohdistuvaan perheväkivaltaan. Tutkimuksen mukaan aikuisten keskinäinen väkivalta tuomitaan, mutta lapsiin kotona kohdistuvaan väkivaltaan ei suhtauduta yhtä kielteisesti. Myös Lastensuojelupäivillä julkistettu tutkimus sai runsaasti julkisuutta. Keskusliiton mediapalveluista ja -seurannasta vastasi Observer. Älä lyö lasta -kampanjaan keskusliitto sai avustusta RAY:ltä, nettisivuston perustamiseen ja moderaattorin palkkaamiseen Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä ja kampanjan mahdollisesti synnyttämien asennemuutosten tutkimiseen oikeusministeriöltä. Rikoksentorjuntaneuvoston tutkija tekee tutkimuksen vuonna 2007. Presidentin vaalien alla Yle tuotti keskusliiton aloitteesta vaalikeskustelun, jossa lapset ja nuoret saivat kysyä presidenttiehdokkailta tärkeänä pitämiään asioita. Liiton viestintästrategiaa ei suunnitelmasta poiketen päivitetty kertomusvuonna. Päivityksen sekä mahdollisen jäsen- ja sidosryhmätutkimuksen hoitavan toimiston aloitteesta selvitettiin yhteistyömahdollisuuksia lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa. Vuoden 2007 alussa päädyttiin siihen, että keskusliitto laatii tutkimuksen yksin ja päivittää sen pohjalta viestintästrategiansa. Sähköistä viestintää kehitettiin erityisesti yhdessä Lapsitiedon keskus hankkeen kanssa sen Palve-sovellukseen perustuen. Kansainvälisestä toiminnasta viestimiseksi luotiin jäsenyhteisöistä ja sidosryhmistä koostuva sähköpostiverkosto, jolle tiedotettiin keskusliiton kansainvälisistä toiminnoista ja uutisista. Muilta osin kehittämistyöstä oli luovuttava keskusliiton atk-ongelmien vuoksi. Julkaisuja ja esitteitä ym. materiaalia tuotettiin pääosin liiton kehittämishankkeissa (liite). Suomen Lions -liiton Punainen Sulka keräys 2006 kohdistui lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Keräyskohteena oli keskusliiton jäsenjärjestöjä, joiden toiveesta liitto toimi keräyksen asiantuntijakoordinaattorina tuottaen lastensuojelusta ja järjestöjen lastensuojelutoiminnasta kertovaa materiaalia. Yhdessä Lions-liiton kanssa teetettiin Taloustutkimuksella selvitys suomalaisten näkemyksistä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta sekä asenteista lasten suojelutyön tukemiseen. Tutkimus julkistettiin keräyksen avausseminaarissa lokakuussa. Lapsen Maailma lehti Lapsen Maailma -lehden levikki nousi edellisestä kertomusvuodesta 24 prosenttia. Vuonna 2005 tarkistettu levikki oli 13 274, vuonna 2006 noin 16 500. Viimeksi mainittu luku ei ole virallisesti tarkistettu. Lehden markkinointiyritys täytti sille asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet.
7 Lapsen Maailma osallistui Lapsi 2006 messuille, joilla lehti lisäsi näkyvyyttään. Messumarkkinointi ei kuitenkaan tuonut toivottua levikin kasvua. Tämän vuoksi kertomusvuonna päätettiin keskittyä puhelinmarkkinointiin. Ulkoasultaan uudistettu Lapsen Maailma oli irtonumeromyynnissä lehtipisteissä tammikuun alusta. Ensimmäistä numeroa myytiin 1 280 kappaletta, mikä oli hyvä saavutus ensimmäistä kertaa irtonumeromarkkinoilla olleelle lehdelle. Irtonumeromyyntiä tukemaan lehteä markkinoitiin lehti-ilmoituksin mm. Meidän Perhe -, KaksPlus ja Vauva lehdessä. Kertomusvuonna lehteä myytiin irtonumeroina 5 200 kappaletta. Lehden markkinointi- ja kehittämissuunnitelma laaditaan vuonna 2007. Kertomusvuoden kokemuksia hyödynnetään markkinoinnin kehittämisessä. 3.2 Vaikuttamistoiminta Yleisradio järjesti Lastensuojelun Keskusliiton aloitteesta TV 2:ssa lasten ja nuorten vaalitentin presidenttiehdokkaille. Hallituksen esitys uudeksi lastensuojelulaiksi annettiin eduskunnalle kertomusvuoden lokakuussa. HE ei ollut keskusliiton toivoma kokonaisuudistus. Tästä huolimatta keskusliitto piti lain hyväksymistä niin tärkeänä, että puolsi sitä eduskuntakuulemisissa liiton hallituksen esittämin kommentein. Laki hyväksyttiin eduskunnan ponsin ja tulee voimaan vuoden 2008 alusta. Keskusliitto osallistui yhteistyöverkostoon, joka valmisteli ehdotusta lasten ja nuorten hallitusohjelmaksi. Tavoitteena on nostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiat keskeiselle sijalle eduskuntavaaleissa ja erityisesti seuraavassa hallitusohjelmassa. Keskusliitto toimii sen puolesta, että lastensuojelun toimintamahdollisuudet sisällytetään hallitusohjelmaan lakiuudistuksen ja lastensuojelun toimintaohjelman periaatteiden mukaisesti. Keskusliiton edustajat osallistuivat kertomusvuonna Lastensuojelun kehittämisohjelman laadintaan. Kehittämisohjelman etenemisestä on kertomusvuonna viestitty liiton jäsenyhteisöille. Kertomusvuonna keskusliitto antoi omaan toimialueeseensa liittyviä lausuntoja ja oli eduskunnan valiokuntien kuultavana (liite). Keskeisenä periaatteena oli lapsen edun korostaminen lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalta. Lausunnoissa ja kuulemisissa keskusliitto korosti myös lastensuojelun toimintamahdollisuuksien turvaamisen tärkeyttä. 3.3 Kirjasto ja tietopalvelu Kirjasto ja tietopalvelu on osallistunut www.lapsitieto.fi sivuston kehittämiseen. Tavoitteeksi asetettuun sähköiseen tiedontuotannon keskittämiseen ja oleellisen, internetissä julkaistavan lapsitiedon löydettävyyden helpottumiseen ei kertomusvuonna täysin päästy. Osin tähän vaikuttivat keskusliiton ATKongelmat, osin henkilötyövoiman panostaminen varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan sihteeriyden myötä.
