Tampereen seudun ammattiopisto Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, 180 osp Sähköasentaja Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 7.11.2013 ja 29.4.2015 Ammatillisen koulutuksen johtaja 23.6.2015 122 Voimassa 1.8.2015 alkaen
Sisällys JOHDANTO... 3 1. ja muodostuminen... 4 2. Ammatilliset tutkinnon osat... 11 2.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 11 2.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osp... 11 2.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset, 30 osp... 19 2.1.3 Sähkö ja energiatekniikka 30 osp (sisältää raportoinnin)... 26 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 37 2.2.11 Paikallisesti tarjottava tutkinnonosa (30 osp)... 37 2.2.11.1. Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset, Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa (15 + 15 TOP)... 37 2.2.11.2 Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset, Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa (15 + 15 TOP)... 42 2.2.11.3 Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito, Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa (15 + 15 TOP)... 47 2.2.11.4. Sähkölaitteiden kokoonpano, Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa (15 +15 TOP)... 52 3. Yhteiset tutkinnon osat... 57 4. Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp... 58 5. Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat... 80 6. Perehdyttämissuunnitelma... 80 Liite 1... 81 Liite 2. Jatkavien (2013, 2014) ryhmien opintojen ajoitustaulukot... 82
JOHDANTO Tampereen seudun ammattiopiston antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (koulutuksen järjestäjän yhteinen osa ja nuorten koulutuksen yhteinen osa) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman yhteisten tutkinnon osien opetuksen järjestämisestä. Opetuksen suunnittelu ja toteutus perustuu osaamisen kasvuun. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. 3
1. ja muodostuminen Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (perustutkintoa yksilölliset laajentavat tutkinnon osat). Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Taulukko 1. Sähköasentajan opintojen jakautuminen opiskeluajalle Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Sähköasentaja 135 osp Ammatilliset tutkinnon osat opiskeluvuosi 1 2 3 75 osp 2.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 45 osp Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (sis. 5 osp TOP), Näyttö x 2.1.1.1 3 Tietotekniikka 2.1.1.1.1 3 Tiedon- ja PC-tietokoneen hallinta 3 2.1.1.2 22 Sähkötekniikka ja elektroniikka 2.1.1.2.1 12 Sähkötekniikka 12 2.1.1.2.2 6 Elektroniikka 6 2.1.1.2.3 3 Digitaalielektroniikan perusteet 3 2.1.1.2.1 1 Juotokset 1 2.1.1.3 8 Mekaaniset perusteet 2.1.1.3.1 6 Mekaaniset perusteet 6 2.1.1.3.2 2 Tekninen piirtäminen 2 2.1.1.3.3 x Työturvallisuuskurssi, tulityökurssi x 2.1.1.3.4 x Ensiapukurssi x 2.1.1.4 12 Asennustekniikka 1 2.1.1.4.1 7 Sähköasennustekniikka 7 2.1.1.4.2 x Sähkötyöturvallisuus SFS6002 x 2.1.1.4.3 5 Sähköasennustekniikka, TYÖSSÄOPPIMINEN 5 N Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, ammattiosaamisen näyttö 2.1.2 30 osp Sähkö- ja automaatioasennukset (sis. 7 osp TOP), Näyttö x 2.1.2.1 8 Asennustekniikka 2 (sis. sähköpienkojekorjaus) 2 6 2.1.2.2 7 Asennustekniikka 2, TYÖSSÄOPPIMINEN 7 2.1.2.3 12 Teollinen kokoonpano 6 6 2.1.2.4 3 Hydrauliikka ja pneumatiikka 3 4 x
N Sähkö- ja automaatioasennukset, ammattiosaamisen näyttö x 30 osp Sähköasentajan pakolliset tutkinnon osat 2.1.3 30 osp Sähkö- ja energiatekniikka (sis. 3 osp TOP, Raportti), Näyttö x 2.1.3.1 9 Dokumentointi jaasennusten varmennus 3 6 2.1.3.2 3 Verkostoasennukset 3 2.1.3.3 15 Kiinteistöasennukset 8 7 2.1.3.4 3 Kiinteistöasennukset, TYÖSSÄOPPIMINEN 3 N Sähkö- ja energiatekniikka, ammattiosaamisen näyttö x 30 osp Valinnaiset tutkinnon osat 2.2.11 Paikallisesti tarjottavat tutkinnonosat 2.2.11.1 30 Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 2.2.11.1.1 15 Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 15 2.2.11.1.2 15 Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset, TYÖSSÄ- OPPIMINEN 15 osp N Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset, ammattiosaamisen näyttö 2.2.11 Paikallisesti tarjottavat tutkinnonosat 2.2.11.2 30 Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset 2.2.11.2.1 15 Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset 15 