BDO Observer Pääkirjoitus 1-2009 Asunto-osakeyhtiölain uudistaminen 2 Kilan yleisohje; Tulon kirjaaminen tuotoksi valmiusasteen perusteella Uusi verotilimenettely 1.1.2010 alkaen 11 Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetut poistot 13 BDO International BDO pähkinänkuoressa 1 8 14 16 P ä ä k i r j o i t u s Kesälomat on jälleen vietetty, mutta monilla suomalaisilla on vielä erilaisia sopeuttamisiin liittyviä ylimääräisiä pakkovapaita jäljellä. Paluu arkeen on siis pääosin tapahtunut. Viime päivinä on saatu nykyiseen taloustilanteeseen liittyviä uutisia, joiden mukaan orastavaa nousua olisi jo näköpiirissä. Pahin aallonpohja arvioidaan saavutetuksi ja käänteen parempaan arvioidaan jo alkaneen. Omassa asiakaskunnassamme elokuussa tekemämme selvitys antaisi viitteitä samansuuntaisesta kehityksestä. Suurella osalla yrittäjistä on edellisen laman opetukset vielä kirkkaana mielessä. Yrittäjät ymmärtävät, että tuloksellisessa toiminnassa ei aina ole tärkeintä suuret tulot vaan pienet menot. Menoja on jouduttu karsimaan lähes kaikissa suomalaisissa yrityksissä viimeisen vuoden aikana. Joillakin aloilla, kuten esimerkiksi metsäteollisuudessa korjataan nyt rakenteellisia vääristymiä todellista markkinatilannetta vastaaviksi. Nämä uutiset tehtaiden lopettamisista tuntuvat pahalta, mutta ovat vääjäämättä edessä ennemmin tai myöhemmin. Nykyinen lama ei ole vertailukelpoinen 90-luvun lamaan. Yritysten omavaraisuusasteet ovat vielä yleisesti hyvällä tasolla. Tämä on osin ollut seurausta nykyisestä osingonjakojärjestelmästä, jossa on ollut edullista kerätä nettovarallisuutta yritykseen ja jakaa vain verovapaita osuuksia osinkoina. Tuleva syksy ja talvi tulevat olemaan edelleen haasteellisia monille yrityksille. Tilintarkastajakin saattavat joutua monissa tarkastuksissaan normaalia suuremman työmäärän eteen voidakseen antaa tilintarkastuskertomuksen. Tulevissa tilintarkastuksissa keskustelut yritysjohdon ja tilintarkastajan välillä saattavat joissakin tapauksissa olla tiukkojakin. Onneksi ainakin osalla meistä tilintarkastajista on luontainen kyky esittää myös ikävät asiat positiivisessa valossa. Tämä helpottaa yhteistyötä asiakkaan kanssa. Tarvitsemme tätä positiivista henkeä, jotta jaksamme jälleen ottaa vastaan tulevat haasteet. Hannu Riippi Toimitusjohtaja KHT
2 Asunto-osakeyhtiölain osakeyhtiölain uudistaminen Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan vuoden 1992 alussa. Vuosien varrella on kuitenkin ilmennyt tarvetta selventää tai muuttaa lain yksittäisiä säännöksiä. Myös osakeyhtiölain uudistus vaikutti muutostarpeeseen. Muutostarpeesta laadittiin oikeusministeriössä vuonna jo 2003 arviomuistio. Arviomuistiosta järjestettiin laaja lausuntokierros, jonka jälkeen oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotuksen asunto-osakeyhtiölain uudistamiseksi (asunto-osakeyhtiölakityöryhmä). Väliraporttien ja useiden lausuntokierrosten jälkeen oikeusministeriö julkaisi kesällä 2008 luonnoksen hallituksen esitykseksi. Saatujen lausuntojen perusteella esitykseen tehtiin virkatyönä muutoksia. Hallituksen esitys annettiin maaliskuussa 2009. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alussa. Keskeisiä talouteen ja tilintarkastuk- seen liittyviä ehdotuksia Lain valmistelussa ei ilmennyt tarvetta muuttaa voimassa olevan lain periaatteita eikä muutenkaan tehdä muutoksia, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yhtiön tai osakkeenomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Valmistelussa todettiin kuitenkin, että AsOyL:ssa tulisi määritellä nykyistä selvemmin yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajat. Tarpeet voitaisiin pääosin toteuttaa menettelytapoja selventämällä. Tarvittavat säännökset on tarkoitus kirjoittaa kattavasti AsOyL:iin. Viittauksista osakeyhtiölakiin luovutaan. Lakiuudistuksen toivotaan selventävän ja vahvistavan yhdenvertaisuusperiaatetta. Yhtiövastike ja vastikeperusteista poik- keaminen Lakiehdotuksen mukaan yhtiövastikkeella voitaisiin kattaa kaikki yhtiön menot, jotka yhtiö on lain, yhtiöjärjestyksen tai sopimuksen taikka muun perusteen mukaan velvollinen suorittamaan. Lisäksi lakiin ehdotetaan nimenomaisia säännöksiä tavanomaisista yhteishankintana hankittavien kulujen kattamisesta yhtiövastikkeella. Voimassa olevassa laissa ei asiasta säädetä vaikka käytännössä yhtiö huolehtii yleensä vastikevaroilla esimerkiksi jätehuollosta. Yhteishankinnan vastikerahoituksen edellytyksenä olisi, että asiasta on päätetty asianmukaisesti yhtiössä. Yhtiön perustamisen jälkeen yhtiökokous voisi päättää enemmistöpäätöksellä vain sellaisen uuden hyödykkeen yhteishankinnasta kaikilta osakkeenomistajilta perittävällä vastikkeella, joka liittyy kiinteistön tai rakennuksen käyttöön ja jonka vastikerahoitteinen yhteishankinta on tavanomaista. Yhtiöjärjestyksessä voitaisiin jatkossa määrätä myös muiden maksujen, kuten esimerkiksi saunavuoron, perimisestä vastikkeena. Vastikesääntöjen soveltaminen tarkoittaisi sitä, että maksun laiminlyöntiin voitaisiin soveltaa vastikkeen laiminlyöntiä koskevia säännöksiä. Lakiehdotuksen mukaan yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti määrätyllä pääomavastikkeella katetaan vain kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta ja rakentamisesta sekä peruskorjauksesta ja uudistuksesta aiheutuvat pitkävaikutteiset menot, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Yhtiön toteuttama muutos Vastikerahoitusmahdollisuutta on tarkoitus laajentaa siten, että vastikkeella voidaan rahoittaa kaikki asianmukaisesti päätetyt perusparannukset, uudistukset, lisärakentamiset, aluehankinnat ja muut muutokset.