8 Kirjaston lainaustoiminta 2004 2005 2006 lainat 2780 3392 3849 hankinnat 429 184 181 Kirjaston lainaustoiminta kasvoi lainoja oli kertomusvuonna 459 enemmän kuin vuonna 2005. Tähän vaikuttanee kirjastoaineiston hakumahdollisuus internetin kautta. Tietopalvelun arvostettua tuotetta, uusien lehtien katsausta, julkaistiin 14 kertaa. Lehtikatsausta alettiin julkaista myös Lapsitiedon keskuksen sivustolla, mikä mahdollistaa aineiston löytyvyyden hakujen avulla. Lapsen Maailma -lehden artikkelitiedosto ajantasaistettiin kertomusvuonna. Avioero-teemasta koottiin laaja bibliografia keskusliiton Neuvo projektin ja muiden tiedontarvitsijoiden käyttöön. Bibliografia on luettavissa kirjaston sivuilla www.lskl.fi/kirjasto Kirjaston kokoelmasta poistettiin kaksoiskappaleita ja muuten kokoelman kannalta nykyisin irrelevantteja teoksia ja lehtiä. Näin saatiin kirjaston aktiiviaineistolle ja uushankinnoille enemmän hyllytilaa. 3.4 Koulutustoiminta Koulutustoiminnan merkittävin tapahtuma kertomusvuonna olivat 42. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät ja Johtajapäivä. Lastensuojelupäivät järjestettiin yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja Johtajapäivä lisäksi yhdessä Sosiaalijohto ry:n kanssa. Lastensuojelupäiville osallistui 760 alan ammattilaista, tutkijaa ja johdon sekä luottamushenkilöiden edustajaa. Johtajapäivän osallistujamäärä oli 300. Lastensuojelupäivät järjestetään aina yhdessä jäsenkunnan kanssa ja jäsenkunnassa, kertomusvuonna Hämeenlinnassa. Ongelmaksi on muodostunut riittävien konferenssitilojen puute, minkä vuoksi kaikki halukkaat eivät pääse osallistumaan tähän valtakunnalliseen koulutustapahtumaan. Pohjoismainen lastensuojelukongressi järjestettiin elokuussa Kööpenhaminassa. Keskusliitto osallistui kongressin sisällölliseen valmisteluun ja vastasi suomalaisten asiantuntijoiden rekrytoinnista samoin kuin kongressin markkinoinnista Suomessa. Kongressiin osallistui 30 suomalaista. Mielenkiinto pohjoismaisiin kongresseihin on viime vuosina selkeästi vähentynyt. Kongressin pohjoismainen ja kansallinen palaute kootaan keväällä 2007, jolloin käynnistyy seuraavan pohjoismaisen Norjassa järjestettävän lastensuojelukongressin 2009 suunnittelu. Kertomusvuonna järjestettiin myös muita, pienimuotoisia koulutustilaisuuksia erityisesti projektien toimialueilla (liite). Kiinnostus tämänkaltaisiin koulutustilaisuuksiin on lisääntynyt. Ne työllistävät kuitenkin suuresti keskusliiton henkilöstöä - varsinkin järjestettäessä tilaisuuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella minkä vuoksi koulutuksen järjestämistä on aina harkittava tapauskohtaisesti.
