Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjaston 13.10.2009
Sisältö Tiivistelmä Selvityksen taustasta 1 Yleisten kirjastojen merkitys ja asema 2 Kirjastot lakisääteisenä peruspalveluna 2 Kirjastopalvelujen käyttö Jyväskylässä 5 Käytetyin kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelu 5 Kuntarajat ylittyvät Aalto-kirjastoissa 6 Automatisointi ja verkkopalvelu kehittyvät voimakkaasti 6 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjaston toimipisteet 7 Pienkirjastojen synty 7 Kirjastotyypit 8 Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteet kuvailuin 9 Pääkirjasto: osastot ja kotipalvelu 9 Aikuistenosasto 9 Hankinta- ja luettelointiosasto 11 Lasten- ja nuortenosasto 12 Musiikkiosasto 12 Kirjastoauto-osasto 13 Kotipalvelu 14 Alue-, lähi- ja pienkirjastot 14 Halssila 14 Huhtasuo 15 Keljonkangas 15 Keltinmäki 16 Korpilahti 16 Kortepohja 16 Kuokkala 17 Kypärämäki 18 Lohikoski 18 Palokka 18 Säynätsalo 19 Tikkakoski 19 Vaajakoski 20 Vesanka 21 Jyväskylän kirjastokiinteistöt 22 Ehdotetut tiloihin kohdistuvat vähennykset: toteutuvat ja potentiaaliset 24 Pääkirjasto 24 Korpilahden lähikirjasto ja Koulunmäen lämpökeskus 24 Lohikosken lähikirjasto 25 Palokan aluekirjasto 25 Potentiaaliset vähennykset 25 Halssilan lähikirjasto 25 Tikkakosken lähikirjasto 26
Sisältö (jatkoa) Kaupunginkirjaston henkilökunta: nykytila ja esitys avoinna olevien työsuhteiden järjestämisestä 27 Kaupunginkirjaston henkilöstörakenne 27 Tuottavuusohjelman vaikutukset kirjastopalvelujen henkilöstökehitykseen 27 Automaation vaikutus pääkirjaston asiakaspalvelussa 28 Lohikosken lähikirjasto 28 Korpilahti Säynätsalo Keljonkangas 28 Tikkakoski 29 Aikuistenosasto ja maakuntakirjastotehtävät 29 Yhteenveto täyttöluvista 30 Täyttöluvat 2009 31 Kaupunginkirjaston toimipaikkojen väliset kuljetukset 31 Kirjastojen aukioloajat syksystä 2009 alkaen 33 LIITE 1 Kirjastojen aukioloajat 16.8.2009 alkaen 34 LIITE 2 Jyväskylän kaupunginkirjaston lainaus ja kävijät 35 LIITE 3 Maakuntakirjastojen toimipisteet vuonna 2009 36 Tilastopaketti 37 Kirjaston käyttö ja aukioloajat 37 Toiminnan taloudellisuus 38 Jyväskylän kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit 42
Tiivistelmä Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät 1.1.2009. Jyväskylän kirjastopalvelut ovat vuoden 2009 alusta lähtien koostuneet pääkirjastosta, kahdesta aluekirjastosta, kymmenestä lähikirjastosta, kahdesta pienkirjastosta ja kolmesta kirjastoautosta. Kirjastoverkon eri toimipisteissä asiakkaille tarjotaan monipuolisia palveluita. Sekä kuntien yhdistymistä linjanneessa valmisteluvaiheessa että uuden kunnan ensimmäisen vuoden aikana valmisteltavassa Tuottavuusohjelmassa on sovittu, että kirjastopalveluista laaditaan kuluvan valtuustokauden aikana kirjastoverkkoselvitys. Selvityksen tavoitteeksi on asetettu tarkastella kriittisesti toimipisteiden määrää erityisesti ydinkaupungin alueella, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuutta, toiminnan taloudellisuutta (kustannukset/lainaus), aineiston kuljetustarpeita ja kustannuksia sekä aineiston laajuuden ja kysynnän välistä suhdetta. Tämä raportti vastaa tähän selvityspyyntöön. Selvityksessä luodaan katsaus yleisten kirjastojen merkitykseen ja asemaan, nykytilaan Jyväskylän kaupunginkirjastossa, sen osastoihin ja toimipisteisiin, henkilöstöön ja tiloihin. Vertailukohtana käytetään nk. kymppikuntia 1, kun se tämän selvityksen tehtäväasettelussa on perusteltua. Selvityksestä nousee toimenpide-ehdotuksia, mutta lisäksi kerrotaan toimista, joihin on jo ryhdytty selviytyäksemme tiukimpien ja haasteellisten aikojen ylitse. Tuottavuusohjelmassa kirjastolle on asetettu kaksi tavoitetta: - kirjastotiloja tulee vähentää 1 600 m² eli 10 % nykyisistä kirjastotiloista - henkilöstömenoja tulee vähentää 200 000 vuositasolla. 1 Suuruusjärjestyksessä Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola Tämä raportti sisältää ehdotuksia toimenpiteiksi, joiden ansiosta - kirjastotiloja vähennetään 435,2 2 154,9 m² (6 200 154 094 ) - henkilöstömenoja vähennetään jättämällä täyttämättä 4 työsuhdetta (144 538 ). Toteutuessaan näiden toimenpiteiden yhteenlaskettu säästö olisi 150 738 298 632 euroa/vuosi. Raportti sisältää laajan tilastollisen vertailuosan. Verrattaessa Jyväskylää yhdeksään muuhun Suomen suurimpaan kaupunkiin ilmenee, että - kirjaston käyttöaste on korkea muihin kaupunkeihin verrattuna. Erityisen hyvin kirjasto sijoittuu verrattaessa sitä, kuinka paljon kaupungin asukkaista on lainaajia. Kirjaston lainojen määrä on myös poikkeuksellisen korkea muihin kaupunkeihin verrattuna. Käyntien määrä on alhainen. Aukiolotuntien määrä on keskinkertaista tasoa, samoin lainojen määrä aukiolotuntia kohden. - kirjastopalvelut tuotetaan taloudellisesti. Lainan hinta on vertailukunnista kolmanneksi alhaisin. Toimintakulut asukasta kohden ovat keskimääräistä tasoa. Henkilöstökulut sekä uutuusaineiston hankintamenot ovat keskitasoisia. Käynnin hinta on korkea. - kirjastoneliöitä on muihin kaupunkeihin verrattuna paljon. Kirjastotiloista maksettavat neliövuokrat ovat kuitenkin kohtuulliset. Kirjastoverkko on tiheä erityisesti kantakaupungin alueella.