3 Nykyistä lakia vastaavalla tavalla pääsääntö olisi, että enemmistöpäätöksellä voitaisiin päättää sellaisesta vastikerahoitteisesta uudistuksesta aiheutuvat menot, jolla kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jollei osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodostu kohtuuttoman ankaraksi. Lisäksi enemmistöpäätöksellä voitaisiin päättää vastikerahoitteisesta uudistuksesta, joka on yhtiöjärjestyksestä ilmenevän toimialan mukainen. Tällainen uudistus voisi olla esim. senioritalon yhtiöjärjestyksessä riittävällä tavalla yksilöity asumispalvelu. Uutta olisi se, että enemmistöllä voitaisiin päättää myös sellaisesta uudistuksesta, jonka toteuttamismahdollisuudesta määrätään yhtiöjärjestyksessä (esim. takkavaraus). Yhtiövastikkeen alentaminen yhtiölle tulevan säästön perusteella. Lakiin esitetään lisättäväksi nimenomaisia säännöksiä edellytyksistä, joilla yhtiökokous voisi päättää vastikeperusteesta poikkeamisesta sekä kunnossapidon että uudistuksen yhteydessä silloin, kun yhtiölle aiheutuu säästöä sen vuoksi, että uudistusta tai kunnossapitoa ei tarvitse tehdä tietyn osakkeenomistajan huoneistossa. Edellytyksenä on, että yhtiö voi toteuttaa toimenpiteensä pienemmillä kustannuksilla sen vuoksi, että osakkeenomistaja on aiemmin tehnyt vastaavan kunnossapitotyön tai uudistuksen omalla kustannuksellaan tai että kyseinen uudistus vastaa osakkeenomistajan huoneistossa muuten vallitsevaa tasoa. Voimassa olevassa laissa ei ole vastaavia säännöksiä. Ehdotuksen tavoitteena on poistaa esteitä, jotka vähentävät osakkeenomistajien halukkuutta huolehtia huoneistojensa kunnossapidosta ja ajanmukaisuudesta, sekä vähentää yhtiön ja osakkeenomistajien välisiä erimielisyyksiä. Kustannusten tasajako kaikkien huoneistojen osalta samat edut ja kustan- nukset tuottavassa uudistuksessa Yhtiökokous voi päättää 2/3:n määräenemmistöllä kunnossapidosta ja uudistuksesta aiheutuvien kustannusten jakamisesta tasan osakkeenomistajien kesken, jos toimenpide kohdistuu osakashallinnassa oleviin huoneistoihin ja siitä kunkin huoneiston osalle tuleva etu ja aiheutuva kustannus ovat yhtä suuret (esim. ulko-ovien vaihtaminen). Yhtiövastikeperusteesta poikkeaminen hissin jälkiasennuksessa Esityksessä ehdotetaan uusia säännöksiä siitä, millä edellytyksillä yhtiökokous voi hissin jälkiasennuksen yhteydessä poiketa yhtiövastikeperusteen mukaisesta kustannusten jaosta. Poikkeaminen yhtiövastikeperusteesta enemmistöpäätöksellä hissin jälkiasennuksessa on mahdollista, jos vastikeperusteen noudattaminen olisi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Yhtiökokous voisi tällöin päättää, että näitä huoneistoja hallitsevilta osakkeenomistajilta peritään vähemmän tai ei lainkaan vastiketta tällaisen uudistuksen kuluihin. Asennuskustannusten jakoperusteena olisi huoneiston sijainti rakennuksessa. Hissin huoltokustannusten osalta ei ehdoteta vastaavaa erityissäännöstä, koska niiden hyvitys ei yleensä olisi yhtiön kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Yhtiövastikkeen alentaminen vain muun käyttötarkoituksen huoneistoissa tehtävän uudistuksen yhteydessä Yhtiökokous voi päättää tavallisella enemmistöpäätöksellä yhtiövastikkeen perimättä jättämisestä muissa osakehuoneistoissa toteutettavaa uudistusta varten, jos osakkeenomistajan huoneiston yhtiöjärjestyksen mukainen käyttötarkoitus on toinen kuin niiden huoneistojen, joissa uudistus toteutetaan. Tällainen uudistus voi olla esimerkiksi kylpyhuoneiden rakentaminen asuinhuoneistoihin yhtiössä, jossa on autotalli-, myymälä- tai toimistohuoneistoja. Päätökseen vaadittaisiin lisäksi enemmistö niiden osakkeenomistajien annetuista äänistä, joiden osakehuoneistoihin uudistus liittyy. Nämä osakkaathan uudistuksen maksaisivat. Lakiin ehdotetaan lisäksi nimenomaista säännöstä mahdollisuudesta päättää tietyillä edellytyksillä yhtiön hallinnassa olevien tilojen luovuttamisesta vain osaa osakkeenomistajista hyödyttävään uudistukseen, kuten vain yhteen rakennukseen tai rappuun asennettavaan hissiin.
4 Hankkeeseen osallistuvat osakkeenomistajat vastaisivat tällaisen uudistuksen toteutus- ja ylläpitokuluista. Ylläpitokulut jaettaisiin toteutuskulujen jakoperusteen mukaan, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Tilintarkastus ja toiminnantarkastus Toiminnantarkastajan valinta ja toimikausi Asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja, jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa, tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain tai muun lain perusteella taikka jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaan on käsiteltävä. Ehdotettujen uusien säännösten mukaan, yhtiössä jossa ei ole tilintarkastajaa, on valittava toiminnantarkastaja, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Myös sellaisen yhtiön, jonka yhtiöjärjestyksestä on poistettu tilintarkastusta ja tilintarkastajaa koskevat määräykset, on valittava toiminnantarkastaja, jos myös velvollisuutta toiminnantarkastajan valitsemiseen ei ole poistettu yhtiöjärjestyksen määräyksellä. Vaikka yhtiössä olisi luovuttu velvollisuudesta valita toiminnantarkastaja ja tilintarkastaja, yhtiökokous voi päättää tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valitsemisesta. Tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen lisäksi yhtiössä voidaan tarvittaessa päättää muun tarkastuksen, kuten lainaosuuslaskelman tai tietyn urakan kustannusten tarkastuksen, suorittamisesta. Tällaista tarkastusta koskevaan päätökseen sovelletaan yleisiä yhtiön päätöksentekoa koskevia säännöksiä. Tarkastus voi olla yhtiökokouksen päätöksellä osakkeenomistajia varten suoritettavaa ulkoista tarkastusta tai hallituksen päätökseen perustuvaa sisäistä tarkastusta. Jos velvollisuus toiminnantarkastajan valintaan on suljettu yhtiöjärjestyksessä pois, eikä yhtiöllä ole tilintarkastajaa, voi osakkeenomistajien määrävähemmistö (vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista) vaatia toiminnantarkastajan valitsemista. Ehdotuksen perusteella vähemmistö ei voi vaatia toiminnantarkastuksen suorittamista, jos yhtiössä on jo tilintarkastaja tai vähemmistö vaatii tilintarkastajan valitsemista. Jos yhtiössä on tilintarkastaja, suorittaa toiminnantarkastaja omaa erillistä tarkastustehtäväänsä tilintarkastajan rinnalla. Tarkoitus on, että toiminnantarkastus korvaa vuonna 2012 päättyvän uuteen tilintarkastuslakiin (459/2007) liittyvän siirtymäkauden aikana sallitun vanhan tilintarkastuslain mukaisen maallikkojen suorittaman tilintarkastuksen. Uudessa tilintarkastuslaissa on luovuttu maallikoiden suorittamasta tilintarkastuksesta. Vuonna 2012 päättyvän siirtymäkauden jälkeen asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksen voi suorittaa ainoastaan KHT tai HTMtilintarkastaja. Tilintarkastuslain siirtymäsäännöksen perusteella alle 30 huoneiston asuntoosakeyhtiö voi kokonaan luopua lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Jos yhtiöissä tehdään suuria rakennustöitä tai yhtiöllä on suuria lainoja, tilintarkastajan valitseminen on kuitenkin usein tarkoituksenmukaista myös pienemmässä yhtiössä rakennustöiden kirjanpitokäsittelyn tai lainaosuuslaskelman asianmukaisuuden varmentamiseksi. Siirtymäkautta ehdotetaan lyhennettäväksi siten, että yhtiön rakennuksessa olevien asuntojen lukumäärää koskeva siirtymäaika päättyy tämän lain tullessa voimaan. Tästä seuraa, että 30 99 asunnon asunto-osakeyhtiön on valittava ammattitilintarkastaja keskimäärin yhtä vuotta aiemmin kuin voimassa olevan lain siirtymäsäännöksen perusteella. Siirtymäajan lyhentämistä ehdotetaan eripituisista siirtymäajoista käytännössä aiheutuvien epäselvyyksien välttämiseksi. Tarkoitus on se, että toiminnantarkastaja tulee valita vanhoissa yhtiöissä, jos yhtiö ei valitse tilintarkastajaa. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä ei tarvitsisi muuttaa lain voimaantulon jälkeen, vaikka tilintarkastajan sijasta valittaisiinkin toiminnantarkastaja, jos muut edellytykset täyttyvät. Mikäli yhtiö haluaa jättää myös toiminnantarkastajan valitsematta, yhtiöjärjestykseen tulisi tehdä tätä tarkoittava muutos.
