Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

Samankaltaiset tiedostot
TuhkaTie - hankkeen tuloksia

Näin pidät yksityistiesi

ARVO-TUHKA: Tuhkarakentamisen ympäristövaikutukset

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke

Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Metsätiet kuntoon Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätien perusparannuksen vaatimuksia

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Metsäteiden kuntoinventointi ja metsätierekisteri

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste InfraRYL Suodatinkankaat

Kokemuksia metsätien kuntokartoituksesta ja perusparannuksen tulevaisuus?

YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITO JA HIUKAN PERUSPARANTAMSESTA

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa

Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen

Kuivatussuunnittelu. Miten vähäliikenteisiä teitä ylläpidetään taloudellisesti? Seminaari Helsinki Taina Rantanen Sito Tampere oy

URN: NBN:fi-fe

LISÄÄNTYNYT PINTAKELIRIKKO YHÄ SUUREMPI ONGELMA MITEN SORATIE KUIVATETAAN?

Kuljetuskelpoisuusluokitus

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

Kunnossapidon hoitosopimuksella kunnan hoidossa olevat yksityistiet, Kittilä

UUMA-inventaari. VT4 429/ (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI

TIEHÖYLÄN ROOLI TEIDEN KUNNOSSAPIDOSSA

Tierasitukset tieverkossa HCT- ja muiden puunkuljetusyhdistelmien vaikutusten vertailu. Veikko Pekkala

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli Ylinen Vammala Tyrisevän yksityistie Tiekunta Vammala TARJOUSPYYNTÖ

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KASAVUORENTIE Katusuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Liikenneviraston ohjeita 11/2016. Yksityisteiden valtionavustukset

Ajankohtaisia erityiskysymyksiä

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Yksityisteiden sillat mahdollisuudet hyödyntää puuta Puuta infrarakenteisiin- seminaari/työpaja

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

Digiroad metsätietiedon jakelualustana. Marko Keisala, Suomen metsäkeskus

VAAJREJVTb/\JuJ. g 7-1EL/ Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen. Tielaitos. Suositus yhtenäisestä käytännöstä tielaitoksessa. Kunnossapidon ohjaus

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

HCT-kuljetukset. Pirjo Venäläinen Metsätehon iltapäiväseminaari

14341 Sivu- ja niskaojat

Metsäteiden talvikunnossapito

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kestävän metsätalouden rahoitus metsäteille. Kati Kontinen, Tapio Oy

Kipsitien koerakenteet

Korjausvelkaohjelma

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma

Suunnitelman esittely Suunnitelmassa esitetään toimenpiteiksi: maantien (M1) parantaminen, jää edelleen sorapintaiseksi

Missä kunnossa metsätie on?

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

RAK Computational Geotechnics

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Toteuta unelmiesi laituri!

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

RIIHIMÄKI, HUHTIMONMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Metsätien rakentamisnormi päivitetään mikä muuttuu?

VÄHÄN ASIAA TIEKUNNAN TOIMINNASTA

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

-lpvlq PHWVlWLHNRNHLVVD Nl\WHWWlYlQ VHRVWXKNDQ VLVlOWlPLHQ DLQHLGHQ KXXKWRXWXPLQHQ /XRQQRQYDUD MD ELRWDORXGHQ WXWNLPXV

Tukien pääperiaatteita

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

S=300 S=600 S=120 S=300 S=120 S= R=50. R=20 R=20 R=22 Sr Sr Sr Sr Sr Sr R=15

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

PEHKO-projekti Hoidon ja ylläpidon alueurakat Kemi ja Karstula

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Päällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat. Väyläviraston julkaisuja 16/2019

Kelirikkoaikaisen puunkuljetuksen haasteet

MISTÄ KORJAUSVELKA KOOSTUU JA MITEN SE SAATAISIIN POISTETTUA

TALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen

Ratalinja Tampere-Orivesi, eteläinen raide (raide 2) sekä Oriveden ratapiha vaihteiden V503-V505 alue sekä raide R532.

