Sinikka Sipilä IFLA:n puheenjohtaja OKM:n Kirjastopäivät 13.11.2014 Näköalapaikalla kokemuksia IFLA-puheenjohtajana Kiitokset opetus- ja kulttuuriministeriölle kutsusta tulla puhumaan Kirjastopäiville. On ilo ja kunnia saada kertoa IFLA:sta ja puheenjohtajantyöstäni suomalaisille kollegoille, joiden tuella olen tähän tehtävään tullut valituksi. Nyt on kulunut reilu vuosi siitä, kun kauteni IFLA:n puheenjohtajana alkoi Singaporen IFLAkonferenssissa. Työ oli tullut tutuksi jo edellisten kahden vuoden aikana, jolloin toimin IFLA:n varapuheenjohtajana. Puheenjohtajakauteni jatkuu ensi elokuussa Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa pidettävään IFLA-konferenssiin saakka. Silloin ympyrä sulkeutuu, koska kansainvälinen toimintani alkoi eteläafrikkalaisten pakolaisten koulutuskeskuksen kirjastossa Tansaniassa 1990-luvun alussa. Siellä heräsi kiinnostus kirjastojen aseman edistämiseen, erityisesti kehitysmaissa. Tansaniassa työskentelin Suomen kirjastoseuran projektissa, jonka aikana myös Kirjastoseura tuli tutuksi. Tulin sittemmin valituksi sen hallitukseen ja myöhemmin toiminnanjohtajaksi. Työ Kirjastoseurassa puolestaan vie mukaan IFLA:n toimintaan; Kirjastoseurojen jaostoon, hallitukseen ja puheenjohtajaksi Tuo Afrikan-kokemus omalta osaltaan ja kirjastojen merkitys Suomen kehittymisessä tasa-arvoiseksi ja demokraattiseksi maaksi vaikutti IFLA-puheenjohtajateemani muotoutumiseen. Teemani on Vahvat kirjastot, vahvat yhteiskunnat. IFLASTA IFLA on kirjastoseurojen ja kirjastojen kansainvälinen liitto. IFLA:n tavoitteena on edistää korkeatasoisten kirjastopalvelujen saatavuutta ja tarjontaa, edistää hyvien kirjastopalvelujen arvostusta ja edustaa jäsentensä etuja kaikkialla maailmassa. PUHEENJOHTAJAN ROOLI Puheenjohtaja on näköalapaikalla, joka tarjoaa kattavan kuvan IFLA:n toiminnasta ja tilaisuuden tutustua kirjastojen toimintaan eri maissa. Mikä on tehnyt minuun erityisen suuren vaikutuksen, on IFLA:n valtavan laaja toimintakenttä, jolla se myös saa paljon tuloksia aikaan. Samoin vaikuttavaa on ollut se, miten yhteneväiset eettiset periaatteet ja tavoitteet kirjastoalalla vallitsevat riippumatta siitä, millaiset toimintaedellytykset kirjastoilla on eri maissa. Puheenjohtaja johtaa IFLA:a ja edustaa sitä ja maailman kirjasto- ja tietopalvelualaa kansainvälisesti tavatessaan keskeisiä hallitusten ja julkishallinnon edustajia, kansainvälisiä ja kansallisia organisaatioita ja elimiä. Puheenjohtaja toimii IFLA:n hallituksen kokousten ja vuosikokousten puheenjohtajana. Hallitus kokoontuu Haagissa kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi IFLA-konferenssin yhteydessä, jolloin pidetään myös
