SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Transkriptio

1 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

2 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Satakunnan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelmatoimikunta Sisällysluettelo Johdanto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto ja sen muodostuminen Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen Sähkö- ja automaatioasennukset Sähkö- ja energiatekniikka Kappaletavara-automaatio Prosessiautomaatio Valinnaiset tutkinnon osat Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät Yritystoiminnan suunnittelu Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista (ammatillisessa peruskoulutuksessa) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (ammatillisessa peruskoulutuksessa) Yrityksessä toimiminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Huippuosaajana toimiminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Sähkö- ja energiatekniikan perustyöt Kappaletavara-automaation perustyöt Kiinteistöjen tietojärjestelmien perustyöt Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 2 / 47

3 Johdanto Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998,787/2014) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma. Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjän tulee päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä ko. tutkinnon perusteiden mukaisesti (L631/1998, 788/2014). Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma jakaantuu kahteen osaan: opetussuunnitelman yleinen osa ja tutkintokohtainen osa. Tässä tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa koulutuksen järjestäjä määrää Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinno-koulutuksen ja tutkinnon järjestämisestä. Opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen määräykseen Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja, automaatioasentaja 2014 (77/011/2014). Sataedun Satakunnan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yleisessä osassa kuvataan Sataedun koulutus-, opetus- ja ohjaustoiminnan yhteiset periaatteet ja menettelytavat. Se ohjaa kaikkea Sataedun opetus ja ohjaus toimintaa: I Sataedu koulutuksen järjestäjänä II Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus III Aikuiskoulutus ja näyttötutkintotoiminta sataedu.fi 1. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto ja sen muodostuminen Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon muodostuminen määritellään Opetushallituksen n perusteissa (77/011/2014). Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hänellä on valmiudet sen jatkuvaan kehittämiseen. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalveluja yhteistyöhenkinen sekä toimii työelämän pelisääntöjen mukaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto tuottaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen sähkö- ja automaatioalan asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen sekä sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietotekniikan perusosaaminen. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa sähkö- ja automaatioalan tehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittanut osaa toimia sähkö- ja automaatioalan ammattilaisena ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkuutta tukien. Satakunnassa toimii monipuolisia sähkö- ja automaatiotekniikan yrityksiä, sekä pieniä että suuria toimijoita. Tämä vaikuttaa koulutuksen tuottamiseen ja esimerkiksi työelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön esimerkiksi työssäoppimisen ja tutkintosuoritusten järjestämisessä. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tutkintonimikkeet ovat sähköasentaja ja automaatioasentaja. Sataedussa järjestetään seuraavia tutkinon osia: Molemmille tutkintonimikkeille pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp Sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 3 / 47

4 Sähköasentajalle pakollisena Sähkö- ja energiatekniikka 30 osp Automaatioasentajalle pakollisena Kappaletavara-automaatio 30 osp tai Prosessiautomaatio 30 osp Valinnaiset tutkinon osat Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät 30 osp Sähkö- ja energiatekniikan perustyöt 15 osp Kappaletavara-automaation perustyöt 15 osp Kiinteistöjen tietojärjestelmien perustyöt 15 osp Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava tutkinto ajoittuu kolmelle vuodelle: Osaamispistettä (osp) Tutkintonimike 1.vuosi 2. vuosi 3.vuosi Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 Sähkö- ja automaatioasennukset 30 Sähköasentaja: Sähkö- ja energiatekniikka Automaatioasentaja: Kappaletavara-automaatio tai prosessiautomaatio Valinnaiset tutkinnon osat 30 Yhteisest tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat Valinnaisuuden toteuttaminen Perustutkintoon sisältyy valinnaisuutta tutkinnon rakenteessa kuvatulla tavalla. Sataedussa opiskelija voi suunnata osaamistaan opintopolkujen avulla. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamista voidaan tunnustaa opiskelijalle tutkinnon pakollisiin, valinnaisiin tai vapaasti valittaviin osiin. Keskeisenä periaatteena on, että tunnustettava osaaminen on opetussuunnitelman ammattitaitovaatimusten ja keskeisen sisällön mukaista. Ryhmänohjaaja vastaa opiskelijan henkilökohtaistamisesta. Opiskelijan eteneminen opinnoissa toteutuu yksilöllisesti ja perustuu hänen osaamiseensa. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen voivat lyhentää tutkinnon suorittamisen aikaa oleellisesti. Opiskelijalle laaditaan hänen yksilöllisten lähtökohtiensa ja valintojensa pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tai henkilökohtaistamista koskeva asiakirja, henkilökohtaistamissuunnitelma, jota päivitetään koko opiskelun ajan. Opiskelijan arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Opiskelijan oppimista arvioidaan tutkinnonosien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden pohjalta. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä numeerista arviointia, vaan suoritusmerkintää S, kun opiskelijalla on mahdollisuudet suoriutua ammattiosaamisen näytöstä tai tutkintosuorituksesta vähintään T1 tasolla Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 4 / 47

5 Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistukseen tulevat arvosanat arviointiasteikolla tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Arviointi perustuu tutkintojen perusteissa esitettyihin ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavassa koulutuksessa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa, osaamisensa, tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittajan ammattitaidon arviointi toteutetaan tutkintotoimikunnan kanssa solmitun järjestämissopimuksen mukaisesti ja OPH:n Näyttötutkinto-oppaan (2012:11) mukaisesti. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida osoittaa työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Opiskelijan arviointi toteutetaan toimintaohjeen Opiskelijan arviointi mukaisesti. Koulutuksen toteuttamistavat, oppimisympäristöt ja opiskelijan osaamisen arviointi määritellään tutkinnon osakohtaisesti. Tarkempi toteutus ja oppimisen arviointi määritellään toteutus- ja arviointisuunnitelmasssa. 2. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat 2.1. Pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja, automaatioasentaja 2014 tutkinnon perusteissa (OPH määräys 77/011/2014) määritellään tämän tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. OSAAMISEN HANKKIMINEN VALMISTAVA KOULUTUS Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp Ammattitaitovaatimukset Sisällöt Oppimisympäristöt Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 1. osaa tehdä työpaikkahakemuksen ja laatia harjoitustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukoineen 2. osaa hyödyntää valmisohjelmia työsuorituksiensa raportointiin, sähkötarvikelistojen laatimiseen ja sähköpiirustusten täydentämiseen tai muuttamiseen 3. osaa käyttää tietokonetta viestintävälineenä ja apuna tiedon hankinnassa. 4. osaa ottaa huomioon tietoturvaan liittyvät asiat käyttäessään tietoverkkoja. 5. tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait. 6. osaa virtojen ja jännitteiden mittaukset vastusten sarja-, rinnan- ja sekakytkennöistä 7. osaa perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja osaa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja osaa käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä. Tietokoneen peruskäyttö Työpaikkahakemus ja kirjalliset selvitykset Valmisohjelmat Tietokone viestintävälineenä Tietoturva Sähkötekniikan ja elektroniikan perusosaaminen Ohmin ja Kirchoffin laki Virtojen ja jännitteiden mittaukset Laskutehtävät, kytkennät, suureet Perusmittaukset Oskilloskooppi Komponentit virtapiirissä Magnetismi Virtapiirikaaviot 1- ja 3-vaihemittaukset Elektroniikan peruskomponentit Peruskytkennät piirilevyyn ja juottaminen Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 5 / 47

