KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009

KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009 Kuvaus kuopiolaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointistrategian tavoitteiden toteutumisesta Tiivistelmä laajemmasta raportista Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu, 2010

1 JOHDANTO Hyvinvointikertomus on eri asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista osa- ja taustatekijöistä. Lisäksi hyvinvointikertomuksessa kuvataan hyvinvoinnin strategisia linjauksia ja ohjelmia sekä analysoidaan näiden tavoitteiden toteutumisesta viime vuosina. Kaupungin valtuustossa joulukuussa 2009 hyväksytty Kuopion hyvinvointikertomus on tehty yhteistyössä kaupungin toimialojen ja muutamien sidosryhmien kanssa ja se on jatkoa Kuopion hyvinvointikertomukselle vuonna 2005. Noin 80 sivun raportin keskeisimmät asiat ja tulevien vuosien haasteet on koottu tähän tiivistelmään. Kuopion Hyvinvointikertomuksen 2009 rakenne ja sisältö Toteutus ja koonti: vuoden 2009 aikana, Hallinto- ja kehittämiskeskus, Talous- ja strategiapalvelu Mukana työssä ovat olleet: kaupungin toimialat laajasti, Kuopion ev.lut. seurakunta ja Kuopion Poliisi 1. Johdanto Mikä hyvinvointikertomus on ja kuinka hyvinvointia mitataan? Miten kuntalaiset voivat? 2. Hyvinvoinnin osatekijät / indikaattorit Toimintaympäristön kuvaus ja analyysi Ajanjakso: tietoa vuosilta 2003-2008 Vertailu: koko maa ja vertailukaupunkeina: Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Joensuu 3. Miten kuntalaiset voivat? - koko väestö - lapset ja nuoret - työikäiset - ikääntyvät Eri ikäryhmien hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevat hankkeet ja toimintamallit on esitelty hyvinvointikertomuksen liitteenä. Kuopion vision mukaan Kuopio on vuonna 2012 uudelle avoin, kansainvälinen, hyvinvointiosaamisen kaupunkiseutu. Lisäksi strategian mukaan Kuopio on monipuolinen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki, joka mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopion kaupunki on mukana kansallisessa Terve Kunta -verkostossa sekä kansainvälisessä WHO:n Healthy Cities verkostossa. Nyt valmistunut hyvinvointikertomus on tehty osin näissä verkostoissa sovituista lähtökohdista. Hyvinvointia on vaikea mitata tai tiivistää muutamaan määritelmään ja indikaattoriin. Hyvinvointiin vaikuttavat useat taustatekijät kuten mm. terveys, toimeentulo ja asuminen, mutta myös puhdas elinympäristö, koettu turvallisuus, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä ihmissuhteet. Hyvinvointia voidaan kuvata objektiivisesti mitattavien indikaattorien avulla, mutta se on myös paljolti subjektiivinen henkilökohtaisten tuntemusten summa. Kuopion hyvinvointikertomuksessa tieto asukkaiden hyvinvoinnista perustuu pääosin valtakunnallisiin tilastoihin (Tilastokeskus, Sotkanet, Kouluterveyskysely), minkä vuoksi siinä kuvataan laajalti hyvinvointivajeita ja pahoinvoinnin riskitekijöitä. Tätä mielekkäämpää olisi kertoa asukkaiden kokemuksia hyvinvoinnista, hyvinvoinnin edistämisestä sekä onnellisuudesta. 4. Kuopion strategiset hyvinvointilinjaukset ja johtopäätökset hyvinvointityön haasteiksi Keskeisimmät strategiset hyvinvointilinjaukset, erillisohjelmat ja -strategiat ja suunnitelmat, alueelliset ja kansalliset linjaukset ja tavoitteet Johtopäätökset ja haasteet tuleville vuosille Hyvinvointi on korostunut jo hyvin pitkään Kuopion strategisessa johtamisessa. Kuopiossa on säännöllisesti kokoontunut poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä, jossa asukkaiden hyvinvointia on tarkasteltu, tutkittu ja analysoitu pitkäjänteisesti yhteistyössä mm. yliopiston sekä muiden keskeisten sidosryhmien (muut oppilaitokset, seurakunnat, poliisi) kanssa. KUOPIOLAISTEN HYVINVOINTIIN VAI- KUTTAVAT OLOSUHTEET JA TAUS- TATEKIJÄT Kuopiossa väestön koulutustaso, työllisyys ja tulotaso ovat kohonneet. Väestön ikärakenne on keskimääräistä nuorempi, vaikka ikääntyvien määrä jatkuvasti kasvaa. Kuopiossa on monipuoliset asumisen mahdollisuudet, hyvä ympäristön tila sekä laajat virkistymis- ja harrastevaihtoehdot. Asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat olosuhteet ja taustatekijät tarjoavat kuopiolaisille entistä viihtyisämmän elinympäristön ja paremmat lähtökohdat asukkaiden hyvinvointiin.