Selvityksen taustasta Jyväskylän kaupungin edellinen Kirjastoverkkoselvitys valmistui 30.6.2005. Lähtökohtia tuolle selvitykselle oli kolme: 1. Kaupungin talouden tasapainottaminen 2. Poliittisten ryhmien kannanotto ja 3. Taloustoimikunnan raportti ja ohjeistus vähentää lähikirjastojen määrää. Supistamistoimenpiteisiin vastaamisen lisäksi selvitystyöryhmä esitti myös kaupungin kirjastolaitoksen kehittämisvision. Tuohon huolella tehtyyn Kirjastoverkkoselvitykseen 1 voi edelleen käydä tutustumassa. Aika on tehnyt tehtävänsä ja moni asia muuttunut neljässä vuodessa. Suurin ja näkyvin muutos tapahtui vuodenvaiheessa kun Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta lakkautettiin 31.12.2008 ja näiden entisten kuntien muodostama uusi Jyväskylän kaupunki näki päivänvalon 1.1.2009. Yhteisiä toimintatapoja on nyt luotu, opeteltu ja käyttöönotettu puolen vuoden ajan. Uuden kunnan synty ajoittui epäkiitolliseen ajankohtaan: Suomen ja koko maailman talous ajautui talven 2008 2009 finanssikriisin seurauksena taantumaan ja tämän seurauksena Jyväskylän kuten monen muunkin kaupungin verotulot jäävät ennakoitua pienemmäksi jo kuluvan vuoden aikana. Kaupungin palvelualueet ovat tehneet osaltaan päätökset keinoista, joilla tullaan hillitsemään käyttötalouden kasvua ja parantamaan palvelualueiden tuottavuutta. Tämä liittyy osaltaan Tuottavuus- ja vakauttamisohjelmaan ja valtioneuvoston velvoitteeseen, jonka mukaan 20 suurinta kuntaa on velvoitettu laatimaan palvelujensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä 2. Kun vuoden 2008 syksyllä yhdistyvien kirjastojen tulevia käytänteitä mietittiin, oli jo tiedossa, että vuoden 2009 työprosesseihin kirjaston osalta tulee kuulumaan kirjastoverkon arviointityön aloittaminen. Alun perin työ oli ajoitettu tehtäväksi valtuustokaudella 2009 2012, mutta yllä avattu taloustilanne ja sen seuraamukset nopeuttivat selvitystyötä. Tavoitteeksi asetettiin optimaalisen kirjastoverkon selvittäminen Jyväskylän kaupungin yleisessä kirjastotoimessa. Jyväskylän kaupungin tuottavuusohjelman sivistyspalvelujen osuudessa Kirjastoverkkoselvityksen tulee tarkastella kriittisesti toimipisteiden määrää erityisesti ydinkaupungin alueella, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuutta, toiminnan taloudellisuutta (kustannukset/lainaus), aineiston kuljetustarpeita ja kustannuksia sekä aineiston laajuuden ja kysynnän välistä suhdetta. 2 http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2009/ Politiikkariihi_0209/vanhanen.pdf 1 http://www3.jkl.fi/kirjasto/kirjastoverkko/selvitys.pdf 1
Tässä selvityksessä luodaan katsaus yleisten kirjastojen merkitykseen ja asemaan, nykytilaan Jyväskylän kaupunginkirjastossa, sen osastoihin ja toimipisteisiin, henkilöstöön sekä tiloihin. Kirjastoa verrataan nk. kymppikuntiin 3, kun se tämän selvityksen tehtäväasettelussa on perusteltua. Selvityksessä on toimenpideehdotuksia, mutta kerrotaan myös toimista, joihin on jo ryhdytty haasteellisia aikoja silmällä pitäen. Pääkirjaston Tietotori Kirjastoverkkoselvityksen kirjoitustyötä ovat tehneet kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen sekä kirjastotoimen apulaisjohtajat Raila Junnila ja Seija Laitinen-Kuisma. Taustatyöhön on saatu materiaalia ja selvityksiä Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelusta (kehittämisjohtaja Tapio Soini ja palvelukehityspäällikkö Tuija Rasinen), vastuualuejohtaja Ari Karimäki on toiminut selvityksen koordinaattorina; kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Antti Rastela ja varapuheenjohtaja Jukka Ammondt ovat antaneet selvitykseen hyvää taustatukea; Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut tuottivat selvitykseen tarvittavat kartat, Tilapalvelu päivitti kirjastotilojen tiedot, kirjastojen ja osastojen johtajat tekivät kuvailut omista toiminnoistaan; maakuntakirjastojen kirjastotoimenjohtajat ovat antaneet pyydettyjä tietoja auliisti. Kiitokset kaikille! 3 Suuruusjärjestyksessä Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola Yleisten kirjastojen merkitys ja asema Kirjastot lakisääteisenä peruspalveluna Kirjastopalvelujen järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä 4. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. 4 Kirjastolaki 4.12.1998/904 http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1998/19980904 2
Suomalaisten korkea koulutus ja sivistys ovat paljon velkaa yleiselle kirjastolaitokselle. Sivistys ja osaaminen ovat olleet valttikortteja maailmalla; suomalainen kirjastolaitos on yhä tunnustettu ja edistyksellinen toimija, verrattiinpa sitä mihin tahansa maahan. Kirjasto toteuttaa tiedollista ja kulttuurista tasavertaisuutta parhaimmillaan. Pääministeri Vanhasen II hallituksen Hallitusohjelman vuosille 2007 2011 5 mukaan vahvistetaan kirjastojen roolia lähipalveluina ja kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä. Hallitusohjelmassa kirjastopalvelut huomioidaan alueiden kehittämisen ja hallinnon näkökulmasta: Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Tietoyhteiskunnan valmiuksien kehittäjinä kirjastoilla on keskeinen rooli ja Hallitusohjelmassa tämä huomioidaan seuraavasti: Erityistä huomiota kiinnitetään julkisen sektorin palvelurakenteiden asiakaslähtöiseen uudistamiseen tieto- ja viestintätekniikkaa laajamittaisesti hyödyntämällä sekä toimintamalleja uudistamalla. (---) Sähköisten palveluiden ja tuotteiden tarjontaa ja yhteentoimivuutta lisätään, mahdollistetaan avointen rajapintojen käyttöä ja edistetään kansalaisten ja yritysten osaamista sähköisten palveluiden käyttäjinä. Kirjastojen roolia alueellisen tasa-arvon ja yhtäläisten tietoyh- 5 ks. http://www.valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/hallitusohjelma-painoversio-040507.pdf teiskuntavalmiuksien mahdollistajana ei voi ohittaa. Kirjastot