22.10.2014 Sivu 1 / 1 4269/02.08.00/2014 82 Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelin käytön vakiinnuttaminen osaksi ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelujärjestelmää Valmistelijat / lisätiedot: Mona Hägglund, puh. 050 320 9713 Elsa Pasma, puh. 050 428 9329 Päivi Salli, puh. 046 877 2733 Tiina Jekkonen, puh. 046 877 2933 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen 1 päättää vakiinnuttaa vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelin 1.1.2015 alkaen osaksi ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelujärjestelmää 2 hyväksyy palvelusetelin arvon määräytymisen liitteen mukaisesti 1.1.2015 alkaen niin, että 1.1.2015 voimassa olevien palveluseteleiden arvot eivät kuitenkaan alene muutoksen johdosta 3 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan palvelusetelin seurannan kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2014. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Keskustelun aikana Värmälä teki Wessmanin ja Lyytisen kannattamana muutosehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotuksen kohta 1 muutetaan kuulumaan niin, että sosiaali- ja päättää, että kokeilua jatketaan vuoden 2015 loppuun asti, johon mennessä lautakunnalle tuodaan perusteellinen selvitys palvelusetelikäytännön käyttökelpoisuudesta ja taloudellisuudesta. Kankkonen ehdotti Värmälän, Ruohon ja Hokkasen kannattamana, että esittelijän ehdotukseen lisätään uusi kohta 3, jonka mukaan lautakunnalle tuodaan 2015 loppuun mennessä selvitys palvelusetelikäytännön taloudellisuudesta. Esittelijän ehdotuksen kohta 3 siirtyisi kohdaksi 4. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, jonka johdosta oli äänestettävä. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän
22.10.2014 Sivu 2 / 2 ehdotusta (jaa) kannatti 6 jäsentä ja Värmälän muutosehdotusta (ei) 7 jäsentä. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Äänestyspöytäkirja on liitteenä. Lautakunta totesi yksimielisesti, että Kankkosen lisäysehdotus sisältyy lautakunnan äänestyksen jälkeen hyväksymään muutosehdotukseen. Päätös 1 päättää, että kokeilua jatketaan vuoden 2015 loppuun asti, johon mennessä lautakunnalle tuodaan perusteellinen selvitys palvelusetelikäytännön käyttökelpoisuudesta ja taloudellisuudesta 2 hyväksyy palvelusetelin arvon määräytymisen liitteen mukaisesti 1.1.2015 alkaen niin, että 1.1.2015 voimassa olevien palveluseteleiden arvot eivät kuitenkaan alene muutoksen johdosta 3 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan palvelusetelin seurannan kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2014. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Palvelusetelin arvon määräytyminen 4 Palvelusetelin seuranta kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2014 5 Äänestyspöytäkirja 82 - Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoito ympärivuorokautisen hoivaasumisen palvelusetelin sääntökirja ja hakemus - Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palveluseteli, asiakastiedote - Arvotaulukon vertailu päätti 27.1.2011 12 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisissa asumispalveluissa kokeiluna 1.3.2011-31.12.2012. Samalla päätettiin, että palvelusetelin toimivuutta ja soveltuvuutta seurataan ja arvioidaan kokeilun ajan. Seurannan tulokset päätettiin tuoda lautakunnan käsiteltäväksi vuoden 2012 loppupuolella ja samalla tuoda sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitys palvelusetelin mahdollisesta vakiinnuttamisesta. Vuonna 2012 tehtiin palvelusetelin asiakastyytyväisyyskysely. Asiakasnäkökulmasta palvelusetelikäytäntöön oltiin tyytyväisiä. Palvelusetelin jatkuvuutta toivottiin. Asiakkaat mainitsivat palvelusetelin
