Näyttöön perustuvat menetelmät lasten kasvun tueksi ja yhteisövaikuttaminen muutostyön tukena Kehitysjohtaja, säätiön asiamies VTT Petra Kouvonen
Esityksen sisältö Mihin Kasvun tuki -työ on kohdistettu? Mitkä ovat LAPE-kauden aikana saavutetut tulokset? Mikä myös yhteisön tasolla tapahtuva muutostyö voisi tukea LAPE-kaudella aloitettua työtä lasten eheän kasvun tukemiseksi?
Lapsen kehitysympäristöt https://www.albertafamilywellness.org/what-we-do
Mitkä seikat kuormittavat lasten kasvuvuosia ja miten se näkyy? Tuore kohorttitutkimus (Ristikari ym., 2018) osoittaa, että lähes puolet lapsista kohtaavat lapsuutensa aikana yhden tai useamman seuraavista riskitekijöistä: vanhempien ero vanhemman kuolema vanhempien matala koulutustaso vähintään toiselle vanhemmalle kohdistettu toimeentulotuki vanhemman psykiatrinen diagnoosi Suurin yksittäinen psykiatriseen hoitoon ohjautuva ryhmä (5 12-vuotiaiden joukossa) koostuu lapsista, joilla on tarkkaavaisuus- ja käytösongelmia. Hoitoon ohjaudutaan myös ahdistuneisuushäiriöiden, autisminkirjon häiriöiden sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja masennuksen vuoksi (Huikko ym., 2017). Lasten ja nuorten mielenterveydenhäiriöitä pystytään ennaltaehkäisemään kuitenkin varsin tehokkaasti (Siegenthaler ym. 2012, Reiss 2011) vaikuttamalla lapsen lähiyhteisöön ja erityisesti vanhemmuuteen.
Mihin kasvun tuki menetelmät vastaavat? Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmät: Vanhemmille, joilla 3 12- vuotiaita käytösongelmaisia tai käytöshäiriöisiä lapsia Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmä: Varhaiskasvattajille, varhaiskasvatuksen ja alakoulun erityisopettajille, luokanopettajille ja koulunkäynninohjaajille Voimaperheet: Hoito-ohjelma on kehitetty lasten käytösongelmien ennaltaehkäisevään hoitoon MDFT: Nuorille, joilla on laaja-alaisia vaikeuksia, joihin tavalliset auttamisyritykset eivät ole tepsineet ja joilla on vähintään yksi huoltaja, joka on valmis sitoutumaan työskentelyyn Lapset puheeksi, perheinterventio: Kaikenikäisten lasten ja nuorten perheet, joissa vanhemmalla on jaksamisen haasteita tai he kamppailevat mielenterveydellisten haasteiden kanssa
Kasvun tuki -työn tulokset LAPE-kauden aikana
Kasvun tuen koulutukset 2018 Lapset puheeksi ohjelman koulutukset 9 maakuntaa Ihmeelliset vuodet ohjelman koulutukset 7 maakuntaa MDFT-koulutukset 2 maakuntaa, käynnistyvät lokakuussa 2018 *Voimaperheet-intervention koulutus on tapahtunut osana TYKSin omaa lastenpsykiatrian yksikköä
Kasvun tuki hankkeen koulutettavat Lapset puheeksi Lapset puheeksi -kouluttajia 122 Lapset puheeksi -perheinterventio-osaajia 13 Yht. 135 Lisäksi LP-kouluttajat kouluttavat edelleen LPmenetelmäosaajiksi hankkeen aikana n. 900 Ihmeelliset vuodet Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmänohjaajia 119 Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallinnan menetelmäosaajia 48 Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallinnan ryhmänohjaajia (TCM) 18 Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmän Peer coach 4 Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallinnan Peer coach 2 Yht. noin 191 Lisäksi TCM-ryhmänohjaajat kouluttavat edelleen ryhmänhallintamenetelmäosaajia n. 190 MDFT MDFT avainterapeutteja 3 MDFT terapeutteja 8 HUOM! MDFT:ssä koulutetaan aina tiimeittäin!