2.2.11.2.2 15 Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset, TYÖSSÄ- OPPIMINEN 15 osp N Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset, ammattiosaamisen näyttö 2.2.11 Paikallisesti tarjottavat tutkinnonosat 2.2.11.3 30 Sähkölaitteiden huolto- ja kunnossapito 2.2.11.3.1 15 Sähkölaitteiden huolto- ja kunnossapito 15 2.2.11.3.2 15 Sähkölaitteiden huolto- ja kunnossapito, TYÖSSÄOPPIMI- NEN 15 osp N Sähkölaitteiden huolto- ja kunnossapito, ammattiosaamisen näyttö 2.2.11 Paikallisesti tarjottavat tutkinnonosat 2.2.11.4 30 Sähkölaitteiden kokoonpano 2.2.11.4.1 15 Sähkölaitteiden kokoonpano 15 2.2.11.4.2 15 Sähkölaitteiden kokoonpano, TYÖSSÄOPPIMINEN 15 osp 15 N Sähkölaitteiden kokoonpano, ammattiosaamisen näyttö x 35 osp Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 3.1 11 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 5 5 1 15 x 15 x 15 x 5
3.2 9 osp Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 6 3 3.3 8 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 3 3 2 3.4 7 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 5 2 10 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat / Ammattitaitoa syventävät opinnot 4.1 Ammattitaitoa syventävät opinnot 4.1.1.1 10 osp Ohjausjärjestelmien ohjelmointi 10 4.1.1.2 N Ohjausjärjestelminen ohjelmointi, ammattiosaamisen x näyttö 4.1.2.1 10 osp Robottiohjaukset 10 4.1.2.2 N Robottiohjaukset, ammattiosaamisen näyttö x 4.1.3.1 10 osp Kiinteistöautomaatioasennukset 10 4.1.3.2 N Kiinteistöautomaatioasennukset, ammattiosaamisen näyttö 4.1.4.1 10 osp 3-D-mallinnus ja tulostus 10 4.1.4.2 N 3-D-mallinnus ja tulostus, ammattiosaamisen näyttö x 4.1.5.1 10 osp Sähköiset valvontalaitteet 10 4.5.5.1 N Sähköiset valvontalaitteet, ammattiosaamisen näyttö x 4.5 1-10 osp Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa (1 1) vaihtoehtoinen ammattitaitoa syventäville opinnoille 0-30 osp Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnonosat 5 Kappaletavara-automaatio 180 osp yhteensä 62 57 61 x Vuosina 2013 ja 2014 aloittaneiden taulukot löytyvät liitteestä 2. Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. a ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. a ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. lla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tässä tutkinnossa opiskelija voi edetä mm. seuraavanlaisten vaihtoehtojen mukaan: 6
Taulukko 2. Peruspolku sähköasentajan koulutuksessa PAKOLLISET TUTKINNON OSAT SÄHKÖ- ASENTAJAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA VALINNAISET TUTKINNON OSAT / PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT/ AM- MATTI- TAITOA SYVENTÄ- VÄT TUTKINTOA YKSILÖLLI-SESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp Sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp Sähkö- ja energiatekniikka 30 osp Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 15 osp + 15 osp TOP TAI Sähkölaitteiden kokoonpano 15 osp + 15 osp TOP TAI Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito 15 osp + 15 osp TOP TAI Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset 15 osp + 15 osp TOP Pakolliset tutkinnon osat, 19 osp Valinnaiset tutkinnon osat, 16 osp 10 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta tai Tutkinnon laajentaminen valinnaisilla tai vapaasti valittavilla opinnoilla Taulukko 3. 2+1- mallin polku sähköasentajan koulutuksessa PAKOLLISET TUT- KINNON OSAT SÄHKÖ- ASENTAJAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA VALINNAISET TUTKINNON OSAT / PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKIN- NON OSAT YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT/ AM- MATTI-TAITOA SYVENTÄVÄT Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp Sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp Sähkö- ja energiatekniikka 15 osp + 15 osp opso Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp opso TAI Sähkölaitteiden kokoonpano 30 osp opso TAI Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito 30 osp opso TAI Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp opso Pakolliset tutkinnon osat, 19 osp Valinnaiset tutkinnon osat, 16 osp 10 osp opso 7