vuosikokous. Puheenjohtajuuteen liittyy merkittävä määrä matkoja, noin 50-70 päivää vuodessa, jolloin puheenjohtaja osallistuu konferensseihin, pitää puheita ja edustaa yleisesti kirjasto- ja tietopalvelualaa. IFLA voi vain hyvin rajoitetusti antaa taloudellista tukea puheenjohtajan matkoihin, joten hänellä tulee olla vahva työnantaja tai muuta tukea. KIITOKSET TUESTA Minun tapauksessani tukea myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Haluan lausua ministeriölle monet kiitokset taloudellisesta tuesta, joka mahdollistaa toimimiseni IFLA-puheenjohtajana. Suomen kirjastoseuralle ja tukiryhmälleni osoitan parhaat kiitokset henkisestä ja käytännön tuesta. Tukiryhmääni kuuluvat koordinaattori Kristina Virtasen lisäksi Antti Sauli ja Noora Suviranta Helsingin kaupunginkirjastosta ja parikymmentä muuta kirjastoammattilaista kaikilta kirjastosektoreilta eri puolilta maata. Kokoonnumme kuukausittain keskustelemaan puheenjohtajuuteen liittyvistä asioista. Nyt mm. suunnittelemme yhdessä turkkilaisten kollegoiden kanssa Istanbulissa 3.-5.6.2015 pidettävää toista IFLA Puheenjohtajan konferenssiani. KONFERENSSI LIPPULAIVA IFLA on useimmille tuttu järjestö, ainakin IFLA-konferenssin eli World Library and Information Congressin kautta, joka pidettiin kaksi vuotta sitten Suomessa. Konferenssi on IFLA:n lippulaiva, jonka kautta IFLA:n toimintakin tulee tutuksi, vaikka se muuten saattaa joskus tuntua etäiseltä käytännön kirjastotyötä tekeville. Tämä on ymmärrettävää, koska IFLA:n toiminta eroaa esimerkiksi kirjastoseurojen työstä. Itse osallistuin ensimmäistä kertaa Kööpenhaminan IFLA-konferenssiin vuonna 1997. Se oli unohtumaton kokemus, kun 3000 kollegaa yli sadasta maasta oli koolla. TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Parhaiten IFLA:an ja sen toimintaan pääsee tutustumaan osallistumalla ensin konferenssiin, pitämällä sitten siellä esityksen, esittelemällä posterin tai osallistumalla vapaaehtoisena konferenssin järjestämiseen johon tarjoutui suomalaisillekin mahdollisuus Helsingin IFLA-konferenssissa. Olen ilolla pannut merkille, että viime vuosina suomalaisten osallistuminen konferenssiin on lisääntynyt, samoin esitykset ja posterit, kiitos apurahojen mm. IFLA-rahastosta. Näin moni saattaa innostua hakeutumaan IFLA-jaostojenkin toimintaan mukaan. Tällä hetkellä suomalaisia toimii jaostoissa noin 20. Suomalaisia jäseniä IFLA:ssa on 48. Ja lisää mahtuu mukaan, koska IFLA:n työ kaikkien maailman kirjastojen puolesta tarvitsee ja ansaitsee kaiken mahdollisen tuen. Tällä haluan kannustaa uusia kollegoja hakeutumaan IFLA-jaostojen työhön mukaan. Suomalaista kirjastoosaamista arvostetaan kansainvälisesti ja aina voimme myös itse oppia uutta. Vaalit ovat tulossa ja eri jaostoihin haetaan uusia toimijoita sen lisäksi että haetaan uutta puheenjohtajaa ja hallituksen jäseniä. IFLAN TOIMINNASTA IFLA:lla on pitkä, 87 vuoden historia kirjasto- ja tietopalvelualan kehittämisessä. IFLA on julkaissut käsikirjoja, standardeja, ohjeita ja muita julkaisuja sekä järjestänyt konferensseja ja muita tilaisuuksia, joilla se on edistänyt kirjastotoimintaa eri sektoreilla. IFLA:n 43 jaostoa ja 15 erityistyöryhmää keskittyvät edelleen tärkeisiin ammatillisiin kysymyksiin. Esimerkkeinä jaostoista, joissa on mukana myös suomalaisia voisi mainita Yleisten kirjastojen jaoston, jossa on Pirkko Lindberg, lasten- ja nuortenkirjastopalvelujen jaostossa on Ulla Pötsönen ja Kirjastoseurojen hallinto -jaostossa Jukka Relander.