ovat tarjonneet vapaan pääsyn verkkopalveluihin sekä tuottaneet materiaalia verkkoon jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Valtioneuvoston hyväksymässä Maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa 2007 2010 6 kirjastot mainitaan useassa yhteydessä. Kansalaisten osaamisen tason nostamiseksi kirjastoja kehitetään oppimisympäristöinä ja monipalvelukeskuksina. Kirjastojen tietojärjestelmät ja tietokannat ajantasaistetaan ja kirjastoihin luodaan suotuisat olosuhteet verkko-opiskelulle. Ohjelmassa huomioidaan kirjastoautot aktiivisina ja monipuolisina palvelupaikkoina: Verkkopalvelujen käyttöön opastamisessa voidaan hyödyntää myös kirjastoverkon toimipaikkoja ja kirjastoautoja. Tässäkin ohjelmassa on tuotu selkeästi esille huoli peruspalvelujen säilymisestä ja kehittämisestä ja otetaan kantaa palvelujen säilymisen puolesta: Kirjastopalvelut säilytetään maaseudun lähipalveluina ja niitä kehitetään Kirjaston kehittämisohjelma 2006 2010, kirjasto maaseudun ja taajamien monipalvelukeskuksena 7 -ohjelman mukaisesti. Kirjastopalvelu on peruspalvelua, näin kertoo myös Valtiovarainministeriön Peruspalveluohjelma 2010 2013 -julkaisu 8. Ohjelmassa tarkastellaan mm. kirjastopalvelujen palvelun laatua, saatavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta (s. 62 65): 6 ks. http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/ea9d0db2c2cddfa6 C22572D80026D26C/$file/192007.pdf 7 ks. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2006/ liitteet/opm44.pdf?lang=fi 8 ks. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_ julkaisut/03_kunnat/20090327perusp/ppo_2010-2013_nettikirja.pdf 3
Laatu: Kirjastojen kehittämät verkkopalvelut ovat parantaneet palvelun laatua ja asiakaspalvelua sekä tehostaneet aineiston käyttöä. Vuonna 2008 toteutetussa kirjastojen kansallisessa asiakaskyselyssä yleisten kirjastojen onnistuminen palvelussa arvioitiin keskiarvolla 4,1 (asteikko 1 5). Kuntien asiakastyytyväisyyskyselyissä kirjastopalvelut ovat kärkisijoilla. Saatavuus: Säilynyt toimipisteiden määrän perusteella kattavana. Yhteiset verkko- ja kuljetuspalvelut ovat parantaneet kirjastoaineistojen saatavuutta. Kirjastoautojen lukumäärä on edelleen vähentynyt, tämä on heikentänyt haja-asutusalueiden kirjastopalveluja. Taloudellisuus ja tuottavuus: Kustannuskehitys on ollut keskimääräistä alempi. Monipuolisen ammatillisen osaamisen turvaaminen on jatkossa ratkaisevan tärkeää laadukkaiden ja riittävien kirjasto- ja tietopalvelujen tuottamiseksi. Suomessa kirjastojen lainaus ja fyysiset käynnit ovat lisääntyneet aina vuoteen 2004, jonka jälkeen ne ovat hienoisesti laskeneet. Kirjastojen verkkopalveluihin tehdyt verkkokäynnit ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja yltävät lähes fyysisten käyntien määrään; Jyväskylässä verkkokäyntien määrä ylitti fyysiset käynnit vuonna 2008. Kirjastojen tuottavuus henkilötyövuosilla mitattuna on lisääntynyt, kun uudet palvelut on tuotettu ilman henkilötyövuosien määrän kasvua. Vuonna 2007 kirjastotoimen keskimääräiset käyttökustannukset olivat 50 euroa asukasta kohden. Kustannusten kasvu on ollut viime vuosina varsin alhaista, esimerkiksi vuosina 2006 ja 2007 kasvua oli vain yksi euro asukasta kohden. Opetusministeriön vuonna 2003 valmistunut Kirjastostrategia 2010 9 on edelleen ajassa kiinni oleva asiakirja. Siinä on määritelty yleisten kirjastojen asema suomalaisessa yhteiskunnassa: kaikille avoin, helposti saavutettava ja demokratiaa vahvistava organisaatio tarjoaa fyysisen tilan, monipuolista aineistoa ja lähipalvelua rinnakkain verkko- ja etäpalvelujen kanssa välittää kulttuuriperintöä ja tukee monikulttuurisuutta tuo dokumenttikokoelmiin ja verkkopalveluihin jatkuvuutta ja lisäarvoa valikoimalla ja järjestämällä erilaisia aineistoja tuo tiedonhakuun ja tiedonhallintaan lisäarvoa media- ja lähdekriittisillä palveluillaan tukee kirjasto-osaamisen eli tiedonhallintataitojen siirtymistä keskeisiksi kansalaistaidoiksi ja olennaiseksi osaksi oppimista ja opetusta rakentaa ja tukee yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa sekä oman alueensa hyvinvointia ja menestystä. Kirjasto on kuntalaisille kulttuurinen ja sosiaalinen tila sosiaalistaa sekä monipuoliseen lukutaitoon että verkkolukutaitoon. Merkittävä osa kauno- ja tietokirjallisuudesta julkaistaan ja kulutetaan edelleen painetussa muodossa. Julkishallinnon tuottama tieto on sen sijaan huomattavilta osin digitaalisessa muodossa. 9 ks. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2003/ liitteet/opm_98_strategia.pdf?lang=fi 4
Kirjastostrategia 2010 -julkaisussa puhutaan tulevaisuuden yleisestä kirjastosta hybridikirjastona, missä perinteisen kirjastopalvelun rinnalle on syntynyt yksinomaan digitaalisia aineistoja välittävä digitaalinen kirjasto. Tämä on mahdollista internetin kautta. Hybridikirjaston fyysisiä käyttöpaikkoja ovat kuntien ja kaupunkien fyysiset kirjastopisteet sekä kirjastoautot. Toimiakseen tarkoituksenmukaisesti hybridi- eli yhdistelmäkirjastot tarvitsevat osaavan henkilöstön ja tietopalvelun. Käyttäjälle näkyvä tietopalvelu on tiedonhakua useasta eri lähteestä ja onnistuakseen vaatii kirjastojen tekemää taustatyötä: aineiston valikoinnin, hankinnan, arvioinnin, tallentamisen ja sisältöjen välittämisen. Pääkirjaston Lukupysäkki Kirjastot ovat jo osaltaan toteuttaneet hybridikirjaston ideaa ja tulevina vuosina tämä toimintamuoto tulee kehittymään voimakkaasti. Kirjastojen verkkopalvelut kehittyvät ja asiakkaan rooli sisältöjen tuottajana, kehittäjänä ja käyttäjänä tulee olemaan aktiivisempi. Vaikka palveluja tuotetaankin verkkokäyttöisiksi, ei fyysisten tilojen merkitystä voi aliarvioida. Kirjastot ovat nk. kolmansia tiloja, sosiaalisia areenoita yhteiskunnan eri organisaatioiden ja perhe-elämän saarekkeiden välissä olevia paikkoja, missä on mahdollisuus linkittyä, verkottua, kommunikoida ja elää. Kirjastopalveluista puhutaan vuoroin peruspalveluna, vuoroin taas kulttuuri- tai vapaa-ajan palveluna. Kirjastopalvelujen käyttö ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan vapaa-aikaan tai kulttuuritoimintaan, vaan kuuluvat yhtä lailla arkeen, työhön ja opiskeluun. Kirjasto tukee fyysistä ja mentaalista hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä ollen linkki kunnan peruspalvelujen ketjussa. Kirjastopalvelujen käyttö Jyväskylässä Käytetyin kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelu Kaupungin asukkaista 74 % käy kirjastossa vähintään kerran vuodessa. Jyväskylän seudun kulttuuripalvelututkimuksen 2009 10 mukaan kirjasto on ylivoimaisesti eniten käytetty kulttuuripalvelu. Kirjastopalveluita pidetään myös tärkeimpänä kulttuu- 10 ks. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ jyvaskyla/embeds/29545_kulttuuripalvelututkimus_2009.pdf 5
ri- ja vapaa-ajanpalveluna oman ja perheen kannalta. Vastaajista 89 % piti kirjastopalveluita melko tai erittäin tärkeänä. Vuonna 2008 kolmen itsenäisen kunnan kirjastojen yhteenlaskettu kokonaislainaus oli 3 025 043 lainaa (Jyväskylä 2 122 420, Jyväskylän maalaiskunta 838 511 ja Korpilahti 64 112 lainaa). Vanhan Jyväskylän pääkirjaston osuus yhteenlasketuista lainoista on alle puolet (46 %) valtaosa lainoista lainataan siis alue-, lähi- tai pienkirjastosta tai kirjastoautosta. Jyväskylän yleisissä kirjastoissa käy vuosittain 1,2 miljoonaa asiakasta ja kirjaston verkkopalveluita käytetään 1,5 miljoonaa kertaa vuodessa. Verkkopalveluiden suosio on lisääntynyt voimakkaasti: vuonna 2008 verkkokäyntien määrä ylitti ensimmäistä kertaa fyysisten käyntien määrän. Kuntarajat ylittyvät Aalto-kirjastoissa Kirjaston seudullinen yhteistyö käynnistyi vuonna 2004, jolloin perustettiin Aalto-kirjastot Keski-Suomen kirjastoverkko. Aalto-kirjastoihin kuuluu tällä hetkellä yhdeksän kuntaa, joissa toimii yhteensä 39 kirjaston toimipistettä ja 5 kirjastoautoa. Aaltokirjastoissa on yhteinen kirjastojärjestelmä ja niissä käy sama kirjastokortti. Aalto-kirjastojen internet-sivuilla asiakkaat voivat kotoa tai vaikkapa työpaikalta käsin tarkistaa teosten saatavuuden, tehdä varauksia ja uusia lainoja. Asiakkaille on tarjolla yhteensä yli 1,3 miljoonan niteen kokoelma. Aalto-kirjastojen väliset, kuntarajat ylittävät seutulainojen kuljetukset käynnistyivät huhtikuussa 2006. Seudullinen yhteistyö tarjoaa kirjastojen asiakkaille tasavertaiset, laadukkaat palvelut: monipuolisen aineistokokoelman, hyvän palvelujen saatavuuden ja vaivattoman asioinnin. Asiakkaat hyötyvät kirjastojen kokoelmien erilaisista vahvuuksista. Yhteinen kirjastokortti mahdollistaa asioinnin eri kunnissa, asiakkaalle kätevimmin saatavilla olevassa kirjastossa. Kuljetukset yli kuntarajojen mahdollistavat mm. aineiston palauttamisen joustavasti lähimpään kirjastoon. Ainakin osalla asiakkaista etäisyys palvelujen luo siten lyhenee. Kirjastojen kannalta seutuyhteistyö on tuonut säästöjä ohjelmistojen hankinta- ja ylläpitokuluissa ja mahdollistanut nykyaikaisten sovellusten nopean käyttöönoton. Automatisointi ja verkkopalvelut kehittyvät voimakkaasti Viime vuosien tärkeimpiä tavoitteita on ollut palveluiden etä- ja itsenäiskäytön lisääminen. Se on tarkoittanut verkkopalveluiden ja itsepalvelun voimakasta kehittämistä. Itsepalvelua on lisätty viime vuosina ottamalla käyttöön lainausja palautusautomaatteja. Vuoden 2009 alussa viidessä toimipisteessä oli asiakkaiden käytössä itsepalvelulainaus vuoden lopussa lainausautomaatit ovat jo kymmenessä toimipisteessä. Pääkirjastossa otettiin loppuvuonna 2008 käyttöön lajitteleva kirjastoaineiston palautusautomaatti ja vastaavanlainen tullaan hankkimaan myös toiseksi suurimpaan toimipisteeseen, Vaajakosken aluekirjastoon vuoden 2009 aikana. Asiakkaita on opastettu automaattien käyttöön ja niiden käyttöastetta on saatu nostettua huomattavasti. Pääkirjaston lainoista 72 % lainataan itsepalveluna lainausautomaateilta. Luku on poikkeuksellisen 6
korkea verrattuna muihin Suomen maakuntakirjastoihin keskiarvo muissa kirjastoissa on noin 30 % molemmin puolin. Automaattien käyttöönotolla on voitu parantaa kustannustehokkuutta. Pääkirjastossa palautusautomaatin käyttöönoton vuoksi on voitu jättää täyttämättä kolme avoimeksi tullutta kirjastovirkailijan työsuhdetta (kustannusvaikutus 95 781 /vuosi). Automaattien avulla voidaan lisäksi vähentää mekaanisen työn määrää, parantaa työergonomiaa ja vapauttaa henkilökunnan aikaa vaativampaan asiakaspalveluun. Automaattien tarkoitus on myös nopeuttaa palvelua ja tehdä kirjastossa asiointi asiakkaalle joustavammaksi. Yhä useampi asiakas haluaa asioida kirjastossa internetin kautta, verkon välityksellä. Asiakaskäyntien määrä on kirjastossa viimeisen viiden vuoden aikana laskenut koko maassa, mutta verkkokäyntien määrä vastaavasti lisääntynyt voimakkaasti. Verkkokäyntien määrä ylitti fyysisten kirjastokäyntien määrän ensimmäistä kertaa Jyväskylässä viime vuonna. Käytetyimmät kirjaston verkkopalvelut ovat aineistohaku, lainojen uusimiset ja varaaminen. Myös mobiilipalveluja on tarjolla: asiakas voi saada myöhästymismuistutuksen tai ilmoituksen hänelle varatusta aineistosta tekstiviestinä tai sähköpostiin. Verkossa kirjastoa on mahdollista käyttää myös kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella: myöhään illalla ja viikonloppuisin. Palveluihin aiotaan tulevaisuudessa lisätä vuorovaikutteisia toimintoja. Kirjastojen tehokas ja taloudellinen toiminta on yhä enemmän riippuvaista uusista teknisistä sovelluksista ja nopeasta käyttöönotosta. Niiden käytön tulee olla mutkatonta ja helppoa, jotta asiakkaat lapsista ikäihmisiin voivat omaksua ne nopeasti ja vaivatta. Tässä kirjasto on onnistunut hyvin. