Neuvonnan ja itseapuvälineiden kokonaisuus Monipuolista tarpeiden huomioimista pelihaittatyösä

Transkriptio

1 Neuvonnan ja itseapuvälineiden kokonaisuus Monipuolista tarpeiden huomioimista pelihaittatyösä Mari Pajula, kehittämispäällikkö, Peluuri/ Sininauhaliitto (Pelihaitat) Takuu-Säätiön Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä

2 Mikä Peluuri? Peluuri ehkäisee ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia sekä terveydellisiä haittoja. Perustehtävää toteutetaan tuottamalla tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä välittämällä tietoa peliongelmasta, sen ehkäisystä ja hoidosta. Ammatillisen avun ohella Peluuri tarjoaa omahoitoon ja vertaisuuteen perustuvaa tukea. Peluuri aloitti 2004, toiminta vakiinnutettiin 2007 Palvelua hallinnoivat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto. Sopijapuolina lisäksi STM ja peliyhtiöt. Kaikki palvelut sähköisiä, valtakunnallisia, anonyymisti käytettävissä (erotus hoidosta) ja maksuttomia Toiminnallinen osa Peliklinikkaa, joka tuottaa ja kehittää monitoimijaperiaatteella (Hki, Vantaa, Socca, THL, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliito, Sos ped säätiö) matalan kynnyksen palveluja pelaajille, heidän läheisilleen ja peliongelmaa työssään kohtaaville.

3 Suomen kova ja entisestään koveneva pelitarjonta Suomessa perinteisesti poikkeuksellisen laaja pelien saatavuus ja kulutus Suomen kaltaista rahapeliautomaattien hajasijoittelumallia ei ole missään muualla Suomessa pelataan kolmanneksi eniten koko maailmassa Suomalaiset aktiivisia netin käyttäjiä, mikä näkyy korkeana rahapelikulutuksena netissä, Suomi maailman kärjessä nettipelaamisen osuudessa kaikesta pelaamisesta Tarjonnan lisääntyminen ja koveneminen nettipelaamisen osalta Internet on moninkertaistanut tarjonnan Veikkaus aloitti ensimmäisenä valtiollisena toimijana maailmassa nettipelit v. 1996, RAY:n nettikasino aukesi v Lisäksi tarjolla lukuisa määrä ulkomaisia pelisivustoja Arpajaislain uudistamisen myötä näyttää siltä, että jatkossa pelitarjonta lisääntyy entisestään, lainsäädäntö ns. välineneutraali Netti kanavana näyttää lisäävät pelaaminen haittariskiä ainakin korkean riskin peleissä, esim. isot velat kytkeytyvät usein nettipelaamiseen Netissä pelaaminen ylittää jo Peluurin tilastoissa tilastoissa livenä pelaamisen osuuden (kaikesta pelaamisesta n 1/3 netissä, Peluurin asiakkaista yli puolet pelaa pääasiassa netin kautta) Mobiilipelaamisen kasvu käynnistynyt Tarjonta lisääntyy ja kovenee myös livepeleissä, mm. uudenlaiset kovemmat automaatit ja pankkikorttimaksaminen

4 Rahapelihaittojen laajuus ja käsitteet (Raha)peliriippuvuus: - Tautiluokituksista (ICD ja DSM) löytyvä lääketieteellinen diagnoosi -> viitataan vakaviin ongelmiin - Väestöestimaatti (THL 2015) (1,3 %) Ongelmapelaaminen: - Ongelmapelaaminen on rahan- ja/ tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutuksen liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. - Väestöestimaatti (THL 2015) (3,3 %) Riskipelaaminen: - Pelaamista ongelmallisen ja ongelmattoman pelaamisen välimaastossa, jossa pelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään runsasta tai sisältää riskitekijöitä. Riskipelaajan todennäköisyys myöhempään ongelmien kehittymiseen on keskimääräistä suurempi. - Riskipelaajien osuus kasvussa (kasvu %:sta 15 %:iin) (THL 2015), vähintään riskitasolla pelaa 18,3 % väestöstä

