Leikko Metsänhoitoyhdistys Koillismaa ry:n asiakaslehti 1/2019 31.1.2019 sivu 3 Puukauppa kannattaa kilpailuttaa sivu 4 Pääministeri arvostaa metsänomistajia. sivu 5 Muistathan metsäveroilmoituksen? sivu 5 Matsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa sivu 8 Yritystoimintaa maaseudulla Metsäni on minulle arvokas Siksi annan puukaupan osaaviin käsiin! PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA Puunmyyntisuunnitelma jäsenille 0! Hinta sisältää: PUUKAUPPA VALTAKIRJALLA AVAIMET KÄTEEN Jäsenetu -7% Hinta sisältää: Puulla on hyvä kysyntä - tee turvallinen puukauppa vaivattomasti Lisäarvoa metsällesi - taimikosta puukauppatiliin!
2 Leikko 1/2019 Pääkirjoitus Ensiaskeleet Vuoden 2018 syyskuun loppupuolella metsänomistajat tekivät yksimielisen päätöksen kolmen metsänhoitoyhdistyksen yhdistämisestä Metsänhoitoyhdistys Koillismaa ry:ksi. Siitä lähtien kiirettä on riittänyt ainakin meillä palkollisilla ja hallituksilla. Virallisesti ensimmäinen kuukausi alkaa olla takanapäin uudella yhdistyksellä. Tammikuu on ollut päivästä toiseen erilaisten sopimusten muuttamista vastaamaan käytäntöä. Sopimuksia on satoja ja työ on vielä pahasti kesken. Ilmassa on kaivattujen muutoksen tuulia. Muutos on jokapäiväistä elämää ja myös mhy:llä pitää pysyä ajassa mukana täyttääkseen velvollisuudet edunvalvojana, täyden palvelun tarjoajana, luotettavana yhteistyökumppanina sekä työnantajana. On tullut metsänomistajilta palautettakin. Eräs metsänomistaja soitteli ja oli ajatellut kuten päättäjätkin yhdistyksen koon kasvamisen vaikutuksista: kulissien takana rutiinitoimintoja yhdistettäessä vapautuu ja jalostuu positiivista energiaa. Käytännössä tämän pitää näkyä siten, että metsänomistajan palvelemiseen pystyttäisiin ohjaamaan enemmän henkilöresursseja ennen kaikkea metsällistä osaamista. Metsällisen osaamisen tarve kasvaa koko ajan. Osaamisen, jossa päämääränä on metsänomistajan menestyminen. Totuushan on kuitenkin, että maaseudulta muutetaan yhä enemmän kasvukeskuksiin ja palvelutarve metsissä tai pikemminkin metsänomistajissa kasvaa. Vuosi vuodelta metsänomistajien oma mahdollisuus hoitaa metsäasioitaan vähenee jo metsän ja omistajan välisen etäisyyksienkin takia. Tämä asettaa metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajan väliselle vuorovaikutukselle haastetta, joka on edelleen ratkaistavissa uuden nykytekniikan käyttöönotolla sekä ikivanhan keksinnön henkilökohtaisen kaksisuuntaisen yhteydenoton avulla. Samainen soittaja oli vakuuttunut myös siitä, että ymmärrys metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden välttämättömyydellä korostuu. Tähän mielipiteeseen voi vilpittömästi yhtyä, kun pikkuisenkaan perehtyy kuitupuuta jalostavan teollisuuden haluttomuuteen nostaa kantohintoja markkinoiden käydessä täysillä. Uskon vakaasti, että vuonna 2019 saamme metsänomistajien, hallinnon sekä toimihenkilöiden yhteistyöllä uuden yhdistyksen yhä parempaan kiitoon. Kiitoon, jossa hyödyt korjaa metsänomistaja parempana ja kilpailukykyisempänä palveluna sekä vaikuttavampana edunvalvontatyönä niin paikallisesti, valtakunnallisesti sekä globaalisti keskusjärjestön kautta. Huippuonnistuminen edellyttää sitoutumista yhteiseen päämäärään kaikilta osapuolilta, joskus jopa omia päämääriä hetkeksi sivuttaen. Muutos on meille kaikille ennen kaikkea mahdollisuus. Käyttäkäämme yhdistyneet voimavaramme täysimääräisesti hyödyksemme kaikki yhdessä ja kukin erikseen: metsänomistajat, toimihenkilöt, työntekijät, urakoitsijat sekä yhteistyökumppanimme. Antti Härkönen Metsänhoitoyhdistys Koillismaa ry:n jäsenmaksujen perusteet: Perusmaksu 30 euroa Metsämaan hehtaarimaksu 0,95 euroa/ha Ei liittymismaksua Kannatus ja muut jäsenet 30 euroa/vuosi Maksimimaksu 150 euroa/vuosi Jäsenmaksut ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Jäsenyys oikeuttaa jäsenetuihin ja -alennuksiin. Mhy Koillismaa ry:n hallitus Pj Matti Alatalo, Pudasjärvi Vpj Tarja Leinonen-Viinikka, Kuusamo Jäsen Hannu Nissi, Pudasjärvi Jäsen Pirjo Jylkäs, Taivalkoski Jäsen Jaakko Soronen, Taivalkoski Jäsen Jouni Säkkinen, Kuusamo Valtuusto Pj Veli Määttä, Kuusamo Varapj Pekka Turpeinen, Taivalkoski Mhy Koillismaan valtuutettuina jatkavat vanhojen mhy:ten valtuustojen jäsenet seuraaviin vaaleihin asti. Puheenjohtajan palsta Metsänhoitoyhdistys Koillismaa Vuosi on vaihtunut tuulessa ja tuiverruksessa vieden vanhan vuoden mennessään. Vuoden vaihtuessa jäi historiaan myös kolme metsänhoitoyhdistystä, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo. Näiden kolmen yhdistyessä syntyi Metsänhoitoyhdistys Koillismaa, joka aloitti toimintansa vuoden alusta. TÄMÄ historiallinen päätös tehtiin viime syksynä yksimielisesti valtuustoissa. Päätös kertoo siitä, että yhdistyksen hallinnossa on rohkeutta ja näkemystä, kuinka pystymme parhaiten toimimaan metsänomistajan edun mukaisesti, ja kuinka pystymme parhaiten tuottamaan niitä palveluita, joita metsänomistajat tarvitsevat. Yhdistyksemme koko sijoittuu kokomaan tasolla pinta-alallisesti aivan kärkipäähän, ja jäsenmäärällisesti reilusti kymmenen suurimman joukkoon. Tämä voimien yhdistäminen, ja suuri koko, avaavat uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja tuottaa uusia palveluita metsänomistajille edullisemmin, ja toteuttaa ne nopeammin. SUURI koko tuo myös haasteita. Palveluiden ja toiminta kulttuurien yhtenäistäminen vaativat paljon työtä. Uusitun organisaation ja sähköisen tietojärjestelmän sisäänajo, erilaisten sopimusten, pankkiyhteyksien, päällekkäisyyksien purkaminen, yms. Kaiken tämän saaminen järjestykseen on työllistänyt toimihenkiköitämme todella paljon. Operatiivisen johdon, Antti Härkösen ja Seppo Miettusen työpanos asioiden saamisessa järjestykseen on ollut todella huomattava, kiitos siitä heille. JOTTA pystyisimme hyödyntämään yhdistymisellä saavutetut edut täysimääräisesti, meidän kaikkien on laajennettava katsantokantaa vastaamaan yhdistyksemme fyysistä kokoa vastaavaksi. Tätä asiaa kehitetään toimihenkilöiden ja hallinnon koulutuksella ja yhteisillä tapahtumilla. Vanhojen tapojen ja pienten ennakkoluulojen hävittäminen on usein haasteellista. Tutustumalla toisiimme ja ennakkoluulottomalla asenteella uutta kohtaan, pystymme tiivistämään joukkomme rautaiseksi metsäammattilaisten eliittijoukoksi, jonka toiminta näkyy metsänomistajien metsissä lisääntyneinä työmäärinä, sekä pulleampana kukkarona. TÄLLÄ hetkellä puun kysyntä on hyvällä tolalla. Hakkuita tehdään ennätys tahtiin, ja kuitupuunhinta on tullut kohtuulliselle tasolle. Toivotaan tilanteen vakiintuvan tällaiselle tasolle, ja uusista metsäteollisuuden investointi suunnitelmista yhden toteutuvan lähialueellemme. Toteutuessaan Kemijärvi helpottaisi itäisen alueen harvennus rästien purkamisessa, ja puuvirtojen jakaantuessa useampaan suuntaan, kysyntä ja puusta saatava hinta toden näköisesti säilyisivät hyvinä. Nyt on aika tehdä veroilmoitus, toimihenkilömme ovat valmistautuneet tähän tehtävään ja ovat valmiina palvelemaan metsänomistajia asian saamiseksi järjestykseen. Samalla kertaa on hyvä suunnitella myös kuluvan vuoden hakkuita ja metsänhoito töitä. Olemalla ajoissa liikkeellä varmistetaan töiden saatavuus haluttuun aikaan, ja suunnittelemaan toteutus taloudellisemmin, sekä tasaten työhuippuja. HIEMAN pidentyneet päivät antavat jo vähän toivoa talven taittumisesta. Hyvää kevään odotusta kaikille ja ollaan rohkeasti yhteydessä pienissäkin metsällisissä asioissa omaan yhdistykseemme. Matti Alatalo pj. Mhy Koillismaa ry