9 3.5 Foorumit Kertomusvuonna järjestettiin foorumi lasten pahoinpitelyn ehkäisyn parissa toimiville jäsenorganisaatioille ja muille yhteistyökumppaneille. Tapaamisessa sovittiin yhteydenpitoa ja yhteistyötä jatkettavan. Lisäksi järjestettiin pienimuotoinen foorumi, jossa keskusteltiin päivähoitolaista ja lain subjektiivisesta oikeudesta. Muita forumeita ei kertomusvuonna järjestetty. 3.6 Asiantuntijapalvelut Kertomusvuonna keskusliiton työntekijöitä toimi asiantuntijatehtävissä sosiaalija terveysministeriön Lastensuojelun kehittämisohjelmassa samoin kuin ministeriön Varhaiskasvatuksen kehittämisohjelman yhden jaoksen sihteerinä. Suomen Lions-liiton vuoden 2006 Punainen Sulka keräys kohdistui lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Keräyksen kohteena oli mm. keskusliiton jäsenjärjestöjä, joiden pyynnöstä liitto toimi keräyksen asiantuntijakoordinaattorina. Lapsiasiavaltuutetun toimisto käytti kertomusvuonna apunaan keskusliiton asiantuntijuutta. Sopimus asiasta keskusliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön välillä solmittiin alkuvuodesta 2007. Myös lähialueyhteistyössä liitto on toiminut muiden organisaatioiden konsulttina. 3.7 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisten asioiden toimintalinjausta työstettiin ja sen ensimmäinen luonnos oli luottamuselinkäsittelyssä alkuvuodesta 2007. Kansainvälisestä toiminnasta viestimiseksi luotiin sähköpostiverkosto, johon kuuluu jäsenyhteisöjen ja sidosryhmien edustajia. Kertomusvuonna verkostolle lähetettiin keskusliiton ja sen kansainvälisten yhteistyötahojen toiminnasta kertovia tiedotteita. Keskeistä oli mm. eurooppalaisen lastensuojelujärjestön Eurochildin puitteissa tehty työ lapsiköyhyyden ehkäisemiseksi sekä vaikuttamiseksi Euroopan komission tiedonantoon Lapsen oikeuksien sopimuksesta. Kertomusvuonna järjestettiin perinteinen Pohjoismainen lastensuojelukongressi Kööpenhaminassa Tanskassa. Lastensuojelun Keskusliitto vastasi kongressin suomalaisesta ohjelmaosuudesta sekä kongressin markkinoinnista Suomessa. Pohjoismaisen lastensuojelutyön ja tutkimuksen lisäksi kongressissa esiteltiin keskusliiton toiveesta eurooppalaista työtä (Eurochild) lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemiseksi. Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja oli kertomusvuonna lastensuojelun kansainvälisen maailmanjärjestön IFCW:n varapuheenjohtaja. Keskusliitto vastasi IFCW:n jäsenjärjestöille tehdystä kyselystä, jolla selvitettiin jäsenten toiveita järjestön kehittämiseksi. Kertomusvuonna keskusliitto arvioi jäsenyytensä alan kansainvälisissä ja kotimaisissa yhteistyöjärjestöissä. Jäsenyyden hakeminen kahteen uuteen kansainväliseen järjestöön - NGO-GROUP ja ECPAT - käynnistettiin. Päätettiin, ettei keskusliitto enää osallistu pohjoismaisten sijaishuollon ja lasten
10 pahoinpitelyn ehkäisyn aloilla toimivien organisaatioiden vuosittaiseen työskentelyyn. Keskusliitto liittyi uuteen kansalliseen yhteistyöverkostoon (EAPN-FIN), jonka tehtävänä on edistää köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista työtä. Lähialueyhteistyö 2006 Keskusliiton toimintaan on pitkään liittynyt lähialueyhteistyö. Hankeyhteistyö on viime vuosina keskittynyt Karjalan tasavaltaan. Kertomusvuonna päättyi vuosina 2004 2006 toteutettu hanke Yhdessä enemmän ja parempaa uusien lastensuojelupalvelujen kehittäminen Karjalan tasavallassa. Hankkeeseen saatiin ulkoasianministeriön rahoitusta. Projektissa kartoitettiin lasten hyvinvointia Karjalassa, koulutettiin asiantuntijoita ja järjestettiin sijaisvanhemmille PRIDE-koulutusta. Hankeyhteistyössä keskusliiton tavoitteena oli esitellä Suomessa hyväksi havaittuja toimintamuotoja ja vahvistaa yhteistyökumppanin omia voimavaroja, jotta uudet rakenteet ja toimintatavat jäävät projektin päätyttyäkin elämään. Keskusliitto osallistui kumppanina Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian hankkeeseen Venäjän lastensuojelun uudistamisen tukeminen. Hankkeen pilottialueena on Karjalan tasavalta. Kertomusvuonna analysoitiin Venäjän ja Karjalan lastensuojelulainsäädäntöä sekä eurooppalaista lastensuojelun lainsäädäntöä, palvelurakennetta, hallintoa, rahoitusta ja henkilöstömitoituksia sekä pätevyysvaatimuksia. Karjalassa laadittiin malli lastensuojelulaiksi. 3.8 Kehittämishankkeet Lapsitiedon Keskus -projekti (2004 2006) Lapsitiedon keskuksen internetpalvelu julkaistiin Valtakunnallisten Lastensuojelupäivien yhteydessä. Palvelua markkinoitiin kertomusvuonna erityisesti sijaishuollon palveluntuottajille viestinnän ja tiedottamisen välineeksi. Internetpalvelu toimii Lapsitiedon keskus projektin kehittämän Palve sovelluksen pohjalta. Sovellus tarjoaa yhteisöille välineen viestiä tapahtumistaan, kehittämishankkeistaan, uutisistaan, julkaisuistaan ja toimivista käytännöistään. Sovelluksen avulla voi myös tuottaa helposti ja nopeasti yhteisön omat internet-sivustot. Kertomusvuonna tietokantaan tallennettiin tiedot lähes tuhannesta yhteisöstä. Tietojen julkaiseminen edellyttää yhteisön hyväksymistä. Palvelunsa julkaisseita yhteisöjä oli vuoden lopussa yli 200. Lapsitiedon keskuksen tietopankista lapsitietoa on haettavissa useilla eri tavoin ja hakukriteerein. Kertomusvuonna keskusliiton hankkeessa sovittiin yhteistyöstä Sosiaaliportti.fi palvelun kanssa. Lapsitiedon keskuksen sivueditorilla julkaistiin keskusliiton Älä lyö lasta kampanjan ja NEUVO hankkeen kotisivut.
