SOSIAALITOIMI Toiminta-ajatus ja taloudelliset tavoitteet Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä arjen turvallisuutta järjestämällä ja tuottamalla laadukkaita sekä kustannustehokkaita palveluja. Sosiaalitoimi vastaa kuntalaisten palvelutarpeisiin asiakaslähtöisesti ja joustavasti kehittäen palveluja toimivaksi kokonaisuudeksi eri yhteistyötahojen kanssa. Taloudellisena tavoitteena on perusturvan kustannusten hillitseminen suhteessa kunnan kokonaistalouden resursseihin. Toiminnan kehittäminen ja muutosten ennakointi tähtää ajanmukaisiin ja kustannustehokkaisiin rakenteisiin ja palveluratkaisuihin. Strategiset tavoitteet Väestön ikääntyminen asettaa haasteita koko palvelutuotannolle. Painopisteinä käytäntöjä kehitettäessä ovat varhainen ennakointi, uudet toimintamallit, hyvinvointiteknologian käyttöönotto ja yhteistyön tiivistäminen yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointiteknologian käyttöönottoa kehitetään maakunnallisessa hankkeessa. Ikäihmisten palveluissa vahvistetaan erityisesti kotihoitoa ja muita kotiin annettavia palveluja ja tämä nostaa kotihoidon kustannuksia aikaisempaan verrattuna. Asumis- ja hoivapaikkatarve selvitetään vuoden 2016 aikana ja luovutaan tarpeettomista kiinteistöistä. Tehdään tiivistä yhteistyötä seututerveyskeskuksen kanssa perusterveydenhuollon kanssa kustannusten nousun hillitsemiseksi ja kustannusten leikkaamiseksi. Varhaisen tuen onnistuminen edellyttää tiivistä hallintokuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan uusia yhteistyön toimintamalleja ja uudenlaisia palveluratkaisuja, joita ovat mm. laitoshoitoa kevyemmät asumispalveluratkaisut, kuntouttavan työotteen juurruttaminen kaikkiin palveluihin sekä palvelusetelin käyttöönotto ja hoivayrittäjyyden edistäminen. Perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Mielenterveyspalvelut sekä mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen ovat siirtyneet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian vastuualueen järjestämiksi. Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Terveydenhuolto- ja vanhuspalvelulain sekä sosiaalihuoltolain lainsäädännön tuomat muutokset huomioidaan palvelutuotannossa. Kunnanhallituksen nimeämä nuorten ohjaus- ja palveluverkosto edistää nuorten hyvinvointia. Joutsan kunta on saanut valtionapua etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajan toimintaan. Nuorten ennaltaehkäisevän toiminnan tehostamiseksi liityttiin vuonna 2014 Nuorisotakuun kuntakokeiluun mikä jatkuu edelleen. Valtuustokausittain tehtävä sähköinen laaja hyvinvointikertomus on vahvistettu kunnanvaltuustossa 8.6.2015 ja siihen asetettuja tavoitteita arvioidaan vuosittain ja tavoitteiden saavuttaminen huomioidaan palvelutuotannossa. Sivu 1 / 17
Sosiaali- ja terveystoimen integraatiota vahvistetaan edelleen vuonna 2016. Yhteistyön keskeisiä alueita ovat hoidonporrastuksen kehittäminen sosiaali- ja terveystoimen kesken, päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelustrategian ja lastensuojelusuunnitelman mukainen yhteistyö sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittäminen. Tavoitteena on myös hyvinvointikertomuksen tavoitteiden jalkauttaminen. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti Keski-Suomen yhteiseen sosiaali- ja terveydenhuollon integraation valmisteluun. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön on tullut lukuisia muutoksia 1.1.2015 alkaen. mm. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan 1.4.2015 alkaen, mutta lain kotipalvelua koskevat pykälät ovat tulleet sovellettaviksi jo 1.1.2015 lukien. 1.4.2015 on tullut voimaan ja sovellettaviksi myös olennaisia muutoksia muuhun lainsäädäntöön, mm. lastensuojelu- ja terveydenhoitolakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä lapsen elatuksesta annettuun lakiin, johon siirtyivät säännökset kunnan oikeudesta käyttää lapsen puhevaltaa elatusapua koskevassa asiassa. Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisista sosiaalipalveluista on ns. määrärahasidonnaisia palveluja, joiden myöntämisessä kunta voi käyttää harkintaa. Myös näiden palvelujen myöntämisen pitää kuitenkin aina perustua yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, eikä mitään asiakasryhmää voida sulkea palvelun piiristä kunnan ohjeistuksen perusteella. Pienten lasten ja heidän perheiden ennaltaehkäisevien palvelujen tukemiseksi on palkattu perhetyöntekijä ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun perhetyöntekijän kanssa. Uuden sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan lapsiperheelle on järjestettävä välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista laissa mainittujen syiden vuoksi. Kotipalvelua on järjestettävä yleisenä perhepalveluna. Myös lastensuojelun asiakkailla on vastaava oikeus kotipalvelun saamiseen. Vuoden 2016 talousarviossa on varaus lapsiperheiden kotipalvelun järjestämiseksi. Liikkumista tukevina palveluina uuden sosiaalihuoltolain mukaan järjestetään: 1) julkisten liikennevälineiden käytön ohjausta ja ohjattua harjoittelua 2) saattajapalvelua 3) ryhmäkuljetuksia 4) korvataan taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset 5) muulla soveltuvalla tavalla. 