5 Miksi kehittää kevyttä tukea peliongelmaan, paikka osana palvelujärjestelmää? Kysyntä palveluille kasvaa erityisesti sähköisellä puolella kevyissä tuen muodoissa Pelaamisenkin painon siiryessä verkkoon netti yhä useammalle luonnollinen kanava myös avun hakemiseen Ongelmapelaajista suurin osa nuoria miehiä, myös naisten kohdalla ikäprofiili monipuolistunut Tarve ajallisesti ja paikallisesti joustaville palveluille kasvaa Arkaluonteisissa ongelmiaa anonyymipalveluiden kysyntä suurta Netti hyvä kanava matalan kynnyksen anonyymipalveluille Ongelmapelaajilla suuri avun hakemisen kynnys Tieto tuki- ohjaus- ja neuvontapalveluiden vaikuttavuudesta kasvaa (esim. Max Abbott, David Hodgins) Merkitys osana hoito- ja tukipalveluiden kokonaisuutta kasvanut ja kasvaa -> Vaikuttavaa, käyttäjäystävällistä ja kustannustehokasta

6 Peluurin palvelukokonaisuuden kehittyminen Palvelu Käyttöönoton ajankohta Auttava puhelin ja verkkosivusto Syyskuu 2004 eneuvonta Joulukuu 2005 Avoin keskustelufoorumi Valtti Huhtikuu 2006 Peli poikki hoito-ohjelma Syyskuu 2007 Keskustelufoorumi Tuuletin Toukokuu 2008 Pelivoimapiiri (tekstiviestipalvelu) Syyskuu 2009 BBGS ja Matkalla muutokseen Maaliskuu 2012 itseaputyökalu Chat Syyskuu 2014 Vertaispuhelin (Peluuri + Sosped) Huhtikuu 2015 Avoin keskustelufoorumi Hertta läheisille Huhtikuu 2016

7 Peluurin kehitettävät ja vakiinnutettavat toiminnot 2017 *Vakiinnutettavat toiminnot Chat* Auttava puhelin (ma-pe 12-18) Vertaispuhelin (yhteistyössä Sos ped säätiön kanssa) ASIAKAS = pelaajat, läheiset ja työssään pelihaittojen kohtaavat työntekijät eneuvonta Peli poikki - työkalut* Ohjattu ohjelma + uutena tulossa kevyempi itseapuohjelma Sähköiset vertaisryhmät (ohjatut/ itseohjautuvat, avoimet suljetut) -> 2017 siirtyvät uuteen Oma Peluuri -portaaliin Omahoito (peluuri.fi) VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN

8 Peliklinikan pelaajille suunnatut palvelut ja toiminnot eneuvonta Avoimet ovet (ma 15-17, ke 15-18) Auttava puhelin (ma-pe 12-18) Chat (ma & pe klo 10-13, ti-to klo 12 15) Vertaispuhelin (Pelirajat on + Peluuri) Omahoito (peluuri.fi) PELAAJAT Pelaajien vertaisryhmä (ma ) Kuntouttava päiväryhmätoiminta (pe 11-14) Avohoito (yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmämuotoisena) Sähköiset vertaisryhmät Peli poikki -ohjelma VIESTINTÄ JA TUTKIMUS

9 Läheisille suunnatut palvelut ja toiminnot eneuvonta Neuvonta Avoimet ovet (ma 15-17, ke 15-18) Auttava puhelin (ma-pe 12-18) Te lat 1 x kk / ke Chat (ma & pe klo 10-13, ti-to klo 12 15) Vertaispuhelin (Pelirajat on + Peluuri) Omahoito (peluuri.fi) Sähköiset vertaisryhmät LÄHEISET Tietoiskut Keskustelu läheisen peli- ongelmasta (läheisen tukeminen) (yksilö-, pari- tai perhemuotoisena) VIESTINTÄ JA TUTKIMUS

10 Itseapuvälineet ja tietopankki: (2004, uusittu 2014) -sivustolla on laajalti ajankohtaista tietoa rahapeliongelmasta, ohjeita ja vinkkejä apukeinoista, apu- ja tukipaikoista sekä muista rahapelikentän ajankohtaisista asioista. Lisäksi sivustolla on erilaisia itsearviointiin ja itseopiskeluun tarkoitettuja välineitä, kuten pelitestejä. Tietopankki tarjoaa tietoa rahapelaamisesta ja peliongelmasta kaikille kiinnostuneille. Sivuston ensisijainen kohderyhmä ovat pelaamisestaan huolestuneet ja sen ongelmaksi kokevat kansalaiset sekä heidän läheisensä. Työntekijät ohjataan lisätiedot äärelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Pelihaitat verkkosivustolle, joka on ensisijaisesti työssään pelihaittoja kohtaaville. Matkalla muutokseen työkalu (+BBGS-mittari) Harvardin yliopiston alun perin kehittämä työkalu, otetiin käyttöön yhteisen tutkimusprojektin myötä (THL, Peluuri, Harvardin yliopisto) Työkalu sisältää peliongelman ja muutosmotivaation mittarit (yht. 4 kysymystä). Muutoshalukkuutta osoittavat työkalu ohjaa Matkalla muutokseen omahoitotyökaluun.

