Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori
MIKÄ KUNTAKOKEILU ON? Kuntakokeilun (1.9.2012 31.12.2015) tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Vahva intressi hyödyntää täysimääräisesti alueella oleva työvoimapotentiaali - erityisesti vaikeammin työllistettävät. Kokeilu tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palveluita järjestetään. Keskeistä kokeilussa on uusien palvelujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Kuntakokeilu täydentää aiemmin toteutettuja kunnan työllisyyden aktivointia tukevia ja lisääviä toimenpiteitä. 2
MILLÄ ALUEELLA SE TOIMII? Kokeiluun tuli 61 hakemusta, joissa oli mukana 127 kuntaa. Kokeiluun hyväksyttiin 23 hanketta (14 > 1 kunta), joissa 61 kuntaa + jälkikäteen mukaan lähti pääkaupunkiseutu. Kokeiluun valittiin kuntia, joissa työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on keskimääräistä korkeampi. Lisäksi valinnassa kiinnitettiin huomiota hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin sekä yhteistyöverkoston monipuolisuuteen. Kokeiluun valituissa kunnissa asuu noin puolet koko maan pitkäaikaistyöttömistä. 3
SATAKUNNASSA HANKETIIMI VALTIO- NEUVOSTO TEM KUNTALIITTO STM ULVILA Mikko Kataja Kuntakoordinaattori MERIKARVIA Tiina Mäki- Heikkilä Kuntakoordinaattori POMARKKU Eija Vuorio Kuntakoordinaattori TYP TYÖLLISYYS- YKSIKKÖ TYÖLLISTÄ- MISPALVELUT TYÖPAJAT PALVELUTARVE ARVIOINTI Hannele Kaunismäki Projektityöntekijä PORI Hankkeen johtaja Juha Laine KOORDINOITI Sirpa Mertala Hankekoordinaattori KUNTOUTTA- VAN TYÖTOI- MINNAN YT JA KEHITTÄMINEN Marjut Kulmala Suunnittelija KELA PERUS- TURVA AIKUISTEN TYÖ- PAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Juha Kuusisto Työvalmentaja KOULUTUSYH- TEISTYÖ JA KEHITTÄMINEN Antti Vuolanne Koulutussuunnittelija YRITYSYHTEIS- TYÖ JA KEHIT- TÄMINEN Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori 4
KUKA VOI TULLA KOKEILUN ASIAKAAKSI JA MITEN? KENELLE KOKEILU ON SUUNNATTU? Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijaisesti ne, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella vähintään 500 pv työttömyysetuutta, ja jotka tarvitsevat työvoimapalvelujen lisäksi työllistymisedellytyksiä parantavia palveluja. Em. lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kokeilu ei muuta valtion ja kuntien välistä perustyönjakoa työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisessä. Valtio vastaa kokeilun aikana julkisten työvoimapalvelujen rahoituksesta ja kunta sen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen rahoituksesta. Kokeilun toteutukseen on varattu kunnille valtion talousarviossa erillistä kokeilumäärärahaa. Kokeilun tulosten pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. 5
MIKÄ ON ASIAKKUUDEN EDELLYTYS? 1. Yli 500 päivää työmarkkinatuella olleet. 2. Yli 500 päivää ansiosidonnaisella/peruspäivärahalla + 180 päivää työmarkkinatuella olleet. 3. 12 kk työttömänä olleet riski syrjäytyä työmarkkinoilta. 4. Pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat. 5. Moniammatillista apua tarvitsevat pitkäaikaistyöttömät (kuty asiakkaat, kuty-suunnittelijan kautta). 6
MITÄ ON PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS? Pitkäaikaiseksi työttömyydeksi kutsutaan > 12 kk työttömyyttä (yhtäjaksoisesti). Pitkäaikaistyöttömillä on usein pitkä työkokemus yhdeltä tai useammalta alalta ja työkokemusta tukevaa koulutusta. Työttömäksi voi joutua monen eri asian johdosta. Laman aikaan monet yritykset ja toimijat joutuvat luopumaan osasta työntekijöistään ja irtisanomisilta ei aina voida välttyä. Opiskelujen loppumisen jälkeen voi olla, ettei työpaikkaa heti löydy. Sairastuminen tai vammautuminen voi heikentää jo työssä olevan selviytymistä. Haasteena on usein, että koulutus on vanhentunut tai työkokemus sekä koulutus on sellaiselta toimi- ja ammattialalta, joka tarjoaa vähän aitoja työllistymismahdollisuuksia. Osalla pitkäaikaistyöttömistä taas ei ole mitään ammatillista koulutusta ja heidän työkokemuksensa on hyvin rikkonaista. 7
PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS? Työnhakuun liittyy usein stressiä ja työtä ei välttämättä löydy hetkessä. Työnhaku vaatii paljon työnhakijalta. Työn saamista voivat vaikeuttaa esimerkiksi hakijan ja työnkuvan yhteensopimattomuus, mutta myös alueelliset työllistymismahdollisuudet voivat olla heikot. Pitkäaikaistyöttömyys on varsinkin ikääntyneiden ja matalan koulutustason työttömien ongelma. Se on ongelma myös siksi, että työttömyyden jatkuessa pitkään työttömän ammattitaito rapistuu ja työttömällä on suuri riski syrjäytyä lopullisesti työmarkkinoilta. Innostus työnhakuun vähenee työttömyyden pitkittyessä. Jatkuvat epäonnistumiset työpaikan löytämisessä saattavat lannistaa työnhakijan niin, että hän kokee työnetsinnän olevan turhaa. 8
MITÄ KOKEILU VOI TARJOTA ASIAKAALLE? Tavoitteena on ammatillisen osaamisen lisääminen erilaiset koulutusmahdollisuudet ( mahdollisuuskatalysaattori, polut elämänhallinta ja ammatillinen). Kuntouttavaa työtoimintaa ja työkykyneuvontaa (suunnittelu). Tarjota luotuja yhteistyöverkostoja ja asiantuntemusta (mm. ratkaisukeskeinen yksilö- ja ryhmäohjaus). Eri pilottikokeilut ja keskustelufoorumit (uusien ideoiden kehittäminen yhdessä esim. spurttipaketti, palveluiden uudelleen ketjuttaminen/yhdistäminen). Uudet ideat koko kokeilun ajan kerätään palautetta, joiden pohjalta voidaan toteuttaa uusia työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. 9
ONKO KOKEILULLA YHTEYKSIÄ TYÖNANTAJIIN? MINKÄ ALAN? Yritysten kanssa toteutetaan yhteistyössä valmennukseen, koulutukseen, edelleen sijoitukseen liittyviä toimintatapoja/-palveluita ja malleja työllistymisen tukemiseksi (esim. lyhyet tutustumisjaksot) tulevaa 2013. Työllistettävien järjestöjen/yhdistysten ja työpajojen kanssa toteutetaan kokeiluja. Esim. työpankkitoimenpiteillä kehitetään uusia mahdollisuuksia. Vetäviä aloja esim.: hoiva-ala, vanhuspalvelut (siivous ja talkkaritehtävät), puhtaanapito, kiinteistönhoito, kauppa, rakentaminen, ympäristönhoito. 10
TARJOAAKO KUNTAKOKEILU OPISKELU- JA KOULUTUS- MAHDOLLISUUKSIA? Tarjoaa erilaisia koulutusmahdollisuuksia ammatillisen osaamisen lisääminen (erilaiset passi- ja korttikoulutukset, lyhytkurssit viedään loppuun keskeytyneitä opintoja + tukipalveluja vielä avoin). Työpaikalla (haastattelut) tapahtuva koulutustarvekartoitus. Koulutus voidaan räätälöidä mm. osaamiskartoitusten perusteella. Hankkeella on mahdollisuus hankkia koulutusvalmentajia. Tutustumiset koulutuksen tarjontaan ja tarjoajiin voi johtaa myös omaehtoiseen koulutukseen. 11
AUTTAAKO KUNTAKOKEILU TYÖLLLISTYMÄÄN? JOS KYLLÄ, MILLÄ TAVALLA? Edesauttaa pitkäaikaistyöttömiä palaamaan välityömarkkinoiden (hallintokunnat) tai muiden aktivointitoimenpiteiden kautta avoimille työmarkkinoille. Jatkotyöllistymismahdollisuudet tuetaan työnhakua palkkatukijakson aikana. Koulutukset/pilotit: kuntouttava työtoiminta, työvalmennus ja työpajat ensisijaisia toimenpiteitä, joiden kautta pyritään saamaan töitä periaate, että kaikki palvelut pelaisivat yhteen. Piilotyöpaikkojen kartoitus (mestari-kisälli malli). Erilaiset foorumit työnantajien, työttömien ja hanketoimijoiden kesken tarvekartoitukset, ideat, palautteet Pyritään siihen, että asiakkaan palvelu olisi mahdollisimman joustavaa tukisi paluuta työelämään. 12
Älä keskity esteisiin, näe mahdollisuudet! Kuntakokeilu www.pori.fi/kk
KIITOS!