6 8. osaa perusmittauksia tehdessään käyttää oikein yleismittaria, pihtivirtamittaria ja jännitteenkoetinta 9. osaa käyttää virran ja jännitteen mittaamiseen oskilloskooppia tasa- ja vaihtosähköpiireistä 10. osaa mittaamalla todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan 11. osaa esittää magnetismin osuuden sähkölaitteiden, kuten generaattorin, moottorin, releen ja muuntajan, toimintaan 12. osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. 13. osaa määrittää jännitteen, virran ja vaihesiirtokulman mittaustuloksiin perustuen 1- ja 3-vaiheisten piirien ottaman sähkötehon 14. tuntee elektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominaisuudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät. Osattavia analogisia peruskytkentöjä ovat puoli- ja kokoaaltotasasuuntaus, jänniteregulaattori ja transistorin käyttö kytkimenä. Digitaalisiin peruskomponentteihin liittyen tulee osata porttipiirien ja kiikkujen käyttö. 15. osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja osaa liittää ja irrottaa juottamalla komponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin ottaen huomioon ESD -suojauksen (electro static discharge). 16. osaa mitata analogisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyvien signaaleja normaaleilla mittalaitteilla sekä osaa arvioida saamiaan mittaustuloksia. 17. osaa selvittää valmiiden piirikaavioiden avulla kytkentöjen toimintaa. 18. osaa valita työkalunsa käyttötarkoituksen mukaan ja käyttää niitä oikein. 19. osaa huoltaa käyttämänsä käsityökalut ja pitää ne käyttökunnossa. 20. osaa käyttää työkaluja vahingoittamatta niitä, käsiteltävää kohdetta, itseään tai muita. 21. osaa valita tarkoituksenmukaiset tarvikkeet ja työkalut kiinnittäessään laitteita erilaisille pinnoille. 22. osaa valmistaa puusta, metalleista tai muoveista yksinkertaisia suoja- ja kiinnitystarvikkeita. 23. osaa valita ja käyttää työssään tarkoituksenmukaisia raaka-aineita, työstää niitä ja noudattaa niiden käsittelyohjeita. 24. osaa liittää teräskappaleita toisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitoksilla käyttäen oikein kone- ja levyruuveja sekä karaniittejä. 25. osaa liittää puukappaleita toisiinsa naula- ja ruuviliitoksilla tai liimaamalla. 26. osaa valita kiinnitystavan kiinnitettävän kalusteen ja kiinnityskohteen ominaisuuksien mukaan siten, että kiinnityksestä tulee luotettava. 27. osaa tulkita koneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kokoonpanopiirustukset 28. osaa piirtää käsin ja tietokoneella jotain suunnitteluohjelmistoa hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannot mitoituksineen ja mittakaavoineen. 29. osaa mitata ja mitoittaa sekä valita sopivimman mit- Mittalaitteet Piirikaaviot Käsityökalujen käyttö sähköalan töissä Työkalujen valinta Käsityökalujen huolto Työkalujen käyttö Kiinnitystyökalut Suoja- ja kiinnitystarvikkeet Raaka-aineet Teräskappaleliitokset Puukappaleliitokset Kiinnitystavat Koneenpiirustusten tulkinta Piirto käsin ja tietokoneella Mittaustyökalut Työturvallisuuden, sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta (ei merkitä erillisenä lukujärjestykseen) Tulityökurssi Työturvallisuuskurssi Ensiapukurssi SFS 6002 kurssi Sähköturvallisuussäädökset Tietolähteet YSE 98 Työvaatetus Sähköasennusmateriaalien tunteminen ja käyttö Ryhmäjohtotason sähköasennustyöt Ympäristötietoisuus, materiaali- ja energiatehokkuus Tietolähteet Komponentit rakennusalan materiaaleihin Johtotiet Sähkölaitteiden kotelointiluokat Koteloinnin ja kaapeleiden kiinnitykset Asennuspiirustukset ja keskuskuvien pääkaaviot Rakennusalan piirustukset Asennustyössä tarvittavien tarvikkeiden hankinta Oppimisympäristöt: Työsali- ja luokkaopiskelu oppilaitoksen tiloissa, itsenäinen opiskelu, tietoverkot, media. Opiskelijan oppimista ohjataan ja tuetaan suullisella ja kirjallisella palautteella: opettaja, ryhmänohjaaja, itsearviointi ja vertaisarviointi. Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 6 / 47

7 taustyökalun kulloinkin tarvitsemaansa kohteeseen 30. suorittaa hyväksytysti Suomen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin. 31. suorittaa hyväksytysti Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin. 32. suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille tarkoitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen. 33. suorittaa hyväksytysti SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen 34. opiskelija tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranomaisen (Tukes) ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset 35. tuntee alan keskeiset tietolähteet ja osaa etsiä niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen kohdetietojen avulla 36. osaa käyttää henkilökorttia YSE 98 mukaisesti 37. osaa käyttää asianmukaista työvaatetusta, josta ei aiheudu työssä vaaraa 38. osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa tehdä jännitteettömänä tehtävät käyttöönottotarkastukset tekemiinsä asennuksiin sekä dokumentoida ne. Tehdessään asennuksia opiskelija osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä 39. osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti 40. osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää tietolähteitä kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa 41. osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt) 42. tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet. 43. osaa valita sopivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tiloihin laitteissa olevien merkintöjen perusteella ottaen huomioon tilan sähkölaitteille asettamat vaatimukset esim. sähkölaitteiden kotelointiluokat 44. osaa tehdä tarvittavat mittaukset ja aistinvaraiset tarkastukset esim. koteloinnin ja kaapeleiden kiinnitysten osalta sähkölaitteiden korjausten yhteydessä 45. osaa tulkita ja piirtää sähköalan piirustuksia kuten asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaavioita 46. osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia. 47. osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia Koulutuksen tarkempi toteutus kuvataan toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. Opiskelijalle laaditaan hänen yksilöllisten lähtökohtiensa ja valintojensa pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 7 / 47

