Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Perhetyön koulutus 23.9.2014 14.10.2014 Minna Kesänen 1
Käsitteet Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista. Tietokone- ja konsolipelejä, verkkopelejä sekä mobiililaitteilla pelattavia pelejä, joissa ei pelata rahasta, kutsutaan usein digitaaliseksi pelaamiseksi. Digitaalisten pelien ja rahapelien raja on hämärtymässä etenkin internetissä 14.10.2014 Minna Kesänen 2
Rahapelaamisesta yleisesti Suomalaisista aikuisista lähes 80% harrastaa rahapelejä jossain muodossa (Lotto suosituin, raha-automaatit tuottavat eniten) Rahapelit pitävät sisällään suuren joukon erilaisia pelejä aina lotosta ja pajatsosta nettipokeriin. Pelit ovat kehittyneet, ja uusia pelejä ilmestyy markkinoille koko ajan. Suomessa rahapelaaminen on hajautettu toisin kuin useimmissa Euroopan maissa. Suomalainen erikoisuus on erityisesti raha-automaattien hajasijoitus 14.10.2014 Minna Kesänen
Rahapelit - pelityypit ja ominaisuudet Onnenpelit Perustuvat sattumaan. Jokainen arvonta on erillinen tapahtuma, eikä sen perusteella voi ennustaa seuraavan arvonnan tulosta. (esim. lotto, raha-arvat, rahapeliautomaatit, ruletti) Asiantuntijapelit tai taitopelit Perustuvat osin pelaajan taitoon ja tietoon pelin säännöistä, todennäköisyyksistä ja pelikohteista. (esim. vedonlyönti, pokeri, vakioveikkaus) 14.10.2014 Minna Kesänen 4
Ongelmapelaaminen Ongelmapelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan ja hänen läheisiinsä. Kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen työelämässä ja terveyteen Ongelmallisesti pelaavia n. 110 000 Käyttävät enemmän rahaa pelaamiseen Koko pelien tuotoista noin kolmannes tulee niiltä pelaajilta, joilla on ongelmia rahapelaamisensa kanssa tai jotka ovat peliriippuvaisia Pelaavat useammin Pelaavat useita pelejä Kärsivät pelaamisen aiheuttamista ongelmista 14.10.2014 Minna Kesänen 5
Pelaamisen tasot - jatkumo viihteestä ongelmaksi Taso 3 Pieni ryhmä: Vakava ongelma: Masennus, itsemurhaajatukset, ero, velka ja köyhyys, rikollisuus Taso 2 Vähemmistö: Kohtalainen ongelma: Tappioiden tasoitusyritykset, syyllisyys, riidat, pelaamisen salaaminen, ajoittainen masennus, korkea kulutus Hoito Varhainen auttaminen Taso 1 Enemmistö: Ei ongelmia: ajanviete, harrastus, sosiaalinen toiminta, miellyttävä ympäristö Ehkäisy 14.10.2014 Minna Kesänen 6
Ongelmien syntyyn vaikuttavat riskitekijät Pelien saatavuus Pelaamisen aloittaminen nuorena Pelihistoriaan liittyvä suuri voitto Väärät uskomukset pelivoittojen todennäköisyydestä Uskomukset onnesta ja väärät kuvitelmat omasta taidosta Taloudelliset ongelmat Elämänkriisit ja yksinäisyys Elämän kokeminen merkityksettömäksi ja tekemisen puute Muut riippuvuudet itsellä tai perheellä Mielenterveysongelmat 14.10.2014 Minna Kesänen 7
Vanhempien ongelmallisen pelaamisen vaikutus lasten ja nuorten elämään Tutkimuksissa todettuja vaikutuksia: Taloudellinen niukkuus, kapenevat toiminnan mahdollisuudet Stressiperäiset oireet: huoli ja hätä Pelaajan poissaolo perheen parista Nuoruudessa enemmän masennusta ja käytösongelmia Hoidon laiminlyönti Ylisukupolvinen riski 14.10.2014 Minna Kesänen 8
Digitaalinen pelaaminen Pelaajien keski- ikä 37v. 99 prosenttia 10-19 vuotiaista pelaa digitaalisia pelejä ainakin satunnaisesti Pelaaminen on tärkeä osa lasten ja nuorten populaarikulttuuria ( syrjäyttämässä tv:n) Peleihin käytetään keskimäärin 3 tuntia viikossa (kaikki ikäryhmät) Eniten pelaavat 20-39 vuotiaat miehet Pelien kirjo laaja ja rajat rahapeleihin hämärtynyt 14.10.2014 Minna Kesänen 9