2 Kuopiossa työllisyys on parantunut ja työpaikkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat tärkeimmät nuorten aikuisten Kuopioon muuttamisen syyt. Hyvän kehityksen myötä Kuopion huoltosuhde on alentunut jatkuvasti. Vuonna 2008 taloudellinen huoltosuhde oli 1,31, mikä tarkoittaa, että laskennallisesti jokaisella työllisellä on 1,3 muuta henkilöä huollettavana. % 50,0 45,0 Hyyvinvointiin vaikuttavien muutamien taustatekijöiden kehitys vuosina 2004, 2006 ja 2008 2004 2006 2008 Yliopistokaupunkien tavoin Kuopiossa väestön koulutustaso on korkea ja se on noussut 2000-luvulla vuosittain. Vuonna 2008 korkeaasteen tutkinnon suorittaneita oli noin 31 prosenttia ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita noin 41 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vastaavasti asukkaiden tulotaso on myös kohonnut ja keskimääräinen tulotaso on samaa tasoa kuin muissa keskisuurissa kaupungeissa. Kuopiossa asuu kuitenkin paljon myös hyvin pienituloisia ja viime vuosina pienituloisuusaste on lievästi noussut (17,9 % vuonna 2007). Pienituloisuusaste (alle 60 % käytettävissä olevan rahatulon mediaanista) kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien asukkaiden osuutta kaikista asukkaista. Kaikista alle 18-vuotiaista kuopiolaisista lapsista noin 16 prosenttia kuului vuonna 2007 pienituloisiin kotitalouksiin. Keskimääräinen kokonaiseläke oli 1252 euroa/hlö kuukaudessa. Kuopiossa työpaikkakehitys oli 2000-luvulla voimakasta ja suhteellinen työpaikkojen nettolisäys oli suurten kaupunkien kärkiluokkaa. Työttömyys väheni vuoteen 2008 saakka, jonka loppupuoliskolla suhdannetilanteen heikettyä työttömien määrä alkoi lisääntyä. Kuopiossa työttömyys on ollut useita vertailukaupunkeja (suurimmat) vähäisempää, mutta selvästi koko maan keskimääräistä suurempaa. Vuonna 2009 työttömänä oli keskimäärin runsaat 5 000 henkilöä (11,5 % työvoimasta / kk), mikä on runsaat 1000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Lähteet: Tilastokeskus Työllisten osuus, -% koko väestöstä Korkea-asteen koulutuksen saaneet -% 15 v. täyttäneistä Kouluttamattomat - % 15 v. täyttäneistä 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kuopion työttömyys 1995-2009 Miehet Naiset Alle 20 -v. Nuorisotyöttömät 50 v. täyttäneet 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyyden kasvu on kohdistunut Kuopiossa etenkin miehiin sekä nuorten ikäryhmiin. Vuoteen 2008 saakka nuorisotyöttömien (alle 25-v.) määrä laski koko ajan, minkä jälkeen määrä on lisääntynyt melko voimakkaasti jälleen. Vuonna 2009 Kuopiossa oli keskimäärin 850 nuorisotyötöntä henkilöä kuukausittain. Pitkäaikaisesti eli yli vuoden työttömänä olleita oli vastaavasti reilut 900 henkilöä. Viihtyisä ja virikkeellinen luonto ja elinympäristö sekä monipuoliset kulttuuri- ja harraste-

3 mahdollisuudet mahdollistavat osaltaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveellisen elämän. Kuopiossa asumisen mahdollisuudet ovat monipuoliset. Asuntoalueilla on lähipalveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja joukkoliikenteen palvelutaso on Kuopiossa sen kokoon nähden erittäin hyvä. Kuopion kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelutarjonta on hyvin laaja ja monipuolinen. Kuopion turvallisuuteen liittyviä tietoja kartoitettiin laajasti vuonna 2008 valmistuneessa Kuopion turvallisuussuunnitelmassa. Turvallisuus on ihmisen perusoikeus ja laajaalaisena käsitteenä se tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta. 2000-luvulla rikoslakirikosten määrä lisääntyi, mutta omaisuusrikosten ja varkauksien määrä pienentyi. Huolestuttavaa on ollut henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrän kasvu vuoteen 2008 saakka. Näiden rikosten esiintyvyys on vertailukaupunkeja ja koko maan keskiarvoa suurempaa. Kuopion neuvoloissa, päivähoidossa ja alakouluissa kiinnitetään erityistä huomiota lasten hyvinvointiin. Ennakoiva varhaisen puuttumisen työote on käytössä lasten palveluissa ja oppimisen sekä kasvun polkua ja kehitystä tuetaan erilaisten palvelujen avulla. Päivähoidossa toteutetaan perheiden ja päivähoidon kasvatuskumppanuutta. Vanhemmille on käytössä kahden viikon päivähoitoon tutustumisjakso ja lapsille toteutuu omahoitajuus. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalla tuetaan kodin ja koulun kasvatusta. Kuopiossa tähän toimintaan osallistuu vuosittain noin 660 alaluokkien lasta (n. 57 %). Lisäksi kaikille peruskoulun luokille on tarjolla erilaista kerhotoimintaa. Vuosina 2008-2009 kerhotoiminnan painopistealueena on ollut liikunta ja ympäristö. Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa 2007-2010 on peruskoulun 1-9 luokille suunnattu koulu-, vapaa-aikaja kulttuuritoimen hanke, joka järjestää mm. liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia ja toimintaa. Suureen osaan pahoinpitelyistä liittyy päihteiden käyttöä ja viime vuosina yksityisissä asunnoissa tapahtuneet pahoinpitelyt ovat lisääntyneet. Myös perheväkivalta, kotirauhan rikkominen ja laittomat uhkaukset ovat lisääntyneet hieman. Alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret syyllistyvät rikoksiin hyvin harvoin aikuisväestöön verrattuna. 