8 Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa laajuus ja ajoitus päätetään koulutuskohtaisesti. Valmistavan koulutuksen toteutus suunnitellaan tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamissuunnitelmassa: tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tutkinnon osan suorittaminen toteutetaan sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintotoimikunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tutkinnon suorittaminen suunnitellaan tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamissuunnitelmassa: tutkinnon osan suorittaminen. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ/TUTKINTOTILAISUUS Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta - Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen - Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - Työmenetelmien hallinta - Työvälineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta - Piirustusten tulkitseminen - Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta - Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Vuorovaikutus ja yhteistyö - Ammattietiikka Ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus Ammattiosaamisen näytön/ tutkintotilaisuuden kuvaus: Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan oppilaitoksella kahtena erillisenä osanäyttönä. Ensimmäinen osanäyttö sisältää elektroniikan ja sähkötekniikan asiakokonaisuudet. Näytössä opiskelija tekee kytkennän, kytkee tarvittavat mittalaitteet, suorittaa mittaukset ja dokumentoi tulokset. Toinen osanäyttö sisältää asennus- ja materiaalitekniikan asiakokonaisuudet. Näytössä opiskelija tekee asuinkiinteistön huonetilan sähköistyksen perustyön. Näytöt toteutetaan oppilaitoksen työsalitiloissa työtehtävinä, jotka pyritään tekemään mahdollisimman todellisten työelämätehtävien kaltaisiksi. Mahdollisuuksien mukaan näyttö voidaan suorittaa myös työpaikoilla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön/tutkintosuorituksen arviointi Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointipäätöstä tehdessä otetaan huomioon opiskelijan itsearviointi. Arvosanasta päättää opettaja. Tutkintosuorituksen arviointiin osallistuvat työntekijä-, työnantaja- ja opettaja-arvioija. Arviointiesitystä tehdessä otetaan huomioon tutkinnon suorittajan itsearviointi. Päätöksen esityksestä tekevät työntekijä, työnantaja ja opettaja-arvioija yhdessä. Arviointiasteikko: TI-K3 Ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon osan arvioinnista päättävät sitä opettaneet opettajat. Näyttötutkintoon valmistava koulutus: Arvosanasta päättää sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintotoimikunta arviointiesityksen pohjalta. Arviointiasteikko: T1-K3 Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 8 / 47

9 Sähkö- ja automaatioasennukset Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja, automaatioasentaja 2014 tutkinnon perusteissa (OPH määräys 77/011/2014) määritellään tämän tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. OSAAMISEN HANKKIMINEN VALMISTAVA KOULUTUS Sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp Ammattitaitovaatimukset Sisällöt Oppimisympäristöt Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 1. osaa käyttää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeita ja ymmärtää niiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, asennusten ja laitteiden käytön ja elinkaaren kannalta. 2. kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa. 3. osaa selvittää asennuskohteen dokumenteista tilaluokat, laitteiden kotelointiluokat ja asennuspaikat 4. osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään 5. osaa määritellä työssä tarvittavat telineet ja nostolaitteet työturvallisuuslain vaatimusten mukaan, sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työja suojeluvälineet. 6. osaa valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennuslämpötilat. 7. osaa asentaa sähkö- ja automaatiopiirustuksissa määritellyt kaapelireitit 8. osaa asentaa ja kiinnittää kaapelit suunnitelmien mukaisesti kaapelireiteille. 9. osaa ottaa huomioon asennustöitä tehdessään taloudellisuuden ja asiakaspalvelun sekä toimia kustannustehokkaasti. 10. osaa asentaa maadoitus- ja potentiaalitasausjohdotukset kytkentöineen niitä koskevien suunnitelmien mukaisesti. 11. osaa toteuttaa kaapeloinnit häiriösuojausvaatimusten mukaisesti 12. osaa asentaa ja kytkeä sähkösuunnitelman mukaiset valaistuksen ohjaus- ja pistorasiakalusteet sekä asennuksiin liittyvät jako-, haaroitus- ja valaisinpistorasiat. 13. tietää yleisimmät energiasyötön ohjauksiin ja valvontoihin käytettävät kaapelit sekä väyläkaapelit ja tietää kyseisten kaapelien rakenteet sekä osaa asentaa niitä. 14. osaa suojata kaapelit huomioiden asennusympäristöstä aiheutuvat vaatimukset 15. osaa tehdä kaapelien kuorinta-, päättämis- ja kytkentätyöt sekä kaapelien merkintätyöt. 16. osaa käyttää asennuksissa käytettäviä työ- ja erikoistyökaluja oikein ja turvallisesti 17. osaa asentaa sähkökeskukset erityyppisille asennusalustoille ja asennustiloihin, tehdä johdotukset keskuksiin kotelointiluokkaa heikentämättä ja mekaanisen suojauksen vaatimukset täyttäen ja kyt- Sähköasennustekniset työt Sähkö- ja automaatioasennusten työsuunnitelmien käyttö ja soveltaminen Putkitus-, johdotus- ja kalustustyöt Jakokeskusasennukset Teollisuuden kokoonpanotyöt Komponentti- ja kaapeliasennukset Sähkömoottori- releohjaus ja logiikkaohjausasennukset Hydrauliikka- ja pneumatiikkaasennukset Sähköturvallisuusvaatimuksiin ja laatujärjestelmiin liittyvien julkaisujen käyttö ja soveltaminen Asennusten varmentaminen ja käyttöönottotarkastaminen Sähkökäyttöisten pienkoneiden korjaaminen Oppimisympäristöt: Toteutus luokka- ja työsaliopiskeluna, työssäoppimisena ja itsenäisenä opiskeluna. Opiskelu tapahtuu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelynä. Opiskelijan oppimista ohjataan ja tuetaan suullisella ja kirjallisella palautteella: opettaja, ryhmänohjaaja, itsearviointi ja vertaisarviointi. Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 9 / 47