5 Toiminnantarkastajan kelpoisuus ja riippumattomuus Toiminnantarkastajalle säädetyt kelpoisuusvaatimukset ovat lähtökohtaisesti samat kuin tilintarkastajaa koskevat tilintarkastuslain yleiset kelpoisuusvaatimukset. Toiminnantarkastajana ei voi olla oikeushenkilö taikka alaikäinen, konkurssissa oleva eikä muu toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö. Toiminnantarkastajalta edellytetään sellaista taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemusta ja kokemusta kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi ja että hän kykenee riittävän luotettavalla tavalla lausumaan toiminnantarkastuskertomuksessa mainittavista seikoista. Koska toiminnantarkastajalle ei ole asetettu yksityiskohtaisia kelpoisuusvaatimuksia, myös päätös tietyn henkilön valitsemisesta toiminnantarkastajaksi voi osoittaa, mitä yhtiössä pidetään toiminnantarkastajalta edellytettävänä riittävänä osaamisena ja kokemuksena. Lakiehdotus vastaa asuntoosakeyhtiöiden maallikkotilintarkastajan valintakäytäntöä. Toiminnantarkastajan tulee lisäksi olla vapaa lausumaan käsityksensä ulkopuolisista tekijöistä riippumatta. Toiminnantarkastuksen sisältö Toiminnantarkastuksen kohde poikkeaa yleispiirteisyytensä vuoksi varsinaisesta tilintarkastuksesta. Toiminnantarkastuksen tavoitteena on lain perustelujen mukaan nykyistä maallikkotilintarkastuskäytäntöä vastaava tarkastus, jossa tarkastetaan osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla yhtiön taloudenpitoa ja hallintoa toiminnan asianmukaisuuden toteamiseksi. Yhtiön valitessa toiminnantarkastajaa, yhtiö itse asettaa kriteerejä tarkastajan osaamistasovaatimuksille, joka vaikuttaa myös toiminnantarkastuksen suorittamiseen, sisältöön ja tarkastuksen yksityiskohtaisuuteen. Toiminnantarkastuksessa tarkoituksena on tarkastaa yhtiön toimintaa sillä laajuudessa kuin on tarpeen. Tähän vaikuttaa esimerkiksi yhtiön koko ja toiminnan luonne. Käytännössä toiminnantarkastajan tehtävänä on ensisijassa arvioida yhtiön hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleistä asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Toiminnantarkastus suoritetaan yhtiön toimintaan nähden riittävässä laajuudessa ja se koskee lähtökohtaisesti kirjanpidon ja tilinpäätöksen osalta seuraavia seikkoja: kirjanpidosta ilmenevät tulot, menot ja rahoituserät kuuluvat yhtiölle ja voidaan olettaa, että ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon, tuotot, kulut, varat, oma pääoma, velat ja yhtiön antamat vakuudet ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä, ja jaksotuksen ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät, kuten vastikkeet, lämmitys, kiinteistövero, huoltotoimen ja isännöinnin kustannukset sekä suurempien rakennustöiden kulut, on jaksotettu ja kohdennettu olennaisilta osin oikein tilinpäätöksessä Toimintakertomuksen osalta tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko toimintakertomuksessa annettu ainakin lain edellyttämät tiedot ja että tiedot vastaavat olennaisilta osin tarkastushavaintoja. Myös hallinnon tarkastus suoritetaan yhtiön toimintaan nähden riittävässä laajuudessa. Tarkoituksena on selvittää, onko hallinto yleisesti ottaen asianmukaisesti järjestetty. Tarkastus koskee lähtökohtaisesti seuraavia seikkoja: onko yhtiön hallinto, kuten kiinteistöhuollon ohjaus ja seuranta, kunnossapitotarpeen seuranta, maksuvalmiuden seuranta, vastikkeiden ja maksujen perintä, laskujen hyväksyminen ja maksatus, kirjanpito, varainhoito ja varojen panttaus, vakuutusten ja veroasioiden ja muiden lakisääteisten tai sopimusperusteisten velvoitteiden hoito, yhtiön informaatiojärjestelmät sekä osakeluettelon pitäminen, järjestetty hyväksyttävällä tavalla, ovatko yhtiön johdon palkkiot ja muut etuudet yhtiökokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisia sekä sopimukset ja yhtiön muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä, sekä noudatetaanko yhtiön toiminnassa yhdenvertaisuusperiaatetta esimerkiksi autopaikkoja yhtiön muiden tilojen käyttöoikeuksia jaettaessa sekä yhtiön kunnossapitotöissä. Jos yhtiössä on toteutettu esimerkiksi suuria rakennushankkeita tai muita poikkeuksellisia toimia,
6 edellyttää se yleensä normaalia yksityiskohtaisempaa tarkastusta. Tulevaisuudessa hyvä toiminnantarkastustapa voi ilmetä esimerkiksi kiinteistöalan suosituksista, muusta yhtiössä noudatusta käytännöstä, yhtiökokouksen päätöksistä ja oikeuskäytännöstä. Toiminnantarkastuskertomus Toiminnantarkastuskertomusta koskevissa vaatimuksissa on otettu huomioon se, että toiminnantarkastaja on yleensä maallikko ja että tarkastuskertomus palvelee lähtökohtaisesti vain yhtiön osakkeenomistajien tiedontarpeita. Toiminnantarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. Toiminnantarkastuskertomuksessa tulee yksilöidä toiminnantarkastuskertomuksen kohteena oleva tilinpäätös. Jos yhtiössä on sekä tilintarkastaja että toiminnantarkastaja, nämä antavat erilliset omaa tarkastustehtäväänsä koskevat kertomuksensa. Toiminnantarkastuksen perusteella annettavaa kertomus on epäselvyyksien välttämiseksi otsikoitava selvästi toiminnantarkastuskertomukseksi, annettava erillään mahdollisesta tilintarkastuskertomuksesta ja esitettävä muutenkin siten, että sitä ei sekoiteta tilintarkastuskertomukseen. Kertomuksessa on lausuttava, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin tiedot yhtiön tuloista, kuluista, varoista, omasta pääomasta, veloista ja yhtiön antamista vakuuksista, sekä siitä, sisältääkö toimintakertomus olennaisilta osin tiedot laissa edellytetyistä seikoista. Jos toiminnantarkastaja ei voi antaa lausuntoa, on toiminnantarkastajan ilmoitettava siitä toiminnantarkastuskertomuksessa. Jos toiminnantarkastuksen suorittamista on rajoitettu siten, ettei toiminnantarkastaja voi antaa puhdasta puoltavaa