Tutkintonimikkeen valinta Ottaessaan opiskelupaikan vastaan opiskelijat esittävät toiveensa tutkintonimikkeeksi sähköasentajan tai automaatioasentajan. t valitaan opetusryhmiin toiveidensa ja yhteisvalintapisteiden mukaisessa järjestyksessä. Valitessaan yhteishakuvaiheessa lukiovaihtoehdon opiskelija opiskelee automaatioasentajaksi. Lukio-opinnot valinnut opiskelee ammattiaineet pääsääntöisesti Hepolamminkadun toimipisteessä. Lukio-opintoja on mahdollista valita myös myöhemmässä vaiheessa. Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Vuosittain kahdella päättävän luokan opiskelijalla on mahdollisuus kansainväliseen työssäoppimiseen. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka koostuu pakollisista opinnoista ja opiskelijan valinnaisista ammatillisista opinnoista perustutkintojen perusteiden määrittämien linjausten mukaisesti. Perustutkintoa 30 osp laajentavat opinnot. Tutkintoa laajentava koulutus toteutetaan niissä toimipisteissä, missä koulutusryhmässä on tilaa. Osaamisen tunnustamisessa Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT perustehtävät (45 osp) tutkinnon osa korvaa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (45 osp) tutkinto-osan. Matemaattiset opinnot pyritään integroimaan ammatillisiin opintoihin tukemaan ammatillista kasvua. Suoritettu täyttää sähköalalla itsenäiseen työhön kykenevän henkilön koulutusvaatimuksen Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 516/1996 liitteen kohdan 1 mukaan (TEM 518/2011). Työssäoppiminen Työssäoppimispaikka ja valmistelut työssäoppimisjaksolle Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisesta sovitaan aina koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisellä kirjallisella sopimuksella. Sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja osaamisen arvioinnin sekä siihen sisältyvien ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä. Käytännössä opiskelija voi itse hankkia paikan (ja on toivottavaakin), mutta opettajan vastuulla on varmistaa, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi. Lisäinfoa työssäoppimisesta löytyy Tredun opetussuunnitelman yhteisestä osasta ja Opetushallituksen julkaisemasta sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon perusteista Työssäoppimisen sijoittuminen opintoihin esitetään taulukossa 1. Opintojen jakautuminen opiskeluajalle 8
Yrittäjyys Yrittäjyyskasvatusta ja asennetta pyritään opettamaan siten, että yrittäjyyskasvatuksen elementtejä sovelletaan eri opintojaksoissa. Järjestetään esim. yritysvierailuja, teemapäiviä, työssäoppiminen tai tehdään projekteja huomioiden yrittäjyyden näkökulma. Tavoitteena on kokonaisvaltainen asenteiden, oma-aloitteellisuuden, taitojen ja elämänhallinnan kehittäminen, sisäinen yrittäjyys. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opinnoissa yrittäjyys sisältää kolme erilaista näkökulmaa; yrittäjämäisen tavan tehdä töitä, sisäisen yrittäjyyden ja ulkoisen yrittäjyyden. Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä (eli omaehtoinen yrittäjyys) Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä eli omaehtoinen yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, omaaloitteisuutta ja laadukkaan työtuloksen aikaansaamista. Yrittäjämäinen toimintatapa on tärkeä osa arviointia kaikissa tutkinnon osissa ja opintojaksoissa. Tutkinnossa voi syntyä vaaratilanteita ja omatoimisuus ei saa vaarantaa turvallisuutta. Omatoimisen ajattelun ja ideoinnin jälkeen opettajalta/esimieheltä on pyydettävä varmistus ennen toteutusvaihetta. Sisäinen yrittäjyys tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista sivulta 105 (Sähkö- ja automaatio). Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa oman alan työnantajien liiketoiminnan ymmärtämistä ja halua edistää oman työnantajansa toimintaa. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien eri ammatillisten tutkinnon osien tavoitteisiin ja on myös osa jokaisen opintojakson arviointia. Ymmärrys on tärkeää, jotta opiskelija tietää, miten hänen työnsä vaikuttaa työnantajan toimintaan. Näin hän voi tehdä parhaansa työnantajansa toiminnan edistämiseksi omassa työssään ja laajemminkin. Työnantaja voi olla valtio, kunta, kolmas sektori, yksityinen yritys tai opiskelijan oma yritys. Ulkoinen yrittäjyys tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista mm. sivulta 6 (Sähkö- ja automaatio). Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen perustamista ja liiketoiminnan pyörittämistä. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöä ovat mm. yrityksen perustamistoimenpiteet, yrityksen kannattavuus, asiakaspalvelu, myyntityö, eri kustannusten tunnistaminen, sekä työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvoitteet. löytyvät tutkintokohtaisesta opetussuunnitelmasta seuraavan listan mukaisesti. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opinnoissa yrittäjyyttä opetetaan kaikille opiskelijoille seuraavilla opintojaksoilla. 9
