Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

Samankaltaiset tiedostot
Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

Meren myrkyt kalan silmin

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?

Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Haitallisten aineiden esiintyminen Suomen vesiympäristössä

Fosforin, typen ja silikaatin pitoisuudet

Tyrehtyykö vieraslajien virta?

Mitä viemärivedestä poistuu puhdistamolla?

OT ja PFC -yhdisteet Vanhankaupunginlahden kaloissa

Merimetsokannan erityispiirteitä

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Kevätkukintojen määrä ja laajuus

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelma. TP2: Kalojen vierasainepitoisuudet seurantaa ja tiedottamista. Panu Rantakokko

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Riskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke

Vesiympäristölle vaaralliset aineet nyt ja huomenna

Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltamisohje

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Tausta-asiakirja 1 Hyvän meriympäristön tilan määritelmät

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Liite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015.

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Haitallisten aineiden pitoisuudet ja päästöt päätulokset päästöinventaariosta

Itämeren kasviplankton

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Ovatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Merenhoidon kuulemispalaute 2018

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti Hannu Kiviranta

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Vieraslajit valtaavat Saaristomerta

SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Luvitetun toiminnan päästöt ja kemikaalien käyttö

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

EU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

TUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS. Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen.

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

Lohikalojen tilanne merialueella

Merenhoidon suunnittelu 2014

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Hulevesien haitta aineet

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

KOMISSIO SUOSITTELEE Helsingin sopimuksen sopimuspuolten hallituksille, että ne

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Transkriptio:

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina 2011 2016 Suomen merialueilla Meren indikaattori Tiivistelmä Alla oleviin taulukoihin on koottuna haitallisten aineiden pitoisuudet ja vastaavat kynnysarvot vuosilta 2011 2016. Tulokset voivat olla osittain eroavia HELCOM-arviosta (http://www.helcom.fi/baltic-sea-trends/hazardous-substances/) ja HELCOMin holistisesta tila-arviosta (http://www.helcom.fi/documents/helcom_thematic-assessment-of-hazardous-substances-2011-2016_pre-publication.pdf), sillä HELCOM-arviossa edellytettiin useamman vuoden aikasarjoja, kun taas ao. taulukoissa on myös yksittäisten vuosien pitoisuuksia. 1

yleinen kuvaus Suomenlahti () kadmium (vesi) PBDE 0,2 µg/l AA- 0,026 kalan 9,1 0,172 0,0268 vesi 0,02 µg/ l 0,80 µg/l 2016 0,034 0,160 0,18 5,56 0,328-0,12 0,873-1 - 1,03 0,12 1,28 1,32-0,21-1,44 osa alueesta on ssä tilassa (jos voidaan Trendi (ja sen ajanjakso) tila ei ei : 167 0,14 0,11-3,08-3,19 10 0,07 0,377-2,15-1,42 D 55 (kaikki tulokset 2

alle LOD) WHO 0,00036 0,0017-1,26-0,58 Bentso[a]pyree ni (simpukka) fluoranteeni (simpukka) Kokonaisöljy (merivesi) 5 30 (IOC) 3,4 1,80 2016: 0,09-0,34 2017: 0,19-0,58-0,16-1,23 0,09-0,58-1,05 - -0,24 Tasaantunut ja hieman D9C1 Organotinayhdi steet (sedimentti) pintakerros (merivesi ja plankton) silakassa 1,6 µg TBT/kg kuivapainoa merivettä (WHO) Ei pitoisuusraj a-arvoa. WHOsaantiraja on 0,04 µg myrk kyä/kg elopainoa / vrk 2015 ja 2017: JML (länsi): 0,96-4,5 µg TBT/kg kp LL3a ja XV1 (itä): 15-56 µg TBT/kg kp Merivesi 2015: <0,1 0,22 2016: Lihas: 4,2-5,3 Maksa: 190-240 kp Länsi: -0,22 Itä: 0,97 1,54 < -1 - -0,66 100% Epävarmaa: n. 50%?, kukintojen voimakku uden mukaan Lihas: matala ja vakaa; : Länsi: Itä: ei 3

Pohjoinen itämeri osa alueesta on ssä tilassa (jos voidaan Trendi (ja sen ajanjakso) tila 0, 021-0,98 kadmium (matriisi) PBDE 0,026 kalan 0,034 0,1131 0,12 ei 1,12 ei 9,1 0,2115 2016-1,63 167 0,11 2016-3,18 10 0,39-1,41 D8C2 D 55 WHO (kaikki tulokset alle LOD) 0,000727 2016-0,95 öljypäästöt D8C3 Öljy 2016-2017 1 0,1 0,21-1 - -0,68 100% Tasaantunut ja hieman 4