Digitaaliset pelit Pelejä voidaan lajitella monin tavoin, esim: Ongelmanratkaisupelit Urheilupelit Rytmi- ja musiikkipelit Strategiapelit Sotapelit Roolipelit Simulaatiopelit Tasohyppelypelit 14.10.2014 Minna Kesänen 10
Kohtuullinen digitaalinen pelaaminen Yleinen suositus: sopiva ruutuaika (tv, tietokone, mobiililaitteet jne.) kouluikäisille on enintään kaksi tuntia päivässä Kohtuullinen pelaaminen on pelaamista, joka on tasapainossa pelaajan muun elämän kanssa 14.10.2014 Minna Kesänen 11
Digitaalisen pelaamisen positiiviset vaikutukset Positiiviset vaikutukset Kognitiiviset taidot Osallisuus Onnistumisen elämykset Identiteettikokeilut Uudet kaverisuhteet Leikki 14.10.2014 Minna Kesänen 12
Digitaalisen pelaamisen negatiiviset vaikutukset Liiallinen pelaaminen Silmien väsyminen, Päänsärky Unettomuus Sosiaaliset konfliktit Masennusoireet Eristäytyminen Koulumenestyksen heikkeneminen Haitalliset sisällöt Unettomuus Pelot Kapeiden roolimallien omaksuminen Huonojen mallien omaksuminen (kiroilu, voimankäyttö) Agressiivisen käytöksen vahvistuminen 14.10.2014 Minna Kesänen 13
Ongelmallinen digitaalinen pelaaminen ja lapsen/nuoren auttaminen Perhetyön koulutus 23.9.2014 14.10.2014 Minna Kesänen 14
Ongelmallinen pelaaminen ja lapsen/nuoren auttaminen Pelaamista voidaan pitää ongelmallisena, kun se alkaa haitata pelaajan elämää, kuten ihmissuhteita, koulua, terveyttä tai taloutta ja sen vähentäminen haitoista huolimatta on vaikeaa Ongelmallinen pelaaminen Kuka tahansa voi auttaa; pienten lasten pelaamisessa vanhempien tukeminen korostuu Autetaan luonnollisissa yhteisöissä Tuetaan yhteisöissä olevia aikuisia auttamaan Autetaan siellä, missä asia tulee puheeksi Auttamisen lähtökohdat 14.10.2014 Minna Kesänen 15
Ongelmallisesti pelaavan lapsen/nuoren auttaminen Pelaamisesta puhuminen: Mitä pelejä nuori pelaa, milloin, kuinka paljon, kenen kanssa ja millä välineillä? Yhteinen haittojen tunnistaminen: Minkälaisia fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai taloudellisia haittoja pelaaminen aiheuttaa? Pelaaminen osana elämää: Miten muut asiat elämässä sujuvat? Miksi lapsi/nuori pelaa paljon? Minkälaisia tunteita pelaamiseen liittyy? Empatia, kunnioitus, dialogi, itsesäätelyn tukeminen 14.10.2014 Minna Kesänen 16
Lapsi/Nuori pelaajana Keskustelu on hyvä aloittaa peleistä ja pelitottumuksista: neutraali aihe, auttaa lasta/ nuorta hahmottamaan omaa pelaamistaan Tarjoaa myös vanhemmalle valtavan määrän informaatiota Mitä pelaat: Väline, eri pelit, rahapelit vai digipelit Kenen kanssa: Yksin, kavereiden kanssa samassa tilassa/virtuaalisesti Koska pelaat: päivät ja vuorokaudenajat Kuinka paljon pelaat: tunnit 14.10.2014 Minna Kesänen 17
Lapsen/ Nuoren kokemus pelaamisen aiheuttamista haitoista Pohdi vanhemman ja lapsen/nuoren kanssa minkälaisia kokemuksia heillä on pelaamisen aiheuttamista haitoista. Fyysiset haitat: Oletko nukkunut liian vähän pelaamisen takia? Jääkö ruokailut väliin? Särkeekö päätä, silmiä tai niskaa? Onko liikkuminen vähentynyt? Psyykkiset haitat: Oletko yrittänyt vähentää pelaamista onnistumatta? Oletko ärtynyt tai hermostunut, jos et voi pelata? Onko pelaamista joissakin tilanteissa vaikea hallita? Pelottaako? Taloudelliset haitat: Oletko velkaantunut pelaamisen takia? Meneekö pelaamiseen liikaa rahaa? Sosiaaliset haitat: Onko pelaamisesta tullut riitaa kotona? Oletko jäänyt pois koulusta pelaamisen takia? Onko virtuaalimaailman ulkopuoliset kaverit hävinnyt? 14.10.2014 Minna Kesänen 18