11 Erovanhemmuusvalmennushanke NEUVO (2005-2009) Toimintavuoden alussa projektissa siirryttiin palvelujen kokeiluun ja arviointiin. Palvelukokeilut toteutettiin onnistuneesti ja suunnitelmien mukaan. Eroneuvo tilaisuuksia järjestettiin kertomusvuonna 13. Palvelujen kokeiluvaiheessa keskityttiin asiakaspalautteen keräämiseen. Eroneuvo -tilaisuuksiin osallistuneilta palaute kerättiin kyselylomakkeella. Vanhemman Neuvo -ryhmäläisiltä palautetta kerättiin jokaisen kokoontumiskerran yhteydessä sekä ryhmän päättyessä. Eroneuvo tilaisuuksissa vapaaehtoisia vertaisia rekrytoitiin ja koulutettiin kahdessa ryhmässä. Tukikeskuksessa toimi kahdeksan koulutettua vapaaehtoistyöntekijää. Vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja kouluttamisessa onnistuttiin hyvin. Toimintasuunnitelmasta poiketen uusia palveluja ei kehitetty. Kertomusvuoden kokemusten perusteella havaittiin tärkeäksi hankkia lisää kokemuksia ja asiakaspalautetta jo kehitetyistä palveluista. Palvelujen juurruttaminen Projektin yhteistyötahojen kiinnostus NEUVOssa kehitettyjen palvelujen kokeilemiseen ja juurruttamiseen haastoi projektia suuntaamaan työpanostaan kumppanuusyhteistyön syventämiseen suunniteltua varhaisemmassa vaiheessa. Kumppaneiden kanssa hankittiin yhteisiä palvelukokemuksia (Helsingissä ja Lahdessa) ja sovittiin yhteistyöneuvottelujen käynnistämisestä kumppanuusstrategian luomiseksi. Projektin tutkija on kerännyt tietoa Neuvon kehittämistyöstä ja eroilmiöstä hankkeen arviointia varten. Projektin tutkimus ja arviointiosuus tehdään yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa. Hankesuunnitelman mukaan tavoitteena on kehittää myös lapsiperheiden eroon ja eroauttamiseen liittyvää tutkimusta ja koulutusta Kuopion yliopistossa. Toimintavuoden aikana edistettiin tähän liittyviä suunnitelmia. Maaliskuun alusta palkattiin projektille työntekijä Turkuun. Hänen tehtävänsä on edistää varsinaissuomalaisten järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä eropalvelujen kehittämiseksi. Kertomusvuoden aikana projekti sai mediajulkisuutta, minkä lisäksi osallistuttiin aktiivisesti julkiseen keskusteluun. Projekti osallistui järjestöpilottina liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian viestinnän kehittämishankkeeseen, UUDIN 2007-hanke: Uutta otetta työyhteisöjen viestinnän kehittämiseen. Projektista riippumattomista syistä Neuvon toiminnasta kertovan tv-dokumentin tekeminen ei edennyt kertomusvuoden aikana. Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa sovittiin vuorovaikutteisen Eropelin tuottamisesta projektin nettisivuille. Hankkeen käytännön toteutus eteni
12 sopimuksen mukaisesti ja ensimmäinen osaversio saatiin arvioitaviksi joulukuussa. Eropeli julkistetaan elokuussa 2007. Toimintasuunnitelmassa mainittu eroaiheinen yleisöluentosarja korvattiin tukikeskuksessa järjestetyillä teemailloilla. Iltojen aiheina olivat Ero elämänvaiheena, Lapsi ja vanhempien ero sekä Vanhemmuus eron jälkeen. 3.9 Varainhankinta 3.10 Hallinto Keskusliiton varainhankinta perustui edelleen liiton toiminnan tärkeimpien rahoittajien Lasten Päivän Säätiön tuotto-osuuteen ja RAY:n avustuksiin. Liiton kehittämistoimintaa rahoitettiin pääosin RAY:n tuella. Tämän lisäksi avustuksia saatiin mm. ulkoasiainministeriöltä sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. Suomen Lions -liiton Punainen Sulka keräyksen tuotosta keskusliitto saa vuonna 2007 rahoitusta lasten suojelusta kertovan materiaalin tuottamiseen Leijonapiirien ja muiden kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön. Liittokokous Keskusliiton ylin päättävä elin, liittokokous, kutsutaan koolle sääntöjen edellyttämällä tavalla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittokokouksissa käsitellään alan ajankohtaisia asioita. Hallitus Keskusliiton asioita hoitaa ja niistä vastaa hallitus. Hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kolmivuotiskaudeksi. Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan, keskimäärin kerran kuukaudessa. Toimikunnat Hallituksen apuna toimii työvaliokunta, joka valitaan kalenterivuosittain. Samoin valitaan pysyvät toimikunnat, jotka ovat hallituksen asiantuntijaelimiä. Pysyvät toimikunnat ovat alansa valtakunnallisia yhteistyö- ja asiantuntijaelimiä. Ne luotaavat, suunnittelevat, kehittävät ja arvioivat osa-alueensa toimintaa ja kehitystä. Omalla sektorillaan ne toimivat myös yhteiskuntapoliittisina vaikuttajina. Pysyvillä toimikunnilla voi olla myös tilapäisiä alatyöryhmiä. Kertomusvuonna keskusliiton talousohjesääntö uusittiin ja toimikuntien ohjeistuksen päivitys käynnistyi. Ohjeistuksen päivitys toteutetaan vuonna 2007. Käynnistettiin henkilöstön vastuualueiden määrittely ja organisaation kehittämistyö liiton toimintalinjauksen pohjalta. Keskusliiton perustoimintojen seurannan ja arvioinnin kehittäminen liittyy läheisesti myös toimintakertomuksen kehittämiseen. Viestintää arvioitiin mm. osana Raha-automaattiyhdistyksen hanketta. Mediaseurannan kautta liitto tarkastelee viestintänsä läpimenoa sekä kertomusvuonna myös lasten suojelusta käytävää yhteiskunnallista keskustelua.
13 4. Toiminta-alueittaiset tavoitteet vuoteen 2009 ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. 4.1 Lapsen oikeudet Kertomusvuonna keskusliitto järjesti seminaarin Lapsen oikeuksista yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun ja Suomen Unicefin kanssa. Seminaarin tavoitteena oli kehittää kansallista YK-raportointia ja raportoinnin tuloksista tiedottamista yhteistyössä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Seminaariin osallistuivat Lapsen oikeuksien komitean ja Genevessä toimivan kansalaisjärjestöjen NGO-Groupin edustajat. Suomalaisia osanottajia seminaarissa oli yli 70 jäsenyhteisöstä ja muista keskusliiton sidosryhmistä. Seminaarin jälkeisessä työskentelyosuudessa tarkasteltiin YK:n Lapsen oikeuksien komitean Suomen kolmannesta määräaikaisraportista antamia suosituksia. Seminaarin työryhmätyöskentelyn tuotokset koottiin palautteeksi, joka toimitettiin Lapsen oikeuksien komitealle Geneveen. Palautteessaan komitea kiitti keskusliittoa seminaarin järjestämisestä. Suomen kokemuksen perusteella komitea aikoo suositella vastaavantyyppisten seminaarin järjestämistä myös muille sopimusmaille. Kertomusvuonna käynnistyi Lapsen oikeuksien sopimuksen kansallista täytäntöönpanoa käsittelevän uuden seminaarin suunnittelu yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa. Seminaari järjestettiin alkuvuodesta 2007. Suomen toinen EU-puheenjohtajuuskausi alkoi kertomusvuoden heinäkuussa. Puheenjohtajuuskauden alussa Euroopan komissio hyväksyi tiedonannon Lapsen oikeuksista. Tiedonanto on ensimmäinen EU-asiakirja, jossa lapsen oikeudet otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti. Keskusliitto seurasi ja kommentoi kertomusvuonna tiedonannon strategisten tavoitteiden täytäntöönpanoa komissiossa Eurochild järjestön kautta. Keskusliitto oli mukana Eurochildin valtuuskunnassa EU:n Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä käsittelevässä pyöreän pöydän kokouksessa lokakuussa Tampereella. Lapsiperheiden köyhyys nousi yhdeksi kokouksen keskeisistä puheenaiheista. Keskusliitto osallistui kertomusvuonna tähän keskusteluun myös Eurochildin sosiaalista osallisuutta koskevan selvitystyön kautta ja osallistumalla Suomen köyhyysverkoston lapsiköyhyystyöryhmän