10 keä keskukseen liittyvät johtimet, johdot ja kaapelit. 18. osaa tehdä tarvittavia lisäyksiä ja muutoksia kalustukseen ohjeiden mukaisesti sekä keskusasennuksiin liittyvät merkinnät. 19. tuntee eri tyyppisten kokoonpanoteollisuuksien komponentit 20. osaa valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennus- ja käyttölämpötilat. 21. osaa asentaa kokoonpanopiirustusten, pää- ja piirikaavioiden sekä kytkentätaulukoiden avulla oikeat kalusteet, kaapelireitti-, putkitus- ja kaapelimateriaalit ja muut kokoonpanoon liittyvät tarvikkeet. 22. osaa asentaa ja kiinnittää johtimet ja kaapelit kaapelireitteihin suunnitelmien mukaan. 23. osaa ottaa huomioon asennustöitä tehdessään taloudellisuuden ja asiakaspalvelun sekä toimia kustannustietoisesti. 24. osaa mitoittaa, kuoria ja asentaa keskus ym. kokoonpanoon liittyvät johtimet 25. osaa laatia pää- ja ohjausvirtakaavion 1-nopeus-, 2- nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöiseen moottorilähtöön 26. osaa asentaa valmiiden kuvien avulla 1-nopeus-, 2- nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöisen moottorin 27. osaa käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa ja sen ohjelmointiympäristöä 1-nopeus-, 2-nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöisen moottorin toimintaparametrien asettamiseen 28. osaa käyttää ja kytkeä raja- ja lähestymiskytkimiä em. kytkentöjä tehdessään 29. tuntee oikosulkumoottorin toimintaperiaatteen, rakenteen ja kytkennät 30. tuntee moottorien mekaanisen asennuksen ja huollon. 31. tietää moottorikäyttöjen tarvitseman ylikuormitus- ja oikosulku-suojauksen periaatteet ja osaa varmistaa suojalaitteiden sopivuuden ja säätää suojalaitteet oikein moottorin kilpiarvon ja kirjallisen apumateriaalin tietojen avulla 32. tietää paineilman tuottamisen ja siirtämisen periaatteet ja ympäristövaikutukset. 33. osaa peruskomponenttien, kuten ohjausventtiilin ja sylinterin rakenteet ja toiminta-periaatteet sekä niiden asennus-, säätö- ja ohjaustavat. 34. osaa lukea hydrauliikka- ja pneumatiikkakaavioita 35. osaa tehdä hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien asennus-, käyntiinajo-, huolto- ja korjaustehtäviä. 36. osaa selvittää järjestelmän toimintatavan kaavioiden avulla. 37. osaa kaavioista selvittää työliikeradat, säätöjen vaikutukset ja etsiä toimintahäiriöiden syitä vikatilanteissa ja tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä 38. osaa tehdä venttiileihin liittyviä yksinkertaisia ohjauksia ja säätöjä, kuten toimisuunnan muutoksen. 39. osaa etsiä säädöksistä (lait, asetukset, ministeriöiden määräykset ja päätökset sekä standardit) alaa Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 10 / 47

11 koskevia tietoja. 40. osaa tulkita ja piirtää asennuspiirustuksia sekä pääja piirikaavioita 41. osaa tulkita kokoonpanopiirustuksia sekä keskusten kojeluetteloita sekä lisätä niihin työn aikana syntyneet mahdolliset muutokset 42. osaa käyttää myös voimassaolevien määräysten ja standardien (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 2:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedon hankkimiseen. 43. tuntee laatujärjestelmien tarkoituksen ja periaatteen. 44. osaa toimia sähköturvallisuustoimintaohjeen mukaisesti kuten esim. sähköalan ammatilliseen koulutukseen Henkilö- ja Yritysarviointi SETI Oy:n julkaiseman sähköturvallisuustoimintaohjeen mukaisesti 45. osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti 46. tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen koko asennustyön aikana ennen asennustöiden tilaajalle luovuttamista 47. osaa tehdä SFS 6000 standardin mukaisen käyttöönottotarkastuksen 48. osaa täyttää kohdetta varten laaditut käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ja lisätä asennuspiirustuksiin tarkastuksien tai työn tekemisen aikana ilmenneet muutokset. 49. osaa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen 50. osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet 51. osaa hyödyntää laitekorjauksen avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia Koulutuksen tarkempi toteutus kuvataan toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. Opiskelijalle laaditaan hänen yksilöllisten lähtökohtiensa ja valintojensa pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa laajuus ja ajoitus päätetään koulutuskohtaisesti. Valmistavan koulutuksen toteutus suunnitellaan tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamissuunnitelmassa: tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tutkinnon osan suorittaminen toteutetaan sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintotoimikunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tutkinnon suorittaminen suunnitellaan tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamissuunnitelmassa: tutkinnon osan suorittaminen. Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 11 / 47

12 OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ/TUTKINTOTILAISUUS Sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta - Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen - Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - Työmenetelmien hallinta - Työvälineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta - Piirustusten tulkitseminen - Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta - Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Vuorovaikutus ja yhteistyö - Ammattietiikka Ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus Ammattiosaamisen näytön/tutkintotilaisuuden kuvaus: Ammattiosamisen näyttö pyritään toteuttamaan yhdellä näytöllä, mikäli siihen voidaan sisällyttää oleellisimmat keskeiset sisällöt. Näyttö voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti kahtena erillisenä osanäyttönä. Ensimmäinen osanäyttö koostuu sähköasennusteknisten töiden asiakokonaisuuksista, jossa opiskelija tekee suunnitelman ja sähköturvallisuusvaatimusten mukaisen sähköasennusteknisen perustyön ja asentamisen varmentamisen sekä käyttöönoton. Toisessa osanäytössä opiskelija asentaa ja käyttöönottaa teollisuuden sähköja automaatiotekniikan ohjaustekniikan asennusten perustyön. Näyttö/näytöt pyritään mahdollisuuksien mukaan suorittamaan työpaikoilla. Mikäli se ei ole mahdollista ne suoritetaan oppilaitoksen työsalitiloissa työtehtävinä, jotka pyritään tekemään mahdollisimman todellisten työelämätehtävien kaltaisiksi. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön/tutkintosuorituksen arviointi Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointipäätöstä tehdessä otetaan huomioon opiskelijan itsearviointi. Arvosanasta päättää opettaja. Tutkintosuorituksen arviointiin osallistuvat työntekijä-, työnantaja- ja opettaja-arvioija. Arviointiesitystä tehdessä otetaan huomioon tutkinnon suorittajan itsearviointi. Päätöksen esityksestä tekevät työntekijä, työnantaja ja opettaja-arvioija yhdessä. Arviointiasteikko: TI-K3 Ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon osan arvioinnista päättävät sitä opettaneet opettajat. Näyttötutkintoon valmistava koulutus: Arvosanasta päättää sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintotoimikunta arviointiesityksen pohjalta. Arviointiasteikko: T1-K3 Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 12 / 47