22.10.2014 Sivu 3 / 3 arvon, valinnanmahdollisuuden ja joustavuuden asioiksi, joiden perusteella he valitsivat palvelusetelin. Hoivakodin valintaan vaikutti osaltaan hoivakodin sijainti, hoivakodin suosittelu ja palvelusetelin omavastuuosuus. Lähes kaikki vastaajat halusivat jatkaa palvelusetelillä asumista ja samassa hoivakodissa. Suurin osa suosittelisi palveluseteliä muillekin. Moni vastaaja ilmaisi kuitenkin huolensa siitä, että oma varallisuus ehtyy palvelusetelin käytön myötä. Palveluntuottajan näkökulmasta palvelusetelikäytäntöön oltiin tyytyväisiä ja kiinnostusta palvelusetelipaikkojen lisäämiseksi oli. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset, kaupungin määrärahojen säästöt sekä ostettujen palveluiden tuleva kilpailutus puolsivat palvelusetelin jatkamista kokeiluluonteisesti ajalle 1.1.2013-31.12.2014. päätti 22.11.2012 110 jatkaa vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelikokeilua 31.12.2014 saakka. Taustaa terveydenhuollon palvelusetelilaki (569/2009) ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 12 :n muutos (570/2009) tulivat voimaan 1.8.2009. Palvelusetelijärjestelmä on yksi palvelujen vaihtoehtoinen järjestämistapa muiden järjestämistapojen joukossa. Asiakas voi kaupungin hyväksymästä palveluntuottajarekisteristä valita palveluntuottajan itse omien mieltymyksiensä ja tarpeidensa mukaan. Sen lisäksi asiakas voi omalla kustannuksellaan hankkia palveluntuottajalta sellaisia lisäpalveluita, jotka eivät kuulu palvelusetelillä katettavien palvelujen piiriin. Palvelusetelijärjestelmässä kunta sitoutuu maksamaan asiakkaan eli palvelun käyttäjän yksityiseltä palveluntuottajalta palvelusetelillä ostaman palvelun palvelusetelin arvoon asti. Palvelusetelijärjestelmässä kaupunki määrittää palvelusetelillä ostettavan palvelun, vahvistaa palvelusetelin arvon ja hyväksyy ne yksityiset palveluntuottajat, joilta asiakas voi ostaa palveluja palvelusetelillä. Palvelusetelijärjestelmän keskeiset toimijat ovat kaupunki, asiakas ja yksityinen palveluntuottaja. Palveluseteli on asiakkaalle vapaavalintainen. Palveluseteli on kilpailutusta nopeampi ja joustavampi tapa monipuolistaa palvelujen järjestämistapoja ja reagoida palvelun sisällön ja laadun muutostarpeisiin. Palvelusetelillä palveluja järjestetään niille kuntalaisille, joilla on ympärivuorokautisen hoiva-asumisen tarve. Hoiva-asumisen palvelusetelijärjestelmässä kunta myöntää asiakkaalle palvelusetelin, joka kohdistuu asiakkaan tarvitsemiin palveluihin ja aterioihin myönnettyyn setelin arvoon asti. Kunta maksaa palvelusetelin arvon suoraan palveluntuottajalle. Palvelusetelin ylimenevät kulut palveluntuottaja laskuttaa suoraan asiakkaalta palveluntuottajan ja
22.10.2014 Sivu 4 / 4 asiakkaan välisen sopimuksen mukaisesti. Palveluseteliin sisältyy palvelumaksu ja ateriamaksu. Tällä hetkellä voimassa oleva palveluseteli on tulosidonnainen. Palvelusetelin arvo vaihtelee 500-2700 euroa/kk asiakkaan nettotuloista riippuen. Henkilö, jonka nettotulot ovat alle 1000 euroa/kk, saa enimmäismäärän 2700 euron palvelusetelin. Palvelusetelin arvo laskee asiakkaan nettotulojen kasvaessa. Esimerkiksi 1500 euron nettotuloilla palvelusetelin arvo on 2100 euroa. Pienin mahdollinen palvelusetelin arvo on 500 euroa ja silloin asiakkaan nettotulot ovat 3300 euroa tai suuremmat. Asiakas voi palveluntuottajan valinnalla vaikuttaa siihen, minkä suuruinen omavastuuosuus hoiva-asumisen kustannuksista