Opintojakso / Tutkinnon osa Opintojakson laajuus / josta yrittäjyyden osuus Opetusmenetelmiä (esimerkiksi) Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 0,5 osp Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 6-7 Oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys. Työelämätaidot / YTO 1 osp Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 85-86 Vierailut erilaisiin työpaikkoihin, yrittäjien vierailut koululla ja yrittäjätarinoihin tutustumista, kirjallisia tehtäviä Sähkö- ja energiatekniikka 1 osp Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 16-18 Asiakkaiden palvelu työpaikalla, oikeat työtilaukset asiakkailta ja tilaukseen liittyvät dokumentit. Kustannuslaskenta oman työn osalta (Tarvikkeet ja työ) Valinnaiset tutkinnon osat, TOP 2,5 osp Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 16-18 Oikean asiakkaan kohtaaminen, oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys, kilpailijoiden toiminnan selvittäminen Pääsy- ja soveltuvuuskokeet Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opintoihin voidaan pitää pääsykoe. Kokeesta ja sen toteuttamistavasta päätetään erikseen vuosittain. 10
2. Ammatilliset tutkinnon osat Eri tutkinnon osien opetuksen järjestäminen osaamisperusteisesti 2.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osp Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tietokoneen peruskäyttö ja tietojen hallinta sekä tietokoneen käyttöönoton hallinta osaa tehdä työpaikkahakemuksen ja laatia harjoitustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukoineen osaa hyödyntää valmisohjelmia työsuorituksiensa raportointiin, sähkötarvikelistojen laatimiseen ja sähköpiirustusten täydentämiseen tai muuttamiseen osaa käyttää tietokonetta viestintävälineenä ja apuna tiedon hankinnassa osaa ottaa huomioon tietoturvaan liittyvät asiat käyttäessään tietoverkkoja. Sähkötekniikan ja elektroniikan perusosaaminen tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait osaa virtojen ja jännitteiden mittaukset vastusten sarja-, rinnan- ja sekakytkennöistä osaa perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja osaa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja osaa käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä osaa perusmittauksia tehdessään käyttää oikein yleismittaria, pihtivirtamittaria ja jännitteenkoetinta osaa käyttää virran ja jännitteen mittaamiseen oskilloskooppia tasa- ja vaihtosähköpiireistä osaa mittaamalla todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan osaa esittää magnetismin osuuden sähkölaitteiden, kuten generaattorin, moottorin, releen ja muuntajan, toimintaan osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa osaa määrittää jännitteen, virran ja vaihesiirtokulman mittaustuloksiin perustuen ja 3-vaiheisten piirien ottaman sähkötehon tuntee elektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominaisuudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät. Osattavia analogisia peruskytkentöjä 11
ovat puoli- ja kokoaaltotasasuuntaus, jänniteregulaattori ja transistorin käyttö kytkimenä. Digitaalisiin peruskomponentteihin liittyen tulee osata porttipiirien ja kiikkujen käyttö osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja osaa liittää ja irrottaa juottamalla komponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin ottaen huomioon ESD -suojauksen (electro static discharge) osaa mitata analogisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyvien signaaleja normaaleilla mittalaitteilla sekä osaa arvioida saamiaan mittaustuloksia osaa selvittää valmiiden piirikaavioiden avulla kytkentöjen toimintaa. Mekaaniset perusteet, Käsityökalujen käyttö, sähköalan puu-, metalli- ja muovityöt osaa valita työkalunsa käyttötarkoituksen mukaan ja käyttää niitä oikein osaa huoltaa käyttämänsä käsityökalut ja pitää ne käyttökunnossa osaa käyttää työkaluja vahingoittamatta niitä, käsiteltävää kohdetta, itseään tai muita osaa valita tarkoituksenmukaiset tarvikkeet ja työkalut kiinnittäessään laitteita erilaisille pinnoille osaa valmistaa puusta, metalleista tai muoveista yksinkertaisia suoja- ja kiinnitystarvikkeita osaa valita ja