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA REIJO KIUKAS

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Muokkausmenetelmän valinta

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu Jari Marjeta, projektipäällikkö

Transkriptio:

Raportti 1(12) Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018 Tuhkatiehankkeen yleiskuvaus Tapion, Aalto-Yliopiston, Suomen metsäkeskuksen ja Keski-Suomen ELY:n yhteishankkeessa vuosina 2011 2014 testattiin metsäteiden tuhkarakenteiden vaikutuksia ympäristöön sekä teiden kantavuuteen ja toimivuuteen. Koejärjestelyinä olivat kahdeksantoista koealaa eli 200-300 metrin koetien pätkää neljällä metsätiellä Karstulassa.

Raportti 2(12) Koealoilla metsäteiden päällysrakennevaihtoehtoina olivat erilaiset peittämättömät kalliomurskeen ja puuntuhkan seokset sekä tiivistetty ja murskeella peitetty massiivituhkapatja. Tuhkamurskeseoksissa käytettiin eri murskeen raekoon ja tuhkapitoisuuden yhdistelmiä. Jokaista raekoosta oli myös pelkällä murskeella tehdyt kontrollikoealat. Koejärjestelyt on tarkemmin esitetty alla olevassa taulukossa. Maa- Pituus m laji Käsittely luokka 1 HkMr 250 Seospäällysrakenne 0-31,5 mm murske + tuhka 30 paino-% 2 HkMr 200 Seospäällysrakenne 0-31,5 mm murske + tuhka 30 p-% 3 HkMr 250 Seospäällysrakenne 0-31,5 mm murske + tuhka 30 p-% 4 HkMr 230 Kontrollikoeala murske 0-31,5 mm + tuhka 0 5 HkMr 260 Seospäällysrakenne 0-31,5 mm murske + tuhka 15 p-% 6 HkMr 220 Seospäällysrakenne 0-31,5 mm murske + tuhka 15 p-% 7 HkMr 250 Seospäällysrakenne 0-31,5 mm murske + tuhka 15 p-% 8 SrMr 280 Massiivirakenne Tuhka 50 p-% + Murske 0-63 mm ja 0-31,5 mm 9 HkMr 260 Seospäällysrakenne Murske 0-63 mm, 0-31,5 mm + tuhka 50 p-% 10 HkMr 200 Kontrollikoeala Murske 0-63 mm, 0-31,5 mm + tuhka 0 11 HkMr 300 Massiivirakenne Tuhka 50 p-% + Murske 0-63 mm ja 0-31,5 mm 12 SrMr 250 Kontrollikoeala Murske 0-16 mm + tuhka 0 13 SrMr 220 Seospäällysrakenne 0-16 mm murske + tuhka 30 p-% 14 HkMr 300 Seospäällysrakenne 0-16 mm murske + tuhka 30 p-% 15 SrMr 200 Seospäällysrakenne 0-16 mm murske + tuhka 30 p-% 16 HkMr 200 Seospäällysrakenne 0-16 mm murske + tuhka 15 p-% 17 HkMr 240 Seospäällysrakenne 0-16 mm murske + tuhka 15 p-% 18 HkMr 300 Seospäällysrakenne 0-16 mm murske+ tuhka 15 p-% Koeteiltä mitattiin raskasmetallien valumia kolmen vuoden aikana koealojen viereen asennetuista pohjavesikaivoista ja sivuojien pintavesistä otetuista vesinäyteitä sekä tien rungon alle kairatuista maanäytteitä. Teiden kantavuutta mitattiin kolmen vuoden ajan KUAB -pudotuspainolaitteella tehdyillä yhteensä viidellä kantavuusmittauskerralla.