15-17-vuotiaiden rikokset ovat yleensä varkaus- ja omaisuusrikoksia, pahoinpitelyjä sekä liikennerikoksia. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Suurin osa lapsista ja nuorista on terveitä ja voi erittäin hyvin, mutta samaan aikaan erilaiset lasten ja nuorten terveyteen, käyttäytymiseen ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat ja riskitekijät ovat yleistyneet. Hyvin usein koko perheen elintavat ja elämänhallinnan puutteet heijastuvat lapsien ja nuorien ongelmina. Kuopiossa nämä riskitekijät tunnistetaan hyvin, jolloin monipuolisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä työllä voidaan edistää ja auttaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Kouluissa lasten viihtyvyyttä ja koulutyötä heikentävät eniten kiusaaminen, rauhattomuus ja kova meteli. Näihin ongelmiin puututaan aktiivisesti ja etenkin kiusaamisen poistamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

4 Erityisopetuksen tarvetta aiheuttavat mm. oppimisvaikeudet, vammaisuus, tarkkaavaisuushäiriöt sekä erilaiset käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmat. Kuopiossa erityisopetusta järjestetään erityisluokilla, erityiskouluissa sekä yleisopetukseen kokonaan tai osin integroituna. Lukuvuonna 2008-2009 erityisopetuksessa oli yhteensä 715 oppilasta, joka on 8,5 prosenttia perusopetuksen oppilaista. Viime vuosina erityisopetuksessa (normaali oppivelvollisuus) olevien oppilaiden lukumäärä on säilynyt jokseenkin samana ja integrointi yleisopetukseen on yleistynyt. Suhteessa kaikkiin peruskoulun oppilaisiin erityisopetuksessa olevien osuus on hieman noussut. Kuopiossa (Itä-Suomen yliopisto/fysiologia) käynnistyi lasten liikuntaa ja ravitsemusta koskeva elintapainterventiotutkimus vuonna 2007. Tutkimuksessa on mukana noin 500 koulunsa aloittavaa 6-7-vuotiasta lasta. Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan kuopiolaiset lapset liikkuvat liian vähän, ravinto sisältää liikaa kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa sekä noin joka viides lapsi on ylipainoinen. Lisäksi jo näin nuorilla lapsilla on havaittu metabolista oireyhtymää, johon liittyy heikentynyt fyysinen kunto. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn (2008) mukaan kuopiolaisten yläasteikäisten nuorten terveydessä on paljon huolestuttavia piirteitä. Koulun työilmapiirissä nähtiin yleisemmin ongelmia kuin aiemmin ja kouluviihtyvyyden havaittiin huononevan yleisesti koulunkäynnin myötä. Erityisesti murrosikäisten ja etenkin poikien kouluviihtyminen on heikkoa. Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista 8. ja 9. luokkalaisista koki viikoittain niska- tai hartiakipuja ja päänsärkyä, noin 10 prosentilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai ylipainoa. Lisäksi noin joka kymmenes nuori koki terveydentilansa vain keskinkertaiseksi tai huonoksi. Nuorten liikunnan harrastaminen jakaantuu hyvin epätasaisesti. Osa nuorista liikkuu erittäin paljon, kun taas yli puolet kouluterveyskyselyyn vastanneista harrasti viikoittain liian vähän liikuntaa. Useat perheessä ongelmia aiheuttavat tekijät ovat yhteydessä nuorten päivittäiseen tupakointiin ja humalajuomiseen. Peruskoululaisilla ja lukiolaisilla tupakointi, humalahakuinen alkoholin juominen ja huumeitten kokeilu on hieman vähentynyt Terveys 2015- kansanterveys-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sen sijaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveystottumukset ovat edelleen huolestuttavia tupakoinnin, humalajuomisen, huumekokeilujen, vähäisen liikunnan ja epäterveellisten välipalojen syönnin osalta. Yläaste- ja lukioikäisille nuorille on Kuopiossa tarjolla kouluterveydenhoitajan sekä koululääkärin palveluja. Alakoululaisille on tarjolla koulupsykologipalveluja ja yläkoululaisille kuraattoripalveluja. Viime vuosina oppilashuoltopalveluja käyttäneiden oppilaiden määrä on lisääntynyt, kuten myös käyntikertojen määrä oppilasta kohden. Tosi humalassa vähintään kerran kuussa, % oppilaista Tupakoi päivittäin, % oppilaista Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % oppilaista Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % luokkalaisista Lähde: THL, Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyn tuloksia vuonna 2008 (yläaste, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) 2,0 4,0 6,0 8,0 7,0 9,0 8,0 9,8 8,2 14,0 12,0 14,5 26,0 40,0 41,0 Ammat. oppilaitokset Lukio Yläaste 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Kuopiossa päättötodistuksen ovat saneet kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet oppilaat ja kaikille ilman peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa jääneille on pystytty tarjoamaan 10. luokan mahdollisuutta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria (17-24-v.) oli 8,4 prosenttia Kuopiossa vuonna 2007.