13 Sähkö- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja, automaatioasentaja 2014 tutkinnon perusteissa (OPH määräys 77/011/2014) määritellään tämän tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. OSAAMISEN HANKKIMINEN VALMISTAVA KOULUTUS Sähkö- ja energiatekniikka 30 osp Ammattitaitovaatimukset Sisällöt Oppimisympäristöt Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 1. tietää kuinka sähkön tuotannon on toteutettu Suomessa ja mitä eri voimalaitostyyppejä siinä käytetään 2. tietää valtakunnallisen sähkönjakelun periaatteen ja eri siirto- ja jakelujännitteet 3. tietää sähkön siirto- ja jakeluverkoissa käytettävät pääkomponentit 4. osaa selvittää sähkön siirron voimalaitokselta kuluttajalle 5. Sähköpiirustusten, sähköselityksen, asennus- ja käyttöohjeiden hallinta ja käyttö 6. tuntee eri rakennusten sähköasennuksissa käytettävät yleisimmät sähköpiirrosmerkit 7. osaa lukea sähköpiirustuksia siten, että kyseisen työn tekeminen mahdollistuu itsenäisesti tai pienellä opastuksella 8. osaa lukea ja soveltaa sähköselostusta 9. osaa lukea järjestelmäkohtaisia ohjeita ja toimia niiden mukaan 10. osaa tulkita asemapiirroksia, järjestelmäkaavioita, laiteluetteloita ja sähköselostuksia sekä tehdä niihin työn aikana syntyneet mahdolliset muutokset 11. osaa laatia pienimuotoisesta kohteesta työsuunnitelman, jonka perusteella työ voidaan toteuttaa. 12. osaa tehdä sähköpiirustuksiin muutosmerkinnät oikeilla piirrosmerkeillä 13. osaa lukea asennusohjeita ja niiden perusteella asentaa sekä kytkeä eri järjestelmien sähkölaitteita verkkoon 14. osaa antaa käytön opastuksen asiakkaalle käyttöohjeita apuna käyttäen 15. tuntee valaistustekniikan perusteista valaistusvoimakkuuden 16. tuntee yleisimmät valonlähteet, niiden värilämpötilat, värisävyt ja liitäntälaitteet 17. tuntee erilaiset valaisinrakenteet ja osaa valita kuhunkin rakenteeseen sopivan valonlähteen 18. tiedostaa energian säästön merkityksen valaistuksen suunnittelussa ja asennuksissa 19. osaa asentaa erilaiset pinta- ja uppovalaisimet valaisinvalmistajan ohjeiden avulla oikein huomioiden valaisimen asennusasennon ja kotelointiluokan tilaluokituksen vaatimusten mukaan 20. osaa ottaa huomioon valaisimien huollolle asetettavat vaatimukset 21. osaa asentaa valaistuksen ohjaukseen tarkoitetut komponentit kuten esim. kytkimet, painikkeet Sähkö- ja energiatekniikka Sähkön tuotanto ja siirto Valaistustekniikan osaaminen ja valaistusasennukset Sähkölämmitysasennukset Laiteasennukset Jakokeskusasennukset ja mittarointi Työmaatoiminnot ja yleiset sopimusehdot Vianetsintä ja kunnossapito Järjestelmien koestus- ja testaustyöt, työn luovutus ja käytön opastus Kiinteistöjen sähköasennustyöt Pienjänniteverkostoasennustyöt (<1kV) Oppimisympäristöt: Toteutus luokka- ja työsaliopiskeluna, työssäoppimisena ja itsenäisenä opiskeluna. Opiskelu tapahtuu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelynä. Opiskelijan oppimista ohjataan ja tuetaan suullisella ja kirjallisella palautteella: opettaja, ryhmänohjaaja, itsearviointi ja vertaisarviointi. Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 13 / 47

14 22. tuntee eri sähkölämmitysmuotojen toimintaperiaatteet ja sähkölämmitys asennuksia koskevat kohdat asennusstandardista 23. osaa tunnistaa sähkölämmityksen aiheuttaman mahdollisen palovaaran ja sen perusteella osaa arvioida lämmittimen soveltuvuuden ko. paikkaan 24. osaa asentaa valmistajien asennusohjeiden mukaan esim. patterilämmityksen, lattialämmityksen, kattolämmityksen, saattolämmityksen, sulanapitolämmityksen, sähkökattilan ja sähkövastuksilla lämmitettävän vesivaraajan 25. osaa mitoittaa sähkölämmityksen tehontarpeen pienehköön tilaan ja valita siihen sopivan lämmitysratkaisun 26. osaa asentaa eri lämmitysmuodoille tarkoitetut lämmönsäätöjärjestelmät 27. ymmärtää lämpötilan pudotuksen vaikutuksen energian säästössä. 28. osaa lukea sähkölaitteen arvokilvestä tai asennusohjeesta olennaiset tiedot ja päätellä sen perusteella laitteen soveltuvuuden asennettavaan paikkaan 29. osaa määritellä laitteen tehon perusteella pienitehoisten laitteiden ryhmäjohdot ja suojalaitteet. 30. osaa asentaa laitteille vaadittavat turvalaitteet kuten esim. turvakytkimen, hätäpysäyttimen tms. 31. osaa tehdä laiteasennuksille tyypilliset johtotiet ja asentaa johdot esteettisesti sopivalla tavalla. 32. tuntee eri kotelointiluokat ja osaa käyttää sopivia tiivisteitä kaapeleiden läpivienneissä. 33. tuntee ja osaa ottaa huomioon asennustyössään voimassaolevan jakokeskusstandardin vaatimukset jakokeskuksien rakenteesta, sijoituksesta ja johtojen liittämisestä jakokeskuksiin 34. tuntee eri jakokeskusrakenteet kuten kehikko-, kotelo- ja kennokeskukset 35. osaa tehdä johtojen ja kaapeleiden läpiviennit kotelointiluokkaa heikentämättä 36. osaa tehdä tarvittavat lisärei itykset lisättäville komponenteille keskuksen kanteen, asennuslevyihin tms. oikeita työkaluja käyttäen 37. osaa lisätä keskuksen sisälle tarvittavat komponentit valmistajien asennusohjeita noudattaen 38. osaa tehdä keskuksien sisäisen johdotuksen siististi oikeita johtoreittejä käyttäen 39. osaa kytkeä johdot ja kaapelit keskukseen oikeita työvälineitä ja menetelmiä käyttäen 40. osaa asentaa omakotitalo-, pari- ja rivitalon sähkölämmityksen ohjaukseen tarkoitetut kaapelit ja kytkeä ne keskukseen 41. osaa asentaa suoran ja epäsuoran mittauskytkennän keskukseen 42. tuntee virtamuuntajien muuntosuhteet ja tarkkuusluokat 43. osaa tehdä keskusten komponenttien merkinnät asennuksia vastaaviksi ja tehdä tarvittavat korjaukset piirustuksiin. 44. tietää sähköurakointiin liittyvän työ- ja sähkötyöturvallisuusorganisaation työmaalla 45. tietää sähköasentajan, kärkimiehen ja projektinhoi- Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 14 / 47