1.8.2015 kunnassa käynnistyi henkilökuljetusten kehittämishanke, mihin palkattiin kuljetussuunnittelija. Kustannuksista 50 % saadaan valtionavustuksena Keski-Suomen ELY keskukselta. Eri hallintokuntien (mm. koulukuljetukset, SHL:n, VPL:n) kuljetustarpeiden käsittely yhtenä kokonaisuutena tarkoittaa mm. tiedonhallintaa, suunnittelua, hankintaa ja seurantaa. Tämän kokonaisuuden selvittämiseksi ja kuljetussuunnittelijan tueksi on perustettu työryhmä, koostuen niistä henkilöistä, jotka ovat hallintokuntansa henkilökuljetuksia järjestäneet sekä luottamushenkilöistä. Tavoitteena on, että kuljetukset hoituvat mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti käytössä olevia kuljetuskapasiteetteja hyödyntäen. Seuraavan henkilökuljetusten hankintakilpailutuksen valmistelu ja toteutus on vuoden 2016 aikana, joten hankkeen jatkorahoitus vuodella 2016 tulee varmistaa talousarviossa. Liikuntatoimi järjestää ikäihmisille ennaltaehkäisevänä toimena uimahallivuoroja ja ohjattua vesivoimistelua Leivonmäellä. Lisäksi Seniorikeskuksen yhteydessä toimiva kuntosali on erilaisten ryhmien ja ikäihmisten käytössä kaikille yli 65 -vuotiaille joutsalaisille. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon palvelujen optimoimiseksi. Lisäksi käynnistetään yhteistyö seututerveyskeskuksen Joutsan yksikön kanssa henkilöstön työnvaihdosta. Sivu 2 / 17
Vanhuspalveluiden koko henkilökunnalle järjestetään laajamittainen työyhteisön kehittämis- ja työnohjausprosessi. SOSIAALITOIMEN HALLINTO Sosiaalitoimen hallintoon kuuluvat lautakunnan sekä peruspalvelujohtajan (50 %), kanslistin (50 %) ja toimistosihteerin (80 %) toimintakulut. SOSIAALITYÖ SOSIAALITYÖNTEKIJÄT Sosiaalityössä tavoitteena on vastata asiakkaan tuentarpeeseen sosiaalitakuun mukaisesti. Toimeentulotukilain, vammaispalvelulain, lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain asettamien vaatimusten mukaisesti asiakkaan tuen tarve on otettava käsittelyyn seitsemän arkipäivän aikana. Sosiaalityössä on johtava sosiaalityöntekijä, vastuualueena lastensuojelu ja lastenvalvojan tehtävät, vammaispalvelut sekä johtavan sosiaalityöntekijän tehtävät, yksi sosiaalityöntekijä, vastuualueena aikuissosiaalityö sekä toinen sosiaalityöntekijä, jonka vastuualueena on koulukuraattorin tehtävät. Molempien sosiaalityöntekijöiden vastuualueena on yhdennetty sosiaalityö, johon kuuluvat mm. lastensuojelun ja toimeentulotuen tehtävät. Lisäksi sosiaalitoimiston henkilökuntaan kuuluvat lastensuojelun perhetyöntekijä ja kesällä 2015 valittu toinen perhetyöntekijä, jonka työ painottuu ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Sosiaalityön talousarvioon on varattu sosiaalityöntekijöiden palkka- ym. kulujen lisäksi sosiaalipäivystyksen, poliisin sosiaalityön, Jyvässeudun kriisikeskus Mobilen kriisipäivystyksen ja etupäivystyksen kustannukset, ensi- ja turvakodin, sosiaaliasiamiehen ja sosiaalialan kehittämiskeskuksen (Kosken) asiakaspalveluiden ostojen kustannukset Joutsan perusturvaan kohdistuen. Perusturva ostaa perheneuvolan palveluja Jyväskylän perheneuvolalta ja sijaishuoltoyksikön palveluja Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköltä sekä virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen Jyväskylän kaupungilta. Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus on vireillä, jonka muutokset huomioidaan toiminnassa. Sosiaalihuoltolain uudistamisen lisäksi uudistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntöä. Isoimmat uudistukset tulevat vammais-, päihde- ja perhehoitoa sekä työtoimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön. Pienempiä tarkistuksia tulee mm. lastensuojelua ja toimeentulotukea ohjaavaan lainsäädäntöön. Strategiset tavoitteet Toiminnalla vaikutetaan ennen kaikkea väestön sosiaaliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä toimintakykyyn ja osallisuuteen. Hyvinvoinnin edistämisellä vähennetään eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnan painopisteenä ovat hyvinvoinnin tuottaminen huomioiden kuntalaisten tuentarpeet. Asiakkaiden voimavaroja vahvistetaan ja tuetaan arjen sujumista. Toiminnan tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Avohuollon tukitoimilla, perhekeskeisellä työllä ja riittävien tukiverkostojen sekä sijaishuollon avulla tuetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoin- Sivu 3 / 17
tia ja toimintakykyä. Lisäksi toiminnalla puututaan lähisuhde- ja perheväkivaltaan, äkillisiin kriisitilanteisiin, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja asumisen epäkohtiin. Lastensuojelun määräaikojen toteutumista seuraavat tiedonkeruujärjestelmät on käytössä. Pro Consona sosiaalityön tietojärjestelmässä on määräaikoja seuraava tilasto-osio mikä helpottaa mm. aluehallintovirastolle säännöllisesti tehtävän raportoinnin tekemisessä. Vastuuhenkilö: Johtava sosiaalityöntekijä Tuotekuvaus: Sosiaalityön tunti Yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä asiakkaiden tukeminen omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä mm. toimeentulotuen, päihdehuollon, vammaispalvelun, lastensuojelun kuntouttavan työtoiminnan ja lastenvalvojan toimenpiteiden avulla. LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Lastensuojelulain (417/2007) mukaan kunnan on turvattava lapselle oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tarjottava perheelle ja muille huoltajille riittävä tuki lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lasten ja perheiden palvelut koostuvat lastensuojelun perhetyöstä, avohuollon tukitoimenpiteistä, kasvatus- ja perheneuvonnan, lapsiperheiden kotipalvelun ja sijaishuollon palveluista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty valtuustokaudelle 2013 2016. Tulevana toimintakautena seurataan lasten ja nuorten tilannetta ja hyvinvointia sekä suunnitelmien toteutumista. Kunnanhallitus on nimennyt nuorisolain mukaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston työryhmän, joka edistää nuorten hyvinvointia. Lastensuojelulain tärkeimmät tavoitteet ovat mm. tuen ja avun tarjoaminen varhaisessa vaiheessa, lasten osallisuuden vahvistaminen sekä viranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen. Lastensuojelussa on käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Sijaishuoltoa on järjestettävä viivytyksettä silloin, kun se lapsen edun kannalta on tarpeen. Lastensuojelulain mukaan lapsi ja nuori pitää ensisijaisesti sijoittaa perheeseen. Kustannusten lisääntyminen johtuu lainsäädännön muutoksista, perhekuntoutusten sekä ammatillisten perhekotien vuorokausihintojen kalleudesta. Lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijän on tavattava lasta henkilökohtaisesti ja lapsen asiakassuunnitelmaan tulee kirjata, kuinka usein tapaamiset toteutetaan. Sivu 4 / 17