Leikko 1/2019 3 Puumarkkinakatsaus Puukauppa kannattaa kilpailuttaa Kulunut vuosi 2018 oli puukapassa ennätysvuosi. Puun kysyntä on ollut hyvällä tasolla ja kantohintojen suhteen on tapahtunut positiivista hintakehitystä, jonka soisi jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Puun käytön ennätysvuoden toteutumisen kulmakivenä on ollut metsänomistajien halu myydä puuta teollisuuden tarpeisiin ja tästä iso kiitos kuuluu myös Koillismaan alueen metsänomistajakunnalle. Puunmyynnissä Mhy:n jäseninä olevia metsänomistajia on Koillismaan alueella palveltu maksuttoman puunmyyntisuunnitelman laadinnalla jo vuosien ajan. Palvelua käyttäneistä metsänomistajista iso osa myös kilpailuttaa leimikkonsa metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisen kanssa ja hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen tarjoaman edunvalvonnan koko puukauppaprosessin osalta. METSÄAMMATTILAISET yhdistyksessä tietävät ajankohdan puumarkkinatilanteen ja käytössä on pitkältä ajalta kerätty tieto siitä, miten eri ostajat puunkorjuun toteuttavat. Puutavaran katkontaennuste määrittää selvästi sen, kenen kanssa kauppa kannattaa tehdä. Puunostajilla mitta- ja laatuvaatimukset vaihtelevat jopa leimikoittain ja harvoin puuta myyvällä metsänomistajalla on haasteellista verrata eri ostotarjousten paremmuutta. OHEINEN esimerkki puukaupan kilpailutuksen laskennasta on hieman keskimääräistä suuremmalta leimikolta. Siitä on nähtävissä, miten erilaisia puunostajien tarjoukset saattavat olla ja miten puutavaran katkonta vaikuttaa lopputulokseen. Leimikko on kesäkorjuukelpoinen siemenpuuhakkuukohde, jossa kasvaa puhdasta hyvälaatuista mäntymetsää. Siemenpuuhakkuussahan uudistusalalle jää pystyyn siemenpuita, joilla luontainen uudistaminen saadaan käyntiin maanmuokkauksen jälkeen. Esimerkissä puutavaralaji mäntyainespuu sisältää kaiken myyntikokoisen mäntyrunkopuun eli tukin, pikkutukin ja kuidun. Petteri Rahkola Ostotarjoukset leimauksen perusteella Määrä m3 Ostaja A Ostaja B Ostaja C Ostaja D Mäntytukki 828 55 59 Mäntypikkutukki 377 29 31 Mäntykuitu 302 20 20 Mäntyainespuu 1507 41,90 43,90 Yhteensä eur 63143 62513 66157 66579 Puukaupan vertailu katkonta-aineston perusteella Määrä m3 Ostaja A Ostaja B Ostaja C Ostaja D Mäntytukki 55 x 843 m3 59 x 708 m3 Mäntypikkutukki 29 x 226 m3 31 x 166 m3 Mäntykuitu 20 x 438 m3 20 x 633 m3 Mäntyainespuu 1507 41,90 43,90 Yhteensä eur 63143 61679 66157 59578 Kelirikko- ja kesäleimikoilla on takuulla kysyntää! VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Teetä maksuton puunmyyntisuunnitelma omalla neuvojalla ajoissa. Hänen apu on korvaamaton puukauppatarjousten vertailussa. Voit seurata meitä myös sosiaalisessa mediassa: Facebook: www.facebook.com/metsanomistajatkoillismaa Instagram: @mhykoillismaa Twitter: @MetsaKoillismaa Hoidamme puukauppasi valtakirjalla vaivattomasti avaimet käteen! PERTTU HYVÄRINEN Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eika kauppoihin jää jossiteltavaa. Varmista puukaupan tarkka palvelu omalta metsäasiantuntijaltasi! Hän tuntee alueen metsät ja puukauppatilanteen
4 Leikko 1/2019 Onnittelut Koillismaa! Metsänhoitoyhdistystoiminnalla on Koillismaalla yli 80 vuotiset juuret. Tähän asti on toimittu Kuivaniemen fuusiota lukuun ottamatta vanhojen pitäjien alueilla erillisinä itsenäisinä yhdistyksinä. Nyt yhdistysten hallinnot ovat päättäneet yhdistää voimansa. Ensimmäinen poikki Suomen tapahtunut metsänhoitoyhdistysten yhdistyminen on tapahtunut, kun Koillismaa on aloittanut toimintansa. Kun lähdin metsänomistajien edunvalvontatyöhön mukaan 1990 luvun puolessa välissä oli lähes jokaisessa Suomen kunnassa oma metsänhoitoyhdistys. Metsävaltuuskunta oli linjannut vuosikymmenen alussa metsänhoitoyhdistysten strategiatyötä viitoittamaan tavoitteen sadasta metsänhoitoyhdistyksestä. Tämä tavoite saavutettiin viisi vuotta sitten. Nyt metsänhoitoyhdistyksiä on 67. Mhy rakenteen kehittyminen on esimerkki hyvästä demokratiasta. Yhdessä on sovittu Metsävaltuuskunnassa tavoitteesta, mutta päätökset tehdään aina paikallisesti ja itsenäisesti. Reilu 5 vuotta sitten istuin mhy Keski-Suomen 80 vuotisjuhlassa juhlapuhujana olleen silloisen kuntaministeri Henna Virkkusen vieressä. Hän ihmetteli minulle, että miten Keski-Suomessa on mahdollista, että 12 pitäjän alueen mhy:t ovat fuusioituneet vapaehtoisesti, kun yhdistysten hallinnossa on samoja ihmisiä, jotka vastustavat kotikunnissaan tiukasti hänen esittämää 70 kunnan mallia. Totesin, että pakko on suomalaisille huono konsultti. Ajatus täytyy sisäistää ruohonjuuritasolla ja tehdä yhteistyötä. Rakenne ei muuttuvassa maailmassa ole vieläkään valmis. Viime syksynä Metsävaltuuskunta hyväksyi metsänhoitoyhdistysten uuden kehittämisohjelmatyön suuntaviivat. Tämän kevään aikana on tarkoitus päivittää metsänhoitoyhdistysten yhteistä tavoitetilaa it-työkalujen, toiminnanohjauksen, ketjumaisen toiminnan, viestinnän ja koulutuksen suhteen. Tavoitteena on myös asettaa uusi tavoite metsänhoitoyhdistysten lukumäärästä 2020 luvun toimintaympäristöön tultaessa. Tavoitellaanko 40, 20 vai viittä metsänhoitoyhdistystä tai kenties jopa mhy Suomea? Tästä keskustellaan talven aika. Joka tapauksessa yhdistysautonomia ratkaisee asian. Yhteisiä tavoitteita asetetaan, mutta paikallisesti päätetään. Näitä asioita pitää linjata sen vuoksi, että maailma muuttuu koko ajan ja metsänomistajat siinä mukana. Yhä useampi metsänomistaja asuu metsätilansa ulkopuolella jopa kymmenien tai satojen kilometrien päässä. Yhä useampi metsänomistaja tarvitsee monipuolisia palveluita. Myöskin kilpailutilanne metsäpalvelujen tarjonnan ja puumarkkinoiden kehittymisen suhteen kiristyy. Metsänhoitoyhdistysten rakennekehityksen tarkoituksena on turvata metsänomistajille kattavat paikalliset metsäpalvelut ja huolehtia metsänomistajien etujen ajamisesta muutoksen keskellä. Suuremmassa yksikössä saadaan päällekkäisiä toimintoja karsittua ja luodaan mahdollisuuksia myös erikoistumiseen. Tehtävien määrän ja erikoisosaamisen tarpeet kasvavat. Metsänomistajalla on käytettävissään suuremmassa yhdistyksessä laajempi joukko erikoisosaamista puunkorjuuseen, metsänhoitoon, metsäsuunnitteluun, metsäteiden rakennukseen, metsätilojen sukupolvenvaihdokseen, metsäkiinteistökauppaan, metsäenergiaan, metsänparannukseen ja metsäomaisuuden hallintapalveluihin liittyen. Laaja palveluvalikoima asettaa haasteita toimihenkilöiden ammattitaidon ylläpitämiselle kaikilla osaalueilla. Yksi ihminen ei ehdi kaikkea hoitamaan eikä hallitsemaan. Silti metsänomistajalle jatkossakin tärkeimpänä yhteyshenkilönä täytyy säilyttää oma metsäasiantuntija. Onnen toivotukset uuden Metsänomistaja Koillismaan jäsenille, hallinnolle ja henkilöstölle. Rohkeasti uskallan toivoa, että yhdistysten rakenteita pohtivia keskusteluja jatketaan vieläkin leveämpien hartioiden saavuttamiseksi jatkossakin erityisesti Oulun suuntaan. Kovin moni koillismaalainen metsänomistaja asuu siellä ja isoja puunkäyttöä lisääviä investointisuunnitelmia on tulossa. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj MTK r.y. Twitter: @TiirolaMikko Pääministeri arvostaa metsänomistajia Puunkäyttö tuo työtä ja hyvinvointia myös sinne missä metsät ovat. Mekaaninen puujalostus on jakaantunut ympäri Suomea hyvin tasaisesti, toteaa pääministeri Juha Sipilä vihkiessään Pudasjärvellä Kontion uuden SmartLog -tehdaslinjaston käyttöön. Juhlatilaisuus pidettiin maanantaina 28. tammikuuta Kontion tehtaalla Pudasjärvellä. Paikalla oli noin 70 kutsuvierasta, yhtiön korkeinta johtoa sekä yhteistyökumppaneita. Mitä enemmän Suomessa rakennetaan puusta, sitä enemmän puuta sahataan. Ja enemmän puuta sahataan, sitä enemmän syntyy haketta, sahanpurua, energiajakeita, jotka palvelevat puuteollisuuden raaka-ainehuoltoa biopolttoaineina ja ilmastonmuutoksen tavoitteet toteutuu, jatkaa pääministeri. PÄÄMINISTERI korostaa Suomen metsien riittävyyttä. Suomen metsät kasvavat reilusti enemmän kuin niitä käytetään, vahvistaa pääministeri Sipilä. Pääministeri mukaan metsien käyttöä voidaan lisätä kestävällä tavalla. Tarvitsemme satsauksen tutkimukseen, tuotekehitykseen ja metsän hoitoon, evästi Sipilä. HALLITUS on Sipilän mukaan edistänyt puurakentamista osana byrokratian purkua. Vaikka uudistuksia on tehty, on rakentamismääräyksissä edelleen kohtia, joilla puurakentamista voitaisiin edelleen helpottaa, toteaa pääministeri. Pääministeri Sipilä korosti Kontion kasvun ja investointien toteuttamisesta, tuotekehityksestä sekä osaamisesta. KONTIO on pääministerin mielestä monessa suhteessa onnellisessa asemassa. Toimitte alueella, joka on vahvasti sitoutunut käyttämään kotimaisia luonnonvaroja rakentamisessa, selventää pääministeri Sipilä. Toimitte alueella, jossa on työhönsä sitoutunutta väkeä, kehaisee Sipilä. Lisääntyvästä puurakentamisesta hyötyy ihmisen terveys, ilmasto ja kotimainen yrittäjyys sekä työllisyys, kiteyttää Sipilä juhlapuheessaan.(ah) Kansanedustaja Ulla Parviainen ja pääministeri Juha Sipilä Kontion tehtaalla 28.1.2019.