käyttää työssään tarkoituksenmukaisia raaka-aineita, työstää niitä ja noudattaa niiden käsittelyohjeita osaa liittää teräskappaleita toisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitoksilla käyttäen oikein kone- ja levyruuveja sekä karaniittejä osaa liittää puukappaleita toisiinsa naula- ja ruuviliitoksilla tai liimaamalla osaa valita kiinnitystavan kiinnitettävän kalusteen ja kiinnityskohteen ominaisuuksien mukaan siten, että kiinnityksestä tulee luotettava osaa tulkita koneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kokoonpanopiirustukset osaa piirtää käsin ja tietokoneella jotain suunnitteluohjelmistoa hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannot mitoituksineen ja mittakaavoineen osaa mitata ja mitoittaa sekä valita sopivimman mittaustyökalun kulloinkin tarvitsemaansa kohteeseen. Työturvallisuuden, sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta suorittaa hyväksytysti Suomen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin suorittaa hyväksytysti Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille tarkoitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen suorittaa hyväksytysti SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän 12
yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranomaisen (Tukes) ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset tuntee alan keskeiset tietolähteet ja osaa etsiä niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen kohdetietojen avulla osaa käyttää henkilökorttia YSE 98 mukaisesti osaa käyttää asianmukaista työvaatetusta, josta ei aiheudu työssä vaaraa. Sähköasennusmateriaalien tunteminen ja käyttö osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa tehdä jännitteettömänä tehtävät käyttöönottotarkastukset tekemiinsä asennuksiin sekä dokumentoida ne. Tehdessään asennuksia opiskelija osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaaleja säästäen ja energiatehokkaasti osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää tietolähteitä kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt) tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet osaa valita sopivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tiloihin laitteissa olevien merkintöjen perusteella ottaen huomioon tilan sähkölaitteille asettamat vaatimukset esim. sähkölaitteiden kotelointiluokat osaa tehdä tarvittavat mittaukset ja aistinvaraiset tarkastukset esim. koteloinnin ja kaapeleiden kiinnitysten osalta sähkölaitteiden korjausten yhteydessä osaa tulkita ja piirtää sähköalan piirustuksia kuten asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaavioita osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia. 13
TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: 2.1.1.1 Tietotekniikka, 3 osp (Tiedonhallinta + PC-tietokoneen hallinta) ammattialan perusohjelmistojen käyttö tietokoneen A-ajokorttitiedot käyttöjärjestelmät yleisellä tasolla ja oheislaitteet internet- ja lähiverkon perusperiaatteet 2.1.1.2 Sähkötekniikka ja elektroniikka, 22 osp Osaamispisteiden määrä sisältöjen kohdalta voi vaihdella +/- 1 osp opintojakson kokonaismäärän pysyessä määrättynä (22 osp). sähkötekniikka, (12 osp +/-1osp) o tasasähkötekniikka ja virtapiirit. o vaihtosähkötekniikka sekä RLC-piirit o kolmivaihejärjestelmä elektroniikka, (6 osp +/-1osp) o passiiviset ja aktiiviset komponentit o analogiaelektroniikka o digitaalielektroniikka 2.1.1.3 Mekaaniset perusteet, 5 osp Työturvallisuuden hallinta o EA1-koulutus o työturvallisuuskorttikoulutus o tulityökorttikoulutus Käsityökalujen käyttö Sähköalan metalli- ja muovityöt Liitostekniikoiden hallinta o Hitsaustekniikat o Muut liitostavat Tekninen piirtäminen käsin ja esimerkiksi AutoCad tai CADs ohjelmistoa käyttäen sekä kuvienlukutaito 2.1.1.4 Asennustekniikka 1, 12 osp Opintojaksoon sisältyy työssäoppimista 5 osp, joka toteutetaan 2. vuoden työssäoppimisjaksolla yritteliäs ja työturvallisuuden mukainen toiminta yleinen työ- ja sähkötyöturvallisuus SFS 6002 (sähkötyöturvallisuuskorttikoulutus) kestävän kehityksen mukainen toiminta dokumentointi ESD-suojaukset ryhmäjohtotason sisäjohtoasennukset 14