lausuntoa, toiminnantarkastuskertomuksessa olisi kuvattava rajoituksia. Ehdollinen lausunto annetaan silloin, kun puhdasta puoltavaa lausuntoa ei voida antaa, mutta toiminnantarkastusta rajoittavat tekijät eivät ole niin merkittäviä, että ne edellyttäisivät kielteisen lausunnon antamista. Ehdollinen lausunto annetaan puoltavana muutoin paitsi tietyiltä osin tai tietyllä edellytyksellä. Kielteinen lausunto annettaisiin silloin, kun ehdollinen lausunto ei riittävällä tavalla tuo esiin tilinpäätöksen tai toimintakertomuksen harhaanjohtavuutta tai puutteellisuutta. Toiminnantarkastaja voi antaa toiminnantarkastuskertomuksessa myös sellaisia muita tehtäväänsä liittyviä tarpeellisia tietoja, joista ei ole haittaa yhtiölle. Toiminnantarkastajan on huomautettava toiminnantarkastuskertomuksessa tietyistä tarkastuksessa ilmenneistä seikoista, joiden merkityksen arviointi jäisi yhtiökokoukselle. Vaatimus on tilintarkastuskertomusta lievempi, koska toiminnantarkastajalle ei ole asetettu erityisiä kelpoisuusvaatimuksia eikä tarkastuksen toteuttamista ole määritelty. Säännös koskee ensinnäkin lähinnä hallituksen jäsenten ja isännöitsijän tekoja tai laiminlyöntejä, joista saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan. Toiminnantarkastajan tulisi ilmoittaa toiminnantarkastuskertomuksessa myös siitä, että säännöksessä tarkoitettu henkilö on rikkonut tätä lakia taikka yhtiön yhtiöjärjestystä. Vahingonkorvausvelvollisuus Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvastuun perusteista säädetään lähtökohtaisesti vastaavalla tavalla kuin tilintarkastuslaissa säädetään tilintarkastajan vastuusta ja yhtiön johtoon kuuluvien vahingonkorvausvastuusta. Toiminnantarkastajan vastuu koskee ainoastaan toiminnantarkastajan tehtäviin kuuluvia toimia. Toiminnantarkastajan huolimattomuuden arvioinnin yleisenä mittapuuna on käytettävä sellaista yleistä maallikoiden suorittamaa tarkastustapaa ja huolellisuutta, jota voidaan odottaa muulta kuin ammattimaiselta tarkastajalta. Jos toiminnantarkastajalla on erityistä tarkastustehtävään liittyvää osaamista tämä otetaan yleisten periaatteiden mukaisesti huomioon kun arvioidaan toiminnantarkastajan vastuuta yksittäisessä tapauksessa. Tilintarkastajan suorittamaan toiminnantarkastukseen ei sovelleta tilintarkastusta koskevia säännöksiä, kuten tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajan vastuusta.
7 Oma pääoma, tilinpäätös, toimintaker- tomus ja konserni Oma pääoma Ehdotettu omaa pääomaa koskeva sääntely poikkeaa tilinpäätöstä koskevista voimassa olevan lain säännöksistä. Olennaiset muutokset johtuvat nimellisarvottomuuteen perustuvasta pääomajärjestelmästä ja tähän liittyvästä pääomasijoituksia koskevien säännösten muuttumisesta. Sidottua omaa pääomaa olisivat osakepääoma ja rakennusrahasto sekä arvonkorotusrahasto ja muut kirjanpitolain mukaiset realisoitumattomiin arvonkorotuksiin perustuvat rahastot. Sijoitettu pääoma voidaan, sen sijaan että se kirjattaisiin kokonaan sidottuun omaan pääomaan, kirjata joko osakepääomaan, rakennusrahastoon tai vapaaseen omaan pääomaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Laissa sallitaan osakkeiden merkintähinnan kirjaaminen myös rakennusrahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään myös sellainen osakepääoman alentamismäärä, jota ei jaeta osakkeenomistajille eikä käytetä tappion kattamiseen. Rahastoon merkittäisiin myös sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Voimassa olevasta laista poiketen arvonkorotusrahastoa ei saisi käyttää osakepääoman korottamiseen. Myöskään rakennukseen arvonkorotusta ei voitaisi enää tehdä. Arvonkorotusrahaston aineelliset säännökset ovat kirjanpitolaissa. Lakiesityksen mukaan rahastokorotukseen voidaan käyttää vain vapaata omaa pääomaa ja rakennusrahastoa sekä vanhoissa yhtiöissä mahdollisesti olevaa, ehdoiltaan vapaaseen omaan pääomaan tai rakennusrahastoon rinnastuvaa vararahastoa. Voitonjaon ja muun varojenjaon lisäedellytykseksi otetaan se, ettei jaosta päätettäessä tiedetä tai pitäisikään tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon johtavan maksukyvyttömyyteen. Tilinpäätös ja toimintakertomus Aikaisemmin tilinpäätöksen liitetietoina ilmoitetut seikat ehdotetaan esitettäväksi toimintakertomuksessa ja asunto-osakeyhtiön olisi aina laadittava toimintakertomus. Toimintakertomuksessa on oltava tiedot mm. yhtiövastikkeen käytöstä, jos vastiketta voidaan periä eri tarkoituksiin eri perustein pääomalainojen pääasialliset lainaehdot ja kuluksi kirjaamaton korko, tiedot yhtiön omaisuuteen kohdistuvista pysyvistä rasitteista ja kiinnityksistä, tiedot talousarvion toteutumisesta, sekä hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi ja mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta. Jos muuta vapaata omaa pääomaa ei ehdoteta jaettavaksi, ei mainintaa tarvita. Toimintakertomuksessa on lisäksi annettava tiedot mahdollisista rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä sekä tiedot omista osakkeista. Konserni Lakiin ehdotetaan otettavaksi myös konsernin määritelmä. Määritelmässä viitataan kirjanpitolaissa olevaan määräysvallan käsitteeseen. Konsernimääritelmä on samansisältöinen kuin uudessa osakeyhtiölaissa. Voimassa olevasta laista poiketen konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että myös asuntoosakeyhtiömuotoisen emoyhtiön on laadittava konsernitilinpäätös, jos konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat kirjanpitolaissa säädetyt raja arvot ylittyvät tai yhtiö jakaa varoja osakkeenomistajille. Antti Suulamo KTM Pääoman menettämisen osalta ehdotetaan kuitenkin voimassa olevasta laista poiketen, että asuntoosakeyhtiön sovelletaan osakeyhtiölakia vastaavia säännöksiä. Jos yhtiön koko osakepääoma on menetetty, yhtiön olisi välittömästi tehtävä tätä koskeva rekisteri-ilmoitus.