Pelaaminen osana lapsen/nuoren kokonaiselämäntilannetta Pelaaminen voi aiheuttaa ongelmia mutta se voi olla myös seuraus erilaisista ongelmista tai liittyä ongelmien kokonaisuuteen Kun pelaaminen on osa suurempaa ongelmien kokonaisuutta yksinomaan pelaamiseen keskittyminen auttamisessa ei riitä Pelaaminen voi olla yhtä aikaa sekä tilannetta vaikeuttava ratkaisuyritys että turvallinen ympäristö hankalassa tilanteessa Pohdittava miksi lapsi/nuori pelaa liikaa? Minkälaisia tunteita pelaaminen herättää? Miten muut asiat elämässä sujuu? 14.10.2014 Minna Kesänen 19
Muutoksen tukena Lämmin ja kannustava keskustelu lapsen/nuoren kanssa pelitottumuksista ja niistä aiheutuvista haitoista: Lisää lapsen/nuoren tietoisuutta omasta pelaamisestaan ja luo edellytykset myös pelitottumusten itsenäiseen muuttamiseen Pelipäiväkirja on hyvä työväline pelaamisen ja pelimäärien yhteiseen arviointiin Vanhempien ja lasten välinen Pelisopimus sekä ehkäisee ongelmallista pelaamista että tukee lasta/nuorta pelitottumusten muuttamisessa Ikärajoista huolehtiminen K-18 Täysi-ikäisyyden luokitusmerkintää käytetään, kun pelin väkivalta on luonteeltaan erittäin yksityiskohtaista, sadistista tai seksiin liittyvää. Sekisikuvauksissa genitaalit ovat selvästi nähtävissä. 14.10.2014 Minna Kesänen 20
Muutoksen tukena Positiivisten elämän sisältöjen ja harrastusten etsiminen yhdessä pelaamisen ulkopuolelta auttaa pelaamisen vähentämisessä Jos pelaamisen taustalla on kipeämmin ratkaisemista vaativa ongelma, on siihen järkevää keskittyä pelaamisen sijaan. Sosiaalisen tuen lisääminen: Lisäavun ja konsultaation hakeminen on lapsen/nuoren etu silloin, kun omat auttamisen keinot loppuvat. Lapsen/ nuoren ainutkertainen tilanne ja paikallinen palvelujen kokonaisuus ratkaisee, mistä lisätukea voi saada. 14.10.2014 Minna Kesänen 21
Lisätietoa Nuoret pelissä - materiaali www.thl.fi/thl-client/pdfs/268fdb96-abe2-4a3d-889a- 9b2e3374fa87 Tietoa pelaamisesta http://thl /pelihaitat.fi/ http://pelitaito.fi/ Pelipäiväkirja http://pelipaivakirja.fi/ 14.10.2014 Minna Kesänen 22
Rahapeliongelma vanhemmalla Kuinka autan? Perhetyön koulutus 23.9.2014 14.10.2014 Minna Kesänen 23
Vanhemmalla rahapeliongelma- koko perhe kaipaa tukea Pelaaja Puoliso Lapset Muutokseen motivointi Vanhemmuuden tuki Oikea tieto Omasta jaksamisesta huolehtiminen Aktiivinen toiminta pelaajan tukena Lasten tarpeiden huomaaminen Oikea ikätasoinen tieto Selviytymismallit ja niiden tukeminen Tarvittava lisätuki 14.10.2014 Minna Kesänen 24
Peliongelman tunnistaminen Tunnistaminen ei ole helppoa: ei näy ulospäin, häpeä aiheuttaa salaamista, jää jonkin tuntuvamman tai helpommin tunnistettavan ongelman varjoon (esim. masennus ja päihteidenkäyttö) Ongelmallisesti pelaava tai hänen läheisensä saattaa käyttää paljon sosiaali- ja terveyspalveluja ongelmasta aiheutuvien haittojen ja vaivojen vuoksi mieltämättä vaivojen johtuvan peliongelmasta Aiheuttaa pahimmillaan vakavia ongelmia pelaajalle ja läheisille, joten tunnistaminen ja puheeksiotto on tärkeää. Puheeksiotto viestii, että peliongelmasta voi puhua ja apua on tarjolla vaikka ei heti johtaisikaan mihinkään 14.10.2014 Minna Kesänen 25
BBGS- kolme kysymystä rahapelien pelaamisesta 1. Onko pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen aiheuttanut sinussa levottomuutta, ahdistusta tai ärtyneisyyttä viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana? Kyllä/Ei 2. Oletko viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana yrittänyt salata perheeltäsi tai ystäviltäsi, paljonko pelasit? Kyllä/Ei 3. Onko pelaamisesi aiheuttanut sinulle viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana sellaisia taloudellisia ongelmia, että olet joutunut hankkimaan perheeltäsi, läheisiltäsi tai sosiaalipalveluista apua elinkustannuksiisi? Kyllä/Ei Myöntävä vastaus johonkin kysymykseen merkitsee, että asiakkaalla saattaa olla peliongelma. Tällöin asiaa on selvitettävä tarkemmin ja arvioitava asiakkaan palvelujen tarve 14.10.2014 Minna Kesänen 26