työskentelyyn. Keskusliitto osallistui EU-puheenjohtajuuskaudella pidetyn AEPF-kokouksen toteutukseen kokouksen lapsikauppaa käsittelevän alaseminaarin järjestäjänä. Aasian ja Euroopan maiden kansalaisjärjestöjä kokoava foorumi järjestettiin ASEM-huippukokouksen yhteydessä. Median käyttöön laadittiin artikkeli sekä lapsen oikeuksista että lapsiperheiden köyhyydestä. Lapsen oikeuksien komitean suosituksia, lapsiperheiden köyhyyttä ja EU-tiedonantoa käsiteltiin myös Valtakunnallisten Lastensuojelupäivien alaseminaarissa. Lapsen osallisuuden edistäminen Varhaisnuorisojärjestöjen ja Lastensuojelun Keskusliiton lastenkaupunki.net internetsivuston kehittäminen ei edennyt kertomusvuonna. Keskusliitto osallistui
14 järjestöjen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa koskevaan keskusteluun. Tämän lisäksi osallistuttiin Eurochildin Euroopan Parlamentissa järjestämään lasten osallisuudesta keskustelevaan tapahtumaan, johon kokoontui liki sata eurooppalaista nuorta, päätöksentekijää ja järjestövaikuttajaa. Lapsen ruumiillinen koskemattomuus Älä lyö lasta viestintäkampanja toteutettiin suunnitellusti vuonna 2006. Kampanjasta kerrotaan toimintakertomuksen luvussa 5.1 Viestintä. Keskusliitto ei hakenut Daphne ohjelmasta avustusta ruumiillisen kurituksen vastaiselle kampanjalle ohjelman hakukriteereiden muututtua edellisvuotisesta. Liitto osallistui Euroopan Neuvoston seminaariin, jossa esiteltiin neuvoston kolmivuotinen ohjelma Building a Europe for and with Children 2006-2008. Ohjelmalla halutaan edistää lapsen oikeuksien toteutumista Euroopassa sekä suojella lapsia pahoinpitelyltä ja hyväksikäytöltä. Kertomusvuonna valmistui myös YK:n pääsihteerin nimittämän riippumattoman asiantuntijan maailmanlaajuinen tutkimus lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Raportin Euroopan osuuden julkistamisen yhteydessä keskusliitto teki yhteistyötä Suomen Unicef-yhdistyksen kanssa osana Älä lyö lasta kampanjaa. 4.2 Lapsen suojelu arjessa Arjen hallinta hankkeen toimintamallit esitellään palvelukorteissa osaalueittain: aikasuunnittelu, paikallinen yhteishallinta, perhepalveluiden verkottaminen ja lapsiperheiden palvelutiski. Keskusliitto järjesti Helsingin Herttoniemessä ja Turun Pansio - Pernossa alueiden toimijatahoille koulutustilaisuudet, joissa laadittiin perhepalvelujen yhteistyön toimintasuunnitelma. Syksyllä yhteistyö konkretisoitui ja perheiden palvelut monipuolistuivat. Herttoniemessä perhepalvelujen verkostoituminen on nykyisin osa normaalia toimintakulttuuria. Herttoniemessä solmittiin kontakti kaupungin PERHE-hankkeeseen, mikä parantaa työn jatkuvuuden edellytyksiä myös muualla kaupungissa. Hankkeen loppuraportti - Arjen ajan hallintaa, Kokemuksia suomalaisesta aikasuunnittelusta - julkaistiin Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisusarjassa (tutkimuksia 9/2006). Lisätietoja hankkeesta osoitteessa: http://www.tkk.fi/yksikot/ytk/tutkimus/arja/ Lastensuojelun Keskusliitto järjesti yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun, Stakesin, Työterveyslaitoksen ja Väestöliiton kanssa syyskuussa eduskunnassa seminaarin Hyvä arki tuottaa! Seminaarissa esiteltiin työn ja perhe-elämän yhteensovittamishankkeiden tuloksia ja niiden toimintamalleja. Valtakunnallinen PERHE hanke (2005 2007) Kertomusvuonna keskusliitto kokosi PERHE hankkeesta kiinnostuneita jäsenjärjestöjään yhteistyöhön. Talvella 2006 järjestöt lähestyivät kirjeitse hankkeen 63 kunnan sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johtoa sekä hallinnonalojen lautakuntien puheenjohtajia esittäen yhteisiä toiveitaan PERHE hankkeen edistämiseksi ja toiveitaan perhepalvelujen järjestämiseksi.