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjaston toimipisteet Jyväskylän kaupunginkirjastoon kuuluu pääkirjasto, 2 aluekirjastoa, 10 lähikirjastoa, 2 pienkirjastoa ja 3 kirjastoautoa. Kiinteiden toimipisteiden määrä kasvoi vuodenvaihteessa 2008 2009, kun Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostivat uuden Jyväskylän kaupungin. Jyväskylän maalaiskunnan kirjastoista tuli aluekirjastoja (Vaajakoski, Palokka) ja lähikirjastoja (Tikkakoski, Vesanka); Korpilahden kunnankirjastosta tuli lähikirjasto. Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteet pysyivät ennallaan. Kirjastoautoja uudessa Jyväskylässä on yhteensä 3: entisen maalaiskunnan Aino, entisen Korpilahden Martti ja entisen kaupungin Volmari. Pienkirjastojen synty Vuonna 2005 valmistuneessa Kirjastoverkko-selvityksessä 11 esitettiin Kypärämäen ja Lohikosken lähikirjastot lakkautettaviksi vuoden 2006 ja Halssilan lähikirjasto vuoden 2007 aikana. Näistä Halssilan kirjasto toimii edelleen lähikirjastona. Jyväskylän kulttuuri- ja nuorisolautakunta päätti kokouksessaan 11 http://www3.jkl.fi/kirjasto/kirjastoverkko/selvitys.pdf 7
12.9.2006, että Lohikosken kirjasto jatkaa toimintaansa lähikirjastona, kunnes sille löydetään korvaavat tilat ja toiminta jatkuu pienkirjastona. Tätä kirjoitettaessa on tieto, että Lohikosken lähikirjasto muuttaa syksyn 2010 aikana Lohikosken koulun yhteyteen remontoitaviin tiloihin ja kirjasto jatkaa toimintaansa pienkirjastona. Kypärämäen kirjaston toiminta lähikirjastona lakkautui kesällä 2007, kun kiinteistöä kokonaisuudessaan ryhdyttiin remontoimaan. Remontin valmistuttua kevättalvella 2009 aloitti toimintansa myös Kypärämäen pienkirjasto, Jyväskylän toinen pienkirjasto. Ensimmäinen pienkirjasto oli jo ehtinyt aloittaa toimintansa Kuokkalassa syyskuussa 2008. Kypärämäen pienkirjasto Jyväskylä on toiminut pienkirjastomallin edelläkävijänä ja kehittäjänä Suomessa. Malli on herättänyt laajaa kiinnostusta ja siihen on käyty tutustumassa muista kaupungeista. Kirjastotyypit Pääkirjasto: Vapaudenkatu 39 41 - keskustassa, hyvät liikenneyhteydet ja esteetön pääsy; toimii keskustan alueen lähipalveluna - tiloiltaan riittävä: kirjasto tarjoaa kokoontumis-, ryhmätyö- ja opiskelutiloja kaupunkilaisten käytettäviksi - keskitetyt palvelut (hankinta, tietokantojen ja tietoverkkopalvelujen ylläpito, luettelointi, hallinto) - erikoistuneet toiminnot: lastenosasto, musiikkiosasto, maakuntakirjastotoiminta, lehtisalit, tietopalvelu nämä toimivat oman osaamisalueensa kehittäjinä ja koordinoijina - kokoelma on laaja ja sisältää eri aineistoja: CD-, DVD- ja CD- ROM-levyt, nuotit ja partituurit, lehdet, kirjat, erikoiskokoelmat - ylläpitää koko kirjastolaitoksen aineistovarastoa - riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa sekä keskitetysti hoidettuihin että asiakaspalvelu- ja kehittämistehtäviin - pitkä aukioloaika - monipuoliset välineet, kirjaston automaatio kehittynyttä 2 aluekirjastoa: Palokka ja Vaajakoski - toiminta-alueen väestöpohja yli 10 000 asukasta - alueellisesti selkeästi erottuva kokonaisuus kaupungin sisällä - alueellisesti keskeisellä paikalla, hyvät liikenneyhteydet, paikoitustilat ja esteetön pääsy 8
- yhteistyö alueen toimijoiden kanssa - riittävän suuri tila erilaisille toiminnoille ja kokoelmille - monipuoliset palvelut, kokoelma on laaja ja sisältää eri aineistoja: CD-, DVD- ja CD-ROM-levyt, kirjat, lehdet - riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa asiakaspalvelu- ja kehittämistehtäviin - pitkä aukioloaika - kirjaston automaatio kehittynyttä (lainaus, palautus) 10 lähikirjastoa: Halssila, Huhtasuo, Keljonkangas, Keltinmäki, Korpilahti, Kortepohja, Lohikoski, Säynätsalo, Tikkakoski ja Vesanka - paikallinen, lähellä ihmisiä, hyvät paikoitustilat, esteetön pääsy - perustoiminnot: lainaus, palautus, tiedonhaku - ammattitaitoinen henkilöstö - ko. alueen asukasryhmien mukaan profiloitunut kokoelma - mahdollistaa kaupungin muun kirjastoverkon ja valtakunnallisen kirjastoverkon käyttämisen välittämällä niistä aineistoja asiakkaille - lyhyt aukioloaika 2 pienkirjastoa: Kuokkala ja Kypärämäki - tiloiltaan 150 m² tai pienempi - rajoittunut aukioloaika, avoinna keskimäärin kolmena päivänä viikossa - kokoelma alle 10 000 nidettä - käyttäjäkunnan mukaan profiloitunut kokoelma (esim. ikääntyvät käyttäjät, lapset jne.) - itsepalvelulainaus 3 kirjastoautoa: Aino, Martti ja Volmari - liikkuva kirjasto, jonka palveluverkkoa voidaan muunnella tarpeen mukaan (laitokset, koulut, uudet asuntoalueet, muut tarpeet) - täydentää kiinteiden kirjastojen palveluverkkoa - toimii määrätyn reitin ja aikataulun puitteissa, reitit ja aikataulut muutettavissa kysynnän mukaan - turvaa kirjastopalveluja alueilla, joissa ei ole kiinteää palvelupistettä - ammattitaitoinen henkilöstö Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteet kuvailuin Pääkirjasto: osastot ja kotipalvelu Aikuistenosasto Aikuistenosasto on kaupunginkirjaston osastoista suurin. Vanhan Jyväskylän kaupunginkirjaston kokonaislainaus vuonna 2008 oli 2 114 884 lainaa, joista 65 % rekisteröitiin pääkirjastossa 12. Aikuistenosaston lainoja näistä oli 39,7 % eli 839 186 lainaa. Toimintakertomuksen mukaan koko kirjaston lainaajista 59 % eli 23 621 lainaajaa käytti pääkirjastoa. Pääkirjastossa oli viime vuonna 551 727 kävijää. 12 Kuitenkin kuntien yhteenlasketuista lainoista kaikkiaan 46 % lainattiin pääkirjastosta vuonna 2008, ks. s. 6. 9