Pelaamisen rajoittamis- ja hallintakeinoja Rajan asettaminen pelaamiseen käytettävälle rahalle ja ajalle Pidättäytyminen lainaamasta rahaa pelaamiseen Pelipaikkojen välttäminen Talouden antaminen puolison hoidettavaksi Pidättäytymällä pelaamasta stressin, masennuksen tai muiden huolien painaessa Välttämällä erityisen riskipitoisten pelien pelaamista (esim. nopeatempoiset pelit) Asettamalla pelikiellot Pelaamistarvetta herättävien ärsykkeiden ja vaaratilanteiden tunnistaminen Nettiyhteyden sulkeminen, pelitilien sulkeminen Pelipäiväkirja 14.10.2014 Minna Kesänen 27
Läheisen auttaminen Kunnioittava suhtautuminen pelaajaan vaikka ikäviä asioita on tapahtunut. Kunnioitus läheisen valintoja kohtaan ( Mikset eroa? ) Rahapeliongelman paljastuminen usein puolisolle kriisi ( vrt. pettäminen)> masennus tai uupumus Vaikutukset puolisoon huoli pelaajasta petetyksi tulemisen tunne taloudelliset huolet läheisen kasvava vastuu arjen hoitamisesta perheen eristäytyminen 14.10.2014 Minna Kesänen
Läheisen aktiivinen toiminta ongelman ratkaisemiseksi Kannustaa pelaajaa hoitoon Huolehtii itsestään Kertoo pelaajalle miten pelaaminen vaikuttaa itseen Raha-asioiden hallitseminen: budjetointi, tilien ottamisen estäminen, määräaikainen pelaajan raha-asioiden hoito ( Jos pelaaja suostuu) välttää pelaamista edesauttavia toimintamalleja ( Rahan lainaaminen, valehtelu pelaajan puolesta) kertoo millaiset merkit viittaavat ongelmapelaamiseen kertoo tarjolla olevista auttamispalveluista ja lupautuu mukaan tarjoaa tukeaan ja auttaa pelaajaa stressin vähentämisessä 14.10.2014 Minna Kesänen
Hyvinvointisuunnitelma: työväline läheisen auttamiseen Fyysinen itsestä huolehtiminen Hyvä ravinto, säännöllinen ruokailu Uni ja lepo Liikunta Rentoutusharjoitukset (stressin hallinta) Fyysisten oireiden ja sairauksien hoito Emotionaalinen itsestä huolehtiminen Tilanteen hyväksyminen Itsen kehuminen ja kiittäminen Anteeksiantoharjoitukset Oman ajan ottaminen Ilon ja kiitollisuuden aiheiden etsiminen Sosiaalinen itsestä huolehtiminen Mukavien ja kannustavien ihmisten seura Negatiivisten ihmisten välttäminen Vertaisryhmät Hengellinen itsestä huolehtiminen Mindfullness-harjoitukset Jooga Hyvää tekevät luontokokemukset Hengellinen tuki, rukoilu Maritta Itäpuisto 2014 14.10.2014 Minna Kesänen
Lapsen auttaminen 5- step menetelmä (Copello, 2010) Vaihe 1: Kuuntele, rauhoita ja selvitä huolen aiheet Vaihe 2: Anna oleellista ja tarkkaa tietoa Vaihe 3: Selvitä, millaisia selviytymismalleja lapsi käyttää Vaihe 4: Selvitä, onko sosiaalista tukea saatavilla ja rohkaise tuen hakuun Vaihe 5: Selvitä, millaista pidempiaikaista (ammatillista) tukea perhe/ lapsi tarvitsee ja ohjaa tuen luo. Lähde: Itäpuisto, Maritta: Perheenjäsenten kokemukset ongelmapelaamisesta ja heidän auttamisensa. julkaisematon 14.10.2014 Minna Kesänen 31
Mistä pelaajalle ja perheelle apua? Palvelujen saatavuus vaihtelee Suomessa paljon. Rahapeliongelmia hoidetaan sekä mielenterveys- että päihdepalveluissa. Hoito painottuu avohoitoon Oma- apu, vapaaehtois- ja vertaistoiminta: Oma- apu on monesti ensimmäinen pelaajan tapa yrittää hallita ongelmaa ja usein se riittää esimerkiksi www.peluuri.fi Kunnan on tärkeä huolehtia osaltaan, että nämä omaapupalvelut ovat kuntalaisten tiedossa ja löydettävissä 14.10.2014 Minna Kesänen 32