15 Varhaiskasvatus Lapset ja media Keskusliiton edustaja osallistui vuonna 2005 aloittaneiden kuntahankkeiden johtoryhmien haastatteluihin. Haastattelut olivat interventioita, ja niiden tarkoituksena oli tukea kuntia perhepalvelujen kehittämisessä, aktivoida monitoimijaista yhteistyötä ja arvioida hankkeiden etenemistä. Haastattelun tuloksia hyödynnetään vuoden 2007 jatkotyössä. Lisätietoja hankkeesta: www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/perhe-hanke PERHE -hankkeessa kehitettyjä perhepalvelujen verkostoitumisen toimintatapoja on käytetty myös ARJA -hankkeen pilottialueilla. Keskusliitto kokosi raportin maamme varhaiskasvatuksen nykytilanteesta ja kehittämisnäkökulmista varhaiskasvatuksen maailmanjärjestön Omepin vuosikertomusta varten. Omep toimittaa vuosikertomustaan mm. YK:lle, Unicefille ja Unescolle. Kertomus (Annual Report) on luettavissa Omepin kotisivujen www.omep-ong.net kautta. Keskusliiton edustajat osallistuivat Omepin maailmankokoukseen ja kongressiin, joka pidettiin Norjassa kesällä. Kongressin teemana oli alle 3 -vuotiaiden varhaiskasvatus. Omepille aiemmin toimitettua kirjallista aineistoa raportoitiin kokouksessa. Keskusliiton kotisivulle koottiin kertomusvuonna tietoa järjestöjen varhaiskasvatuspalveluista. Valtakunnallisilla Lastensuojelupäivillä Hämeenlinnassa järjestettiin alaseminaari Varhaiskasvatus lapsen kasvun tukena, jossa käsiteltiin liikunnan merkitystä varhaiskasvatuksessa. Päivähoitolain kokonaisuudistuksesta järjestettiin kertomusvuonna pienimuotoinen foorumi, jossa keskusteltiin mm. päivähoitolain subjektiivisesta oikeudesta. Lainuudistuksen tarve on ollut esillä keskusliiton vaikuttamistoiminnassa, kuten Ehdotuksessa lasten ja nuorten hallitusohjelmaksi. Ehdotus on Lastensuojelun Keskusliiton, Lapsiasiavaltuutetun, Nuorisoasiain neuvottelukunnan sekä lapsi-, nuoriso-, liikunta- ja terveysjärjestöjen yhteinen hallitusohjelmaesitys. Lainuudistusta on pidetty tarpeellisena myös sosiaali- ja terveysministeriön varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan Varhaiskasvatustutkimus ja kansainvälinen tilanne jaoksen raportissa. Keskusliiton edustaja toimi kertomusvuonna em. jaoksen sivutoimisena sihteerinä. Toimintasuunnitelman mukaisesti kartoitettiin liiton Lapset ja media työryhmän toiminnallisia tarpeita ja päädyttiin rajamaan työryhmän rooli YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon kommentointiin ja raportoinnin taustaryhmänä toimimiseen. Työryhmän jäsenten kommenttien pohjalta laadittiin YK:n Lapsen oikeuksien komitean (Geneven komitea) vuosittaiseen tilaisuuteen keskustelumuistio lapsen oikeuksien toteutumisesta lapset ja media tematiikan alalla. Osa Lastensuojelun Keskusliiton jäsenjärjestöistä on työskennellyt pitkään lapset ja media tematiikan parissa, minkä vuoksi keskusliiton oli vaikea löytää edellä
16 mainittua laajempaa roolia po. alueella. Tämän vuoksi hallitus päätti vuonna 2007 olla asettamatta uudelleen kyseistä työryhmää. Keskusliitto on kuitenkin valmis järjestämään aihealuetta käsitteleviä eri toimijoiden tiedonvaihtoa edistäviä foorumeita. Varhainen puuttuminen Varhaisen puuttuminen hankkeen yhteistyötahot jatkoivat kertomusvuonna työtään kehittääkseen mm. internetsivustoa varhaisen puuttumisen toimivista käytännöistä eri hallinnonaloilla ja järjestöissä. Sivuston kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavat STM ja Stakes. Keskusliitto osallistui hankeyhteistyöhön. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman järjestöjen yhteistyöprojektin ja Varhainen puuttuminen -hankkeen tuloksia esiteltiin seminaarissa Walesissa ja Saksassa. 4.3 Lastensuojelu haavoittavissa olosuhteissa elävät lapset Lastensuojelun Keskusliiton sijaishuollon neuvottelukunnan kotimaisessa toiminnassa painopisteenä kertomusvuonna oli lastensuojelun kehittäminen ja turvaaminen. Sisällöllisesti keskeisiä kysymyksiä olivat lastensuojelulain kokonaisuudistus sekä sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun kehittämishanke, jonka käytössä oli myös sijaishuollosta vastaavan keskusliiton työntekijän asiantuntemusta. Neuvottelukunta toimi keskusliiton hallituksen asettamana asiantuntijatoimikuntana valmisteltaessa lausuntoja lastensuojelulain uudistuksesta ja Valtion tilintarkastajien vuoden 2006 kertomukseen sisältyvästä selvityksestä lastensuojelupalvelujen tilasta ja toimivuudesta. Keskusliiton vuonna 2004 julkistamat valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit on otettu laajasti käyttöön ei kuitenkaan riittävän kattavasti. Kriteereiden juurruttamiseksi keskusliitto oli asiantuntemuksellaan mukana alueellisissa ja paikallisissa hankkeissa Lahden seudulla ja Satakunnassa. Keskusliitto osallistui myös kansainvälisen Quality for Children hankkeen Suomen osuuden työstämiseen. Nämä kansalliset ja kansainväliset hankkeet sitoivat suunniteltua enemmän henkilötyötunteja. Sijaishuollon laadun kehittäminen edellyttää yhteisesti hyväksyttyä kriteeristöä ja siihen liittyvää arviointijärjestelmää. Keskusliitto haki kertomusvuodelle laadun kehittämistyöhön RAY-avustusta, jota ei myönnetty. Hankkeen kehittämistä päätettiin tästä huolimatta jatkaa ja etsiä yhteistyötä mm. Kuntaliiton LapsiArvi hankkeen kanssa. Suunniteltua PART-koulutusta ei järjestetty, koska sopimusta tarvittavasta lisenssistä ei toisesta osapuolesta johtuvista syistä saatu solmittua. Jatkossa jouduttaneen luopumaan tämäntyyppisestä koulutuksesta, vaikkakin sille on tarvetta ja kysyntää Suomessa. Oulussa 26.-27.9.2007 järjestettävien 12. valtakunnallisten sijaishuollon päivien valmistelut käynnistyivät. Päivät on yhdistetty keskusliiton jäsenyhteisön Nuorten Ystävät ry:n 100-vuotisjuhlaan.