8 KILAN YLEISOHJE; TULON KIRJAAMINEN TUOTOKSI VALMIUS- ASTEEN PERUSTEELLA Kirjanpitolautakunta on 30.9.2008 antanut yleisohjeen tulon kirjaamisesta tuotoksi valmiusasteen perusteella, jota myös osatuloutukseksi kutsutaan. Yleisohje korvaa vuonna 2000 annetun vastaavan yleisohjeen. Uutta yleisohjetta on päivitetty Kilan uusien lausuntojen mukaiseksi, päivitetty lakiviittauksia ja tehty joitain täsmennyksiä. Olennaisin muutos verrattuna vanhaan yleisohjeeseen on tilinpäätösperiaatteiden muutosten kirjaaminen oman pääoman kautta. Kilan lausunto 1750/2005 mukaan: Tilinpäätösperiaatteiden muutokset sekä aikaisempia tilikausia koskevien virheiden oikaisut tulee jatkossa tehdä yksinomaan omaa pääomaa (Edellisten tilikausien voitto/tappio) oikaisemalla. Oikaisuja ei siten enää tehdä tulosvaikutteisesti vaan takautuvasti.. Lisäksi perustajaurakoinnista on annettu oma yleisohje ja päällekkäisyydet on poistettu tästä yleisohjeesta. Tässä kirjoituksessa esitetään joitain keskeisimpiä asioita valmiusasteen mukaisesta kirjaamisesta. Yleisohje löytyy kokonaisuudessaan kirjanpitolautakunnan kotisivuilta. Milloin valmiusasteen mukaista tulou- tusta voi tai saa soveltaa? Tulon kirjaamisen pääsääntönä toimii edelleen tulon kirjaaminen tuotoksi luovutuksen perusteella. Suoritteen valmiusasteeseen perustuva tuoton kirjausperiaate (engl. Percentage of Completion Method) on pitkän valmistusajan vaativan suoritteen osalta vaihtoehtoinen kirjausperiaate. Tätä periaatetta saadaan soveltaa vain KPL 5:4 :ssä mainituilla edellytyksillä, joiden tulkitsemisesta yleisohjeessa annetaan tarkempia ohjeita. Valmistusasteeseen perustuvan tuoton kirjausperiaatteen mukaan kirjanpitovelvollinen kirjaa pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta syntyvän tulon tuotoksi (ja hankintamenon kuluksi) sitä mukaa, kun suoritteen valmistusprosessi etenee. Näin meneteltäessä pitkän valmistusajan vaativia suoritteita tuottavan kirjanpitovelvollisen liikevaihto ja tulos kertyvät eri tilikausina tasaisemmin kuin suoritteiden luovutuksiin perustuvaa tuottojen jaksottamista sovellettaessa. Tämä parantaa eri tilikausien tilinpäätösten vertailukelpoisuutta. Valmiusasteen mukaista tulouttamista saadaan soveltaa ainoastaan, mikäli alla olevat ehdot täyttyvät: 1. Valmiusasteen mukaista tuloutusta sovelletaan pitkäaikaishankkeisiin, joille on tunnusomaista a. perustuu sitovaan tilaukseen b. sopimuksessa on määritelty kauppahinnan suuruus c. hanke on olennainen liikevaihtoon verrattuna d. hankkeen aloittamis- ja lopettamisajankohta tilikauden vaihteen yli e. hankeen edistymistä seurataan erillisen kustannuslaskennan avulla 2. Suoritteen erilliskate on luotettavasti ennakoitavissa a. hankkeen kokonaistulot ja kokonaismenot (mukaan lukien takuuajan menot) ovat luotettavasti arvioitavissa b. hankkeen suoriteperusteiset menot ovat luotettavasti arvioitavissa ja selvitettävissä kustannuslaskennan ja kirjanpidon perusteella c. hankkeen valmiusaste on luotettavasti tilinpäätöksessä luotettavasti määriteltävissä 3. Kirjaamistapa on johdonmukainen a. tilikaudesta toiseen b. kaikkien toisiaan vastaavien suoritteiden osalta samanlainen Lisäksi kirjanpitovelvollisen tulee 4. Noudattaa KPL 3:3.1 mukaista varovaisuuden periaatetta a. mikäli erilliskatteen ennakoinnissa ei ole kokemusperäistä tietoa tai lopputulosta ei kyetä luotettavasti arvioimaan, ei valmiusasteen mukaista tuloutusta tule käyttää b. suojata ulkomaanrahan määräiset erät valuuttakurssimuutosten varalta c. hankkeen alkuvaiheessa kirjata nollakate, kunnes kate on luotettavasti arvioitavissa 5. Dokumentoida hankekohtaisen kustannuslaskennan periaatteet sekä päivittää periaatteet säännöllisesti.