5 Erityisen huolestuttavaa on lastensuojelutarpeen voimakas kasvu Kuopiossa 2000- luvulla. Vuonna 2008 lastensuojeluilmoituksia tehtiin yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2006 nähden. Ilmoitusten pääasiallisina syinä olivat: perheväkivalta, vanhemman päihteiden käyttö, lapsen rikollinen käyttäytyminen ja lapsen päihteiden käyttö. Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvun lisäksi myös kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä on lisääntynyt ja sijoitettujen osuus on valtakunnallisesti korkea. Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus oli 1,9 prosenttia 0-17- vuotiaiden ikäryhmästä. Viime vuosien kehityksen syitä on analysoitu ja kasvua voivat selittää mm. palvelurakenteen ja työkäytäntöjen erilaisuus, puuttumiskynnyksen tai lastensuojelutarpeen erot. Lasten ja nuorten (0-17 v.) mielenterveyshäiriöiden ja lastensuojelutoimenpiteiden yleisyys % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet /1000 vast.ikäistä kohden Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana Huostassa olleet viimeisimmän sijoitustiedon mukaan Kodin ulkopuolelle sijoitetut Lähde: Sotkanet 1,2 1,0 1,5 1,9 1,8 1,6 6,1 5,9 7,3 7,2 8,2 2008 2006 2004 9,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Kuopiolaisten työikäisten terveydestä ja hyvinvoinnista saatava tieto on hyvin hajanaista ja sen vuoksi kokonaiskuvaa työikäisten tilanteesta on vaikea saada. Erilaisten kansansairauksien yleisyys heijastaa kuitenkin osaltaan työikäisten hyvinvointia, kuten myös mm. työttömyyteen, työkyvyttömyyteen ja toimeentulon riittämättömyyteen liittyvät tilastot. Useiden indikaattorien avulla kuvattuna kuopiolaisten työikäisten hyvinvointi ja terveys ovat lähellä keskisuurten kaupunkien tai koko maan keskimääräistä tasoa. Suurin osa työikäisistä voi erittäin hyvin ja elää terveellisesti, mutta osa työssäkäyvistä uupuu ja sairastaa paljon. Huolestuttavaa on valtakunnallisesti havaittu kehitys, jonka mukaan terveys- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet eri sosioekonomisten väestöryhmien välillä. Kuopion sairastavuusindeksi (112 % v. 2008) heijastaa keskimääräistä hieman yleisempää sairastavuutta. Sairastavuusindeksi kuvaa kolmen eri muuttujan avulla koko väestön sairastavuutta: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kuopiossa indeksiä nostavat erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen suuri osuus (26 % v. 2008) työikäisistä (25-64-v.) sekä keskimääräistä suurempi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus väestöstä. Työikäisillä kuopiolaisilla keskeisemmät kansansairaudet ovat suhteessa hieman lisääntyneet. Kansansairauksista etenkin mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat työssäkäynnin kannalta vaikeita ja aiheuttavat pitkiä sairausjaksoja: Kuopiossa depression vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen suhteellinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on selvästi lisääntynyt 2000-luvulla. Myös diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen työikäisten aikuisten määrä ja suhteellinen osuus on lisääntynyt. Laajemmin maassamme aikuisväestön kohdalla kriittisiä huolenaiheita ovat lisääntynyt ylipaino, päihteiden käyttö sekä perheväkivalta, kuten myös tupakointi, vaikka se on vähentynyt viime vuosina. Työikäisten hyvinvointi muuutamin indikaattorein kuvattuna TYÖIKÄISTEN HYVINVOINTI 2004 2006 2008 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 55,3 55,5 55,8 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 112,7 111,9 112,4 Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 -v. /1000 vastaavanikäistä 126,0 133,1 126,1 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-v., % vastaavanikäisestä väestöstä 10,5 10,5 10,6 Lähde: Sotkanet