Leikko 1/2019 5 Muistathan metsäveroilmoituksen? Metsäveroilmoitus kannattaa tehdä aina! Sellaista metsätilaa ei ole olemassa, jossa ei ole menoja. Esimerkiksi verottaja hyväksyy sekä keväällä että syksyllä vahinkojen tehtyjen tarkastusmatkojen matkakulut, joka tahtoo jäädä ilmoittamatta lähes kaikilla. Metsätalouden tappio vähennetään alijäämähyvityksenä ansio- tai palkkatulojen verosta, mikäli muita pääomatuloja ei ole. Mikäli alijäämähyvitystä ei voi käyttää verovuonna, niin tappion voi käyttää tulevina vuosina. Vuosina jolloin ei ole metsätalouden tuloja, on syytä tehdä metsäveroilmoitus. Metsäverotuksen muistilista 1. Kaiva esille edellinen veroilmoitus. Siitä näet poistot, menojäännökset, menovaraukset. 2. Numeroi kuitit tositteiksi aikajärjestyksessä, säilytä ne itsellä 6 vuotta. 3. Kaikki metsätalouteen liittyvät kulut ja menot kassaperiaatteella mukaan. 4. Matkakuluvähennys omalla autolla on 25 senttiä/km. Matkakuluja syntyy myös hallinnollisista käynneistä tilalla sekä koulutusmatkoista. 5. Tee taulukko tositteista, silloin saat nettomenot/-tulot sekä alvit kätevästi erilleen. 6. ALV-lomakkeen nimi on nyt oma-aloitteisten verojen ilmoituslomake, sen voi tulostaa netistä verottajan sivuilta, ellei käytä sähköisiä palveluja. 7. MAKSA arvonlisäverot viimeistään 28.2. 8. Muista allekirjoittaa KAIKKI lomakkeet, joissa on paikka allekirjoitukselle. 9. Ota itsellesi kopio täytetystä lomakkeesta seuraavaa vuotta ja mahdollista tarkastusta varten. 10. Palauta lomakkeet siten, että ne ovat perillä määräpäivään mennessä. Opettele pikkuhiljaa tekemään sähköinen metsäveroilmoitus. Kaikissa Suomen metsänhoitoyhdistyksissä on ammattitaitoinen metsäveropalvelu, jolla voit teettää metsäpuolen veroilmoitukset vaivattomasti. Varaa siis aika omalta metsäasiantuntijaltasi. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa Metsänhoitoyhdistykset ovat valtakunnallisesti toimivia metsänomistajien omia yhdistyksiä. Metsänhoitoyhdistyksillä on takana historiaa heti sota-ajan jälkeisestä ajasta, jolloin Suomi alkoi opetella seisomaan puujaloillaan. Metsätalous on taloutemme vankka perusta. Metsänhoitoyhdistysten päättävät elimet koostuvat metsänomistajista; valtuustosta ja hallituksesta. Valtuuston tehtävänä on linjata toimintaa, jota hallitus toteuttaa. itse päättävät valitsemiensa luottamushenkilöiden kautta toimintasuunnan metsänhoitoyhdistyksille. Suomessa yksityiset tahot omistavat metsäpinta-alasta noin 60 %. Osuus on merkittävä ja edunvalvonnan merkitys on tärkeä. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma yhdistys, jonka tehtävänä on valvoa jäsenien etua. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenilleen valtakunnallisina etuina maksutonta neuvontaa metsäasioissa. Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa paikkakunnan puumarkkinatilanteesta ja puukaupan hintatasosta. lta löytyvät vastukset metsänhoitoon ja käyttöön liittyviin kysymyksiin. Uudelle metsänomistajalle tarjotaan maksuton maastokäynti metsäasiantuntijan kanssa. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenilleen laadukkaat metsäpalvelut jäsenhintaan. Käytössämme on luottometsurit ja taimikonhoidot sekä metsänuudistamiset sujuvat metsänomistajan toiveet huomioon ottaen. Jäsenhintaisiin palveluihin kuuluu myös puukaupan valtakirjapalvelut, jossa hoidetaan puukaupan kilpailutus, kat- kontavertailut, valvonta ja mittausasiakirjojen tarkastukset sekä muut palveluun sisältyvät asiat. Muut toimijat eivät tarjoa puukaupan kilpailutusta, joten tällä on iso merkitys puukauppatilin muodostumisessa. Metsänhoitoyhdistyksellä on tarjolla myös korjuupalvelun palvelut, jolla metsänomistaja saa nopean ja laadukkaan hoitotyön metsäänsä. Metsänhoitoyhdistyksestä löytyy myös metsäomaisuuden hallintapalveluita, joita ovat tila- ja tuhoarviot ja metsäsuunnitelma sekä metsävero- ja alvilmoitukset. Kauttamme hoituvat metsäntilan myynnit ja ostot. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat myös yhteistyökumppaneiden tarjoamia etuja. LähiTapiolan tarjoamat edut koskevat metsä- ja kotivakuutuksia, lisätietoja kannattaa tiedustella LähiTapiolan asiamieheltä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoon liittyneiden metsänhoitoyhdistysten jäsenet saavat myös MTK:n jäsenedut. Ne löytyvät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut. Suvi Schroderus Tiedäthän jäsenyydestä myös että: Jäsenten metsät ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa. Voimassa oleva jäsenyys turvaa sertifioinnin voimassaolon. Metsänhoitoyhdistysten jäsenten metsät on hoidettu kestävällä tavalla, hyvien metsänhoitosuositusten mukaisesti. Tuotamme jalostukseen arvokasta ja laadukasta, eettisesti tuotettua raaka-ainetta, jonka kysyntä maailmalla kasvaa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenlehti Leikko ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumero neljä kertaa vuodessa. Metsänhoitoyhdistys järjestää kursseja ja koulutusta, maastoretkiä, metsämatkoja ja tapahtumia sekä metsätaitokilpailuja Metsänhoitoyhdistyksellä on paikallis- ja aluetasolla edunvalvontaa: Seuraamme ympäristö- ja kaava-asioita, joilla voi olla suoraa tai välillistä vaikutusta metsäsi käyttöön
6 Leikko 1/2019 Auditoinnista hyvä tulos - parannettavaakin jäi PEFC metsäsertifioinnin ulkoinen auditointi tapahtui jälleen elokuun lopussa. Pohjoisen sertifiointitoimikunnan puheenjohtaja Markku Ekdahl oli erityisen ilahtunut siitä, että kulotuksen vakava poikkeama saatiin nyt taklattua kun 2017 kesällä päästiin tavoitteeseen. Pohjois-Suomessa on toteutettava vähintään 26 säästöpuuryhmän polttoa tai kulotusta vuosittain. Myös työsuhde ja koulutusasioista saatiin tällä kertaa auditoijalta hyvää palautetta. Petrattavaakin auditoinnista jäi, parilta metsänomistajalta oli unohtunut metsänkäyttöilmoituksen teko ennen hakkuuta ja muutama omatoiminen metsänomistaja oli unohtanut ojitusilmoituksen teon ennen kunnostusojitusta. Myös maanmuokkauksen ja ojituksen vesiensuojelutoimissa ja kunnostusojitusten kohdevalinnassa todettiin joitakin puutteita. Markku Ekdahl Kosteikko ja pohjapato Vaikka tällä kertaa selvittiin vain kolmella poikkeamalla, on jatkossa kiinnitettävä erityishuomiota ojitukseen