Perhetyö Perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide. Perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan mm. tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Vahvuutta vanhemmuuteen toiminnan aloittaminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa suunniteltiin ehkäisevänä lastensuojelullisena työnä lapsiperheiden ryhmäohjausta. Tarkoituksena on järjestää perheryhmäohjausta vauvaperheille sekä perheille, joissa on pieniä lapsia. Perheryhmä kokoontuu noin 10 kertaa. Perheryhmiin olisi hyvä saada osallistumaan molemmat vanhemmat. Sen vuoksi ryhmien kokoontumisaikojen tulisi olla sellaisia, että myös työssäkäyvät vanhemmat voivat niihin osallistua. Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää Vahvuutta vanhemmuuteen ohjaajakoulutusta. Koulutus on tarkoitettu lapsi- ja perhetyön ammattilaisille, joilla on sosiaali-, terveystai kasvatusalan ammattitutkinto. Lisäksi edellytetään kokemusta perheiden tai vanhempien kanssa työskentelystä ja ryhmien ohjaamisesta. Syksyllä 2015 alkava koulutus kestää noin vuoden. Siihen kuuluu lähiopetusta (4 pv), perheryhmäohjausta sekä syventäviä koulutuspäiviä (3 pv). Koulutuksen hinta on 750 euroa/osallistuja. Hinta sisältää koulutusmateriaalit ja MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmäohjaajan oppaan (vauvaperheryhmä) tai Lapsi mielessä vanhempainryhmän ohjaajan oppaan (ryhmä taaperoiden vanhemmille). Koulutukseen pitäisi hakeutua neljä henkilöä, jolloin toimintaan saadaan mukaan kaksi työparia. Perusturvalautakunta on tehnyt jo päätöksen, jonka mukaan toiminnan kustannuksiin voidaan käyttää rahastovaroja. Jos toiminta jää pysyväksi toiminnaksi, ei aloituskoulutuksesta tule enempää kuluja. Työntekijöistä tällä hetkellä koulutukseen halukkaita ovat molemmat perhetyöntekijät ja yksi sosiaalityöntekijä, ei ketään neuvolasta tai terveydenhoidosta toistaiseksi. Ryhmien vetäminen ilta-aikaan noin 10 kertaa/vuosi sitoo työntekijöiden työaikaa. Koulutus jakautuu syksyyn 2015 (4 pv) ja 2016 (3 pv), yhteensä seitsemän koulutuspäivää/työntekijä. Mikäli tähän toimintaa ei saada mukaan puuttuvaa työparia, se ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Koululaisten päivätoiminta Vuonna 2015 on Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti käynnistetty koululaisten päivätoiminta kesä-heinäkuun ajaksi. Toiminta on tarkoitettu lähinnä alakoululaisille arkipäivisin klo 9-15 välisenä aikana. Toimintaympäristönä on urheilukenttä ja liikuntahallin sekä yhtenäiskoulun alue. Käytännön toiminnasta vastaa ohjaaja ja kaksi apuohjaajaa. Toiminta painottuu leikkiin ja liikuntaan pääosin ulkona. Tarvittaessa liikuntahalli ja koulun tilat ovat käytössä, jos toiminta siirretään esim. sateen vuoksi sisätiloihin. Päivän ohjelmaan kuuluu lounas. Yhtä ohjaajaa kohti lapsia ryhmässä voi olla enintään 10 ja lapsiryhmissä kerrallaan 30 lasta. Yhtenäiskoulun vakuutus kattaa koululaisten päivätoiminnan myös kesäaikaan. Sivu 5 / 17
Toimintaa on kokeiltu kesällä 2015 ja sitä on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina, jos kokemukset osoittavat toiminnan hyväksi. Tarkoituksena on tukea lapsiperheiden arkea, mikä on erityisen tärkeää työssäkäyvien vanhempien perheissä. Muuten lapset joutuisivat olemaan yksin kotona vanhempien ollessa töissä. Kesätoiminta on maksullista, maksu on 20 euroa/vko joutsalaisilta lapsilta. Ulkopaikkakuntalaisia lapsia voidaan ottaa ryhmään, mikäli ryhmässä on tilaa, eikä se aiheuta lisäkustannuksia. Ulkokuntalaisten lasten maksu 30 euroa/viikko. Toimintaan on vuonna 2015 käytetty rahastovaroja, joiden käytöstä on erilliset määräykset. Jos toiminta vakinaistetaan, se voidaan ottaa huomioon jatkossa talousarviossa. Perheretki kesällä Jatketaan perhetyön ja lastensuojelun asiakasperheille järjestettävän perheretken järjestämistä. Vuonna 2013 ja 2015 retki järjestettiin Tykkimäen huvipuistoon ja vuonna 2014 Linnanmäelle. Retkiin osallistuneita on ollut 20-30 henkilöä. Kustannukset on maksettu rahastovaroista perusturvalautakunnan päätöksen mukaisesti. Kustannuksiin sisältyvät rannekkeet, ruokailu ja bussimatkat perille. Kasvatus- ja perheneuvonta Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Lasten sijaishuolto Elokuussa 2015 jälkihuollossa oli 12 lasta, sijoitettuna yhdeksän (9) lasta, joista kuusi (6) perhehoidossa. Uudet sijoitukset pyritään järjestämään perhehoitona. AIKUISSOSIAALITYÖ Aikuissosiaalityö on aikuisille suunnattua, suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä. Tavoitteena on asiakkaan kuntoutumisen ja elämänhallinnan edistäminen. Aikuissosiaalityö keskittyy aikuisten ongelmatilanteisiin, erityisesti työttömyyteen, talouteen, päihteisiin, mielenterveyteen sekä laajemmin elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin. Aikuissosiaalityö sisältää mm. toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työhön aktivoinnin, päihdehuollon sekä kotouttamistyön. TyöVarikko 1.3.2012 Joutsan TyöVarikon toiminta on vakinaistettu kunnan omaksi toiminnaksi ja sinne on palkattu vastaava työ- ja yksilövalmentaja sekä työvalmentaja. Toiminnan tavoitteena on tukea pitkäaikaistyöttömien arjen hallintaa ja vahvistaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan paikallisesti yhdessä muiden viranomaisten ja yritysten kanssa. TyöVarikon talousarviossa on velvoitetyöllistettävien palkkauskustannukset. TyöVarikolla on tällä hetkellä kaksi palkattua työntekijää, kaksi palkkatuella olevaa työntekijää ja yksi velvoitetyöllistetty työntekijä. TyöVarikon talousarvioon on palkkakulujen lisäksi lisätty asiantuntijapalvelut ja rakennusmateriaalikulut. Sivu 6 / 17