hänelle itselleen jää katettavaksi. Palvelusetelin arvo lasketaan nettotuloista. Ajalla 1.3.2011-31.8.2014 kaupunki on myöntänyt 90 palveluseteliä, joista 52 on tilanteessa 24.9.2014 aktiivisia. Kaikista myönnetyistä palveluseteleistä 20 % sijoittuu tuloluokkaan jossa palvelusetelin arvo on 500 euroa,6,67 % sijoittuu tuloluokkaan, jossa palvelusetelin arvo on 600-900 euroa, 13,33 % sijoittuu tuloluokkaan, jossa palvelusetelin arvo on 1000-1400 euroa, 20 % sijoittuu tuloluokkaan, jossa palvelusetelin arvo on 1500-2000 euroa, 32,22 % sijoittuu tuloluokkaan, jossa palvelusetelin arvo on 2100-2600 euroa, 7,78 % sijoittuu tuloluokkaan, jossa palvelusetelin arvo on 2700 euroa. Palvelusetelin arvoa on kokeilun aikana korjattu kerran vuonna 2012. Palvelusetelin arvoa esitetään nostettavaksi kustannustasoa vastaavaksi kaikilla tuloluokilla 300 euroa, paitsi tuloluokilla 3200-3299 euroa 200 euroa, tuloluokilla 3300-3399 euroa 100 euroa ja tuloluokilla >3400 euroa arvoa ei nosteta. Oheismateriaalina on vertailutaulukko kokeiluaikana olleiden arvotaulukkojen ja ehdotetun arvotaulukon arvioista eri tuloluokissa. Espoon kaupunki on kilpailuttanut vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalveluiden hankinnan yhdessä Kauniaisten kaupungin, Kirkkonummen kunnan ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Kilpailutuskausi on 1.1.2015 31.12.2019 + optioehto 2 vuotta. Kilpailutuksessa todetaan palvelusetelistä seuraavaa. Mikäli tilaaja haluaa, palveluntuottaja on velvollinen ottamaan käyttöön myös palvelusetelivaihtoehdon korkeintaan kilpailutuksessa vahvistetun tuotehinnan mukaisesti. Tällöin asiakkaalle myönnetään palveluseteli ja asiakas valitsee itse palveluntuottajista sopivan ja tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palveluseteliasiakkuudesta. Palvelusetelivaihtoehdossa ovat voimassa siihen liittyvät kaupungin hyväksymät ohjeet. Palvelusetelin kiinnittäminen kilpailutukseen takaa laajan hoivakotivalikoiman pääkaupunkiseudun ympärillä sekä estää palvelusetelituottajien hintojen nousua enemmän kuin kilpailutuksen hinnat. Espoon kaupunki on sitoutunut ottamaan käyttöön vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoivan palvelusetelin sähköisen alustan vuoden 2015 alkupuolella. Sähköisen järjestelmän kautta palveluntuottajat
22.10.2014 Sivu 5 / 5 ilmoittautuvat palvelusetelituottajaksi. Palveluntuottaja ylläpitää tietoja hoivakodistaan ja mahdollisista vapaista paikoista, hinnoista ym. järjestelmässä. Kuntalainen pystyy järjestelmän kautta saamaan tietoa hoivakotipaikoista ja voi myös järjestelmän kautta hakea palveluseteliä. Tämän hetken tilanteen mukaan hyväksyttyjen palvelusetelipalveluntuottajien keskimääräinen hinta on 4362,37 /kk (vaihteluväli 3719,20 /kk - 6116,05 /kk). Palvelusetelillä ostetun paikan keskimääräinen hinta on 4547,78 /kk (vaihteluväli 3800 /kk - 5214,01 /kk). Asiakkaan näkökulmasta laskettuna on myönnetyistä palveluseteleistä palveluseteli keskimäärin 719,08 /kk kalliimpi kuukaudessa kuin vastaava ostopalvelupaikka. Kaupungin kustannussäästö on keskimäärin 613,73 /kk /paikka. Kaupungin kustannussäästö on vuositasolla noin 380 000 laskettuna vuoden 2014 hinnoilla 52 paikan mukaan. Palvelusetelin käyttö vähentää taloushallinnon työtä, kun asiakasmaksuja ei peritä palveluseteleitä saaneiden asiakkaiden osalta. Sen sijaan palveluseteliprosessi lisää tarvetta asiakkaiden palvelunohjaukseen ja yhteistyöhön palveluntuottajien kanssa. Sähköisen järjestelmän käyttöönotto vähentää tältäkin osin hallinnollista työtä. Tiedoksi
22.10.2014 Sivu 6 / 6