ja vesiensuojeluun. Uudisojitus ei sertifioinnin kriteerien mukaan ole sallittua ja kunnostusojituskohteiksi kelpaavat vain ravinteisuudeltaan riittävän hyvät kohteet. Tärkeää on myös huolehtia asianmukaisista vesiensuojelutoimista niin maanmuokkauksen kuin kunnostusojituksenkin yhteydessä. Ekdahl suosittelee käyttämään maanmuokkauksen ja ojituksen suunnitteluun ja toteutukseen metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisia, jolloin kohteet tulevat valittua oikein sekä tarvittavat vesiensuojelutoimet ammattitaitoisesti suunniteltua ja toteutettua. PEFC metsäsertifiointi on kaikille metsänhoitoyhdistyksen jäsenille maksuton jäsenetu. Ulkopuolisen auditoijan todentamalla sertifikaatilla osoitetaan lopputuotemarkkinoille, että hoidamme metsiämme kestävästi ja hyvällä ammattitaidolla. EUn vesipuitedirektiivin myötä koko metsäala on vesien laadun osalta tikun nokassa. Metsätalouden tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää toimia metsätaloudessa serfitioinnin ja hyvien metsänhoidon suositusten mukaan, lakien asettamien velvoitteiden lisäksi - varsinkin täällä Pohjois-Suomessa, jossa turvemaiden metsillä on huomattava merkitys metsänomistajien kantorahatuloille ja teollisuuden puunhankinnalle. Uusi yksityistielaki Uusi yksityistielaki on astunut voimaan vuoden alusta ja korvaa yli 50 vuotta vanhan lain. Yksityisteiden periaatteet säilyvät tulevaisuudessakin ennallaan eli tiekunnan osakkuus perustuu maanomistukseen ja kustannukset jaetaan tiestä osakkaille saatavan hyödyn mukaisesti. Hyvin hoidettu tiekunta voi jatkaa toimintaansa lähes entiseen tapaansa. Laissa kuitenkin muuttui lukematon määrä isompia ja pienempiä yksityiskohtia, joten jokaisen yksityisteiden kanssa toimivan on hyvä päivittää tietonsa. Kokouskutsut sähköpostilla ja toimitusten sijasta sopimuksia Uusi laki päivittää kokouskäytännöt nykyaikaan ja tuo mahdollisuuden sähköiseen toimintaan eli kokouskutsut voidaan lähettää myös sähköpostitse ja kokouksiinkin on mahdollista osallistua etäyhteydellä, mikäli tiekunta näin päättää. Mitään pakkoa tähän ei tietenkään ole eli edelleen kokouskutsut voidaan lähettää postitse. Byrokratiaa on kevennetty merkittävästi ja tieoikeuksien haltijat voivat jopa perustaa uuden tiekunnan keskinäisellä sopimuksella tai tiekunnat voivat yhdistyä omilla päätöksillään. Aiemmin nämä kaikki edellyttivät Maanmittauslaitoksen pitämää yksityistietoimitusta, jonka kustannukset nousivat melko korkeiksi. Uudessa tilanteessa Maanmittauslaitos vain kirjaa tehdyt päätökset. Kaapelit tiealueelle ilman maanomistajan lupaa Uusi laki tuo verkkoyhtiöille mahdollisuuden sijoittaa kaapelit yksityisteiden tiealueelle ilman maanomistajan lupaa. Muutosta pidetään merkittävänä maanomistajan asemaan, koska maanomistaja omistaa edelleen tierasitteen alle jääneen maapohjan. Toisaalta täytyy muistaa, että me kaikki käytämme sähköä ja johonkin sähköjohdot on vedettävä. Maanomistajien näkökulmasta kaikkien haittojen, kuten teiden, sähkö- ja telekaapeleiden ym. sijoittaminen yhteen ja samaan kohtaan on kuitenkin yleensä parempi, koska silloin kaikki haitat saadaan kohdistettua samalle alueelle ja muu osa kiinteistöstä jää vapaaksi. Verkkoyhtiö voi hakea lupaa kaapeleiden sijoittamisesta suoraan tiekunnalta, mutta tiekunnan on ennen päätöksen tekemistä ilmoitettava siitä tieosakkaille samalla tavoin kuin tiekunnan kokous kutsutaan koolle. Jos yksikin osakas ilmoittaa vastustavansa hanketta siirtyy lupahakemuksesta päättäminen tiekunnan kokoukselle. Tämä ilmoitusmenettely saatiin lakiin aktiivisen vaikuttamisen avulla ja näin varmistetaan, ettei kenenkään maille vedetä kaapeleita maanomistajan tietämättä. Hyvin hoidettu tiekunta voikin jatkaa toimintaansa lähes entiseen tapaansa. Uusi laki tuo mahdollisuuden sähköiseen toimintaan eli kokouskutsut voidaan lähettää myös sähköpostitse ja kokouksiinkin on mahdollista osallistua etäyhteydellä. Tiekunnan vakuutukset kuntoon Lain suurin kysymysmerkki koskee muutoksenhakua, koska kuntien tielautakunnat lakkautettiin. Nyt valitustienä on valitus maaoikeuteen. Maaoikeuden asiantuntemuksesta ei ole epäilystä, mutta siellä käräjöinnin kulut tuomitaan hävinneen osapuolen maksettavaksi. Jos tiekunnassa tehdään lainvastainen päätös ja joku osakas valittaa asiasta niin hävinneen osapuolen on syytä varautua 10.000 euron kuluihin. Toisaalta tämä riski vähentänee myös intoa valitusten tekemiseen. Tästä syystä tiekunnan on syytä varmistaa oikeudenkäyntikuluvakuutuksen voimassaolo. Pienenä takaporttina ennen maaoikeutta on uusi oikaisuvaatimus eli asia voidaan saada tiekunnan kokouksen uuteen käsittelyyn. Lainsäätäjän ajatuksena on ollut tarjota osapuolille vielä toinen vaihtoehto tarkastaa päätöksensä oikeellisuus ja vastaavasti osakkaille mahdollisuus esittää haluamansa perusteet oikaisulle. Valitettavan usein riidellään periaatteellisista asioista, joihin tämä oikaisuvaihtoehto ei tuone helpotusta. Lisätietoja löytyy Suomen Tieyhdistyksen nettisivuilta (www.tieyhdistys.fi). Metsänhoitoyhdistys Koillismaa tarjoaa yksityisteiden hallinto- ja talouspalveluja sekä teiden perusparannuksia suunnittelun-, rahoituksen- sekä totuttamisen osalla avaimet käteen periaatteella. Antti Härkönen
Leikko 1/2019 7 Mhy Koillismaa Suomen Tieyhdistyksen jäseneksi Suomen Tieyhdistyksen jäsenyys laajentui koskemaan koko Mhy Koillismaan aluetta. Jäsenyydellä saadaan entistä nopeammin ajantasainen tieto metsäasiantuntijoillemme, jotka palvelevat tiekuntien tiedontarvetta. Tieasioiden erikoisosaaminen on keskitetty Kuusamoon, jossa Henri Väisänen päätyönään hoitaa teiden suunnittelua, perusparannuksia sekä uusien teiden rakentamista. TIEKUNTIEN hallintoon ja hallintopalveluiden hoitamiseen löytyy osaamista myös muista toimistoista. Uudenkin vuoden alusta voimaan tulleen yksityistielain mukaan kaikki lähtee siitä, että tiekunnan hallinto on päätöksentekokykyinen. MYÖS yksittäinen tiekunta ja henkilö voi liittyä Suomen Tieyhdistyksen jäseneksi. Tällä hetkellä yli 1000 tiekuntaa on Suomen Tieyhdistyksen jäseniä. Ilman jäsenyyttäkin voi tieasioista saada erittäin hyvää tietoa Tieyhdistyksen nettisivuilta. Alueelliset yksityistiepäivät järjestetään kevään aikana 16 eri