Nykyisillä työntekijäresursseilla TyöVarikko pystyy tarjoamaan vuosittain noin 30 pitkäaikaistyöttömälle valmennuspaikan. Palkkaamalla työllisyysvaroin yksi työntekijä lisää, pystytään TyöVarikolle ottamaan vuosittain noin 40 valmennettavaa. Nuorten Työpaja Nuorten Työpaja -hanke jatkaa toimintaansa tulevana toimintakautena Joutsan TyöVarikon yhteydessä. Nuorten Työpaja -hanke sai jatkorahoitusta 30 000 ajalle 1.7.2015-30.6.2016. Toiminnan tavoitteena on vastata nuorten yhteiskuntatakuun tuomiin haasteisiin yhteistyössä etsivän nuorisotyön sekä muiden nuorisotyötoimijoiden kanssa. Valmennusmenetelminä ovat yksilö-, ryhmä- ja työvalmennus sekä starttivalmennus, joka on tarkoitettu haasteellisemmassa asemassa oleville nuorille. Nuorten Työpajalla on yksi hankerahalla palkattu työntekijä. Joutsan kunnassa kokoontuu nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen työryhmä, jossa arvioidaan työpajatoimintaa ja suunnitellaan etsivän nuorisotyön toimintaa sekä muuta nuorille suunnattua toimintaa. Nuorisotakuun kuntakokeilu Joutsan kunta on mukana valtakunnallisessa nuorisotakuun kuntakokeilussa ja on laatinut sitä varten oman mallin. Mallin mukaan paikalliset toimijat (Nuorten työpaja, etsivä nuorisotyöntekijä ja yksi sosiaalityöntekijä) toimivat tiiviissä yhteistyössä selvittääkseen nuorten tilannetta. Asiakkaaksi voivat ohjautua koulunsa keskeyttäneet, työttömät, ym. nuoret. Työtä tehdään yhteistyössä TE -toimiston ja TYP -järjestelmän kanssa. Malli on vasta muotoutumassa. Koulutukset ovat menossa TYP:n ja Jyväskylän kaupungin sekä nuorisotakuun valtakunnallisen kuntakokeilun järjestäminä. Joutsan paikalliset toimijat osallistuvat koulutuksiin, osin Jyväskylässä ja osin nettikoulutuksina. Päihdehuolto Vahvistetaan ehkäisevää päihdetyötä ja varhaista puuttumista avohuollossa. Lisäksi tuetaan yksilöä päihdekierteen katkaisemisessa sekä normaalin päihteettömän arjen ja elämänhallinnan saavuttamisessa. Osallistutaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden seudulliseen kehittämiseen. Osallistutaan yhteistyössä terveysja koulutoimen järjestämään Päihdeputki tempaukseen valtakunnallisella päihdetyön viikolla. Polikliininen päihdehuolto: Päihdesairaanhoitaja Timo Ervastilta ostetaan päihdetyön avovastaanottotoimintaa yksi (1) päivä viikossa. Päihdeongelmaisten laitoshoitoa ostetaan 1-2 henkilölle. Jyväskylän a-klinikalta ostetaan käyntejä satunnaisesti. Perusturvalautakunta hankkii päihde- ja mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa avustamalla Joutsan päiväkeskusyhdistys ry:tä Opintolan vuokrakustannuksissa. Sivu 7 / 17
Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Mielenterveysongelmaisten hoivaa ja asumispalveluja järjestetään Palvelukoti Leivossa seitsemälle joutsalaiselle ja asumispalveluja kahdelle sekä yhdelle kehitysvammahuollon asiakkaalle ja yhdelle vammaispalvelujen asiakkaalle. Vastuuhenkilö: Johtava sosiaalityöntekijä VANHUSTEN PALVELUT Strategiset tavoitteet Kuntastrategian tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista noin 91-92 % asuu kotona tai palveluasunnoissa, tehostetussa palveluasumisessa 6-7 %, omaishoidontuen piirissä 6-7 % ja säännöllisen kotihoidon piirissä olisi 13-14 %. Valtakunnallinen tavoite on, että vain 2-3 % ikäihmisistä asuisi laitoksissa. Vuoden 2015 alusta lukien tuli voimaan lakiuudistus, minkä mukaan iäkkään henkilön palveluntarpeeseen vastataan pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito on turvattava ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelukeskus Jousessa kehitetään toiminta- ja hoivakulttuuria, ikäihmisen itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta tukevaksi sekä toimintakykyä ylläpitäväksi toiminnaksi. Ikäihmisen arjen rikastuttaminen ja kotona asumisen tunteen lisääminen ovat keskeisiä asioita laadukkaan hoivan ja huolenpidon toteuttamisessa. Asumispalvelujen myötä ikäihmisten palvelustrategian tavoitteiden mukaisesti laitospaikkojen vähentäminen on toteutunut. Palvelukeskus Huuponhovissa on pitkäaikaisessa laitoshoidossa 10 asiakasta ja lyhytaikaista kuntouttavaa hoitoa tarjotaan kuudelle (6) asiakkaalle kerrallaan. Tarkoituksena on, että luonnollisten muutosten kautta vuoteen 2016 mennessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olisi 3-4 henkilöä ja lyhytaikaista kuntouttavaa laitoshoitoa vahvistetaan. Vanhuspalveluissa kehitetään matalan kynnyksen palveluohjausta, jossa tavoitteena on palvelujen helppo ja nopea saatavuus. Palveluihin ohjautumisen kriteereillä varmistetaan, että oikea ihminen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vanhuspalvelujen sähköistä kirjaamista vahvistetaan edelleen ja toimintaprosesseja sujuvoitetaan hyödyntämällä olemassa olevia tietojärjestelmiä tehokkaammin. Vuoden 2014 lopussa ja 2015 alkupuolella käyttöönotetun toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan tukea kotihoidon keskinäistä työnjakoa ja reititystä. Järjestelmän käyttö tasoittaa palvelun ruuhkahuippuja ja tehtävien jakautumista. Tehostetun kotihoidon rinnalla kartoitetaan yöpartiotoiminnan tarve ja mahdollisuus. Seniorikeskuksen toiminta jatkuu. Toiminta sisältää 75 vuotiaiden ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Jatkossa on tarkoitus toteuttaa ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä myös 80 - ja 85 -vuotiaille. Seniorikeskuksen toiminnassa korostuu ikäihmisten palveluohjaus, kuntosalitoiminta ja erilaiset ryhmätoiminnot (mm. muistion- Sivu 8 / 17