17 Sijaishuollon kansainvälisessä yhteistyössä keskeistä oli osallistuminen sijaishuollon maailmanjärjestö FICEn toimintaan. Kertomusvuonna käynnistettiin keskusliiton isännöimän FICEn 60-vuotisjuhlakongressin suunnittelu. Kongressi järjestetään kesäkuussa 2008 Helsingissä. Toimintasuunnitelmassa mainittuun FICEn sijaishuollon ammattilaisten vaihtoohjelmaan ei Suomesta kertomusvuonna ollut halukkaita osallistujia. Keskusliitto on vastannut sijaishuollon pohjoismaisesta yhteistyöstä laitoshuollon pohjoismaisessa yhteistyöelimessä Nordisk Kommittessa. Viime vuosina kongresseihin on osallistunut myös Baltian maita. Kertomusvuonna keskusliitto luopui Nordisk Kommitten jäsenyydestä, koska suomalaisten kiinnostus osallistua sen järjestämiin kongresseihin osoittautui vähäiseksi. Keskusliiton tärkeänä pitämä pohjoismainen yhteistyö ja yhteistyö Baltian maiden kanssa on järjestettävissä muulla tavoin. Maahanmuuttajalapset Maahanmuuttajalapset toimikunta aloitti toimintansa kesällä 2006. Työministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Helsingin sosiaaliviraston ja Väestöliiton Kotipuun edustajista koostuvassa työryhmässä todettiin tarve kartoittaa maahanmuuttajalasten tilannetta palvelujärjestelmässä. Toimikunta suunnitteli muutamassa kunnassa tehtävää selvitystä siitä, saavuttaako palvelujärjestelmä maahanmuuttajalapset sekä mitkä ovat erityisiä riskitekijöitä ja toisaalta suojaavia tekijöitä näiden lasten ja heidän perheidensä elämässä. Lastensuojelupäivien alaseminaarissa käsiteltiin maahanmuuttajalapsiin liittyviä ajankohtaisia teemoja. Projektirahoitusta turvapaikanhakijalasten palvelutarpeiden selvittämiseksi ei haettu vastuualueen suunnittelijan vuoden 2007 vuorotteluvapaan vuoksi. Keskusliitto päätti kuitenkin kartoittaa turvapaikanhakija- sekä maahanmuuttajalasten palvelutarpeita Suomessa. Keskusliitto oli edustettuna työministeriön työryhmässä, joka jätti kesällä ehdotuksensa ihmiskaupan uhreille suunnattujen palvelujen järjestämiseksi. Liitto on mukana myös em. työryhmän jälkeen perustetussa hallituksen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman ohjausryhmässä. Lapsen edun toteutumista maahanmuuttopolitiikassa seurattiin ja vaikutettiin kansallisen lainsäädännön muutoksiin. Kertomusvuonna oli ajankohtainen mm. ulkomaalaislain muutos, jolla valtuutettiin vastaanottokeskuksen henkilökunta antamaan tietoja ulkomaalaisviranomaisille ilman huoltajaa tulleiden lasten yksityisyyteen kuuluvista asioista. Yhdessä pakolaisjärjestöjen kanssa seurattiin EU:n pakolaispolitiikkaa ja pyrittiin vaikuttamaan Suomen puheenjohtajuuskauden agendaan järjestöjen yhteisellä kannanotolla, joka sai toivottua mediajulkisuutta. Lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannen määräaikaisraportoinnin seurannan arviointiin osallistuttiin kokoamalla järjestöpalautetta ja kommentoimalla Lapsen oikeuksien komitean viimeisimpiä suosituksia Suomelle maahanmuuttajalasten näkökulmasta.
18 Keskusliitto jatkoi toimintavuonna eurooppalaisen ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeuksia puolustavan Separated Children in Europe Programme hankkeen (SCEP) suomalaiskumppanina. Toimintavuonna SCEP keräsi tietoa lasten edustajajärjestelmästä sekä mm. lasten henkilöllisyyden selvittämisessä käytettyjen menetelmien käytöstä eri EU:n jäsenmaissa (ns. ikämääritystutkimusten ja biometristen tunnisteiden käyttö) sekä ryhtyi valmistelemaan kantaa lapsikaupan uhrien asemasta. YK:n pakolaisjärjestön pyynnöstä keskusliitto osallistui selvitykseen siitä, miten turvapaikanhakijapakolaislasten oikeus opetukseen toteutuu. Selvityksen Suomea koskeva raportti valmistuu vuoden 2007 alussa.