Saaristomeri () 0,10-0,31 osa alueesta on ssä tilassa (jos voidaan Trendi (ja sen ajanjakso) tila kadmium (vesi) lyijy(vesi) PBDE (kalan lihas) 0,2 µg/l AA- 1,3 µg/l AA- 0,02 µg/l 1,19 µg/l 0,13 µg/l 0,11425 0,19-1 - 0,86-1 1,13 1,34 ei 9,1 1,76 0,16-0,71-1,74 D Bentso[a]pyree ni (simpukka) fluoranteeni (simpukka) 167 10 55 5 30 WHO 0,16 0,471 0,09 0,35 1 tulos, 0,03 2 2,65 0,00032-3,01-2,55-2,04-1,46-3,26-0,40-1,05-1,31 - - kokonaisöljy (merivesi) Organotinayhdi steet (IOC) 5

(sedimentti) (merivesi ja plankton) merivettä (WHO) Ahvenanmeri osa alueesta on ssä tilassa (jos voidaan Trendi (ja sen ajanjakso) tila (matriisi) kadmium (matriisi) PBDE (kalan lihas) D merikotkan poikastuotto D8C2 en LMSindeksi muita? D8C3 öljypäästöt Öljy 2016-2017 0,13-0,17 µg/l -0,89 - -0,77 100% Tasaantunut ja hieman 6

Selkämeri () kadmium (vesi) PBDE (kalan lihas) 0,2 µg/l AA- 0,026 9,1 0,12 0,0086 0,02 µg/l 1,38 µg/l en <0,01 0,022 silakan 0,206 0,25 2,30 0,64-0,22-1,37-0,80-0,07 1,38 1,46-0,60-1,51 osa alueesta on ssä tilassa (jos voidaan -1 Trendi (ja sen ajanjakso) tila ei D Bentso[a]pyree ni (simpukka) fluoranteeni (simpukka) 167 10 55 WHO 5 30 0,19 0,12 0,12 0,50 (kaikki tulokset alle LOD) 0,0012 0, 002 µ/kg 2,4 <1-2,94-3,16-1,94-1,31-0,72-0,5-0,32 7

kokonaisöljy (merivesi) Organotinayhdi steet (sedimentti) (merivesi ja plankton) silakassa (IOC) 1,6 µg TBT / kg kuivapainoa merivettä (WHO) 0,07-0,19 µg/l < 0,45 (2015), < 2,5 (2017) kp < 0,12 0,18 Lihas: 2,9-5,2 kp Maksa: 49-330 kp -1,15. -0,72 100% < -0,55 < -0,92 - - 0,74 100% (?) (vain yksi näytepiste) Tasaantunut ja hieman 100% Lihas: matala ja vakaa; : Merenkurkku () kadmium (vesi) PBDE (kalan lihas) 0,2 µg/l AA- 0,026 kalan 9,1 0,08 0,02 µg/l 1,2 µg/l < 0,01 en 0,02 silakan 0,168 0,16 5,61 0,45-0,38-1 - 0,86 1,29 1,27-0,21-1,3 osa alueesta on ssä tilassa (jos voidaan -0,11 Trendi (ja sen ajanjakso) tila ei kalan lihas 167 10 0,12 0,13-3,13-1,89 8

D Bentso[a]pyree ni (simpukka) fluoranteeni (simpukka) kokonaisöljy (merivesi) Organotinayhdi steet (sedimentti) (merivesi ja plankton) 55 WHO 5 30 (IOC) merivettä (WHO) (kaikki tulokset alle LOD) 0,00074 0,00088µ g/kg <1 < 1-0,95-1,87 Perämeri () kadmium (vesi) PBDE (kalan lihas) 0,026 kalan 9,1 0,17 0,03 0,02 silakan 0,230 0,33 3,11 0,65-0,06-0,82-0,11 1,43 1,59-0,47-1,15 osa alueesta on ssä tilassa (jos voidaan Trendi (ja sen ajanjakso) tila ei dataa ei 9

D9C1 D sinisimpukkada taa ei ole kokonaisöljy (merivesi) Organotinayhdi steet (sedimentti) (merivesi ja plankton) silakassa 167 10 55 WHO (IOC) merivettä (WHO) 0,15 0,15 0,13 0,60 3 tulosta 0,00056 0,0024 0,12-0,25 µg/l - 3,03-3,05-1,89-1,22-0,68-1,06-0,4-0,92- -0,60 100% - Tasaantunut; pientä < 0,25 µg/l < -0,6 100% Lihas: 4,3 kp Maksa: 10