Raportti 3(12) Analysoiduissa pohja- ja pintavesissä tai maanäytteissä ei kolmen vuoden aikana havaittu nousseita raskasmetallipitoisuuksia. Kantavuusmittauksissa tuhkarakenteet antoivat keskimäärin korkeampia kantavuuslukemia kuin kontrollikoealat. KUAB-laitteelle mitattujen metsäteiden päällysrakenteen kantavuuksissa on aina otettava huomioon myös pohjamaan vaikutus kantavuuteen, koska metsätien runko rakennetaan aina paikallisesta, sivuojasta kaivetuista maa-aineksista. Näiden vaikutus päällysrakenteen kantavuuteen oli vaikea vakioida koejärjestelyissä. Toinen koeteiden kantavuuteen ja toimivuuteen vaikuttava tekijä on, ettei normaalista metsätien perusparannuksesta poiketen teiden sivuojia perattu päällysrakennekerrosten ajon yhteydessä. Tällä pyrittiin eliminoimaan ojien kaivusta mahdollisesti aiheutuvat mitattavien haitta-aineiden valumat. Ojien perkaamattomuus näkyykin eräiden koealojen urautumisena ja matalina kantavuuslukuina. Vihurinahontie, Koealat 1-7, UPM ja yksityismaita - UPM on ajanut neljän vuoden aikana tiellä puuta n. 2900 m3, josta puolet talvella ja puolet kesällä - Tien käyttäjien haastatteluissa tietä on pidetty kantavana ja tuhkatien olevan toimiva konsepti. - Tien sivuojia ei perattu tuhkamurskepinnan ajon yhteydessä, koska ei haluttu häiritä valumamittauksia. Tämä on aiheuttanut paikoitellen kantavuusongelmia ja urautumista - Paikoittain 2-8 cm uria, joten tie kannattaisi lanata Koeala 1. 250 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-31,5 mm + tuhka 30 paino-%) - Koealla on alavia tien kohtia, jossa kuivatus ei ole kunnossa - Miltei koko koealan matkalla 5-7 cm syviä uria. - lanaustarvetta - Koeala sijaitsee tien alussa, joten koealan kautta on ajettu paljon puuta - 25 metrin välein tehdyn viiden mittauskerran (6/2012, 8/2012, 6/2013, 9/2013 ja 7/2014 keskikantavuus 43.6 Mpa. (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa).

Raportti 4(12) Koeala 2. 200 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-31,5 mm + tuhka 30 paino-%) - Kuivatus huonossa kunnossa - Raiteet 5-6 cm. Pintaan on jäänyt kevyenkin ajoneuvon renkaan jälki ajettaessa tien ollessa pehmeä, ilmeisesti kelirikon aikana - Koko 20 cm päällysrakennekerros on hyvin lanattavaa ja on lanauksen tarpeessa - Viiden mittauskerran keskikantavuus 43.6 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa) Koeala 3. 250 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-31,5 mm + tuhka 30 paino-%) - Kuivatus kohtalaisessa kunnossa - Urasyvyys n. 4 cm, tie on lanauksen tarpeessa - Viiden mittauskerran keskikantavuus 50 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa)

Raportti 5(12) Koeala 4. 230 m (Murske 0-31,5 mm 100 %, kontrollikoeala) - Kuivatus kunnossa - Tie ja sen pinta näyttää silmävaraisesti tarkasteltuna kantavalta. - Urasyvyys 2-3 cm - Viiden mittauskerran keskikantavuus 41,6 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa) Koeala 5. 260 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-31,5 mm + tuhka 15 paino-%) - Ylempänä olevana tie näyttää silmämääräisesti kantavalta - Ylempänä olevalla kohdalla urasyvyys 2-3 cm - Alavammassa kohdassa rummun ja hirvitornin paikkeilla oli selviä paripyörän painumia 5-6 cm - Tässäkin selvitään lanaamalla - Viiden mittauskerran keskikantavuus 50,2 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa)

Raportti 6(12) Koeala 6. 220 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-31,5 mm + tuhka 15 paino-%) - Kuivatus välttävässä kunnossa - Painumat 3-8 cm, lanaustarvetta - Viiden mittauskerran keskikantavuus 74,1 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa) Koeala 7. 250 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-31,5 mm + tuhka 15 paino-%) - Kuivatus kunnossa, korkea tien runko - Pinta halkeillut kuivuudessa - Tien keskikohta on ollut niin pehmeä, että siinä näkyy selvästi eläinten jälkien painaumia - Urat n. 3 cm - Viiden mittauskerran keskikantavuus 48.1 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa)