paikkakunnalla. Pohjois-Suomen alueella yksityistiepäiviä järjestetään 20.3 Muhoksella ja 21.3 Rovaniemellä. Päivillä käsitellään mm. uutta yksityistielakia, yhteiskunnan myöntämiä rahoituskanavia, lain tarkoittamia tehtäviä tiekunnan hallinnosta ja teiden hoitomenetelmiä yleensäkin. Yksityistiepäiville osallistumista on tiekunnan hoitokunnan jäsenien harkittava positiivisesti. Antti Härkönen Maanmittauslaitos päivitti tieyksiköintiohjeitaan Uuden yksityistielain tullessa voimaan 2019 vuoden alusta, päivitti myös Maanmittauslaitos tieyksiköintiohjeitaan. Uudet ohjeet on nimetty Yksityistien tieyksiköt aiemman Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelusta sijaan ja päivitetyissä ohjeissa lakiviittaukset ovat nyt uuden yksityistielain mukaisia. SISÄLLÖLLISESTI tieyksiköintiohjeiden suurin muutos koskee asumiseen liittyvien liikennelajien (ULA ja ULM) painolukuja. Asuinkiinteistön painolukua on korotettu 900>1100 tonniin sillä oletuksella, että ruokakunnalla on enintään kaksi autoa. Lisäksi asuinkiinteistön painolukua voidaan korottaa 20 prosentilla, mikäli asuinkiinteistölle liikennöidään useammalla kuin kahdella autolla. Myös lomaliikenteen painolukuja on korotettu. Kesäkäytössä olevan lomakiinteistön painoluvun vaihteluväli on nyt 200-500 tonnia aiempaan 150-450 tonniin verrattuna, sekä vastaavasti ympärivuotisessa käytössä olevalla lomakiinteistöllä 600-900 tonnia aiempaan 500-700 tonniin verrattuna. Metsäliikenteen osalta tieyksiköt muodostuivat aiemmin sisäisestä ja ulkoisesta liikenteestä (SLMe ja ULMe). Päivitetyissä ohjeissa nämä liikennelajit on poistettu, ja nyt metsätalouden kokonaisliikenteen laskemisessa suositellaan käytettävän yhtä liikennelajia (MeL). RAKENTAMISKUSTANNUSTEN ja kunnossapidon tieyksiköinti on pidetty entiseen tapaan erillään. Usein kysytään takautuvien rakennuskustannusten (15 vuotta) laskennasta. Tätä varten ohjeisiin on lisätty esimerkkilaskelma, jonka avulla takautuvat tienrakennuskustannukset saadaan selville. Tieyksikkölaskelman laatimisen helpottamiseksi uusiin ohjeisiin on lisätty myös muita esimerkkitapauksia kuten suositus asumiskelvottoman asuintalon tai lomakiinteistön painoluvun käytöstä (30 tonnia), joka on sama kuin rakentamattoman tontin painoluku. Pitää kuitenkin muistaa, että ohjeet ovat suuntaa antavia suosituksia. Tärkeintä on, että tieosakkaan tieyksiköt ovat oikeassa suhteessa verrattuna muihin tieosakkaisiin. Uudet tieyksiköintiohjeet löytyvät maanmittauslaitoksen nettisivuilta. Lähde: Maanmittauslaitos Helsinki 2019: Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 117, Yksityistien tieyksiköinti Henri Väisänen SUVI SCHRODERUS Tiekunnat! Tarvitsetteko apua tiekunnan hallinnon ja talouden hoidossa? Tiehallintopalvelumme kautta asia hoituu vaivattomasti. Kysy lisää: Kuusamo: Henri Väisänen 040-5721984 Taivalkoski: Aila Mikkonen 040-7391325 Pudasjärvi: Antti Härkönen 0400-157422 Kuivaniemi: Juha Raappana 0400-318607 Mhy Koillismaan metsätieasiantuntija Henri Väisänen ja metsänomistaja Katja Kallunki keskustelevat metsätien perusparannuksen käynnistämisen vaiheista.
8 Leikko 1/2019 Osa Mittakaluste E Määtän valmistamaa massiivipuista keittiökalustoa. Runkomateriaali koivua, ovet massiivitammea, tasot kiveä ja terästä. Yritystoimintaa maaseudulla Mittakaluste E Määttä Taivalkosken Rintelänvaaralla valmistaa mittatilauskalusteita niin koteihin kuin julkisiin tiloihin. Esko Määttä on pitkän linjan yrittäjä. Esko aloitti ambulanssiyrittäjänä Taivalkoskella vuonna1972 ja luopui ambulanssiyrityksestä 1999. Samana vuonna hän jatkoi Mittakalusteen yrittäjänä, koska yrityksen edellinen vetäjä joutui luopumaan kalusteiden valmistuksesta pölyallergian takia. Vaikka Eskolla on ikää jo 73 v, mutta hän aikoo jatkaa vielä ainakin muutamia vuosia. Eskon toiveessa olisi, että yritykselle löytyisi jatkaja. Mittakaluste E Määtän tuotantotilat on rakennettu Eskon kotipaikan Piippolan entiseen navettarakennukseen, joka on muutettu tarkoitukseen sopivaksi. Verstaalta löytyvät tarvittavat erikoiskoneet kuten; sarana automaatti, reunanauhakone, 21 poran palkkiporakone, järeä paloittelusirkkeli ja paljon muita tarvittavia työkaluja. Verstasta lämmitetään puulla. TUOTEVALIKOIMA pitää sisällään niin keittiö-, kylpyhuone kuin huonetilojen kalusteita. Pääsääntöisesti kalusteet valmistetaan standardimitoilla, joita kaikki valmistajat käyttävät, mutta Esko valmistaa tarvittaessa myös kalusteita erikoismitoilla mittatilauksena. Pääasiallinen valmistusmateriaali on rungoissa lastulevy ja ovet ovat erilaisia levyovia ja massiivipuuovia. Pöytätasoja löytyy levyä, puuta, kiveä ja terästä. Puutaloon puukalusteet Eskon mielestä erikoisin hänen työmaistaan on ollut puutaloon valmistetut massiivipuukalusteet. Suurilta keittiökalustefirmoilta ei keneltäkään löytynyt massiivipuurunkoisia kalusteita. Rakenteeltaan perinnetalontyyliseen taloon hän on valmistanut runsaasti kalusteita niin keittiöön, wc, kylpyhuone ym. muihin tiloihin. Kalusteiden runko on koivua ja ovet massiivitammea. Rungot ovat järeää tekoa koska materiaalivahvuus on paksumpi kuin normaaleissa lastulevykaapeissa. Kalusteet pitävät sisällään nykyaikaiset sarana-, laatikko- ym. mekanismit. MATERIAALIT Määttä hankkii suurilta valmistajilta ja pyrkii tarjoamaan asiakkaille mahdollisimman laadukkaita varusteita, vaikka ne olisivat vähän kalliimpia, mutta kestävät paremmin. Vuosien aikana hän on tullut huomaamaan mitkä kestää paremmin mitkä heikommin. Varusteiden toimittajia on Suomessa vähän ja valtaosa valmistajista kasaa kaappeja samoista osista, toteaa Esko. TYÖTÄ on Mittakalusteella Eskon mielestä ollut sopivasti. Mainostaa ei ole tarvinnut. Tietysti on hiljaisempiakin aikoja, mutta silloin Esko esivalmistaa mm. kaappien runko-osia. Ja harrastaakin pitää, sanoo Esko. Lentäminen on hänelle rakas harrastus, lentotunteja on kertynyt jo yli 800. Hupilentojen lisäksi Esko lentää palolentoja Kuusamon kentältä. Viime kesänä lentoja olikin helteen takia runsaasti. Mieluinen harrastus auttaa jaksamaan myös työssä. Teuvo Puolakanaho Sarana-automaatti poraa saranalle ja ruuveille reijät mittatarkasti ja asentaa saranan. Reunanauhakoneella viimeistellään lastulevyosien reunat.