gelmista kärsivien tukeminen). Toiminta tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen, sosiaaliseen osallistumiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Vanhuspalvelulain mukaiset sijoitukset tehostettuun palveluasumiseen, valvottuun palveluasumiseen sekä laitoshoitoon arvioidaan palveluohjausryhmässä. Lisäksi työryhmä käsittelee ikääntyneiden asumiseen ja lyhytaikaiseen hoitoon liittyvät hakemukset ja sijoitukset. Ikääntyneen henkilön asumispalveluhakemuksen käsittelyprosessista Joutsan kunnassa laaditaan yksityiskohtainen kuvaus ja vuokaavio, mitkä tullaan käsittelemään ja hyväksymään perusturvalautakunnassa. VANHUSTEN ASUMISPALVELUT Vanhusten asumispalvelut sisältävät ostopalveluna seututerveyskeskuksen sairaalassa ja kunnan omana toimintana Palvelukeskus Huuponhovissa toteutettavan laitoshoidon, tehostetun palveluasumisen Palvelukeskus Jousessa ja Kirkkokankaalla olevan palveluasumisen. Lisäksi vanhusten palveluasumiseen kuuluu yksityisiltä ostettava palvelu. Asumispalveluiden henkilökunta muodostuu sairaanhoitajien ja lähihoitajien toteuttamasta hoitotyöstä sekä laitoshuoltajien tarjoamista tukipalveluista. Henkilöstömitoituksessa otetaan huomioon hoitotyön mitoitukselle asetetut suositukset. Kliinistä osaamista vahvistetaan muuttamalla vapautuvia laitoshuoltajien työsuhteita lähihoitajan ja sairaanhoitajan työsuhteiksi. Osaamisen vahvistamiseksi työntekijöitä velvoitetaan osallistumaan täydennyskoulutukseen (minimi 3 päivää/vuosi) sekä kehittämään osaltaan hoitoyön laatua. Täydennyskoulutuksia järjestetään pääsääntöisesti koko henkilökunnan yhteisinä koulutuksina. Lisäksi hoitohenkilöstön osaamisen vahvistamisen keinona käytetään työnvaihtoa eri toimintayksiköiden kesken. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota hakijan suorittamaan täydennyskoulutukseen ja osaamistasoon ikälain suositusten mukaisesti. Henkilökunnalle järjestetään hoiva- ja hoitotyön kirkastamiseksi yhteistä työyhteisökonsultaatiota ja työnohjausta. Ikäihmisten asumispalveluja kehitetään asiakaslähtöiseksi, ottamalla huomioon asiakkaan mielipiteet ja itsemääräämisoikeus. Asumispalveluissa toteutettavaa hoitotyötä tullaan kehittämään sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen, vanhuspalvelulain ja käypä hoito -suositusten mukaiseksi. Asumispalveluissa kehitetään toimintamalli ikäihmisten muistisairauksien ennakointiin ja päihdeongelmien hallintaan. Asumispalveluihin ohjaavan palveluohjaustyöryhmän kokoonpanoa ja toimintaa tullaan muuttamaan niin, että asumispalvelupäätöksien perusteet sisältävät asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin ennen ja jälkeen lyhytaikaisjakson sekä moniammatillisen hoitotyön näkemyksen. Palvelutarpeenarviointi tulee perustua asiakkaan hoidolliseen tarpeeseen. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toteuttamisessa sekä lyhytaikaishoitojakson tavoitteiden ja ajankohdan asettamisessa vastuu on kotiutushoitajalla. Laitoshoito, Palvelukeskus Huuponhovi Terveyskeskussairaalan pitkäaikaista laitoshoitoa ostetaan 1-2 paikkaa henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista laitoshoitoa lääketieteellisin perustein sairaalassa. Sivu 9 / 17
Tämän lisäksi laitoshoitoa järjestetään Palvelukeskus Huuponhovissa. Pitkäaikaishoitoa tarjotaan asiakkaille, jotka eivät palvelutarpeen arvioinnin perusteella pysty asumaan tehostetussa palveluasumisessa. Huuponhovissa on käytössä 16 laitospaikkaa, joista 1-3 voidaan käyttää lyhytaikaishoidon tarpeeseen. Lyhytaikaishoitoa kehitetään niin, että asukkailla on hoitosuunnitelmassa asetetut tavoitteet lyhytaikaishoidolle ja tavoitteiden saavuttaminen on arvioitu asukkaan lyhytaikaishoidon päättymisen jälkeen tehtävässä yhteenvedossa. Tuotekuvaus: Palvelukeskus Huuponhovi on tarkoitettu niille vanhuksille ja pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista tukea kuntoutumiseen, sairaanhoitoa ja hoivaa. Huoneet ovat yhden tai kahden asukkaan huoneita. Laitoshoito sisältää kuntoutuksen, sairaanhoidon, ravinnon, lääkkeet, asumisen ja hoivan. Vastuuhenkilö: Asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies Mäntypirtti Huuponhovin välittömässä yhteydessä toimii Mäntypirtti, jonka toiminta on tehostettua palveluasumista. Palveluja tuotetaan sinne Palvelukeskus Huuponhovista 24/7. Mäntypirtin valvotun palveluasumisen hoitopäivä Mäntypirtin asukkaina on henkilöitä, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Asiakas maksaa asiakasmaksun, asumiskustannukset (vuokra, vesi, sähkö), aterioinnin, vaatehuollon, siivouksen, turvapalvelun sekä lääkehoitonsa itse. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään asiakkaan tarvitsema hoito ja palvelut. Tehostettu palveluasuminen, Palvelukeskus Jousi Palvelukeskus Jousessa on käytössä tehostettuun palveluasumiseen 34 huonetta. Asukas maksaa vuokran, hoivamaksun, ateriat, lääkkeet, turvamaksun, vaatehuollon ja siivouksen. Omahoitaja tekee asukkaalleen hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asukkaan ja hänen läheisensä kanssa, joka tarkistetaan puolivuosittain tai tarpeen niin vaatiessa. Lisäksi asukkaan jokapäiväistä hoitoa ohjaa hoitosuunnitelma. Säännöllisiä ja toistuvia lyhytaikaisasiakkaita on lyhytaikaisjaksopaikoilla, joita on käytössä kolmessa huoneessa yhteensä viisi paikkaa. Lisäksi lyhytaikaispaikat vastaavat akuuttiin tarpeeseen mm. omaishoitajien jakamisen tukemiseen ja ei lääketieteellistä hoitoa tarvitsevaan kuntoutustarpeeseen. Lisäksi osastolta otetaan asiakkaita suunnitellusti palvelutarpeenarviointiin. Lyhytaikaishoitoa kehitetään erityisesti hoitotyön suunnitelmien osalta. Lyhytaikaisasiakkaille pyritään tekemään kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, joka kattaa sekä kotona asumisjaksot ja lyhytaikaishoidon jaksot. Tämä tukee asiakkaiden hoidon jatkuvuutta, tavoitteellista toimintaa ja palvelee asiakasta paremmin. Vastuuhenkilö: Asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies Sivu 10 / 17