jännitteettömänä tehtävät käyttöönottotarkastusmittaukset, kuten eristysresistanssi- ja jatkuvuusmittaukset oikeiden asennusmateriaalien valinta tietolähteiden tehokas käyttö sähkö- ja rakennusalan piirustusten tulkinta OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: Ammattiopisto, muut oppilaitokset, verkkoympäristöt ja työssäoppimispaikat. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S), täydennettävä (T) tai opinnot jatkuvat (J). Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia, sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä. Osaamisen arviointi on kuvattu Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) 15
2.1.1.5 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelma Näytön numero Tutkinnon osa 1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Varmistetaan, että Elektroniikan ja Sähkötekniikan osaaminen on osoitettu oppilaitoksella ennen näyttöä ja/tai työssäoppimis-jaksoa toteutettavalla näyttöä täydentävällä osalla. Asennustekniikan ja mekaanisten perusteiden osalta riittävä osaaminen tulee varmistaa ennen näyttöä ja työssäoppimisjakson alkua. Ennen työssäoppimisjakson ja/tai näytön aloitusta on suoritettava hyväksytysti Sähköalan ammattihenkilöille tarkoitettu sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukainen ensiapukoulutus Työturvallisuuskeskuksen perusteiden mukainen työturvallisuuskurssi Suomen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden mukainen tulityökurssi SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämä yleistä sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus Työssäoppimisen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja opettaja hyväksyvät. Näyttöä täydentävä osaamisen arviointi Elektroniikan ja Sähkötekniikan osaaminen osoitetaan oppilaitoksella ennen työssäoppimisjaksoa toteutettavalla näyttöä täydentävällä osalla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja) sekä työssäoppimispaikalla työpaikkaohjaaja. Arvosanasta päättävät opettaja tai työssäoppimispaikalla opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnonosan arvosana on sama kuin näytön arvosana. Näytön toteutustapa osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja automaatioasennustyömaalla, oppilaitoksen työsalissa tai muussa mahdollisimman hyvin sähkö- ja automaatioasennustyömaaoloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan täydentää etukäteen ja/tai jälkikäteen tai jatkaa toisessa työpaikassa/kohteessa tai tutkintoalan osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27-29 ). Osaamisen tunnustamisessa Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 45 osp korvaa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp tutkinnon osan. Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto Sähkö- ja automaatioalan ammatillisessa neuvottelukunnassa 30.10.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 07.11.2013. Voimassa 1.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 16
2.1.1.6 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen valitsee ohjattuna tilanteeseen sopivan työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi. Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti selviytyy työtehtävästä toimien omaaloitteisesti toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi arvioi ohjattuna omaa työtään. arvioi omaa työtään. arvioi omaa työtään laatuvaatimuksiin perustuen. työskentelee välttäen turhaa hävikkiä pyrkii työskentelyssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen. työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edetessä sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin Työvälineiden ja materiaalin hallinta käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna käyttää ja huoltaa työvälineitä omaaloitteisesti ohjeiden mukaisesti valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden mukaan käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ottaen huomioon materiaali- ja energiatehokkuuden 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen tunnistaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmien ja kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit paikantaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmista ja kaavioista eri komponentit hyödyntää työssään sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmia ja kaavioita Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä. 17
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisuissa selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa Ammattietiikka käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan neuvottelee mahdollisista poikkeamista. 18