Leikko 1/2019 9 Onko metsäsuunnitelma vanhentunut vai onko sitä ollenkaan? Tilaa oikea maastossa tehty metsäsuunnitelma! Maaliskuun loppuun mennessä metsäsuunnitelman tilanneille tila-arvio kaupan päälle. Yhdistyksen jäsenedut: ointi Maksuttomat koulutustilaisuudet Maksuton neuvonta Valtakunnalliset jäsenedut mm.: Asiakaslehti Jäsenlehti Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-numero 4 krt/v Metsäselain, metsäsuunnitelma älypuhelimeen AGA-kaasut: teollisuus- ja nestekaasut sekä pullovuokrat edullisin jäsenhinnoin. Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300-500 etuseteli tarvikehankintoihin. Grolls työvaateliike: Dimex -työvaatteet jäsenetuhintaan Hankkija: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %. K1 Katsastajat: K1 Katsastajat antaa 8 %:n alennuksen aseman halvimmasta hinnasta. Kärcher: alennuksen ammattikäyttöön tarkoitetuille koneille (mm. pesurit ja imurit). Alennuksen saat K-maatalousketjun myymälöissä. LähiTapiola: 10 %:n alennus metsä- ja kotivakuutuksesta. Ramirent: 35 %:n alennuksen voimassa olevasta vuokrahinnastosta. Restel hotellit: 20 %:n alennus päivän majoitushinnasta. Etu koskee torstain ja maanantaiaamun välisiä majoittumisia kaikissa Restelin hotelleissa. Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. /reppu. Luontonuoret tarvitsevat metsänomistajia, joiden metsistä voisi kerätä kesän aikana kuusen kerkkiä. Löytyykö Mhy:n jäsenistä ketään sellaista, jonka metsään voisi tehdä luomumetsäsertifioinnin? Tavoitteena kerätä tulevan kesän aikana 1000 kg kuusen kerkkää. Yhteydenotot Taivalkosken 4H-yhdistys ry:hyn Mikko Karjalainen 040 704 8483 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: Kolumni Populismin metsäperintö KUN YSTÄVÄPIIRIIN kuuluu varttuneita metsäammattilaisia, niin lähes jokaisessa yhteydenpidossa keskustelu kääntyy metsäasioihin. Vaikka he ovat pitkän päivätyön tehneet ja päässeet ansaitsemalleen eläkeuralle, seuraavat he aktiivisesti metsien hoitoa sekä käyttöä. Aktiiviaikanaan 60- ja 70- ja 80-luvulla jalkauttivat he metsänomistajien metsiin paljon parjatun tehometsätalouden, jonka ansiosta nyt voimme paukutella henkseleitämme Suomen metsien puustopääomalla ja kasvulla. Reilun 50 vuoden takaisille metsäntutkijoille ja heidän opit kentälle vieneille metsäammattilaisille on syytä kumartaa ja nostaa hattua korkealle! VAIKKA nykyihmisellä pitäisi olla niin entinen kuin nykyinenkin tieto helposti saatavilla, on metsälain vapautumisen myötä alettu tehdä sutta ja sekundaa omalle metsäomaisuudelle? Samalla tulee hallaa Suomen tärkeimmälle kansallisomaisuudelle ja näin heikentyvät tulevien sukupolvien mahdollisuudet elää täällä raukoilla rajoilla. METSÄLAIN EDELLISESSÄ MUUTOKSESSA niin ministeriön virkamiehet kuin heidän perustelujen perusteella lakeja päättävät poliitikot sortuivat populismiin. Jopa tutkijat saivat prosenttilaskun keinoin pyöriteltyä päätöksentekoperusteita niin, että esimerkiksi metsien uudistamisessa voi mennä niin alas lakia rikkomatta, jotta seuraava sukupolvi ei paljon metsätuloja nauttine! Tämäkö on perhemetsätalouden ja Suomen etu häh? MINULLE on iskostettu pienestä pitäen, että tulevilla sukupolvilla pitää olla asiat paremmin kuin itselläni. Samoin omaisuutta tulee hoitaa niin, että itsekin sitä pitää toki hyödyntää, mutta jättää se parempaan kuntoon omille lapsille. Mielestäni tämä on hyvä ohje edelleenkin. Onneksi suurin osa metsänomistajista ajattelee samalla tavalla. ON TULLUT UUSIA METSIEN OMISTUSMUO- TOJA, joiden taakse on hyvä piiloutua vailla vastuuta. Nämä kasvottomat metsäomaisuudenhoitoyhtiöt ovat luvanneet rahojaan sijoittaneille tuottolukuja, jotka eivät tule toteutumaan, muuten kuin menemällä koko ajan siitä yli, mistä aita on matalin. Ennen kuin jäljet tavoittaa karun totuuden, nämä omistusväkkyrät tullaan ajamaan alas. Jäljelle jää vain luvattoman huonosti hoidettu metsämaan pohja - populismin metsäperintö. Pankaapa merkille RASTIANTTI Jäsenetuhinnat:
10 Leikko 1/2019 Metsän asiantuntijat palveluksessasi Pudasjärven toimisto: Pudasjärven toimisto: Toritie 1, PL 62, 93101 Pudasjärvi Jari Parviainen Korjuuesimies puh. 040 164 8030 Jussi Perttu LKV, kaupanvahvistaja, Metsäkiinteistöjen välitys, sukupolvenvaihdokset, tila-arviointi puh. 040 760 8939 Pudasjärvi, Kuivaniemi, Taivalkoski Hannu Juurikka Metsänhoitoesimies puh. 040 519 8221 Antti Härkönen Johtaja puh. 0400 157 422 Ulla Illikainen Toimistosihteeri jäsenasiat puh. 040 844 2028 Jari Tyni puh. 0400 286 499 Sarakylä, Yli-Livo KUIVANIEMI Juha Raappana puh. 0400 318 607 Kuivaniemi, Oijärvi juha.raappana@mhy.fi Kuivaniemen toimisto: Kuivajoentie 13 B 2, Poste Restante, 95100 Kuivaniemi sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Juho Alatalo puh. 040 731 8418 Siurua, Aittojärvi PUDASJÄRVI Sami Vengasaho puh. 0400 183 351 Syöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Sotkajärvi sami.vengasaho@mhy.fi Petri Onkamo puh. 040 715 7293 Hetekylä, Kipinä, Kollaja, Pudasjärvi, Ruottisenharju petri.onkamo@mhy.fi Teemu Leppänen puh. 040 1486 380 Puhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti, Jongun länsiranta
Leikko 1/2019 11 etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi Taivalkosken toimisto: Talonpojantie 8 B 17, 93400 Taivalkoski sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Teemu Veteläinen puh. 040 146 3754 Rukajärvi, Kuontivaara, Mustosenvaara, Kitka, Juuma, Käylä, Sarvivaara, Liikasenvaara KUUSAMO Suvi Schroderus, puh. 040 146 4310 Kantokylä, Koskenkylä, Kärpänkylä, Kajava, Heikkilä, Hänninen, Riekki, Määttälänvaara, Vuotunki Tarja Kurtti Toimistosihteeri puumaksut 040 739 1355 Anne Polojärvi puh. 0400 282 339 Vasaraperä, Oivanki, Meskusvaara, Kirkonkylä, Jokilampi, Kuolio, Penttilänvaara, Särkelä Pasi Maaninka puh. 0400 282 338 Lämsänkylä, Lusminki, Hiltunen, Poussu, Murtovaara, Kurvinen, Kero, Irni Aila Mikkonen puh. 040 739 1325 TAIVALKOSKI Teuvo Puolakanaho puh. 0400 254 781 Kuusamon toimisto: Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Taisto Männikkö metsänhoitotyöt puh. 0400 346 188 Juha Pitkänen puunkorjuupalvelu puh. 0400 346 189 Henri Väisänen Metsäteiden rakennus ja kunnostusojitukset puh. 040 572 1984 Outi Tervo, LKV metsäkiinteistöjen välitys sukupolvenvaihdokset kaupanvahvistaja puh. 0400 186 557 Tomi Huttu metsäsuunnitelmat ja arviot puh. 040 707 6479 Seppo Miettunen Talous- ja markkinointipäällikkö LKV kaupanvahvistaja puh. 040 822 5321
12 Leikko 1/2019 Pudasjärven yhteismetsällä tahto laajentua Yhteismetsä on metsänomistuksen muoto, jossa osakastilat yhteisesti hallitsevat yleensä isompaa metsäomaisuutta ja sitä hoidetaan suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Suuremmat hoito- ja hakkuualat tekevät metsätaloudesta kannattavampaa. Lisäksi yhteismetsillä on muuhun yksityiseen metsänomistukseen verrattuna verotusetu alhaisemman veroprosentin muodossa. Yhteismetsäosuudet ovat myyntiin tullessaan yleensä haluttua tavaraa. Muut yhteismetsän omistajat ovat usein halukkaita ostamaan myyntiin tulevat osuudet. Tämä lienee parhaita osoituksia yhteismetsän toimivuudesta ja kannattavuudesta. YHTEISMETSÄOSUUDEN ARVO pitää määritellä huolella jotta myydessä saa oikean hinnan omistuksestaan. Pelkkä metsän arvo ei aina kerro koko totuutta. Yhteismetsän taseessa saattaa olla myös tontteja, soravaroja, turvevaroja ym. joista tulee tuottoa. Samoin taseessa voi olla jakamatonta varallisuutta. Siksi ammattiapu on tarpeen niin arvon määrityksessä kuin myydessäkin. Omistajalleen yhteismetsän osuudet ovat vaivaton tapa omistaa metsää. Tuotto maksetaan vuosittain ja on yleensä varsin tasainen. Veron on yhteismetsä jo maksanut eli tuotto on