Tuotekuvaus: Tehostetun palveluasumisen hoitopäivä. Palveluasumisen hoitopäivä sisältää asukkaan päivittäisen hoivan, terveyden- ja sairaanhoidon sekä toimintakyvyn tukemisen kuntouttavalla työotteella. Asiakas maksaa erikseen hoivan, lääkkeet, asumiskustannukset (vuokra, vesi, sähkö), ravinnon, vaatehuollon, siivouksen, tarvikkeet ja turvapalvelun. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään asiakkaan tarvitsema hoito ja palvelut. Valvottu palveluasuminen, Kirkkokangas Kirkkokangas sisältää kahdeksanpaikkaisen palvelutalon, sen läheisyydessä olevan pihapiirin asunnot sekä yhteisöasumisen mahdollistavan huoneiston. Kirkkokankaalla tehtävästä hoitotyöstä vastaa kotihoidon työntekijät. Kirkkokankaan kahdeksanpaikkainen palvelutalo on valvotun palveluasumisen yksikkö, jossa henkilökunta työskentelee klo 7-21 päivittäin. Pihapiirissä on yhteisöasumiseen tarkoitettu koti, jossa on asumismahdollisuus kolmelle asukkaalle. Asukkailla on käytössä yöaikainen kulunvalvonta ja turvapuhelin. Kirkkokankaan palvelutalon toiminta tukee pihapiirin asukkaiden selviytymistä ja toimintakykyä. Asukkailla on mahdollisuus saada apua ja tukea, sekä niin halutessaan, osallistua palvelutalon virikkeelliseen toimintaan. Valvotun palveluasumisen toiminnassa tullaan vahvistamaan asukkaiden yksilöllistä hoitoa niin, että kaikille asukkaille on päivittäistä hoitoa ohjaava hoitosuunnitelma. Asukkaiden yksilöllisen ja kuntouttavan hoitotyön toteuttamista pyritään tukemaan sillä, että kaikilla siellä työskentelevillä on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattitutkinto. Kirkkokankaan valvotun palveluasumisen hoitopäivä Kirkkokankaan palvelutalon asukkaina on henkilöitä, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Henkilökunta on paikalla klo 7-21 ja yöaikaan asukkailla on käytössä turvapuhelin ja kulunvalvonta. Asiakas maksaa erikseen hoivan, lääkkeet, asumiskustannukset (vuokra, vesi, sähkö), ravinnon, vaatehuollon, siivouksen tarvikkeet ja turvapalvelut. OSTOPALVELUNA TOTEUTETTAVAT ASUMISPALVELUT Muistisairaille asiakkaille ostetaan 11 hoivapaikkaa Joutsan Palvelukotiyhdistyksen ryhmäkodista. Hoitopaikkojen ostamisen määrä perustuu 1997 tehtyyn sopimukseen. Hoivakoti Pajulinnusta ostetaan 3 hoivapaikkaa. Ostopalvelupaikkoja tarkastellaan vuosittain. Ikääntyvien perhehoitoon pyritään löytämään halukkaita. Vastuuhenkilö: Asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies Sivu 11 / 17
KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT Kuntastrategian tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista noin 91-92 % asuu kotona tai palveluasunnoissa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olisi 13-14 % sekä omaishoidontuen piirissä 6-7 %. Ikäihmisten palveluissa korostuu erityisesti palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus. Arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Yli 75-vuotiaiden sekä ylintä hoitotukea saavien osalta arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä henkilön tai hänen omaisen/läheisen tai laillisen edustajan yhteydenotosta. Palveluohjauksessa asiakasta/läheistä informoidaan eri palvelujen vaihtoehdoista. Palveluihin ohjautumisen kriteerit ja kotihoidon toiminnan sisältöä päivitetään, jolla varmistetaan, että oikea ihminen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sähköistä kirjaamista vahvistetaan edelleen ja toimintaprosesseja sujuvoitetaan hyödyntämällä olemassa olevia tietojärjestelmiä tehokkaammin. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla seurataan ruuhkahuippuja ja tehtävien jakautumista sekä henkilöstön riittävyyttä. Kotihoidon tavoitteena on turvata ikääntyvien kuntalaisten itsenäinen selviytyminen omassa kodissaan. Kotiin annettavilla palveluilla mahdollistetaan asiakkaan toimintakyvyn säilyminen omatoimisuutta tukien. Kotihoitoon nimetään vastaava sairaanhoitaja, joka toimii kotihoidon ohjaajan sijaisena sekä vastaa hoidollisen työn kehittämisestä ja päivittäisen työn järjestelyistä. Henkilöstöstä siirretään kodinhoitaja lapsiperhetyöhön ja hänen tilalleen palkataan lähihoitaja. Henkilöstölle aloitetaan työnohjaus, yhteisöllisyyden, työhyvinvoinnin ja ammatillisen kasvun lisäämiseksi. Kotihoidon asiakkaiden selviytymistä omissa kodeissaan tukevat kotihoidon tukipalvelut kuten kuljetus-, ateria-, kylvetys- ja siivouspalvelut, vaatehuolto, turvapuhelinjärjestelmät, lumityöapu, sotainvalidien ja veteraanien siivouspalvelu. KOTIHOITO Kotihoidon asiakkaaksi tullaan hakemuksen ja palvelutarpeen arvioinnin kautta. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat säännöllisen kotihoidon asiakkaita. Asiakasvalintojen pohjana käytetään kotihoidon toiminnalle asetettuja kriteereitä. Kotihoidon henkilöstön tehtävänä on turvata asiakkaan kotona tapahtuva sairaanhoito, hoiva ja huolenpidon tarve sekä terveydentilan seuranta. Asiakkaiden terveydentilasta henkilöstö konsultoi tarvittaessa lääkärin kanssa. Lääkehoito toteutetaan koneellisena annosjakeluna, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Säännöllinen kotihoito pohjautuu jokaiselle asiakkaalle tehtävään hoitoja palvelusuunnitelmaan. Vastuuhenkilö: Kotihoidon esimies TUKIPALVELUT Asiakasta tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla. Mikäli tukipalvelut ovat kuitenkin riittämättömiä turvaamaan asiakkaan kotona selviytymistä, tarjotaan asiakkaalle muita kotihoidon palveluita. Sivu 12 / 17