9 Miten ja mitkä tulot ja menot hankkeel- le kohdistetaan? Hankkeelle kohdistettavia tuloja ovat: 1. sopimuksen mukainen myyntihinta a. + myyntihinnan lisäykset (lisätyöt, korvaukset jne muut palkkiot) b. myyntihinnan vähennykset Lisäysten kohdistaminen hankkeelle edellyttää että niiden toteutuminen on ilmeistä ja niiden määrä kyetään arvioimaan luotettavalla tavalla. Hankkeen menoiksi luetaan suoriteperusteisesti hankkeelle kohdistettavat kulut. Lopettamispäivän jälkeiset menot ja ennakoitavissa olevat menetykset huomioidaan tarvittaessa pakollisena varauksena. Ennen hankkeen aloittamispäivää syntyneitä menoja ei kohdisteta hankkeelle (esimerkiksi markkinointi ja tarjousmenot). Hankkeelle kohdistettavia menoja ovat: 2. valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot 3. hankkeelle systemaattisesti ja johdonmukaisesti kohdistettavissa olevat kiinteät menot a. kiinteiden menojen kohdistaminen hankkeelle on suotavaa niiden pitkäaikaisesta luonteesta johtuen b. kohdistamisessa noudatetaan Kilan 2006 antamaa yleisohjetta kiinteiden menojen lukemisesta hyödykkeen hankintamenoon 4. tappiollisen hankkeen tappio varauksena kuluksi heti, valmiusasteesta riippumatta Miten valmiusaste määritellään? Valmiusasteen määrittelyssä tulee noudattaa KPL 3:3.1 mukaista tilikauden tuloksesta riippumatonta varovaisuutta. Valmiusasteen määrittäminen edellyttää toimivaa projektiseurantaa ja projektikustannuslaskentaa. Mikäli toimivaa, luotettavaa seurantaa ei ole, ei valmiusasteen mukaista tulouttamista voi soveltaa. Tällöin sovelletaan pääsääntöä, eli tulon kirjaamista tuotoksi luovutuksen perusteella. Yleisohjeessa määritellään seuraavia menetelmiä valmiusasteen määrittelemiseksi. Yleisohjeen mukaan on myös mahdollista käyttää näiden yhdistelmiä. Samanlaisten hankkeiden osalta tulee noudattaa johdonmukaisuutta paitsi määrittelytavassa, myös johdonmukaisuutta tilikaudesta toiseen. Menetelmät valmiusasteen määrittämiseksi: 1. Hankkeen toteutuneiden menojen suhde arvioituihin kokonaismenoihin a. toteutuneissa menoissa otetaan huomioon ainoastaan ne menot, joita vastaava valmistustyö on tehty (esim. ei huomioon materiaalia, joka on hankittu, mutta ei asennettu) 2. Hankkeeseen käytetyn tuotannontekijämäärän suhde hankkeen valmistumiseksi tarvittavaan tuotannontekijämäärään (tuotannontekijämäärä voi olla esim. työtunnit) 3. Hankkeen valmistusvaiheiden mukaisesti a. edellyttää, että hanke on jaettu eri välivaiheisiin b. kukin vaihe lisää tietyn määrän valmiusastetta Miten valmiusasteen mukainen tulout- taminen esitetään tilinpäätöksessä? Yleisohjeessa ja sen liitteissä on esitetty yksityiskohtaisesti miten kirjaukset tuloslaskelmaan ja taseeseen tehdään. Niitä ei tässä kirjoituksessa käydä erikseen läpi. Yleisesti voidaan todeta, että kirjaukset tehdään pääpirteittäin luonteensa mukaisille tileille. Valmiusasteen mukainen tulouttaminen asettaa yleisohjeen mukaan seuraavat vaatimukset liitetietoihin: 1. pitkäaikaishankkeisiin sovellettu tuloutustapa ja sen valintakriteerit 2. pitkäaikaishankkeen valmistusasteen määrittämistapa 3. valmistusasteen mukaan tuotoksi kirjatun liikevaihdon osuus tilikauden koko liikevaihdosta 4. valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta asiakkaille luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi tilikaudella ja aikaisempina tilikausina kirjattu määrä 5. pitkäaikaishankkeiden tuotoiksi kirjaamatta oleva yhteismäärä (tilauskanta) eriteltynä luovutuksen mukaan ja valmistusasteen mukaan tuloutettaviin hankkeisiin, mikäli kirjanpitovelvollinen soveltaa molempia tuottojen kirjaustapoja 6. vaihto-omaisuudesta, saamisista ja saaduista ennakoista koostuvien erien nettosummana taseessa esitettyyn erään sisältyvien erien määrät tase-erien mukaan eriteltyinä 7. pitkäaikaishankkeisiin liittyvät pakolliset varaukset 8. pitkäaikaishankkeisiin liittyvien pakollisten varausten muutokset, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä Siirryttäessä valmiusasteen mukaiseen tulouttamiseen edellisiin tilikausiin kohdistuvat oikaisut teh-
10 dään oman pääoman kautta. Tästä annetaan tarvittavat liitetiedot, mikäli vertailukelpoisuus tätä vaatii. Vertailuvuoden tuloslaskelmaa ei ole välttämätöntä saattaa vertailukelpoiseksi, mutta oikean ja riittävän tiedon vaatimusten täyttämiseksi muutoksen vaikutuksesta on annettava tarvittavat liitetiedot. IFRS suurimmat erot suomalaiseen käy- täntöön? IFRS standardeista valmiusasteen mukaista tulouttamista määrittää IAS 11 pitkäaikaishankkeet standardi. Kilan yleisohjeen mukainen käytäntö on hyvin lähellä IAS 11 mukaista käytäntöä. Suurin ero suomalaisen käytännön ja IAS 11 mukaisessa käytännössä on, että IAS 11 mukaan pitkäaikaishankkeet tulee aina tulouttaa työn edistymisen mukaan. Eli valmiusasteen mukaista tulouttamista tulee aina soveltaa, kun kyseessä on IAS 11 määrittelemä pitkäaikaishanke. IAS 11:21 sallii myös hankkeen saamiseksi liittyvät menot tietyin ehdoin luettavaksi mukaan hankkeen kustannuksiin. Kilan yleisohjeen mukaan Ennen hankkeen aloittamispäivää syntyneitä menoja esimerkiksi markkinointi- ja tarjousmenoja ei kohdisteta hankkeelle.. Taneli Mustonen KTM
11 UUSI VEROTILIMENETTELY 1.1.2010 ALKAEN Verotiliuudistus Uusi verotililaki tulee voimaan 1.1.2010. Tämä tarkoittaa sitä, että jo tammikuun 2010 arvonlisävero, työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset, lähdeverot, vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero ilmoitetaan ja maksetaan uuden menettelyn mukaan. Uuden menettelyn piiriin siirtyvät kaikki omaaloitteisia veroja maksavat yritykset yritysmuodosta riippumatta. Tämä koskee myös esim. satunnaisesti palkkoja maksavia luonnollisia henkilöitä. Uudistus perustuu eduskunnan hyväksymään verotililakiin ja siihen liittyvien verolakien muutoksiin. Näitä muita lakeja ovat mm. arvonlisäverolaki, ennakkoperintälaki ja veronkantolaki. Uudistuksen tarkoitus ja tavoite Uuden järjestelmän tarkoituksena ja tavoitteena on mm. yksinkertaistaa ja helpottaa ilmoittamis-, maksamis- ja palautusmenettelyjä, vähentää edestakaista rahaliikennettä verovelvollisten ja Verohallinnon välillä. Järjestelmällä tavoitellaan myös Verohallinnon prosessien automatisointia ja sitä kautta työnsäästöä. Erityisesti uudesta järjestelmästä hyötyvät yritykset, joilla on useita kuukausittaisia ilmoituksia ja maksuja sekä palautushakemuksia. Näiden määrä vähenee, kun kaikki maksettavat ja