6 Kuopiolaiset siirtyvät työelämästä eläkkeelle keskimääräistä aikaisemmin. Vuonna 2008 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 55,8 vuotta. Keskimääräistä korkeampi sairastavuus näkyy varhaisen eläkkeelle jäännin lisäksi sairauspoissaoloina, sairauspäivärahan saantiluvuissa sekä suurempana työkyvyttömyytenä. Pitkittyessään ongelmat heijastuvat myös toimeentulovaikeuksina. Kuopiossa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä korkeampi (10,6 %) 25-64- vuotiaiden kohdalla ja sairauspäivärahaa sai vuonna 2008 noin 12 prosenttia kaikista 25-64-vuotiaista. Suurimmat syyt sairauspäiviin olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyshäiriöt. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkettä saaneista 25-64-vuotiaista kuopiolaisista lähes puolet (5,2 % koko ikäryhmästä) oli eläkkeellä juuri em. syistä. Myös sairauspoissaoloista suuri osa johtui mielenterveyden häiriöistä ja ongelmista. % 12 10 8 6 4 2 Diabeteksen, sepelvaltimotaudin, psykoosin tai depression vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä 2002 2004 2006 2008 0 Diabetes, 1 Sepelvaltimotauti, 2 Psykoosi, 3 Depressio, 4 40-64 v. 40-64 v. 40-64 v. 25-64 v. Lähde: Sotkanet IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTI Ikääntyvien määrä lisääntyy Kuopiossa jatkuvasti. Tänä päivänä ikääntyvät voivat paremmin ja elävät pidempään kuin koskaan aikaisemmin. Terveys ja toimintakyky ovat ihmisten tärkeimpiä voimavaroja ja erityisesti ikääntyvien kohdalla koettu terveys on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin ja kykyyn toimia itsenäisesti. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman mukaan ikääntyvien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen on erityisen oleellista. Kuopiolaisista 25-64-vuotiaista noin joka kymmenes sai toimeentulotukea vuonna 2008. Työikäisten kohdalla osuus pienentyi hieman vuosina 2003-2008, mutta tämän jälkeen suunnan oletetaan taas kääntyneen kasvuun työttömyyden lisääntymisen myötä. Noin 12 prosenttia kaikista lapsiperheistä sai toimeentulotukea vuoden 2008 aikana. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman tavoitteena on, että ikääntyvät asuvat kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tällä hetkellä noin 92 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona itsenäisesti tai kotihoidon ja palvelujen turvin. Loput 8 prosenttia asuvat muissa asumismuodoissa eli palveluasunnoissa, palvelukeskuksissa, hoitokodeissa tai sairaaloissa. Vuonna 2009 omaishoidon tuella kotona asuvia oli 3,2 prosenttia ja säännöllistä kotihoidon tukea sai 9 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Kuopiossa omaishoidon tuen ja säännöllisen kotihoidon peittävyys ovat molemmat alle maan keskitason ja molemmissa valta-

7 kunnallinen suositus (6 % ja 14 %) on selvästi korkeampi. Kaikista 65 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista hieman yli puolet asuu yksin. keskimääräistä yleisemmin. Yleisempien kansansairauksien (mm. diabetes, depressio) esiintyvyys on vuosittain lievästi kasvanut erityiskorvattavien lääkkeiden käytön perusteella mitattuna. Joka kymmenes yli 65- vuotias kuopiolainen saa erikoiskorvattavia lääkkeitä diabeteksen hoitoon ja hieman tätä useampi depression perusteella. Sepelvaltimotauti on ainoita niistä kansansairauksista, jonka vuoksi erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö on vähentynyt. Edelleen kuitenkin yli kolmannes 65 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista käyttää erityiskorvattavaa lääkettä sepelvaltimotaudin tai verenpainetaudin vuoksi ja lääkkeitä näiden tautien vuoksi käyttäneiden osuus on Kuopiossa yleisempää kuin maassa keskimäärin. % 40 Diabeteksen, depression, sepelvaltimo- tai verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä 2002 2004 2006 2008 35 Ikääntyvien itse arvioima terveydentila on kohentunut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Vuonna 2007 terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus oli lähes puolet kaikista eläkeikäisistä. Omatoimisuus on lisääntynyt ja turvattomuuden kokeminen vähentynyt. Ikääntyvien kohdalla eniten turvattomuutta aiheuttavat toimeentulon niukkuus, toisen avusta riippuvaiseksi joutuminen, muistin heikkeneminen sekä laitoshoitoon joutuminen. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksen (2007) tulosten mukaan ikääntyneiden ruokailutottumukset ovat jatkuvasti kehittyneet myönteiseen suuntaan ja miesten tupakointi on vähentynyt. Sen sijaan terveyskäyttäytymisessä on tapahtunut myös huolestuttavaa kehitystä ja mm. ikääntyvien alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Samaan aikaan raittiiden eläkeikäisten osuus on jatkuvasti pienentynyt ja alkoholia käyttävien osuus on kasvanut etenkin nuoremmilla (65-74-v.) ja korkeammin koulutetuilla eläkeikäisillä. Useita sairauksia esiintyy Kuopiossa ikääntyvillä kuten työikäisillä hieman koko maan 30 25 20 15 10 5 0 Diabetes, 1 Depressio, 2 Sepelvaltimotauti, 3 Verenpaine- 4 65- v. 65- v. 65- v. tauti, 65- v. Lähde: Sotkanet Palvelujen ja asumisen näkökulmasta dementia on yksi vaikeimmista väestön ikääntymiseen ja terveyteen liittyvistä haasteista. Dementia yleistyy nopeasti iän mukana ja sen vuoksi väestön vanhetessa dementiapotilaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Kuopiossa keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia oli vuonna 2009 seuraavasti: alle 65- vuotiaita 155 henkilöä (0,2 %) ja 65 vuotta täyttäneitä 993 henkilöä (6,9 %). Lisäksi lievää dementiaa sairastavia kuopiolaisia 75 vuotta täyttäneitä oli 572 henkilöä. Kuopiossa

8 dementian esiintyvyys on koko maan keskimääräistä tasoa. TULEVAISUUDEN HAASTEET KUOPIO- LAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ 1) Parannetaan strategian ohjaus- ja seurantajärjestelmää hyvinvointitiedon osalta Tieto kuntalaisten hyvinvoinnista on hyvin hajallaan ja sen vuoksi hyvinvoinnin kokonaiskuvaa ja sen muutosta on erityisen vaikea saada. Erilaista tietoa on kyllä paljon olemassa, mutta tieto kuvaa yleisemmin hyvinvoinnin vajeita ja riskitekijöitä kuin hyvinvointia tukevia myönteisiä asioita. Kuopion haasteena on kerätä hyvinvoinnin tietoa aiempaa johdonmukaisemmin, jonka lisäksi Itä-Suomen yliopiston, Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC) sekä muiden asiantuntijoiden osaamista ja tutkimustietoa tulisi hyödyntää aiempaa enemmän hyvinvoinnin seurannassa. Jatkossa tulisi sopia indikaattoreista, joilla muutoksia säännöllisesti seurataan ja kuinka eri ikäryhmiä koskevaa tietoa kootaan. 2) Ennakoidaan paremmin hyvinvointiin liittyvien ohjelmien valmistelu Kuopiossa on kaupungin päästrategian ja toimialojen strategioiden lisäksi noin 20 erillisohjelmaa ja strategiaa, joiden pää- tai osatavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin ja siihen vaikuttavien tekijöiden parantaminen. Kuopion palvelualueuudistuksen yhteydessä on syytä tarkastella ohjelma-asiakirjojen tarpeellisuutta ja yhteismitallisuutta. Yhdenmukainen käytännön ja rakenteen luominen hyvinvointiohjelma- ja suunnitelmatyöhön on tarpeen. 3) Parannetaan kehittämistyön vaikuttavuuden arviointia ja vakiinnutetaan hyvät käytännöt Monilla hankkeilla ja toimintamalleilla pyritään edistämään asukkaiden hyvinvointia. Jatkossa hankkeiden tuloksia ja niiden hyödynnettävyyttä tulisi analysoida paremmin. Samoin erilaisen kehittämistyön vaikuttavuuden arviointia pitää parantaa. Hyvät käytännöt ovat parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuvia toimintaympäristössään hyväksi koettuja toimivia työkäytäntöjä, jotka hyödyttävät asiakkaita. Useiden toimintamallien vaikutukset näkyvät usein vasta pidemmän ajan kuluttua. Tavoitteena on näiden hyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi perustyötä. 4) Lisätään henkilöstön osaamista ja asiakasnäkökulmaa Asiakkaat eivät ole kiinnostuneita vain saamastaan palvelusta tai etuudesta, vaan koko asiakasprosessista, eli myös mm. siitä, onko palvelu kohteliasta tai otetaanko asiakkaan omat näkemykset huomioon. Kaupungin omalla koulutusohjelmalla voidaan vaikuttaa henkilöstön osaamiseen, työtapoihin ja asenteisiin. Nykyään henkilöstöltä edellytetään moniammatillista osaamista kaikissa palvelutoiminnoissa. Kaupungin palvelualueuudistus huomioi asiakkaan ja asiakaspalautteen entistä paremmin. Hankeyhteistyö kuluu jatkossa yhä vahvemmin kunnalliseen toimintakulttuuriin. Ennaltaehkäisevän varhaisen tuen merkitys korostuu. 