Aikuistenosasto jakaantuu kahteen osastoon: lainausosastoon ja aikuistenosastoon. Lainausosastolla huolehditaan palautus- ja lainausautomaattien toimivuudesta, varatun aineiston käsittelystä, lainaajatietojen käsittelystä (uudet asiakkaat ja asiakastietojen päivitykset), laskutuksesta, koko kirjaston lainaustoiminnan ohjeistamisesta sekä aineiston logistiikasta kirjaston toimipisteiden kesken. Se vastaa myös Aalto-kirjastojen välisen aineistokuljetuksen organisoinnista. Lainausosastolla on 11 virkailijaa ja toiminnasta vastaava osastosihteeri. Osastoon kuuluvassa lehtilukusalissa työskentelee vakituisesti 2,5 virkailijaa. Aikuistenosasto vastaa asiakkaiden tiedonhakukysymyksiin sekä opastaa asiakkaita aineiston etsimisessä. Se ohjeistaa ja kehittää kaikissa kirjaston toimipisteissä tapahtuvaa tietopalvelua. Maakuntakirjastona Jyväskylän kaupunginkirjastolla on erityinen vastuu kokoelmansa monipuolisuudesta ja ajantasaisuudesta. Aiemmin erillisenä osastona toiminut maakuntaosasto yhdistettiin aikuistenosastoon syksyllä 2009. Aikuistenosaston tietopalvelussa työskentelevät informaatikot ja kirjastonhoitajat valitsevat sekä aikuistenosaston että kirjaston yhteiskokoelmaan tulevat aikuisten painetut ja sähköiset aineistot. He osallistuvat kokoelman arviointiin ja käytön seurantaan. Tietopalvelu pitää yllä Nelli-tiedonhakuportaalia 13 ja toimii yhteis- 13 Nelli-portaali (National Electronic Library Interface) on kansallinen kirjastojen tiedonhakujärjestelmä. Se on käytettävissä yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa sekä yleisissä kirjastoissa. työssä Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun kirjastojen kanssa. Tietopalvelu osallistuu valtakunnalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalveluun 14 sekä vastaa tiedonhaun opetuksesta ja käyttäjäkoulutuksesta. Lisäksi osaston tehtäviin kuuluu huolehtia Hallitusohjelman mukaisesti väestön verkkopalvelujen käytön opastuksesta ja aikuisten medialukutaidon lisäämisestä. Kaupungin opetuspalvelukeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan peruskoulujen 8. luokat tutustuvat pääkirjastoon ja tiedonhakuun. 14 ks. palvelusta tarkemmin http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/ periaatteet/ 10
Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto on yksi Suomen 19 maakuntakirjastosta. Maakuntakirjaston tehtävät on säädetty Kirjastoasetuksessa (1078/1998, 2 ): 1) kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua; 2) perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin; 3) tukee alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua; sekä 4) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät. Keski-Suomen maakuntakirjaston tehtäviin kuuluu toimiminen Keski-Suomen yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelukeskuksena. Kaupunginkirjaston kaukopalvelu on keskitetty pääkirjaston aikuistenosastolle. Kirjaston maakunnallisiin tehtäviin kuuluu omaa aluetta koskeva tietopalvelu ja sen kehittäminen. Keski-Suomen maakuntakokoelmaa kartutetaan säännöllisesti ja luetteloidaan kirjaston omaan kokoelmaan sekä Keski-aluetietokantaan 15. Keski-tietokantaan luetteloidaan Keski-Suomea koskevia linkkejä sekä verkkoaineistoa yhteistyössä yliopiston kirjaston kanssa. Kirjasto luetteloi keskisuomalaiset viitetietueet valtakunnalliseen Artoartikkelitietokantaan 16. Tietopalvelua kehitetään julkaisemalla alueen kirjailijoita ja toimijoita käsittelevää verkkoaineistoa. Kirjasto on mukana maakuntakirjastojen valtakunnallisessa Kitkakirjailijatietokantaprojektissa, jonka tuotoksena eri maakuntakir- 15 ks. palvelusta tarkemmin http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/keskisuomi/keskitietokanta 16 ARTO = uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta, ks. tarkemmin http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/arto.html jastoalueiden kirjailijatietokannat yhdistetään. Maakuntakirjasto perehdyttää Keski-Suomen yleisten kirjastojen henkilökuntaa kirjastoalan toimintamuotoihin, kehittämishankkeisiin ja tulevaisuuden visioihin järjestämällä yhteisiä koulutus- ja kokoustilaisuuksia. Kirjasto julkaisee neljä kertaa vuodessa verkossa ilmestyvää maakuntakirjastotiedotetta ja pitää yllä Keski-Suomen kirjastojen extranetia. Keski-Suomen maakuntakirjastoalueeseen kuuluu 23 kuntaa. Hankinta- ja luettelointiosasto Hankinta- ja luettelointiosaston tehtävänä on Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistonvalinnan ja -hankinnan organisoiminen sekä Aalto-kirjastojen yhteisen tietokannan ylläpito ja kehittäminen. Kirjastoaineiston hankinta on pääosin keskitetty hankinta- ja luettelointiosastolle. Poikkeuksena on musiikkiaineisto, jonka hankinnasta ja luetteloinnista vastaa musiikkiosasto itse. Kulloinkin tarjolla olevasta uudesta aineistosta osastolla tehdään valintalistat, jotka toimitetaan sähköisesti eri osastoille ja toimipisteisiin aineistonvalintaa varten. Valmiit hankintapäätökset kootaan tilauksiksi ja lähetetään hankintapaikkoihin. Saapuva aineisto sekä laskut tarkastetaan, ja laskut lähetetään tiliöitäviksi ja maksettaviksi. Kun saapunut aineisto on dokumentoitu tietokantaan, se tarroitetaan ja toimitetaan käyttövalmiina osastoille ja kirjastoihin. 11
Vuonna 2009 osasto käsitellee noin 37 000 kirjaa, 3 000 CDlevyä ja 1 600 DVD-levyä. Osasto vastaa myös kirja-aineiston korjauksesta. Hankitusta aineistosta tehdään viikoittain uutuusluettelo, joka on selailtavissa kirjaston verkkosivuilla: http://www3.jkl.fi/kirjasto/uutuus/uutuus.htm Aalto-tietokannan ylläpito ja kehittäminen: Aineisto luetteloidaan Aalto-yhteisjärjestelmän kokoelmatietokantaan. Hankintavaiheessa aineistosta tallennetaan tietokantaan lyhyt kuvaus, jonka perusteella asiakkaiden on mahdollista tehdä aineistoon varauksia heti, kun hankittavat nimekkeet ja niiden tilaukset on tallennettu. Kun aineisto on saapunut, hankintavaiheessa tehtyä lyhyttä tietuetta tarkennetaan ja laajennetaan sekä lisätään aineiston luokkatunnus ja asiasanat. Tietokanta mahdollistaa asiakaspalvelun (tiedonhaun, aineistonhallinnan ja lainauksen) omassa kirjastossa ja Aalto-kirjastoissa sekä toimii myös muiden kirjastojen apuvälineenä maailmanlaajuisesti. Se on vapaasti