Implementointi ja osaamisen tuki ammattilaisille ja johdolle Sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä Sähköinen implementointikäsikirja
LAPE-kauden aikana menetelmien piiriin päässeet perheet (arvio) 2018 MDFT 6 IV, vanhemmuusryhmät 250 IV, ryhmänhallinta 2 900 LP 9 000 Yhteensä 12 156
Mihin mukaan lähteneet alueet ovat itse sitoutuneet? sisällyttämään valittujen menetelmien käyttö ja juurruttaminen strategioihinsa perustamaan oman johtoryhmän näyttöön perustuvan työn juurruttamiselle huolehtimaan mukaan lähtevien yksiköiden esimiesten sitoutumisesta menetelmien käyttöönottoon, riittävään resursointiin sekä menetelmän käytön seurantaan ja tilastointiin valittujen menetelmien leviämisen jatkon turvaamiseen koulutusjakson jälkeen. Muutosagenttien terveisiä: http://kasvuntuki.fi/muutosagentit
Mitä Kasvun tuki -työlle tapahtuu LAPE-kauden jälkeen
Mitä jatkossa näyttöön perustuvien menetelmien osalta? Suomi tarvitsee jatkossakin valtakunnallisen tietovarannon (kasvuntuki.fi) ja kentälle suuntautuvaa osaamisen tukea näyttöön perustuville menetelmille lapsen kasvun tueksi. Lisäksi tarvitaan alueellista osaamisen tukea esim. viidelle suunnitteilla olevalle osaamiskeskukselle (OT keskukset). Interventiot tuottavat oikein käytettynä ja implementoituna yksilö-, ryhmä- tai perhekohtaisen vaikutuksen (ns. individual impact).
Yhteisötason merkitys muutostyölle? Lisäksi tarvitaan kaikkien kehitysympäristöjen, palvelujen ja perheen lähiyhteisön ja verkoston systemaattista, koordinoitua yhteistyötä lapsen eheän kasvun tueksi (collective impact) (Kania & Kramer, 2011). Koordinoinnissa tutkimuksella on keskeinen rooli kun määritellään: 1. Mihin tarvitaan muutos? 2. Millä keinoilla muutokseen pyritään? 3. Miten yhteistyötä seurataan? 4. Miten dokumentoidaan tavoite+muutokset https://www.albertafamilywellness.org/what-we-do
Loppuharjoitus: mikä toimintamalli on kyseessä? Tavoite: vähentää haitallista alkoholinkäyttöä, nostaa juomisen aloitusikää sekä vähentää humalajuomiseen liittyviä haittoja. Interventio: viranomaisvalvonta sekä kansalaisten ja eri yhteisöjen vastuullinen toiminta. Tutkimus: seurantatutkimus. Tulokset: alaikäisten alkoholin saatavuus eri mittareilla tarkasteltuna väheni kaikilla niin interventio- kuin kontrollipaikkakunnilla ja alaikäisten raittius lisääntyi. Humalaisille anniskelussa tapahtui vähenemistä interventioalueella samalla kun kontrollipaikkakunnalla vastaavia tuloksia ei saatu. Vaikutukset nuorten aikuisten alkoholiehtoisissa väkivaltatapauksissa interventioalueella olivat lupaavia, joskin viitteellisiä. Kyseessä on PAKKA toimintamalli, joka on paikallista yhteisöön vaikuttamista. PAKKA toimintamalli on paikallista yhteisöön vaikuttamista. Koevaiheen seurantatutkimuksesta vastasi THL. Tutkimuksessa oli kaksi koepaikkakuntaa (Hämeenlinna ja Jyväskylä) ja kaksi vertailupaikkakuntaa (Holmila et al. 2009). Vrt. Islannin malli jossa vahva valtakunnallinen tahtotila näiden tavoitteiden taakse!
Viitteitä Marja Holmila, Katariina Warpenius, Leena Warsell, Minna Kesänen ja Irmeli Tamminen: Paikallinen alkoholipolitiikka. PAKKA hankkeen loppuraportti. THL, Raportti 5/2009. Huikko E., Kovanen L., Torniainen-Holm M.,Vuori M., Lämsä R., Tuulio-Henriksson M. & Päivi Santalahti P. (2017):Selvitys 5 12-vuotiaiden lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmästä Suomessa. THL Raportti 8/2017 Kania J. Kramer M. Collective Impact. Stanford Social Innovation Review 2011;9(1):36-41 Reiss, D. (2011.) Parents and children: linked by psychopathology but not by clinical care. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry, 50: 431-434. Ristikari, T., Keski-Säntti, M., Sutela, E., Haapakorva, P., Kiilakoski, T., Pekkarinen, E., Kääriälä, A., Aaltonen, M., Huotari, T., Merikukka, M., Salo, J., Juutinen, A., Pesonen-Smith, A., Gissler, M. (2018). Suomi lasten kasvuympäristönä: Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. THL Siegenthaler, E. Munder, T., & Egger, M. (2012.) Effects of Preventive Interventions in Mentally Ill Parents on the Mental health of the Offspring: Systematic Review and Meta-Analysis, JAACAP, 51(1): 8-17.
Kiitos! Petra Kouvonen, kehitysjohtaja, asiamies, VTT 041 455 2280 petra.kouvonen@itla.fi