Tukipalvelut sisältävät ateriapalvelun, turvapalvelun, sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun sekä sotainvalidien ja veteraanien palvelut. Vastuuhenkilö: Kotihoidon esimies Ateriapalvelu Ateriapalvelun tavoitteena on tukea ikääntyneiden asiakkaiden selviytymistä kotona ja huolehtia riittävästä päivittäisestä ravinnon saannista. Ateriapalvelujen kuljetukset ja jakaminen ostetaan ostopalveluna. Palvelu sisältää aterian, pakkausmateriaalin ja kuljetuksen. Siivousapu Ostopalveluna hankitaan siivouspalvelua sotainvalideille, joiden haitta-aste on vähintään 20 %. Näistä Valtiokonttori korvaa kunnalle aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Kunnan järjestämään veteraanien siivouspalveluun ovat oikeutettuja rintamaveteraanitunnuksen omaavat henkilöt. Siivouksesta asiakkaalta on peritty 7 euron omavastuu. Lisäksi valtio myöntää rintamaveteraaneille erillisiä määrärahoja avopalveluihin. Hoivatyö Ostopalveluna ostettua hoitotyötä vaativissa hoitotilanteissa ja työajan sijoittuessa yöaikaan tai ilta- ja viikonloppuun, kun vakituista henkilöstöä on rajoitetusti työssä. Kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelun ohjeistus on päivitetty. Kuljetukset järjestetään pääsääntöisesti kyläkunnilta ja Joutsan taajamassa yhteiskuljetuksin ns. kimppakyyteinä. SENIORITOIMINTA Seniorikeskuksen toiminta painottuu ikääntyvien palveluohjaukseen, ennaltaehkäiseviin terveystarkastuksiin ja kotikäynteihin, jotka tukevat ja edistävät kotona asuvien ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja itsenäistä toimintakykyä. Seniorikeskuksessa työskentelee moniammatillinen tiimi, joka koordinoi ikääntyvien ennaltaehkäisevää työtä kunnassamme. Seniorikeskus toimii Joutsassa maanantaista torstaihin ja sen tarkoituksena on tukea kotona asuvia ikääntyneitä sekä omaishoitajia erilaisilla toiminnallisilla ryhmillä. Vastuuhenkilö: Kotihoidon esimies Seniorikeskuspäivä Seniorikeskustoiminta kohdistuu selkeästi kotona asuville ikääntyville henkilöille. Toiminta sisältää toimintakykyä ylläpitävää ryhmätoimintaa (mm. muistiongelmista kärsivien tukeminen), kuntosali- ja viriketoiminnan, sairaanhoidon, hygienian, aterioinnin ja kuljetuksen. Toiminta tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen, sosiaaliseen osallistumiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Sivu 13 / 17
Ennaltaehkäisevät terveystarkastukset Ennaltaehkäiseviin terveystarkastuksiin kutsutaan ikäryhmittäin 75- vuotiaat ja sitä ikääntyneimmät henkilöt viiden vuoden välein. Terveystarkastus sisältää ennakoivan terveyskyselyn, toimintakykytestit, terveysneuvonnan ja palveluohjauksen. Jatkossa on tarkoitus toteuttaa ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä myös 80 - ja 85 -vuotiaille. OMAISHOIDONTUKI Omaishoidontuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Varaudutaan maksamaan omaishoidontukea keskimäärin 38 henkilölle. Vastuuhenkilö: Kotihoidon esimies VAMMAISTEN PALVELUT Vammaisten palvelujen tavoitteena on turvata vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja edistää vammaisen henkilön mielekästä elämää yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Kehitysvammahuollon palvelut perustuvat lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta, jonka tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito. Lakeihin tulee muutoksia lähivuosina, luultavammin 2017, jolloin vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki on tarkoitus sovittaa yhdeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi. Omina toimintayksikköinä kunnassa toimii Toimintakeskus Helperi, joka tuottaa työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Asumisyksikkö Rutjakka tuottaa oman kunnan asumispalveluja asuntolassa ja tukiasunnoissa vakituisesti asuville ja myös lyhytaikaisasukkaille. Kehitysvammapalvelujen asiakkaat ikääntyvät, asuvat yksin jne., joten entistä useampi tarvitsee monipuolista tukea päivittäiseen elämiseensä, mm. asumispalvelujen tarve on lisääntynyt. Niille asiakkaille, joille oman kunnan tuottamat palvelut eivät riitä, hankitaan asumis- ja muut palvelut ostopalveluna. Koska erimuotoisten, omassa kunnassa tuotettavien asumispalvelujen sekä pitkäaikaisen että lyhytaikaisen asumisen tarve lisääntyy vuosi vuodelta, on niiden järjestämiseen paneuduttava ja laadittava suunnitelma vuoden 2016 aikana. Keskeistä on, että toiminnot ja palvelut järjestetään asianmukaisesti ja tehokkaasti lähipalveluihin pyrkien. Asiakkaiden tarvitsema tuki/ palvelut perustuvat palvelusuunnitelmaan, joka tarkistetaan määräajoin. TOIMINTAKESKUS HELPERI Toimintakeskus Helperi tuottaa työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille, joille on tavoitteena tarjota päivätoimintaa nykyistä enemmän. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleville tarjotaan edelleen työmahdollisuuksia ja yhteistyön kehittäminen TyöVarikon kanssa jatkuu. Sivu 14 / 17