käytettävissä osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/. Lasten- ja nuortenosasto Lasten- ja nuortenosastolta lainataan yli 300 000 lainaa vuodessa. Pääkirjastoon tullaan perhekunnittain lukemaan, viihtymään ja hakemaan sellaista aineistoa, mitä lähikirjastoissa ei ole saatavissa. Lasten- ja nuortenosastolla työskentelee osastonjohtajan lisäksi kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija ja osa-aikainen kirjastovirkailija sekä yleensä kaksi harjoittelijaa. Osaston vakituinen henkilökunta vastaa koululaisten luokkakäyneistä, tapahtumien ja näyttelyiden järjestämisestä, nettisivujen päivityksestä sekä aineiston valinnasta, hankinnasta ja poistoista. Osasto järjestää kaikkiin kaupunginkirjaston toimipisteisiin lasten ja nuorten tapahtumia, valikoi ulkopuoliset sadunkertojat satutunneille ja sopii kiertävien teatteriesitysten aikataulut. Yhteistyötä tehdään kaupungin kulttuuritoimen ja Keski-Suomen muiden kirjastojen kanssa. Toiminta koulujen kanssa on säännöllistä. Kouluille tiedotetaan kirjaston tapahtumista ja luokkia kutsutaan kirjastonkäytönopetukseen. Vuonna 2008 lasten- ja nuortenosastolla kävi 44 luokkaa ja tuhat oppilasta opettelemassa kirjastonkäyttöä. Lukudiplomi on koulun ja kirjaston yhteinen projekti. Osasto päivittää vuosittain luokkakohtaiset kirjalistat ja ylläpitää Lukudiplomin nettisivuja. Päiväkotien kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä. Päiväkotiryhmät vierailevat kirjastossa ja kirjasto kokoaa päiväkodeille siirtolainakokoelmia. Viime vuonna lastenosastolla vieraili 20 päiväkotiryhmää ja 350 lasta. Musiikkiosasto Musiikkiosaston kokoelmat sisältävät musiikkia ja musiikkikirjallisuutta yhteensä yli 60 000 julkaisua, joista noin puolet on CDäänilevyjä. Lainojen määrä on ollut koko 2000-luvun yli 200 000 12
lainaa vuosittain (2008 n. 235 000) eikä internet ja sen käyttö musiikin jakelukanavana ole toistaiseksi aiheuttanut käyttöluvuissa huomattavaa laskua. Musiikkiosasto vastaa koko kirjaston musiikkiaineiston hankinnasta ja dokumentoinnista sekä käsittelee vuodessa yli 5 000 uutta julkaisua. Uusia nimekkeitä luetteloidaan vuosittain noin 3 000 se vastaa vajaata puolta Suomen markkinoille vuosittain ilmestyvästä tarjonnasta. Osastolla työskentelee 4 kirjastonhoitajaa ja 1,6 kirjastovirkailijaa. Osasto huolehtii musiikkikirjastotyöhön liittyvästä opastuksesta ja koulutuksesta maakuntakirjaston toimialueella ja Aaltokirjastojen yhteistyössä osallistuen koulutustilaisuuksien järjestämiseen ja huolehtimalla yhteisten käytäntöjen sopimisesta. Vaajakosken aluekirjastossa musiikkikirjastotyöhön keskittyy informaatikko, joka vastaa alue- ja lähikirjastoverkon musiikkiaineiston valinnasta, musiikin siirto- ja varastokokoelmasta ja osallistuu kaikkeen musiikkikirjastotoimintaan liittyvään päätöksentekoon. Yhteistyötä muiden Jyväskylän musiikkikirjastojen kanssa on harjoitettu jo pitkään mm. kirjastojen profiilien mukaisessa kokoelmien valinnassa ja sopimalla yhteisesti monista käytänteistä. Kirjastoauto-osasto Uuden Jyväskylän alueella (maapinta-ala yli 1 200 m²) liikennöi kolme kirjastoautoa: Aino, hankintavuosi 2005, Martti, hankintavuosi 2009 ja Volmari, hankintavuosi 1992. Volmari korvataan Kirjastoauto Martti loppuvuodesta 2009 uudella kirjastoautolla. Kirjastoautoilla on yhteensä 192 pysäkkiä (2008 maalaiskunnassa 74, Korpilahdella 63, Jyväskylässä 55). Palveluverkoston piirissä on muun muassa 17 päiväkotia, 32 koulua ja toistakymmentä erityisesti iäkkäille ihmisille kohdennettua pysäkkiä (esim. palvelukodit, päiväkeskukset, invaliditalot). Kirjastoautojen yhteislainamäärä vuonna 2008 oli 300 000. Kirjastoautot täydentävät kaupunkilaisten tasa-arvoisten lähipalveluiden toteutumista osana kaupungin kirjastoverkkoa opetusministeriön antaman saavutettavuussuosituksen mukaisesti (2 km kiinteästä kirjastosta tai 1 km kirjastoautopysäkistä). 13
Liikkuvana yksikkönä kirjastoauto pystyy joustavasti muuttamaan kulkureittejään palvelutarpeiden mukaan. Alueellisen tasa-arvon takaamisen lisäksi kirjastoautot pyrkivät kohdentamaan palvelunsa lasten, ikäihmisten ja erityiskohderyhmien tarpeita vastaaviksi. Uuden Jyväskylän alueella on yli 30 koulupysäkkiä sekä useita päiväkotipysäkkejä. Pysäkkiaikaa on järjestetty myös palvelutalojen, päiväkeskusten ja vammaiskoulujen tarpeisiin. Näitä päiväpysäkkejä käyttävät myös pienten lasten vanhemmat ja perhepäivähoitajat. Koska kirjaston kotipalvelua (ks. kuvaus) ei tällä hetkellä ole mahdollista lisätä, onkin tärkeää aktivoida ikäihmiset neljän seinän sisältä omatoimisiksi kirjastonkäyttäjiksi. Tässä lähipalveluna toimivalla kirjastoautopalvelulla on keskeinen ja liikuntarajoitteistenkin asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioittava roolinsa. Tulevina vuosina yhteiskunnan ikärakenteen muutoksen seurauksena hakeutuvan palvelun tarve tulee Jyväskylässäkin kasvamaan. Väestökehityksen muutokset, uudet asuinalueet ja kaavoitusratkaisut sekä asukkaiden ja yhteistyökumppanien toivomukset synnyttävät muutostarpeita kirjastoverkkoon. Tähän kirjastoautotoiminnalla onkin annettavaa: se on kustannustehokas, reitit ovat muuteltavissa ja kokoelmat sovitettavissa asiakkaiden erilaisten tarpeiden mukaan. Henkilökuntaa osastolla on osastonjohtajan lisäksi informaatikko, 2 kirjastovirkailijaa, 2 kirjastoautonkuljettaja-virkailijaa ja 3 kirjastoautonkuljettajaa. Kotipalvelu Kirjaston kotipalvelulla tarkoitetaan kirjastoaineiston toimittamista asiakkaalle kotiin tai siihen rinnastettavaan paikkaan, esimerkiksi palveluasuntoon. Kotipalvelu on tarkoitettu niille jyväskyläläisille asiakkaille, jotka eivät esimerkiksi vamman, sairauden tai korkean iän vuoksi voi itse asioida kirjastossa. Kotipalvelu on asiakkaille maksutonta. Aktiivisia asiakkaita on 30 35, määrää ei tällä hetkellä ole mahdollista kasvattaa. Kotipalvelutoiminnasta vastaa kirjastovirkailija. Alue-, lähi- ja pienkirjastot Halssila Halssilan lähikirjasto sijaitsee pääkirjaston ja Vaajakosken välissä, välimatkaa pääkirjastoon on 3,8 kilometriä. Halssilan kirjastoa käyttävät Halssilan, Jyskän, Väinölän, Jokivarren ja Kuokkalanpellon asukkaat. Kirjastossa työskentelee kirjastonjohtaja ja 1,4 kirjastovirkailijaa. Kirjasto on Halssilan koulun kanssa samassa pihapiirissä ja yhteistyö koulun kanssa on vireää. Vuonna 2008 Halssilan kirjasto oli lähikirjastoista aktiivisin kirjastokäytön opetuksen antaja: 34 opetuskertaa, yhteensä 565 oppilasta. Koululuokat käyttävät kirjastoa säännöllisesti kahden kolmen viikon välein. Koulujen kirjastokäynnit tehdään aamupäivisin, ennen kirjaston aukaisemista. Ryhmien ja luokkien käynnit lisäävät lukuvuoden aikaista kirjaston käyttöaikaa. 14