15 tajan tehtävät sähköistysprojektissa 46. tietää työmaalla toimivat muut urakoitsijat kuten pääurakoitsijan, eri alaurakoitsijat kuten esim. LVIurakoitsijan 47. tuntee oman asemansa työpaikalla ja osaa kysyä tarvittaessa neuvoa saamansa ohjeistuksen mukaan 48. osaa sosiaalisessa toiminnassaan ottaen huomioon muiden urakoitsijoiden vaatimukset ja tarpeet 49. osaa käyttäytyä asiallisesti ja sovittelevasti hoitaessaan asioita muiden urakoitsijoiden edustajien kanssa 50. tietää työmaan puhtaanapidon merkityksen työturvallisuudessa ja osaa toimia pääurakoitsijan vaatimusten mukaan 51. tietää yleisten sopimusehtojen YSE 98 sisällöt soveltuvin osin ja osaa toimia niissä esitettyjen vaatimusten mukaan 52. tunnistaa viallisen sähkölaitteen tai asennuksen osan ja osaa ilmoittaa siitä käytössä olevan ilmoituskäytännön mukaisesti 53. osaa informoida asiakasta viallisesta sähkölaitteesta tai asennuksesta ja esittää siitä korjaustoimenpide-ehdotuksen 54. osaa hahmottaa vian luonteen ja osaa sen perusteella valita vianetsintämenetelmän 55. osaa soveltaa sähkötekniikan perusteissa opittuja asioita ja ajatella loogisesti vianetsinnän yhteydessä 56. osaa käyttää vianetsinnässä oikeita mittalaitteita ja mitata niillä turvallisesti mittalaitteen käyttöohjeen mukaisesti 57. osaa tulkita mittaustuloksia ja päätellä niiden perusteella sähkölaitteen tai asennuksen kunnon 58. osaa erottaa sähkölaitteen tai asennuksen osan luotettavasti sähköverkosta korjausta tai huoltoa varten ja osaa ilmoittaa siitä asianomaisille tahoille 59. tuntee kunnossapitotöiden turvallisuusvaatimukset 60. tuntee sähköisen talotekniikan ylläpito-ohjeet ja osaa tulkita niistä sähkölaitteille asetetut huoltovälit 61. osaa huoltaa sähkölaitteen oikeita työmenetelmiä, työkaluja, tarvikkeita ja aineita käyttäen 62. tietää asentamansa sähkölaitteiston käyttöönottoon liittyvät työt ja tietää käyttöönoton merkityksen toimivan lopputuloksen aikaansaamiseksi 63. osaa testata eri järjestelmien toimivuuden 64. osaa selvittää asentamansa sähkölaitteiston käytön ja osaa antaa käytönopastuksen asiakkaalle 65. osaa asentaa sähköasennuksissa käytettävät tyypilliset johtotiet kuten kaapelihyllyt, valaisinripustuskiskot, johtokanavat, johtokourut ja sähkölistat 66. osaa toteuttaa johdotukset ja kaapelointiasennukset emc-suojauksen vaatimalla tavalla ja tietää johdotuksissa ja kaapeloinneissa esiintyvän emc- suojauksen merkityksen 67. tuntee eri johtoteille tyypilliset ratkaisut emcsuojauksen toteuttamiseksi ja osaa toteuttaa asennukset niiden mukaisesti 68. tuntee yleisesti käytössä olevat erilaiset putki- ja johtotyypit. Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 15 / 47