2.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset, 30 osp Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. lla tulee olla Sähkö- ja automaation perusosaamisen tutkinnon osan -osaaminen hallussaan AMMATTITAITO VAATIMUKSET TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT 2.2.2.1/2.2.2.2 Sähköasennustekniikka 2, 15 osp Opintojaksoon sisältyy työssäoppimista 7 osp, joka toteutetaan 2. vuoden työssäoppimisjaksolla Sähköasennustekniset työt Sähkö- ja automaatioasennusten työsuunnitelmien käyttö ja soveltaminen osaa käyttää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeita ja ymmärtää niiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, asennusten ja laitteiden käytön ja elinkaaren kannalta. kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa. osaa selvittää asennuskohteen dokumenteista tilaluokat, laitteiden kotelointiluokat ja asennuspaikat osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään osaa määritellä työssä tarvittavat telineet ja nostolaitteet työturvallisuuslain vaatimusten mukaan, sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työ- ja suojeluvälineet. osaa etsiä säädöksistä (lait, asetukset, ministeriöiden määräykset ja päätökset sekä standardit) alaa koskevia tietoja. osaa tulkita ja piirtää asennuspiirustuksia sekä pää- ja piirikaavioita osaa käyttää myös voimassaolevien määräysten ja standardien (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 2:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedon hankkimiseen. osaa toimia sähköturvallisuustoimintaohjeen mukaisesti kuten esim. sähköalan ammatilliseen koulutukseen Henkilö- ja Yritysarviointi SETI Oy:n julkaiseman sähköturvallisuustoimintaohjeen mukaisesti Putkitus-, johdotus- ja kalustustyöt osaa valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennuslämpötilat. osaa asentaa sähkö- ja automaatiopiirustuksissa määritellyt kaapelireitit osaa asentaa ja kiinnittää kaapelit suunnitelmien mukaisesti kaapelireiteille. osaa ottaa huomioon asennustöitä tehdessään taloudellisuuden ja asiakaspalvelun sekä toimia kustannustehokkaasti. osaa asentaa maadoitus- ja potentiaalitasausjohdotukset kytkentöineen niitä koskevien suunnitelmien mukaisesti. osaa toteuttaa kaapeloinnit häiriösuojausvaatimusten mukaisesti
osaa asentaa ja kytkeä sähkösuunnitelman mukaiset valaistuksen ohjaus- ja pistorasiakalusteet sekä asennuksiin liittyvät jako-, haaroitus- ja valaisinpistorasiat. tietää yleisimmät energiasyötön ohjauksiin ja valvontoihin käytettävät kaapelit sekä väyläkaapelit ja tietää kyseisten kaapelien rakenteet sekä osaa asentaa niitä. osaa suojata kaapelit huomioiden asennusympäristöstä aiheutuvat vaatimukset osaa tehdä kaapelien kuorinta-, päättämis- ja kytkentätyöt sekä kaapelien merkintätyöt. osaa käyttää asennuksissa käytettäviä työ- ja erikoistyökaluja oikein ja turvallisesti Jakokeskusasennukset osaa asentaa sähkökeskukset erityyppisille asennusalustoille ja asennustiloihin, tehdä johdotukset keskuksiin kotelointiluokkaa heikentämättä ja mekaanisen suojauksen vaatimukset täyttäen ja kytkeä keskukseen liittyvät johtimet, johdot ja kaapelit. osaa tehdä tarvittavia lisäyksiä ja muutoksia kalustukseen ohjeiden mukaisesti sekä keskusasennuksiin liittyvät merkinnät. Asennusten varmentaminen ja käyttöönottotarkastukset tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen koko asennustyön aikana ennen asennustöiden tilaajalle luovuttamista osaa tehdä SFS 6000 standardin mukaisen käyttöönottotarkastuksen osaa täyttää kohdetta varten laaditut käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ja lisätä asennuspiirustuksiin tarkastuksien tai työn tekemisen aikana ilmenneet muutokset. osaa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen Sähköpienkojekorjaus osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet osaa hyödyntää laitekorjauksen avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia Laatujärjestelmiin liittyvien julkaisujen käyttö ja soveltaminen tuntee laatujärjestelmien tarkoituksen ja periaatteen. osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti Alan ammattilaisen on sisäistettävä sähköturvallisuus ja laatuajattelu, niin että asennukset ja laitteet toimivat turvallisesti ja luotettavasti. Alan toimintaa ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat järjestelmien toimintavarmuus, luotettavuus, turvallisuus ja tehokkuus, palveluiden ja tuotteiden korkea laatu, kestävä kehitys ja elinkaariajattelu.