Raportti 7(12) Koniharjun tiestö, Koealat 8-16, Metsähallitus Koeala 8. 280 m (30 cm tiivistetty tuhkakerros, päällä murske 0-63 mm+murske 0-31,5 mm) - Kuivatus kunnossa - Tie näyttää silmämääräisesti vankalta ja on pitänyt hyvin muotonsa, ei uria, puuta kuljetettu 250 m3 talvella - Viiden mittauskerran keskikantavuus 80,3 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa) Koeala 9. 260 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-31,5 ja 0-63 mm + tuhka 50 p-%) - Ojat huonossa kunnossa - Tasainen, puunkuljetukset 50 m3 talvella - Tien pinta sammaloitunut - Viiden mittauskerran keskikantavuus 98.6 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa)

Raportti 8(12) Koeala 10. 200 m (Murske 0,63mm + 0-31,5 mm, 100 %, kontrollikoeala) - Silmämääräisesti tarkasteluna kantavan näköinen rakenne - Ei uria, ei puunkuljetuksia - Ojat hyvässä kunnossa - Viiden mittauskerran keskikantavuus 74,0 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa) Koeala 11. 300 m (30 cm tiivistetty massiivituhka, Murske 0-63 mm, Murske 0-31,5 mm) - Massiivituhkapatja on tiivistetty Ecolanin rakeistetusta tuhkasta - Kuivatus kunnossa - Ei uria mutta paikoin epätasaisuutta, puunkuljetukset 650 m3 kesällä, 600 m3 talvella - Rakeisena pysynyt tuhkakerros on puristumassa pintaan ja ulos reunoista - Karkea murske tulossa kulutuskerroksen läpi pintaan - Viiden mittauskerran keskikantavuus 54,8 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa)

Raportti 9(12) Koeala 12. 250 m (Kalliomurske 0-16 mm 100 %, kontrollikoeala) - Kuivatus kunnossa - Silmävaraisesti tarkasteltuna jämäkkä tie, puuta kuljetettu 300 m3 kesällä - Viiden mittauskerran keskikantavuus 60.1 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa) Koeala 13. 220 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-16 mm + tuhka 30 p-%) - Hyväkuntoinen tie, puuta kuljetettu 160 m3 kesällä - Ojat hyvässä kunnossa, mutta vesoittuneet - Paikoin ilmeisesti epätasaisesti sekoittunut murskeseos - Viiden mittauskerran keskikantavuus 82,1 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa)

Raportti 10(12) Koeala 14. 300 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-16 mm + tuhka 30 p-%) - Tie hyvässä kunnossa, puuta kuljetettu 160 m3 kesällä - Kohtalaiset ojat - Viiden mittauskerran keskikantavuus 69,0 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa) Koeala 15. 200 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-16 mm + tuhka 30 p-%) - Tien kunto hyvä, ei puunkuljetuksia - Ojat alavilla kohdilla riittämättömät ja vesakoituneet - Kantavammalla kohdalla oja riittää - Viiden mittauskerran keskikantavuus 70,1 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa)

Raportti 11(12) Koeala 16. 240 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-16 mm + tuhka 15 p-%) - Matalaa raidetta 2-3 cm, puuta kuljetettu 350 m3 kesällä ja 650 m3 talvella - Ojat kohtalaisessa kunnossa - Viiden mittauskerran keskikantavuus 106,7 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa) Kaijantie, Koealat 17-18, kaksikaistainen yksityistie Koeala 17. 240 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-16 mm + tuhka 15 p-%) - Erittäin vankka kaksikaistainen tie - Hyvässä kunnossa, Metsähallituksen puunkuljetus 1000 m3 kesällä ja 300 m 3 talvella - Tie lanattu, hyvä lanausjälki - Kuivatus kunnossa - Viiden mittauskerran keskikantavuus 145,0 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa)

Raportti 12(12) Koeala 18. 300 m (Peittämätön murskeseos: kalliomurske 0-16 mm + tuhka 15 p-%) - Erittäin vankka kaksikaistainen tie - Hyvässä kunnossa - Tie lanattu, hyvä lanausjälki - Kuivatus kunnossa - Viiden mittauskerran keskikantavuus 132,5 Mpa (Metsäteiden tavoitekantavuus on 60-70 Mpa)