Toimintakeskuksen asiakasmäärän arvioidaan kasvavan jonkin verran, tavoitteena 30-35 asiakasta. Toimintapäiviä arvioidaan olevan 5500. Vastuuhenkilö: Kehitysvammahuollon esimies KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUT Rutjakka tuottaa oman kunnan asumispalveluja asuntolassa ja tukiasunnoissa asuville sekä asuntolan lyhytaikaisasukkaille, yhteensä 16 asiakkaalle. Lyhytaikaisen asumisen tarve kasvaa, sillä kotona läheistensä tukemana asuvien hoidon tarve lisääntyy. Sopivia asumispaikkoja tulisi löytää lisää sekä pitkäaikaiseen että lyhytaikaiseen asumiseen. Lyhytaikainen perhehoito sisältää perhehoidon kahdelle (2) asiakkaalle omaisten lomapäiviksi. Asumisen ostopalveluna ostetaan pitkäaikaisena kolmelle (3) ja lyhytaikaisena yhdelle (1) asiakkaalle omaisten lomapäiviksi. Asumisen laitoshoitona ostetaan pitkäaikaisena yhdelle (1) asiakkaalle. Vastuuhenkilö: Kehitysvammahuollon esimies Tuotekuvaus: Autetun tai ohjatun asumisen päivä Asukkaan kokonaisvaltainen huolenpito ja ohjaus. Työskentelytapa on kuntouttava työote, jonka tavoitteena on ylläpitää ja parantaa yksilöllistä toimintakykyä kannustaen ja tukien asukasta omiin yrityksiin ja onnistumisen kokemuksiin. Palveluun sisältyy tarvittavat ruokailut, vaatehuolto, henkilökohtainen hygienia, hoito ja terveydenhuolto, kodin puhtaanapidossa ohjaaminen, ohjattu vapaa-aika ja turvallisuus. MUUT VAMMAISTEN PALVELUT Muut vammaisten palvelut sisältävät kuljetuspalvelut, henkilökohtaiset avustajat ja asunnon muutostyöt sekä palveluasumista vammaiselle henkilölle. Talousarviossa on varattu määräraha henkilökohtaisen avustajan hankkimiseksi noin seitsemälle (7) vaikeavammaiselle kotona asuvalle henkilölle. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja korvataan noin 25 henkilölle, enintään lainmukaiset 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Vuonna 2016 jatketaan kimppakyytien järjestämistä. Omavastuuosuus kuljetuspalveluista päätetään vuosittain, kun lautakunta hyväksyy palveluista perittävät asiakasmaksut. Palveluasumista ostetaan yhdelle asukkaalle Pajulinnusta. Kuurojen palvelusäätiöltä ostetaan kotipalvelua ja apuvälineitä tulkkausta varten yhdelle asiakkaalle. Vastuuhenkilö: Johtava sosiaalityöntekijä Sivu 15 / 17
Henkilökuljetusten kehittämishanke Kuntaan on palkattu määräaikainen kuljetussuunnittelija ajalle 1.8. 31.12.2015. Kuntaliiton jakelukirje 7.1.2015: " Kuntien tulisi valmistautua tuleviin muutoksiin selvittämällä oman kuntansa henkilökuljetusten järjestämistilanne ja perustunnusluvut. Eri hallintokuntien kuljetustarpeita kannattaa käsitellä logistisesti yhtenä kokonaisuutena. Liikennepalvelujen järjestämisessä yhteistyö joukkoliikenteen viranomaisten kanssa on tärkeää ja sitä tarvitaan säännöllisesti." Eri hallintokuntien (mm. koulukuljetukset, SHL:n, VPL:n) kuljetustarpeiden käsittely yhtenä kokonaisuutena tarkoittaa mm. tiedonhallintaa, suunnittelua, hankintaa ja seurantaa. Tämän kokonaisuuden selvittämiseksi ja kuljetussuunnittelijan tueksi on perustettu työryhmä, koostuen niistä henkilöistä, jotka ovat hallintokuntansa henkilökuljetuksia järjestäneet. Kuljetussuunnittelijan työnä on suunnitella henkilökuljetuksen kuljetusreittejä sekä -aikatauluja paikasta toiseen pääosin Joutsan kunnan alueella. Tavoitteena on, että kuljetukset hoituvat mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Kuljetusten suunnittelussa huomioidaan esimerkiksi kuljetusetäisyys, kuljetustarpeen säännöllisyys, kuljetustiheys, kuljetuksen nopeus, kustannukset ja kuljetusvälineiden saatavuus. Kaikille kuljetuksille eivät sovellu samat kuljetusvälineet ja reitit, vaan ne suunnitellaan tapauskohtaisesti. Kuljetukset tullaan hankkimaan hankintalain mukaisesti kilpailutettuina ja uuden hankintakilpailutuksen valmistelu ja toteutus on vuonna 2016. Kuljetussuunnittelijan palkkausta tulee jatkaa vuoden 2016 puolelle, jakaen kustannukset eri hallintokunnille. Valtionavustusta haetaan ELY keskukselta. TERVEYSTOIMI PERUSTERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuollon palvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallintoon kuuluvalta Seututerveyskeskukselta. Ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö. Löytöeläinten hoito on ostettu Paavo Niemiseltä. Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Päivi Hakulinen ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä. Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Päivi Hakulinen Sivu 16 / 17
Talousarvio 2016, alustava, ulkoinen MÄÄRÄRAHAT TULOARVIOT PERUSTURVALAUTAKUNTA TA2015 TA2016 Muutos- % TA TA2015 TA2016 Muutos- % TA 15 16 15 16 Toimintakate % Sosiaalitoimi Sosiaalitoimen hallinto -95 310-108 490 13,8 0 0 0 13,8 Sosiaalityö -2 011 360-1 953 940-2,9 308 400 279 800-9,3-1,7 Sosiaalityöntekijät -220 740-222 490 0,8 0 0 0,0 0,8 Sos.työ, lasten ja perheiden palv. -541 310-537 140-0,8 22 800 31 900 39,9-2,6 Aikuissosiaalityö -1 249 310-1 194 310-4,4 285 600 247 900-13,2-1,8 Vanhusten palvelut -5 089 350-5 118 095 0,6 1 423 000 1 443 000 1,4 0,2 Palvelukeskus Huuponhovi -723 540-662 370-8,5 163 550 163 550 0-10,9 Kotiin annettavat palvelut -1 585 790-1 640 175 3,4 403 500 403 000-0,1 4,6 Palvelukeskus Jousi -1 435 220-1 533 960 6,9 569 000 602 000 5,8 7,6 Mäntypirtti -93 190-165 010 77,1 104 000 104 000 0-664,4 Kirkkokangas -213 790-188 490-11,8 96 950 94 450-2,6-19,5 Vanhusten ostopalvelut -672 700-561 500-16,5 41 000 41 000 0-17,6 Seniorikeskustoiminta -159 220-143 690-9,8 45 000 35 000-22,2-4,8 Omaishoidontuki ja perhehoito -205 900-222 900 8,3 0 0 0 8,3 Vammaisten palvelut -1 485 830-1 538 222 3,5 172 130 177 160 2,9 3,6 Vammaisten laitoshoito -289 260-293 260 1,4 0 0 0 1,4 Toimintakeskus Helperi -281 360-285 002 1,3 55 200 45 000-18,5 6,1 Kehitysvammaisten asumispalv. Rutjakka -736 210-756 960 2,8 114 770 125 500 9,3 1,6 Muut vammaisten palvelut -179 000-203 000 13,4 2 160 6 660 208,3 11,0 SOSIAALITOIMI Yhteensä -8 936 850-8 718 747-2,4 1 903 530 1 899 960-0,2-3,1 sis. eläkemaksun Terveystoimi Perusterveydenhuolto -5 227 860 0 Erikoissairaanhoito -5 885 260 0 TERVEYSTOIMI Yhteensä -11 113 120 0 SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMI Yhteensä -21 072 520 Sosiaalitoimen eläkemaksut (erillismääräraha) -255 000 0 0 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yhteensä -21 327 520 2 008 800 Sivu 17 / 17