IFLAN VAIKUTTAMISTYÖ Viime vuosina IFLA:n toimintaan on ammatillisten asioiden lisäksi tullut yhä enemmän vaikuttamistyötä, lobbaamista kirjastoalan etujen puolesta. IFLA on avautunut ulospäin ja etsinyt yhteistyökumppaneita, myös alan ulkopuolelta, pyrkiessään vaikuttamaan kansainvälisillä areenoilla tekijänoikeuskysymyksissä, kulttuuriperinnön säilyttämisessä, kirjastojen ja niiden merkityksen ja näkyvyyden lisäämisessä. Esimerkiksi äskettäin Helsingissä kokoontuivat kolmen kansainvälisen kirjastojärjestön edustajat keskustelemaan yhteisistä tavoitteista ja niiden vaatimista toimenpiteistä. Mukana olivat IFLA:n, maailman kansalliskirjastojaedusavan CDNL:n ja Euroopan tieteellisten kirjastojenjärjestön LIBER:in edustajat. Kaikissa näissä järjestöissä on tällä hetkellä suomalainen puheenjohtaja. Kai Ekholm on kansalliskirjastojen järjestössä, Kristiina Hormia-Poutanen tieteellisten kirjastojen järjestössä ja minä IFLA:ssa. TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSET IFLA:n hallituksen asialistalla on aina hengästyttävä määrä asioita, joita IFLA vie tavoitteellisesti ja tuloksekkaasti eteenpäin. Työ tapahtuu työryhmissä, jaostoissa tai IFLA:n toimistossa. Poimin tähän muutamia asioita, joita hallitus on ensimmäisen puheenjohtajavuoteni aikana käsitellyt. Keskeisiä asioita ovat olleet tiedon saatavuuteen liittyvät kysymykset eli tekijänoikeuskysymykset, Open Access, e-lainaus, tiedon louhinta. IFLA on tehnyt jo vuosien ajan lujasti töitä vaikuttaakseen kirjastojen ja arkistojen toimintaedellytysten puolesta maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n kokouksissa Genevessä. Kirjastojen ja arkistojen toiminnan mahdollistavat tekijänoikeuslakeihin kirjatut poikkeukset ja rajoitukset. Tilanne kuitenkin vaihtelee paljon eri maissa eikä kaikkien maiden tekijänoikeuslainsäädännössä näitä poikkeuksia ja rajoituksia ei ole vielä huomioitu. IFLA on ajanut sitovaa sopimusta, joka takaisi kaikkien WIPO:n jäsenmaiden tekijänoikeussäädöksiin edes minimitason poikkeukset ja rajoitukset ja turvaisi näin kirjastojen ja arkistojen toiminnan myös tulevaisuudessa. Valitettavasti IFLA:n ehdotus ei ole mennyt läpi, koska teollistuneet maat, mukaan lukien EU, ovat vastustaneet sitä jyrkästi. Sen sijaan kehittyvät maat ovat pitäneet tärkeänä tällaisen sitovan sopimuksen aikaansaamista. Erityisen hankalaksi WIPO:n joillekin jäsenmaille IFLA:n ehdotuksen hyväksymisen tekee se, että IFLA ajaa myös sähköisille aineistoille samoja poikkeuksia ja rajoituksia kuin painetuille aineistolle. Tänä vuonna neuvotteluja on käyty Genevessä useamman kerran, ja joka kerta ne ovat päättyneet tuloksetta. Opetus- ja kulttuuriministeriön taide- ja kulttuuripolitiikan osaston juuri eläkkeelle jäänyt johtaja ja tekijänoikeusasiantuntija Jukka Liedes on Kansalliskirjastolehdessä 2-2014 s. 22 kommentoinut syntynyttä tilannetta ja kehottaa suhtautumaan asiaan rauhallisesti. Euroopan unionilla on jäsenvaltioidensa edut puolustettavanaan. Niiden etujen vihollisia eivät ole kirjastojen tai arkistojen toiminta eivätkä opetuksen tai tieteellisen tutkimuksen toiminnot. Euroopan unionin etu ja Suomen etu on kaikkien niiden etu, joita asia koskee. Tätä on yhteisissä keskusteluissa soviteltava. IFLA jatkaa edelleen työtä sopimuksen aikaansaamiseksi. Kansalliskirjaston lakimies Pekka Heikkinen on mukana IFLA:n tekijänoikeustyöryhmässä, joka laatii IFLA:n kannanotot. SANANVAPAUSKOMITEA FAIFE IFLA on laajentanut toiminta-aluettaan puhtaasti kirjastoammatillisten kysymysten lisäksi myös sananvapauskysymyksiin vuodesta 1997, jolloin perustettiin sananvapautta ja ilmaisuvapautta ajava FAIFE-