saajalleen verovapaata. VUONNA 2016 PERUSTETUN Pudasjärven yhteismetsän osakaskunta päätti kokouksessaan, että mikäli halukkaita metsäkiinteistöjen sekä metsäpalstojen omistajia haluaa liittyä yhteismetsän osakkaaksi, ollaan asiasta aidon kiinnostuneita. Yhteismetsä ei pääsääntöisesti osta uusia kiinteistöjä, vaan yhteismetsään liitettävien kiinteistöjen omistajat saavat sovitun määrän yhteismetsän osuuksia vastineeksi metsäpalstan liittämisestä yhteismetsään, kiteyttää Pudasjärven yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Markku Mattinen. PUDASJÄRVEN YHTEISMETSÄÄN kuuluu 54 osakaskiinteistöä ja kokonaispinta-ala on noin 1700 ha. Käytännön asioita hoitaa osakaskunnan kokouksessa valittu hoitokunta, jossa on 4 jäsentä. Pudasjärven yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana toimii Markku Mattinen, jäseninä Arvo Kettunen, Rauno Honkanen sekä sihteerinä Antti Härkönen. Osakkuudesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä hoitokunnan sihteeriin Antti Härköseen. Yhteystiedot löytyvät tästä lehdestä. Markku Mattinen Pudasjärven yhteismetsän hoitokunnan pj. Uusi Metsänhoitoyhdistys Koillismaa aloitti toimintansa 1.1.2019 Jo useiden vuosien ajan alueemme metsänhoitoyhdistyksien valtuustojen kokouksissa on ollut keskustelua metsänhoitoyhdistysten kehittämisestä, laajemmasta yhteistyöstä sekä metsänomistajien edunvalvonnan parantamisesta. Viime syksynä asiassa päästiin eteenpäin, kun Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven valtuustot päättivät yksimielisesti yhdistymisestä Metsänhoitoyhdistys Koillismaaksi. tajien keskuudessa. Onnistuessaan tavoite johtaa laadukkaisiin, monipuolisiin ja kustannustehokkaisiin metsäpalveluihin. Kustannussäästöjä haetaan hallinnosta, taloushallinnosta, tietotekniikasta sekä päällekkäisten toimintojen yhdistämisestä. Toimistot säilyvät kuten ennenkin Kuusamossa, Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Kuivaniemellä. Toimihenkilöt siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä, mutta kaikkien toimenkuvat tarkennetaan uuden organisaation tavoitteiden mukaiseksi. Tavoitteena on lisätä metsänomistajakontakteja sekä tehostaa palveluiden markkinointia, toteutusta sekä laajentaa metsäpalveluiden tarjontaa. Miten yhdistyminen vaikuttaa luottamushenkilöstöön Seuraaviin metsänhoitoyhdistys-vaaleihin asti (2020) kaikki istuvat valtuutetut ovat edelleen valtuutettuina, mutta hallituksia on luonnollisesti vain yksi. Uuden hallituksen puheenjohtaja toimii Matti Alatalo Pudasjärveltä, varapuheenjohtajana Tarja Leinonen-Viinikka Kuusamosta, muina hallituksen jäseninä ovat Hannu Nissi Pudasjärveltä, Pirjo Jylkäs ja Jaakko Soronen Taivalkoskelta sekä Jouni Säkkinen Kuusamosta. Valtuuston puheenjohtajana toimii Veli Määttä Kuusamosta ja valtuuston varapuheenjohtajana Pekka Turpeinen Taivalkoskelta. Seppo Miettunen Uuden metsänhoitoyhdistyksen toimialue kattaa Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja Iin kunnan Kuivaniemen ja Oijärven alueen. Metsänomistajia on uuden yhdistyksen alueella yli 10 000, jotka omistavat n. 600 000 hehtaaria yksityismetsiä. Henkilöstöä uudella Metsänhoitoyhdistys Koillismaalla on 25 toimihenkilöä sekä lisäksi kymmeniä urakoitsijoita ja metsureita. Metsänhoitoyhdistys Koillismaan arvioitu liikevaihto on yli 5 milj. euroa vuodessa. Miten yhdistyminen vaikuttaa metsänomistajiin Yhdistymisen tavoitteena on olla alueen johtava metsäpalveluiden tuottaja, arvostettu metsätoimija ja halutuin yhteistyökumppani metsänomis- Mhy Koillismaan hallitus kokoontui 23.1.2019 Hotelli Herkossa Taivalkoskella, vasemmalta valtuuston pj Veli Määttä, hallituksen jäsenet Jaakko Soronen, Jouni Säkkinen, Pirjo Jylkäs, varapj Tarja Leinonen-Viinikka, Hannu Nissi ja pj Matti Alatalo.
Leikko 1/2019 13 Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy tukee mhy:ien kehittyvää liiketoimintaa Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy on vuonna 1992 perustettu yritys, joka on erikoistunut raakapuun tehdastoimituksiin ja metsäkiinteistöjen välitykseen. Yhtiön tavoitteena on tukea metsänhoitoyhdistysten puunkorjuu-, omaisuudenhoito- ja metsänhoitopalveluja ja tuottaa lisäarvoa metsänomistajille. Pohjois- Suomen Metsämarkkinoiden puukaupallinen tavoite on ennen muuta tarjota kilpailukykyinen puun markkinointikanava Pohjois-Suomen yksityismetsien puulle ja toimia liiketaloudellisin periaattein. POHJOIS-SUOMEN METSÄMARK- KINOIDEN liikevaihto oli tilikaudella 2017-2018 32 miljoonaa euroa. Merkittävää on, että yhtiön koko 25 vuotisin historian aikana tappiollisia vuosia ei ole syntynyt laisinkaan. Yhtiön osakkeista merkittävimmän osuuden omistaa Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset (82,7%). Muita osakkeen omistajia ovat Yhteismetsät sekä Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry, jolla on suurin ääniosuus yhtiön hallituksessa. Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden viisi henkinen hallitus koostu yhdestä metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajasta sekä kolmesta toiminnanjohtajasta. Yhteismetsällä on tällä hetkellä yksi hallituspaikka. Metsämarkkinoiden toimitusjohtajana toimii Tuukka Kataja ja yrityksen päätoimipaikka sijaitsee Rovaniemellä. Tällä hetkellä yritys työllistää kahdeksan metsäalan ammattilaista. Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden puutoimitukset olivat tilikautena 2017-2018 690 000m³, josta omien pystykauppojen osuus oli 20%. Puutoimitusmäärät ovat kasvaneet tasaisesti koko yhtiön historian ajan. Kuutiomäärissä mitattuna puutoimitukset ovat kasvaneet esimerkiksi vuodesta 2014-2015 noin 35%. Koko yrityksen historian ajan merkittävä osa puutoimituksista on suuntautunut Ruotsin metsäteollisuuden käyttöön. METSÄMARKKINOILLA aloitti 15.1.2019 uusi kuljetusesimies Janne Kangas. Janne on työskennellyt aikaisemmin mm. Suomen Tehopurku Oy:n ja Stora Enso Oyj:n palveluksessa vastaavissa tehtävissä. Hänen vastuulla tulee olemaan puutoimitusten suunnittelu ja toteuttaminen sekä yhteistyön tiivistäminen yli metsänhoitoyhdistys rajojen. Janne työskentelee Oulusta käsin. Marraskuussa 2018 Metsämarkkinoille rekrytoitiin myös uusi hankintapäällikkö (Juho Puikko) vastaamaan Itä-Lapin alueen puutoimituksista. METSÄKIINTEISTÖJEN välitys on ollut puumarkkinoiden tavoin hyvässä noususuhdanteessa. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV välitti vuonna 2017-2018 398 metsäkiinteistöä. Edelliseen tilikauteen verrattuna metsätilojen kauppa kasvoi hieman yksittäisten kauppojen lukumäärässä mitattuna. JÄSENETUHINTAAN www.edutjasenelle.fi/mhy tai asiakaspalvelunumerosta 09 315 49 840 Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY -jäsenetutilaus. Polku omaan metsään. Metsälehti on Suomen johtava metsäalan ajankohtaislehti, sekä verkkopalvelu. Se on toiminut suomalaisen metsän puolestapuhujana jo 85 vuoden ajan. Metsälehti sisältää riippumatonta, ammattimaista ja ajankohtaista tietoa metsästä ja metsänhoidosta metsän omistajille ja metsäammattilaiselle. Metsälehti ilmestyy 23 kertaa vuodessa, joista 8 on Metsälehti Makasiinia. www.metsalehti.fi