16 69. osaa ottaa huomioon eri materiaalien vaikutukset putkien ja johtojen asennettavuuteen ja osaa asentaa ne valmistajan antamien ohjeiden mukaan eri asennuspaikkoihin kuten pinta-, uppo- ja maa- ja vesistöasennuksiin 70. osaa siistin ja taloudellisen asennustavan ottaen huomioon eri asennustapojen asettamat vaatimukset 71. osaa valita ja käyttää kuhunkin asennuspaikkaan sopivia kiinnitystarvikkeita 72. osaa ottaa huomioon eri sähkölaitteiden kotelointiluokkavaatimukset, osaa käyttää oikeita laippoja ja tiivisteitä johtojen ja putkien läpivienneissä ja osaa oikeat työmenetelmät läpivientejä suorittaessaan kotelointiluokkaa heikentämättä 73. osaa käyttää johtimien liitoksissa oikeita asennusmenetelmiä ja liitostarvikkeita 74. osaa ottaa huomioon erilaisten liitostekniikoiden asettamat vaatimukset liitosten kireydelle ja osaa kiristää liitokset tarvikevalmistajan antamien ohjeiden mukaan 75. ymmärtää liitosten kireyden merkityksen henkilöturvallisuudelle, paloturvallisuudelle ja häiriöttömälle käytölle 76. osaa asentaa erilaiset himmentimet, lähestymiskytkimen ja porrasvaloautomaatin pinta- ja uppoasennuksissa eri asennusympäristöissä 77. osaa tehdä teletekniset (esim. tieto- ja antenniverkkoihin ja palo- ja turvallisuusjärjestelmiin liittyvät) asennukset ja kaapeloinnit 78. tuntee tavallisimpien hyvinvointiteknologiaan kuuluvien laitteiden toimintaperiaatteita niin, että osaa tehdä asennukset ja kaapeloinnit käyttötarkoituksen mukaisesti oikeisiin paikkoihin; esimerkiksi asentaa kuulovammaisten apuvälineen induktiosilmukan kuuluvuuden kannalta oikeaan paikkaan 79. tietää nykyaikaisten valaistuksen ohjausjärjestelmien toimintaperiaatteet 80. tuntee siirrettävien, kiinteiden ja kiinteästi asennettavien laitteiden asennustapojen vaatimukset 81. osaa mitata moottorikäyttöjen yhteydessä vaihevirrat ja sähköverkon kiertosuunnan, säätää suojalaitteet kuten lämpöreleen moottorin kuormitusvirran mukaan ja tarkastaa suojalaitteiden sopivuuden toisiinsa 82. osaa taltioida sähkölaitteiden asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet tehtävän asennustyön aikana ja luovuttaa ohjeet asiakkaalle työn päättyessä 83. tuntee pienjänniteilmajohtoverkon rakenteet ja hallitsee suojavälineiden käytön 84. tuntee pylväsluokat ja pylväässä olevat merkinnät (esim varoitusnauhat, johtolähdöt, jakoraja, takasyöttö, yhteiskäyttö) 85. tietää työskentelyn kreosooli pylväissä suojauksineen, ja pylväiden käsittelyn 86. tietää pylvään pystyttämisen eri maaperään ja tietää siinä käytettävät komponentit 87. tietää miten kalliopylväs pystytetään ja tietää siinä käytettävät komponentit 88. osaa asentaa harusvaijerin ja haruslimpun Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 16 / 47

17 89. osaa asentaa linja- ja päätemaadoituksen pylväälle 90. osaa asentaa pylvääseen erilaiset koukut ja kannattimet 91. tietää johdon pylvääseen vetämiseen liittyvät asiat kuten vetorullat, vetonarun ja johdonvetokoneen 92. osaa kiristää AMKA- johtimen ja asentaa johdon ripustimelle tai koukulle 93. osaa päättää eri poikkipintaiset AMKA- johtimet päätepitimillä 94. osaa tehdä jatkoksen ja haaroituksen AMKA- johtoon 95. osaa johtomerkinnät ja asentaa yhteiskäyttönauhan 96. osaa asentaa katu- tai pihavalaisimen pylvääseen 97. osaa asentaa rakennuksen liittymisjohdon pylvääseen ja kytkeä sen ilmajohtoon 98. tietää maakaapeliojalle asetetut vaatimukset ja osaa asentaa tai valvoa maakaapelin asentamisen ojaan 99. tuntee eri 0,4 kv maakaapelityypit 100. tietää oja-asennuksessa käytettävät putkirakenteet ja osaa vetää maakaapelin putkeen 101. osaa merkitä maakaapeliojan varoitusnauhalla ja tietää maakaapeliojan täyttöön soveltuvan maaaineksen ja osaa valvoa kaapeliojan täytön 102. hallitsee maadoituselektrodin asentamisen kaapeliojaan 103. tuntee kaapelisuojat (kourut yms) 104. tuntee maakaapelin auraukseen liittyviä määräyksiä 105. osaa tehdä pienjännitemaakaapelin päätteen ja jatkoksen valmistajan ohjeiden mukaan 106. osaa mittauksin todeta maakaapelin kuntoisuuden 107. osaa lukea asemapiirustusta tai maakaapelikarttaa ja tehdä tarvittavat muutokset siihen sekä merkitä maakaapeleiden asennusreitit standardin vaatimusten mukaisesti 108. osaa tehdä tarvittavat kaapelimerkinnät 109. osaa tehdä käyttöönottotarkastuksen alle 1000 V:n ilmajohto- ja maakaapeliverkkoon 110. osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti Koulutuksen tarkempi toteutus kuvataan toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. Opiskelijalle laaditaan hänen yksilöllisten lähtökohtiensa ja valintojensa pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa laajuus ja ajoitus päätetään koulutuskohtaisesti. Valmistavan koulutuksen toteutus suunnitellaan tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamissuunnitelmassa: tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tutkinnon osan suorittaminen toteutetaan sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintotoimikunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tutkinnon suorittaminen suunnitellaan tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamissuunnitelmassa: tutkinnon osan suorittaminen. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ/TUTKINTOTILAISUUS Sähkö- ja energiatekniikka 30 osp Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta - Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus Ammattiosaamisen näytön/tutkintotilaisuuden kuvaus: Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 17 / 47

18 - Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan yhdellä näytöllä, joka sisältää mahdollisimman paljon Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta tutkinnon osan keskeisiä opiskelusisältöjä. - Työmenetelmien hallinta Näyttö pyritään mahdollisuuksien mukaan - Työvälineiden ja materiaalin hallinta suorittamaan työpaikoilla. Mikäli se ei ole mahdollista se suoritetaan oppilaitoksen työsalitiloissa työtehtävinä, jotka pyritään teke- Työn perustana olevan tiedon hallinta - Piirustusten tulkitseminen mään mahdollisimman todellisten työelämätehtävien - Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen kaltaisiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta - Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Vuorovaikutus ja yhteistyö - Ammattietiikka Näyttö koostuu sähköpiirustusten, sähköselityksen, asennus- ja käyttöohjeiden pohjalta tehtävään kiinteistöjen ja teollisuuden sähköasennustyöstä. Työ sisältää valaistus-, sähkölämmitys- ja jakokeskusasennuksia, kiinteistöjen laiteasennuksia, järjestelmän koestus- ja testaustyöt sekä työn luovutuksen ja käytön opastuksen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön/tutkintosuorituksen arviointi Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointipäätöstä tehdessä otetaan huomioon opiskelijan itsearviointi. Arvosanasta päättää opettaja. Tutkintosuorituksen arviointiin osallistuvat työntekijä-, työnantaja- ja opettaja-arvioija. Arviointiesitystä tehdessä otetaan huomioon tutkinnon suorittajan itsearviointi. Päätöksen esityksestä tekevät työntekijä, työnantaja ja opettaja-arvioija yhdessä. Arviointiasteikko: TI-K3 Ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon osan arvioinnista päättävät sitä opettaneet opettajat. Näyttötutkintoon valmistava koulutus: Arvosanasta päättää sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintotoimikunta arviointiesityksen pohjalta. Arviointiasteikko: T1-K3 Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 18 / 47