palautukseen oikeuttavat oma-aloitteiset verot ilmoitetaan ns. kausiveroilmoituksella. Verotilijärjestelmään kuuluvat verot Tavallisimmat järjestelmään kuuluvat omaaloitteiset veroja ovat mm. arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut. Lisäksi oma-aloitteisia veroja ovat mm. vakuutusmaksuvero arpajaisvero ennakonpidätys koroista ja osuuksista ennakonpidätys osingoista puun myyntitulon ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä toimitettu ennakonpidätys korkotulon lähdevero ja rajoitetusti verovelvolliselta pidätetyt lähdeverot. Ensi vaiheessa verotilin piiriin eivät kuulu esim. tulovero sekä siihen liittyvät ennakot ja ennakon täydennysmaksut, kiinteistövero, perintö- ja lahjavero eikä myöskään varainsiirtovero. Nämä verot tulevat verotilin piiriin, kun menettelyä myöhemmin laajennetaan. Toisen vaiheen suunnittelu käynnistyy näillä näkymin vuoden 2010 loppupuolella. Käyttöönotolle ei kuitenkaan ole vielä aikataulua. Verotililain 1 :ssä on myös tiettyjä rajoituksia esim. arvonlisäverolain osalta. Järjestelmää piirissä ei ole esim. arvonlisäverolain 12 a luvussa tarkoitettua sähköisiä palveluja koskevaa erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen. Kausiveroilmoitus Nykyinen valvontailmoitus, vakuutusmaksuveroilmoitus ja alkutuottajan arvonlisäveroilmoitus jäävät uudessa järjestelmässä pois. Samoin erilliset arvonlisäveron ennakko- ja tilikausipalautushakemukset sekä alarajahuojennushakemukset poistuvat, samoin kuin tietojen antaminen satunnaisen maksajan tilisiirtokortilla maksun yhteydessä. Uusi kausiveroilmoitus korvaa edellä mainitut. Eräpäivät Valvontailmoituksen korvaavan sähköisen kausiveroilmoituksen määräpäivä on kuukauden 12. päivä, joka on myös verotilimaksujen eräpäivä. Paperilla annetun ilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa kuukauden 7. päivä. Kalenterivuosimenette-
12 lyssä olevien verovelvollisten arvonlisäveron ilmoittamisen ja maksujen määräpäivä sekä sähköisillä että paperi-ilmoituksilla on 28.2. Pieni verovelvollinen (liikevaihto max 25.000 euroa) voi päästä pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksomenettelyyn. Tällöin se voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot kalenterivuosittain, työnantajasuoritusten jakso on neljännesvuosi. Jos kalenterivuoden liikevaihto on enintään 50.000 euroa, on sekä arvonlisäveron että työnantajasuoritusten ilmoitusja maksujakso neljännesvuosi. Jos liikevaihto on yli 50.000 euroa kalenterivuodessa, ei ole mahdollisuutta päästä pidennettyyn menettelyyn. Verohallinto lähettää syksyllä 2009 pienille yrityksille kirjeen, jossa kerrotaan ilmoitus- ja maksujakson pidentämisestä. Pidennettyyn menettelyyn siirtyminen ei ole kuitenkaan pakollista. Kaikki samaan aikaan erääntyvät verot maksetaan yhdellä kertaa. Kohdistus eri veroille ja maksuille tapahtuu laissa säädetyn järjestyksen mukaan, joka on ensisijaisesti ikäjärjestys ja saman eräpäivän sisällä pääosin nykyistä kuittausjärjestystä vastaava järjestys. Verotilimaksuja varten verovelvolliset saavat vuodesta toiseen pysyvän viitenumero ja Verohallinnolla on yksi pankkitili verotilimaksuja varten per valtion tilipankki (Nordea, Pohjola Pankki ja Sampo Pankki). Viitenumerot postitetaan verovelvollisille verotiliohjepaketin mukana loppuvuodesta 2009. olevan plussalla, jos sinne on jätetty palautuksia tai jos on maksettu veroja etukäteen ennen eräpäivää. Vastaavasti jos tili on miinuksella, saldoon sisältyville veroille ja maksuille lasketaan verotilin viivästyskorkoa (korkolain mukainen viitekorko plus 7 %) eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään. Verovelvollinen saa tiedon verotilinsä saldosta kuukausittain toimitettavalta tiliotteelta tai Verotilipalvelusta. Oletko valmis uudistukseen? Uudistus tulee aiheuttamaan muutoksia taloushallintojärjestelmiin. Yritysten tulee varmistua, että uudistuksen vaatimat muutokset on huomioitu nykyisissä taloushallinto-ohjelmistoissa. Lisätietoa uudistuksesta saa mm. Verohallinnon verkkosivuilta sekä omilta ohjelmantoimittajilta. Antti Suulamo, KTM Myöhästymismaksu Myöhässä ilmoitetulle verolle määrätään jatkossa 20 % vuotuista korkoa vastaava myöhästymismaksu. Maksun minimimäärä on 5 euroa ja maksimi 15.000 euroa. Jos aikaisemmin annettuun ilmoitukseen tehdään lisäys eräpäivän jälkeen, lisäyksen määrälle määrätään myös myöhästymismaksu. Jos palautukseen oikeuttava ilmoitus saapuu myöhässä, myöhästymismaksu on 5 euroa. Verolajikohtaiset veronkorotukset kuitenkin poistuvat. Hyvitys- ja viivästyskorko Jos muiden verojen kattamisen jälkeen verotilin saldo jää plussalle, palautukset maksetaan Verohallinnon mukaan viipymättä verovelvolliselle. Palautukset voi myös jättää verotilille siten, että verovelvollinen asettaa tilille palautusrajan. Jos tili on plussalla, maksetaan sille hyvityskorkoa (korkolain mukainen viitekorko miinus 2 %). Tilin katsotaan
13 Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetut poistot Eduskunta on 17.3.2009 hyväksynyt lain tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista. Laki liittyy hallituksen esitykseen HE 6/2009. Tämän väliaikaisen lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittava verovelvollinen saa tehdä kalenterivuonna 2009 tai 2010 käyttöön ottamansa tuotannollisessa toiminnassaan käyttämiensä tehtaan ja työpajan hankintamenosta säännönmukaiseen poistoon verrattuna kaksinkertaisen (enintään 14 % rakennuksen poistamatta olevasta hankintamenosta) poiston enintään kahtena verovuonna. Jos käyttöomaisuuteen kuuluvaa rakennusta käytetään vain osittain tuotannollisessa toiminnassa, poiston saa tehdä tuotannollista käyttöä vastaavasta osasta rakennuksen hankintamenoa. Edellytyksenä korotetun poiston tekemiselle on, että rakentaminen on aloitettu 1.1.2009 tai sen jälkeen. Rakentaminen katsotaan aloitetuksi, jolleivät erityiset seikat muuta osoita, kun rakennuksen perustustyöt on aloitettu. Rakennuksen perustustöiksi ei tällöin katsota mahdollisia kaivuu- tai louhintatöitä. Rakentamisella tarkoitetaan sellaisten rakennustoimenpiteiden suorittamista, joihin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan on haettava uudisrakennuksen rakentamiseen oikeuttava rakennuslupa. Korotettu kaksinkertainen poisto-oikeus koskee myös tehtaassa tai työpajassa tuotannollisessa toiminnassa käytettäviä uusia koneita ja laitteita, jotka otetaan käyttöön kalenterivuoden 2009 tai 2010 aikana. Näiden vuotuinen enimmäispoisto on siten 50 % koneen tai laitteen poistamatta olevasta hankintamenosta. Edellytyksenä poistojen vähentämiselle verotuksessa on, että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa. Verotuksen toimittamista varten verovelvollisen on esitettävä luotettava selvitys rakentamisen aloittamisen sekä rakennuksen, koneen tai laitteen käyttöönottamisen ajankohdasta. Koneiden ja laitteiden hankintamenot on verovelvollisen kirjanpidossa niin selvästi eriteltävä, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista. Antti Suulamo KTM