14 Leikko 1/2019 Oletko jo ottanut käyttöön METSÄSELAIMEN? Koodin saat voimassa olevalle metsäsuunnitelmalle. VIHREÄN KULLAN MAITA MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTUKIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKAT Lisätietoja www.metsatilat.fi ja Jussi Perttu 040-7608939 Pudasjärvi, Sarakylä, 19,4 ha:n määräalana Pitämäojan palsta Takasaari 615-411-3-35 tilasta. Metsämaata 16,5 ha, puusto n. 1320m3. Metsäautotie kulkee palstan läpi ja oma piennartie. Hp 24000, tarjoukset viimeistään 17.2. Pudasjärvi, Kurenalus, Lisä-sieppala 615-409-57-26, pinta-ala 31,2 hehtaaria Korppisuon laidalta. Metsämaata 11,5 ha, puusto n. 420m3. Hp 11000, tarjoukset viimeistään 17.2. Pudasjärvi, Pärjänsuo, Kontiola 615-407-70-3 Vihantavuoren ja Kiiskivaaran palstat, 92,2 hehtaaria. Metsämaata 56,4 ha, puusto n. 2919 m3, pääosin nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Myös luonnonsuojelualuetta Vihantavuorella. Hp 70000, tarjoukset viimeistään 10.2. Pudasjärvi, Suvannonkylä, Palovaaralla Kilpala 615-407-34-0 metsäpalsta, pinta-ala 145 hehtaaria. Metsämaata 85,6 hehtaaria, puusto n. 5500 m3, pääosin varttuneita kasvatusmetsiä ja varttuneita taimikoita. Hp 128000, tarjoukset viimeistään 15.2. Ii, Kuivaniemi, Heinikoskella tilat Takalo 139-407-53-7, Setälä 53-15 ja Enola 53-13, pinta-ala yht. n. 33,5 hehtaaria, useita lähekkäisiä palstoja. Metsämaata 25,8 ha, puusto n. 740m3, metsät pääosin varttuneita taimikoita. Hp 22000, tarjoukset viimeistään 17.2. Metsätiloille on kysyntää, jos harkitset myyntiä niin soittele, välityspalkkiomme on 4,0% kauppahinnasta, minimi 1700 (+ Alv). VÄLITÄMME METSÄKIINTEISTÖJÄ Metsätiloilla on nyt hyvä kysyntä, meillä on paikallinen asiantuntemus ja valtakunnalliset markkinat Outi Tervo LKV Metsäkiinteistöjen välitys, kaupanvahvistaja 0400 186557 Jussi Perttu LKV Metsäkiinteistöjen välitys, kaupanvahvistaja, 040 760 8939 YHTEISMETSÄOSUUKSILLA HYVÄ KYSYNTÄ! Kuva-arvoitus: Mistä etusivun kuva on otettu? Jussi Perttu LKV Metsänhoitoyhdistys Toritie 1, postios. PL 62, 93101 Pudasjärvi p. 040 760 8939 jussi.perttu@mhy.fi Vastaus: Iijoki, Kipinä Pudasjärvi
Leikko 1/2019 15 Taimikonhoitotyövoimaa on käytössä 2019. Varaa tarpeesi omalta metsäneuvojaltasi. VIHREÄN KULLAN MAITA MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTUKIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKAT Lisätietoja www.metsatilat.fi ja Outi Tervo p. 0400 186557 Itä-Kuusamossa Tammelassa metsätila 11,2 ha, joka rajoittuu n. 340 m matkalta Lehtojärveen ja n. 340 m matkalta Latvajärveen. Järvet ovat suosittuja kalapaikkoja. Lähellä on Kuusamon yhteismetsän maat ja Valtionmaat metsästysharrastukseen. Alue on tunnettua karhuseutua. Tilalla on mahdollisuus hakea poikkeamista kahdelle rantarakentamiselle. Eräihmisen unelmapaikka. Hp 25 000. Kuusamossa Kesäniemen kylässä myynnissä kolmesta palstasta koostuva 24,17 ha tila. Kovervaaran palstalla Riihilammen rannalla upealla paikalla on n.100 m2 hirsirakenteinen lomarakennus. Yksi palsta on Lehtosaaressa Kitkalla ja yksi palsta Noiviosuolla. Tilalla on iso 0,064000 osuus Kuusamon yhteismetsään. Yhteismetsä osuuden arvo on 96 000 euroa. Koko tilan Hp 195 000. Kuusamossa Lämsänkylässä 22,39 ha metsätila. Puusto on kasvatusmetsiä ja taimikoita. Tilan osuutta Kuusamon yhteismetsään ei myydä. Tila on Hautavaaran metsätien varrella. Tällä seudulla toimii Lämsän Erämiehet. Hp 36 500. Suomussalmella Juntusrannassa on myynnissä n. 48,3 ha määräala, joka koostuu neljästä palstasta. Hyvät tieyhteydet. Metsämaat ovat kuivahkon kankaan ja tuoreen kankaan puustoisia mäntyvaltaisia kangasmaastoja. Määräalalla on hakkuumahdollisuuksia. Metsästysasioita hoitaa Ruhtinasalmen Erä. Hp 85 000. Outi Tervo LKV Metsänhoitoyhdistys Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo p. 0400 186 557 outi.tervo@mhy.fi METSÄNHOITOYHDISTYS N TAPAHTUMIA TAIVALKOSKI 5.2.2019 klo 18.00 Taivalkoskella Jalavan Hilvanassa tupailta Paikalla MTK:n metsäasiantuntija Markku Ekdahl: VMI:n tuloksia ja metsäsertifiointi. LähiTapiolan aluejohtaja Risto Tyni kertoo vakuutusasioista. Metsäverokatsaus sekä arvotaan Taimikosta tukkipuuksi 2018 tempauksen palkintoraivaussaha. Mhy Koillismaalta paikalla metsäasiantuntija Teuvo Puolakanaho. KUUSAMO 6.2.2019 klo 18:00 Kuusamon lukiolla metsäveroilta Ajankohtaista metsäasiaa ja metsäverovinkkejä. Paikalla Mhy Koillismaan metsäasiantuntija Suvi Schroderus sekä talous- ja markkinointipäällikkö Seppo Miettunen. 6-7.2.2019 Neuvontapäivät Oulun seudun metsänomistajille Isokatu 70, Oulu. Paikalla Mhy Koillismaan metsäasiantuntija Teemu Veteläinen. Varaa aika neuvontaan 040 844 2028/Ulla PUDASJÄRVI 25.2.2019 klo 17:30 OP-Metsäveroilta Pudasjärvellä Osuuspankin kerhohuoneella, Toritie 1, Pudasjärvi. TERVETULOA!
16 Leikko 1/2019 Haemme kahta metsätoimihenkilöä Mhy Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo yhdistyivät 1.1.2019 alkaen Mhy Koillismaa ry:ksi. Vakituisia toimihenkilöitä on 25 henkilöä. Haemme joukkoomme kahta metsätoimihenkilöä vakituiseen työsuhteeseen. He tulevat toimimaan joko metsäsuunnittelussa, metsänhoidon toteutuksessa, korjuupalvelussa tai vastuualueen metsäasiantuntijan työtehtävissä. Lopulliset työnkuvat ja sijoituspaikat (Pudasjärvi/Kuusamo) tarkentuvat hakemusten perusteella. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyvää sisäistä ja ulkoista asiakaspalvelutaitoa sekä sitoutunutta, tuloksellista otetta työhön. Palkkaus YT/METO- työehtosopimuksen mukainen. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Hakemus ja ansioluettelo, josta selviää halutun sijoituspaikkatoiveen lisäksi erityinen kiinnostus ja osaaminen vaihtoehtona oleviin työtehtäviin, sähköpostitse 28.2 mennessä (antti.harkonen@mhy.fi). Lisätiedot: Antti Härkönen 0400-157422 TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI 2019 tempaus OSALLISTU TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI 2019 TEMPAUKSEEN, NIIN VOIT VOITTAA JONSERED AMMATTIRAIVAUSSAHAN. TEMPAUKSELLA VAUHDITETAAN NUOREN METSÄN-, TAIMIKONHOITO JA TAIMIKON VARHAISHOITOTÖITÄ. NÄIN PÄÄSET MUKAAN: Palkinnot arvotaan vuonna 2019 nuoren metsän hoitotyötä ja taimikon varhaishoitoa tehneiden kesken. - työn tulee olla metsänhoito-ohjeiden mukaisesti hyväksyttävästi toteutettu, poistuma vähintään 2000 r/ha, ensiharvennuksessa 1000 r/ha. - minimi pinta-ala varhaishoidossa 1 ha ja nuoren metsän hoidossa 2 ha. - työ voi olla joko maanomistajan itse tekemä, tai metsänhoitoyhdistyksellä teettämä, toteutuksen raportointi metsänhoitoyhdistys Koillismaan ry:n kautta. - mukaan pääsevät MHY Koillismaan alueen yksityismetsissä tehdyt työt. - arvonta suoritetaan alkuvuodesta 2020. PANNAAN PORUKALLA PÖHELIKÖISSÄ PÖLISEMÄÄN!!! Leikko Metsänhoitoyhdistys Koillismaa ry:n asiakaslehti Vastaava päätoimittaja: Seppo Miettunen Toimituskunta: Antti Härkönen, Teuvo Puolakanaho ja Seppo Miettunen Sivunvalmistus: Koillissanomat Paino: Kaleva365 Oy Oulu 2019 2019 SKANDIC WT 550F 9 990 14 650 + toimituskulut 300, sis. ALV + toimituskulut 300, sis. ALV toimituskulut, sis. ALV. toimituskulut, sis. ALV. 2018 Bombardier Recreational Products Inc., (BRP). Kaikki oikeudet pidätetään. Ski-Doo.com, TM ja BRP-logo ovat Bombardier Recreational Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä. Hyödynnä MHY jäsenetusi! Trapper traktorimönkijät ovat suoraan traktoriksi tehtaalla valmistettuja. 6990 49 Ranger pro 600r e-tec 2019 brplynx.com /lynxsnowmobiles /lynx_snowmobiles 2018 Bombardier Recreational Products Inc., (BRP). Kaikki oikeudet pidätetään., TM ja BRP-logo ovat Bombardier Recreational Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä. Jari / 040-516 0430 Sami / 040-560 5993 Tulotie 1, 93100 Pudasjärvi Katso vaihdokkimme www.pienkonehuolto.fi Trapper traktorimönkijä erikoistarjous sai jatkoaikaa! Trapper 500 T3B + toimituskulut Trapper CHASER 550 EFI EPS T3B + toimituskulut 5590 Kaupanpäälle puskulevypaketti ja tuulilasi! 579 Edun arvo! Ennakko myynti! Huipputarjous! Trapper 550 UTV T1 EPS lämpöhytillä ja lämmityslaitteella hinta: + toimituskulut 12590 Maksuaikaa jopa 150 kuukautta! Korotonta maksuaikaa jopa 30 kuukautta! Kysy lisää monipuolisista rahoitusvaihtoehdoista! PUDAS-KONE OY