5) Kehitetään yhteistyömalleja työikäisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Työikäiset ovat heterogeeninen ryhmä, jonka terveydestä ja hyvinvoinnista ei saada riittävästi tietoa. Työikäisten hyvinvointia tulee seurata aiempaa johdonmukaisemmin ja tätä varten tarvitaan oma seurantaryhmänsä. Työikäisten hyvinvointiin panostaminen voi auttaa pysymään työelämässä pidempään. Samoin koko väestön huoltosuhteen kannalta on olennaista, että työikäiset jaksavat hyvin. Lasten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää panostaa vanhempiin, joiden elämänhallinta vaikuttaa ratkaisevasti kykyyn kasvattaa ja huolehtia lapsistaan. 6) Etsitään terveyden tasa-arvoa edistäviä keinoja ja tekijöitä Suomalaisten terveydentila on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta sosioekonomisten ryhmien välillä terveyserot ovat säilyneet ja kuolleisuuserot jopa kasvaneet. Lapsuudessa koetuilla ongelmilla ja eriarvoisuudella on selkeä yhteys aikuisuudessa ilmeneviin terveyseroihin.

9 Ei ole olemassa yhtä ainoata toimintatapaa kaventaa terveyseroja. Terveyskäyttäytyminen selittää kuitenkin merkittävän osan sosioekonomisista sairastavuus- ja kuolleisuuseroista. Terveyden tasa-arvon kannalta tulisi kartoittaa riskitekijöitä ja riskiryhmiä, joiden elintapoihin ja elämänhallintaan ajoissa vaikuttamalla saadaan pitkäaikaisia vaikutuksia aikaan. On selkeä tarve tunnistaa myös kriittiset ikään ja kriisitilanteisiin liittyvät tapahtumat ja elämänvaiheet (esim. lapsen syntymä, murrosikä, työttömyys, avioero, eläkkeelle jääminen). Tämä edistää ja mahdollistaa palvelujen oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä kehittämistä terveyserojen kaventamiseksi. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tieto on hyvin saavutettavissa tietojärjestelmien avulla. Helppokäyttöisen, ymmärrettävän ja luotettavan informaation tuottaminen on haaste koko kaupunkiorganisaatiolle. Tässä voidaan hyödyntää sosiaalista mediaa nykyistä enemmän. Terveyden lukutaidon parantamiseen voidaan vaikuttaa tuomalla terveysinformaatiota paikallisesti esim. asukastuville ja erilaisiin tapahtumiin. Nettineuvola ja hyvinvointikanava ovat esimerkkejä sähköisten palvelujen hyödyntämisestä. 7) Edistetään yhteisöllisyyttä ja elämänhallintaa Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan kansalaisten omaehtoista toimintaa, järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sekä vapaata sivistystyötä. Kansalaisjärjestöjen ja lähiöohjelman avulla päästään lähelle kuntalaisia, edistetään yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden yksi keskeinen tekijä on ihmisten välinen luottamus, jota voidaan joko lisätä tai vähentää erilaisilla toimilla. Tarvitaan myös enemmän yhteisvastuullisuuden korostamista. Suuri haaste Kuopiossa on saada ihmiset ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään ja elintavoistaan. Elämänhallinta-, vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja voidaan myös opettaa ja esim. kansalaisopistoopetusta voitaisiin suunnata entistä enemmän erityisryhmille, jotta heidän sosiaaliset verkostonsa vahvistuisivat. Myös projektityyppinen eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin oppimisohjelma tuottaisi lisää hyvinvointia juuri sitä eniten tarvitseville kuopiolaisille. 8) Hyödynnetään sähköisen viestinnän mahdollisuuksia kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä 9) Panostetaan terveellisen kaupunkiympäristön suunnitteluun ja asumiseen Asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on olennaista, millaisessa ympäristössä he asuvat, missä asunnot, työpaikat ja erilaiset toiminnot sijaitsevat sekä kuinka ne ovat saavutettavissa. Panostamalla kaupunkiympäristön suunnitteluun luodaan viihtyisämpää, vetovoimaisempaa ja terveellisempää kaupunkiympäristöä. Asumisen ja asuntoalueiden monipuolisuus on kaupunkirakenteen toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta keskeistä ja edistää myös väestörakenteen monipuolisuutta. Uusien asuntoalueiden suunnittelun rinnalla kaupunkisuunnittelussa on erittäin tärkeää kehittää ja uudisrakentamalla täydentää jo olemassa olevia alueita. Täydennysrakentaminen vahvistaa alueen väestöpohjaa ja antaa sitä kautta paremmat edellytykset lähipalvelujen säilymiselle. Väestön tasa-arvon kannalta on tärkeää, että välttämättömät päivittäistavarakaupan palvelut säilyvät niillä asuntoalueilla, joilla on paljon autotonta väestöä.