komitea. Se on tehnyt ansiokasta työtä nostamalla esiin sanavapausongelmia, jotka ovat monissa maissa arkipäivää. Komiteassa Suomea edustaa Päivikki Karhula Eduskunnan kirjastosta ja Kai Ekholm oli FAIFEkomitean edellinen puheenjohtaja. IFLAN TRENDIRAPORTTI Hyvin tärkeä osa IFLA:n työssä kuluneen vuoden aikana on ollut IFLA:n Trendiraportilla. Se esittelee viisi eri alojen asiantuntijoiden nimeämää trendiä jotka vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa kirjastojen toimintaan, koska ne muuttavat kirjastojen toimintaympäristöä. IFLA on käyttänyt paljon resursseja raportin laatimiseen ja myös sen tunnetuksi tekemiseen. Raportti on käännetty jo 15 kielelle, myös suomeksi ja seminaareja on pidetty ympäri maailmaa. Itse olen puhunut siitä lukemattomia kertoja eri maissa käydessäni. Trendiraportti on ollut hyvä keskustelunavaaja koskien kirjastojen tulevaisuutta ja haasteita, joihin kirjastojen ja kirjastoammattilaisten tulee varautua. IFLA on pyytänyt lähettämään palautetta keskusteluista, jotta se voisi vuoden tai parin päästä päivittää Trendiraportin vastaamaan kehitystä eri puolilla maailmaa. Toistaiseksi palautetta on tullut hyvin vähän ja IFLA vetoaakin kaikkiin, jotka keskusteluja järjestävät, lähettämään tietoja raportin palautesivuille tai IFLA:n toimistoon tai muuten kommentoimaan kysymyksiä, joita on laadittu valmiiksi nettiin. Seuraavan kerran Trendiraportista keskustellaan 9.2. Helsingissä kansainvälisessä seminaarissa, josta tulee tarkempaa tietoa myöhemmin. LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Viimeisin IFLA:n laajasti kampanjoima asia liittyy YK:n seuraavaan kehitysohjelmaan. YK on laatimassa vuoden 2015 jälkeisiä kehitystavoitteita. Tässä yhteydessä IFLA on työskennellyt tiiviisti usean järjestön kanssa vaikuttaakseen tavoitteiden sisältöön. IFLA ajaa YK:n dokumentteihin kirjattavaksi lausetta, joka painottaa sitä, että tiedon saatavuus ja taito käyttää sitä tehokkaasti ovat välttämättömiä kestävälle kehitykselle. Elokuussa Lyonin IFLA-konferenssissa julkistettiin Lyonin julistus tiedon saatavuudesta ja kehityksestä, jossa perustellaan, miksi tiedon saatavuus on ensiarvoisen tärkeätä kestävälle kehitykselle. Julistus on käännetty suomeksi ja löytyy IFLA:n sivuilta. IFLA kehottaa kirjasto- ja tietopalvelualan järjestöjä, kirjastoja ja muita tahoja allekirjoittamaan vetoomuksen ja ottamaan yhteyttä maansa YKedustajiin, jotta nämä edistäisivät IFLA:n tavoitteita YK:ssa. VAHVAT KIRJASTOT, VAHVAT YHTEISKUNNAT Lyonin julistus korostaa samoja asioita kuin oma IFLA-puheenjohtajateemani Vahvat kirjastot, vahvat yhteiskunnat. Kummassakin tiedon saatavuutta pidetään ensiarvoisen tärkeänä kehitykselle ja vahvoille yhteisölle ja yhteiskunnille. Oma teemani on saanut myönteisen vastaanoton kaikkialla, missä olen siitä puhunut. Esimerkiksi Namibiassa se on otettu laajasti käyttöön sen jälkeen kun siitä pidettiin symposiumi viime vuonna Windhoekissa. Samoin Indonesiassa, jossa kävin Singaporen IFLA-konferenssin jälkeen, teemani on herättänyt kovasti kiinnostusta. Jokainen IFLA:n puheenjohtaja edistää oman teemansa kautta tärkeitä asioita. Kirjastojen yhteiskunnallinen merkitys on minun teemani ydinsanoma. Se nivoutuu IFLA:n toimintaan, strategiaan ja keskeisiin aloitteisiin kuten Lyonin julistukseen ja muihin toimiin, joilla kirjastoja ja niiden asemaa ja sitä kautta demokraattista yhteiskuntaa vahvistetaan.
Nämä olivat vain muutamia esimerkkejä työstä, jota IFLA tekee kaikkien kirjastojen ja niiden käyttäjien puolesta maailmanlaajuisesti. Koska olen itse ollut pitkään kiinnostunut kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysyhteistyöstä, näen IFLA:n roolin kirjastojen tasapuolisen kehittämisen edistäjänä aivan korvaamattomana. IFLA on toiminnallaan saavuttanut sekä oman alan että yhteistyökumppaneiden keskuudessa vahvan luottamuksen ja arvostetun aseman. Se on edellytys sille, että IFLA voi toimia luotettuna kirjasto- ja tietopalvelualan globaalina äänenä. On suuri etuoikeus saada osallistua tähän tärkeään työhön IFLA:n puheenjohtajana.