19 Kappaletavara-automaatio Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja, automaatioasentaja 2014 tutkinnon perusteissa (OPH määräys 77/011/2014) määritellään tämän tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. OSAAMISEN HANKKIMINEN VALMISTAVA KOULUTUS Kappaletavara-automaatio 30 osp Ammattitaitovaatimukset Sisällöt Oppimisympäristöt Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 1. tuntee kappaletavara-automaatiossa käytettävien kuljetinratojen, nostimien, pakkauskoneiden, lavaajien ja muiden mekaanisten laitteiden toimintaperiaatteen ja rakenteen. 2. osaa tehdä yksinkertaisia mekaanisia kokoamis- ja muutostöitä. 3. osaa paikallistaa mekaanisissa laitteissa ilmeneviä vikoja. 4. osaa tehdä kuljetinratoihin liittyvien anturien asennuksia ja rakenteisiin liittyviä linjauksia. 5. tuntee kappaletavara-automaatiossa käytettävien mekaanisten, pneumaattisten, hydraulisten ja sähkömekaanisten ympyrä- ja lineaariliikeratojen toteuttamisperiaatteet sekä niiden mekaanisen rakenteen periaatteen. 6. tuntee ohjaus- ja tiedonsiirtojärjestelmien hierarkian ja toteutusperiaatteet. 7. osaa tehdä yksinkertaisia ohjelmia ohjelmoitavalle logiikalle järjestelmien ohjaukseen ja tiedonkeruuseen. 8. osaa logiikkaa hyväksi käyttäen käsitellä erilaisia viestejä, esimerkiksi analogisia tulo- ja lähtöviestejä. 9. osaa servo- ja askelmoottoriohjauksen periaatteen. 10. osaa käytön ja ohjauksen kannalta keskeisimpien mittauksien toteutusperiaatteen ja näiden yksinkertaiset säätö- ja huoltotyöt. 11. tuntee yleisimpien robottimallien rakenteen ja liikeavaruuden. 12. tietää robottien ohjelmointiperiaatteet ja osaa tehdä yksinkertaisia robotin ohjelmointitöitä. 13. osaa kytkeä robottiin liittyviä automaatiolaitteita ja osaa liittää ohjelmallisesti ne robotin toimintaan. 14. osaa ottaa huomioon työssään automaattisen toimintaympäristön vaatimat suojaukset ja suojarakenteet. 15. osaa teollisessa toimintaympäristössä käytettävän kunnossapidon toiminnot, tiedonhallinnan ja kunnonvalvonnan. 16. tietää ennakoivan huollon merkityksen käynnissä pidolle ja osaa suorittaa huoltotoimenpiteitä kuten voitelua. 17. osaa mittauksien, merkkivalojen ja ohjelmallisten työkalujen avulla suorittaa vianetsintää automaatiojärjestelmän mittaus- ja ohjaussovelluksissa. 18. osaa analysoida kunnonvalvonnan mittauksista saatua informaatiota, kuten esim. liike, nopeus, kiih- Kappaletavara-automaatio Mekaniikka-asennukset Kappaletavaralaitteistojen laitteiden käyttö- ja ohjaustyöt Robotiikkatyöt Käynnissäpito- ja kunnonvalvonta Oppimisympäristöt: Toteutus luokka- ja työsaliopiskeluna, työssäoppimisena ja itsenäisenä opiskeluna. Opiskelu tapahtuu yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelynä. Opiskelijan oppimista ohjataan ja tuetaan suullisella ja kirjallisella palautteella: opettaja, ryhmänohjaaja, itsearviointi ja vertaisarviointi.. Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 19 / 47

20 tyvyys, lämpötila tai tärinä. 19. osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti Koulutuksen tarkempi toteutus kuvataan toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. Opiskelijalle laaditaan hänen yksilöllisten lähtökohtiensa ja valintojensa pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa laajuus ja ajoitus päätetään koulutuskohtaisesti. Valmistavan koulutuksen toteutus suunnitellaan tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamissuunnitelmassa: tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tutkinnon osan suorittaminen toteutetaan sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintotoimikunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tutkinnon suorittaminen suunnitellaan tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamissuunnitelmassa: tutkinnon osan suorittaminen. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ/TUTKINTOTILAISUUS Kappaletavara-automaatio 30 osp Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta - Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen - Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - Työmenetelmien hallinta - Työvälineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta - Piirustusten tulkitseminen - Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen Ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus Ammattiosaamisen näytön/tutkintotilaisuuden kuvaus: Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan yhdellä näytöllä, joka sisältää mahdollisimman paljon tutkinnon osan keskeisiä opiskelusisältöjä. Näyttö pyritään mahdollisuuksien mukaan suorittamaan työpaikoilla. Mikäli se ei ole mahdollista se suoritetaan oppilaitoksen työsalitiloissa työtehtävinä, jotka pyritään tekemään mahdollisimman todellisten työelämätehtävien kaltaisiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta - Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Vuorovaikutus ja yhteistyö - Ammattietiikka Näyttö sisältää kappaleenkäsittely-/ siirtolaitteen kokoonpanon / muutostöiden ja laiteasennusten mekaaniset asennustyöt, kappaletavara-automaation ohjauslaitteiden ja järjestelmän ohjaustekniikan asennustyöt ja ohjelmoinnin sekä järjestelmän käyttöönoton. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön/tutkintosuorituksen arviointi Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointipäätöstä tehdessä otetaan huomioon opiskelijan itsearviointi. Arvosanasta päättää opettaja. Tutkintosuorituksen arviointiin osallistuvat työntekijä-, työnantaja- ja opettaja-arvioija. Arviointiesitystä tehdessä otetaan huomioon tutkinnon suorittajan itsearviointi. Päätöksen esityksestä tekevät työntekijä, työnantaja ja opettaja-arvioija yhdessä. Arviointiasteikko: TI-K3 Ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon osan arvioinnista päättävät sitä opettaneet opettajat. Näyttötutkintoon valmistava koulutus: Arvosanasta päättää sähkö- ja automaatiotekniikan tutkintotoimi- Sataedu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sivu 20 / 47