Aukioloaikoina kirjastoa käytetään tavallisen lähikirjaston lailla. Perheet voivat asioida yhdessä: aikuiset voivat seurailla lastenosastolla olevan lapsen touhuja, kun kirjastotila on hallittavissa silmäyksellä. Huhtasuo Huhtasuon lähikirjasto on 30 vuotta sitten perustettu lähiökirjasto, matkaa pääkirjastoon on 5,3 kilometriä. Kirjastossa työskentelee kirjastonjohtaja ja 1,4 kirjastovirkailijaa. Samassa kiinteistössä kirjaston kanssa toimii kaupungin nuorisotila. Alkutaipaleellaan kirjasto oli nuorten perheiden kirjasto. Tätä nykyä Huhtasuolla asuu noin 8 600 asukasta, näistä noin 700 maahanmuuttajia, liki neljännes koko kaupungin osuudesta. Lapsiperheiden määrä on taas kääntynyt varovaiseen nousuun. Huhtasuon lähikirjasto Kirjaston toiminnassa tämä näkyy siten, että lastenkirjallisuuden lainaus on lisääntynyt ja kirjastossa järjestetyt yleisötilaisuudet ovat olleet suosittuja. Esimerkkinä yleisötilaisuuksista mainittakoon 2008 2009 järjestetty Studia generalia -luentosarja Pahasta, jossa kolme kaikkiaan kuudesta luennosta pidettiin Huhtasuon kirjastossa. Huhtasuon kirjaston kokoelman muodostamisessa on painotettu aikuisten viihdekirjallisuutta. Tietokirjallisuuden painopisteet ovat olleet historiassa, kodinhoidossa ja elämänhallinnassa. Huhtasuolle on hankittu filosofian ja matematiikan aineistoa myös muiden toimipisteiden käytettäväksi. Jyväskylän ammattiopiston läheisyyden vuoksi ruoka-, juoma- ja palvelukirjallisuutta on hankittu tavanomaista enemmän. Keljonkangas Keljonkankaan lähikirjastosta matkaa pääkirjastoon on 6,7 kilometriä. Kirjasto sijaitsee Keljonkankaan palvelukeskuksessa, samassa rakennuksessa on seurakunnan Neulaskodin tilat. Alueella asuu lapsiperheitä ja uusien asuntoalueiden (Kaijanlampi ja Sarvivuori) myötä lapsilainaajien määrä on kasvanut. Kirjastossa käydään yhdessä koko perheen kanssa ja lehtisali on ahkerassa käytössä. Toiminta Neulaskodin ja kirjaston välillä on tiivistä. Neulaskodilla kokoontuva musiikkileikkikoulu tuo sekin asiakkaita kirjastoon. Kirjaston, alueen päiväkodit ja perhepäivähoitajat toimivat yhteistyössä. Päiväkodit sekä perhepäivähoitajat lapsineen tekevät kirjastovierailuja, joilla tutustutaan kirjastoon ja luetaan sa- 15
tuja. Kirjastossa järjestetään viikoittaisia satutunteja syksyisin ja keväisin. Keljonkankaan koulun kanssa kirjastolla on hyvin aktiivista yhteistyötä. Vuosittain tehtävällä koulun ja kirjaston välisellä yhteistyösuunnitelmalla on varmistettu, että kaikki oppilaat saavat tiedonhaun perustaidot ja oppivat käyttämään kirjastoa. Syksyisin koululla on järjestetty kirjavinkkaustapahtuma, missä kirjasto on mukana. Lukuvuonna 2008 2009 jaettiin kaikkiaan 266 diplomia. Keljonkankaan ja Säynätsalon kirjastoilla on yhteinen kirjastonjohtaja ja tämän lisäksi kirjastoissa työskentelee yhteensä 2,6 kirjastovirkailijaa (Keljonkangas 1,6 htv, Säynätsalo 2,0 htv). Keltinmäki Vuonna 1983 avattu Keltinmäen lähikirjasto sijaitsee Keltinmäen muiden palvelujen tuntumassa. Matkaa pääkirjastoon on 3,8 kilometriä. Kirjasto palvelee pääasiassa Keltinmäen, Mäyrämäen, Mustalammen ja Myllyjärven alueiden asukkaita. Kirjasto toimii 375 m²:n tilassa, jossa on erillinen, rauhallinen käsikirjasto-lukutila. Asiakkaiden käytössä on kaksi nettikonetta ja kopiokone. Kirjastorakennuksen alakerrassa on Keltinmäen nuoriso- ja asukastila, jossa järjestetään myös koululaisten koulupäivän jälkeistä iltapäivätoimintaa. Kirjastoa vastapäätä toimii Keltinmäen päiväkeskus. Keltinmäen lähikirjasto palvelee kirjaston vieressä sijaitsevan Keltinmäen alakoulun oppilaita samoin kuin kolmea alueella sijaitsevaa päiväkotia ja alueen perhepäivähoitajia hankkimalla kokoelmaan monipuolisesti lastenkirjallisuutta ja antamalla kirjastonkäytön opetusta. Kirjastossa järjestettävät satutunnit ja lasten tilaisuukset ovat suosittuja. Korpilahti Korpilahden lähikirjasto sijaitsee maaseututaajamassa, keskellä kylää. Matkaa pääkirjastoon on 29,3 kilometriä. Kirjasto on rakennettu korkealle mäelle koulun läheisyyteen, mutta pääsee muuttamaan keskellä taajamaa oleviin entisen kunnanviraston remontoituihin tiloihin vuodenvaihteessa 2009 2010. Kirjastossa on kolme vakituista työntekijää: kirjastonjohtaja ja kaksi kirjastovirkailijaa. Korpilahden alueella liikennöivän kirjastoauton talli on kirjaston yhteydessä ja siten myös kirjastoautonkuljettaja-virkailijan toimipiste on Korpilahden lähikirjastossa. Viereisen koulukeskuksen oppilaista erityisesti alakoulun 1 2 luokat sekä erityisluokka käyttävät kirjastoa viikoittain, muut luokat satunnaisesti. Päiväkotiryhmiä käy kerran kuussa. Kirjastossa järjestetyt lastentapahtumat ovat olleet suosittuja. Aikuisille suunnattu Kirjapiiri on kerännyt pienen, mutta sitäkin aktiivisemman ryhmän. Kortepohja Kortepohjan lähikirjasto on Jyväskylän lähikirjastoista suurin. Matkaa pääkirjastoon on 2,9 kilometriä. Kirjaston asiakkaita ovat aikuiset, opiskelijat ja lapset. Alueella on myös useita vam- 16