11 BBGS testi ja Matkalla muutokseen -työkalu Lyhyt kysely voi auttaa sinua arvioimaan pelikäyttäytymistäsi ja muutoshalukkuuttasi. BBGS-mittarissa (Brief Biosocial Gambling Screen) on kolme pelaamistasi koskevaa kysymystä sekä yksi muutoshalukkuuttasi kartoittava kysymys. BBGS-mittari perustuu Amerikan psykiatriayhdistys APA:n peliriippuvuuden kriteereihin. 1. Onko pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen aiheuttanut sinussa levottomuutta, ahdistusta tai ärtyneisyyttä viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana? 2. Oletko viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana yrittänyt salata perheeltäsi tai ystäviltäsi, paljonko pelasit? 3. Onko pelaamisesi aiheuttanut sinulle viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana sellaisia taloudellisia ongelmia, että olet joutunut hankkimaan perheeltäsi, läheisiltäsi tai sosiaalipalveluista apua elinkustannuksiisi? Neljännessä kysymyksessä arvioidaan muutoshalukkuutta. Muutokseen motivoituneet ohjataan lyhyeen työkirjaan. Materiaali sisältää informaatiota peliongelmasta, itsearviointivälineinä, kysymyksiä pelikäyttäytymisestä ja muutosmotivaatiosta ja tehtäviä

12 Peli poikki -ohjelma Strukturoitu kahdeksan osaa Moduulit 1 3; Perustietoa tärkeän päätöksen tueksi; lopettaa vai vain vähentää? Moduulit 4 8; Tehdään sopimus/sitoumus ja saadaan strategioita sen pitämiseen Yksi moduuli viikossa (kesto yhteensä 8 10 viikkoa) 1-3 seurantapuhelua Ohjelmassa kolme elementtiä: Ammatillinen tuki viikoittaisten puheluiden muodossa terapeutin kanssa Itseapu viikoittaisten tehtävien ja materiaalien muodossa Foorumi vertaistuki

13 Peli poikki ohjelma vaikuttavuus Peliongelman vakavuus NODS*-mittarilla (%) Peli poikkiohjelman seulontavaiheessa (jonoon ilmoittautuessa) sekä välittömästi ohjelman päätyttyä * NODS on yksi kansainvälisesti käytetyimpiä ja luotettavimmaksi arvioituja peliongelmamittareita, lisätietoja mittareista: (Lähde: tutkija Petteri Paasio, Peliklinikka)

14 Mitä seuraavaksi? Itse ilmiö (rahapelaaminen ja siihen liittyvät haitat) palvelutarpeen taustalla muuttaa muotoaan yhä kiihtyvällä tahdilla Teknologia kehittyy ja uuden teknologian käytön lisääntyminen luo yhä uusia mahdollisuuksia kehittää palveluita, samalla tekniset sovellukset vanhenevat -> Pelivoimapiiri lakkautetaan > Palveluiden kysyntä ja tarve & potentiaali niihin vastaamiseen muuttuvat ja tulevat muuttumaan Palvelukokonaisuutta ja sen tarpeeseen vastaavuutta on arvioitava jatkuvasti, jotta rajallinen resurssi saadaan tehokkaasti hyödynnettyä 2017 arvioidaan olemassa olevan datan avulla kehittämistarpeita ja arvioidaan tiedonkeruun kehittämistarpeet palveluissa Kokemustiedon hyödyntäminen kehittämistyössä Palvelukokonaisuutta ja mm. aukioloaikoja ja henkilöstöresurssia arvioidaan ja kehitetään Peluurin kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä ja osana pelihaittapalveluiden valtakunnallista kokonaisuutta (Peliklinikkayhteistyö, THL-yhteistyö) Chatin ja Peli poikki -ohjelman saatavuuden lisääminen 2017 Tulossa myös BBGS:ää laajempi sähköinen itseaputyökalu Yhteistyö tutkijoiden kanssa palveluiden vaikutuksien/ vaikuttavuuden tutkimiseksi

15 KIITOS! Mari Pajula p