14 BDO International BDO vahvisti asemaansa maailman viidenneksi suurimpana tilintarkastusketjuna Kansainvälinen BDO International tilintarkastusketju jatkoi vahvaa kasvuvauhtia vuonna 2008. BDO:n jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto 30.9.2008 päättyneellä tilikaudella oli 5,145 miljardia dollaria. Euroina vuoden 2008 yhteenlaskettu liikevaihto oli 3,649 miljardia euroa, joka kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 11 % (3.298 miljardia euroa). BDO:n kasvuvauhti oli hyvä kaikilla alueilla ja kaikissa maanosissa. Merkittävin 22 % kasvuvauhti saavutettiin Latinalaisessa Amerikassa. Euroopassa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 10 %. Vuoden 2008 aikana BDO-ketjuun liittyi uusia jäsentoimistoja Ranskassa, Kroatiassa ja Intiassa. Yrityskauppoja toteutettiin 12 maassa, kuten muun muassa Australiassa, Belgiassa, Tanskassa, Malesiassa ja Puolassa. BDO Internationalin toimistusjohtaja Jeremy Newman kiittää jäsentoimistoja hyvästä kehityksestä. Hän myös luottaa siihen, että vaikka vuosi 2009 tulee yleisesti olemaan haasteellinen vallitsevan talouskriisin takia, tulee BDO jatkamaan positiivista kehitystä ja vahvaa kasvuvauhtia tarjoamalla asiakkailleen yksilöllistä ja korkealaatuista palvelua. Maailmanlaajuisella BDO -tilintarkastusketjulla on yli 670 toimistoa 110 maassa. Sen jäsentoimistoissa työskentelee yli 44.000 partneria ja muuta talousalan asiantuntijaa. Ketjun vahvasta kehityksestä kertoo myös sen henkilöstömäärän kasvu, joka vuoden 2007 vastaavana ajankohtana oli vielä 32.000. BDO Intenational juhlisti 45-vuotispäiväänsä vuonna 2008.
15 BDO International BDO Kiina kaksinkertaisti kokonsa yhdistymällä SLP ManCo:n kanssa Shu Lun Pan Management Co Ltd (SLP ManCo), joka on yksi Kiinan suurimmista taloushallintopalveluita tarjoavista yrityksistä, liittyi BDO Internationaliin tammikuussa 2009. BDO Internationalin toimistusjohtaja Jeremy Newmanin mukaan SLP ManCo:n yhdistyminen BDO:n kanssa on tärkeä askel BDO:n maailmanlaajuisen toiminnan kannalta ja se vahvistaa BDO:n vakaumusta olla yksi merkittävimmistä alan toimijoista maailmalla. Yhdistymisen myötä BDO Kiina vahvisti asemaansa Big4 tilintarkastustoimistojen kilpailijana. SLP ManCo:n hallituksen puheenjohtaja Zhu Jiandin mukaan yhdistyminen BDO:n kanssa tukee hyvin yrityksen kasvutavoitetta. Hän uskoo, että kansainvälisten toimeksiantojen osuus tulee olennaisesti kasvamaan ja yhteistyö erityisesti BDO Australian kanssa korostumaan. SLP ManCo:n liikevaihto vuonna 2007 oli noin 72 miljoonaa euroa ja se kasvoi vuonna 2008. BDO Kiinan liikevaihdon odotetaan ylittävän 110 miljoonaa euroa vuonna 2009. Henkilökunta BDO Kiinassa kasvoi yhdistymisen myötä lähes 4.000 partneriin ja muuhun talousalan asiantuntijaan.
BDO pähkinänkuoressa B D O S u o m e s s a on suomalainen talousalan asiantuntija, jolla on suomalainen osaaminen, kontaktiverkosto ja joustavuus sekä suuren kansainvälisen BDO verkoston resurssit, menetelmät, laatu ja neuvonantajat on toiminut itsenäisenä yhtiönä vuodesta 1994 lähtien toimii itsenäisesti ja on kokonaan kotimaisessa omistuksessa on noin 25 tilintarkastusammattilaisen organisaatio ja on yksi viidestä suomalaisesta PCAOB* rekisteröidystä yhtiöistä toimistot Helsingissä (BDO FinnPartners Oy) ja Turussa (BDO Lyran Oy) toiminnan tärkeimpiä arvoja ovat ammattimaisuus, laatu, yhteistyö ja luottamus. Asiakkaiden menestyminen on pääasia. *) Public Company Accounting Overside Board B D O I n t e r n a t i o n a l on maailmanlaajuinen tilintarkastusketju. Jokainen itsenäinen BDO jäsenyritys palvelee kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita omassa maassaan kansainvälisen ketjun tukemana ja tarjoaa laajan valikoiman tilintarkastus ja varmennuspalveluita sekä konsultointia ja neuvonantoa aloitti toimintansa vuonna 1963 nimellä Binder Dijker Otte & Co (Englannin, Hollannin ja Saksan toimistojen perustajien mukaan) koostuu yli 100 jäsenyrityksestä 110 maassa ja on edustettuna kaikissa maanosissa on maailman 5. suurin tilintarkastusketju jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 3,6 miljardia euroa 2008 44,000 ihmisen organisaatio ja yli 600 toimistoa maailmanlaajuisesti. BDO Observer Julkaisija BDO FinnPartners Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki +358 (20) 743 2920 www.bdo.fi Päätoimittaja Hannu Riippi Toimituskunta Antti Suulamo Taneli Mustonen Matti Lehti The content of the publication belongs to BDO FinnPartners Oy unless indicated otherwise. Any copy of information must include a notice of copyright. 2006 BDO FinnPartners Oy, a Finnish limited liability company and a member firm of the BDO network of independent member firms affiliated with BDO International. BDO and BDO International are trademarks of Stichting BDO BDO is the brand name for the BDO International network and all BDO Member Firms. BDO International is a world wide network of public accounting firms, called BDO Member Firms, serving international clients. Each BDO Member Firm is an independent legal entity in its own country. The network is coordinated by BDO Global Coordination B.V. incorporated in the Netherlands, with an office in Brussels, Belgium, where the Global Coordination Office is located. BDO Observer is designed to provide general information on matters of interest. The contents are not a substitute for specific advice and should not be relied upon as such. The information is not intended to constitute accounting, tax, investment, legal or other professional advice or services. The material discussed should not be acted on without obtaining professional advice appropriately tailored to your individual needs. Although we aim to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. Please contact BDO FinnPartners Oy for specific advice on any area of interest.