10 10) Korostetaan elinympäristön merkitystä hyvinvoinnille Elinympäristön tila, vesistöjen puhtaus sekä ilmanlaatu muodostavat merkittävän ja osittain jopa itsestään selvänä pidetyn osan hyvinvointiamme. Kuopion monipuolinen luonto ja sen tarjoamat ilmaiset virkistäytymismahdollisuudet eivät ole vieläkään riittävän hyvin kaikkien kuntalaisten tiedossa tai käytössä. Tiedottamista esim. virkistysreiteistä ja vesistöjen käyttömahdollisuuksista kannattaakin edelleen tehostaa. Kuopion ympäristöstrategia ja ilmastopoliittinen ohjelma sisältävät toimenpiteitä elinympäristön säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja terveysvaikutuksiin on varauduttava. Korkean melutason alueilla tai niillä melualueilla, joilla altistuvien määrä on suuri, tulisi selvittää keinoja, mahdollisuuksia ja kustannuksia meluhaittojen torjumiseksi. Hyvän talousveden turvaamiseksi pyritään haja-asutusalueella saamaan mahdollisimman suuri osuus asukkaista vesihuollon piriin. Ihmisten arvostukseen omasta ympäristöstään ja siitä huolehtimisesta kannattaa aktiivisesti vaikuttaa. 11) Nähdään kulttuuri ja liikunta terveyden edistäjinä Kulttuurin kuluttaminen, siihen osallistuminen ja harrastaminen edistää yhtä paljon terveyttä kuin liikunta. Taide- ja kulttuuritarjonnan tulisi kohdentua ennaltaehkäisevään toimintaan, sen tulisi olla osallistavaa ja aktivoivaa, tasapuolista, tasa-arvoista ja yhteisöllisyyttä korostavaa. Liikunnan osalta kehittämistä tulisi suunnata mm. liikuntareseptin käyttöönottoon sekä matalan kynnysten liikuntaryhmien toteuttamiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 12) Kehitetään yhteistyötä yli kunnan rajojen Sosiaali- ja terveysministeriö kannustaa kuntia hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittämiseen muuttuvissa kunta- ja palvelurakenteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää monialaista yhteistyötä kunnan tai kuntayhtymän sisällä sekä valtion, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Merkittävä hyvinvoinnin palveluiden tuottamista koskeva terveydenhuoltolain uudistus tulee voimaan vuonna 2010/2011. Sen mukaan kunnan tulee mm. laatia yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa suunnitelma asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistävistä sekä terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Laki edellyttää yhteistyötä muiden viranomaisten sekä palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten kanssa. Suunnitelma tulee kytkeä osaksi kunnan strategian ja taloussuunnitelman valmistelua ja päätöksentekoa. 13) Tunnistetaan edellisen laman opit Laman negatiivisia vaikutuksia ei ole syytä vähätellä pitkittynyt työttömyys ja tulotason romahtaminen heikentävät yleensä ihmisen psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Työttömyyden ongelmat koskettavat eri tavoilla eri ikävaiheessa olevia henkilöitä. Ikääntyneet kokevat suuria vaikeuksia työelämään paluussa, nuorilla kasvaa riski syrjäytyä työelämästä kokonaan ja keski-ikäisillä ongelmat tiivistyvät usein velkojen hoitoon ja perhe-elämän jännitteisiin. Pohdittaessa 1990-luvun laman opetuksia voidaan tunnistaa kolme tärkeää tekijää, jotka pitäisi turvata lasten ja nuorten kannalta kodin, koulun ja päivähoidon saumaton yhteistyö ja koko perheen tukeminen. Lasten kehityksen tukemisen kannalta materiaalisella hyvinvoinnilla ei ole niin suurta merkitystä kuin inhimillisillä resursseilla vanhemman tai muun aikuisen ohjauksella, auttamisella, huomioimisella sekä välittämisellä. Hyvinvointikertomus löytyy sähköisenä internetistä ja Kuopion kaupungin sivuilta: Kuopion kaupunki/hallinto- ja kehittämiskeskus/talous- ja strategiapalvelu/tilastot ja raportit/julkaisut Lisätietoja hyvinvointikertomuksesta: Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu, suunnittelija Katri Hiltunen (p.017-182126) tai Sosiaali- ja terveystoimi, suunnittelija Marjatta Pirskanen (p.017-186544) tai etunimi.sukunimi@ kuopio.fi