Lohtajan kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus koskien luvan määräysten tarkistamista.

L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06-367 5211 telefax 06-3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2005 Diaarinumero LSU-2004-Y-295 ASIA HAKIJA LAITOS Lohtajan kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus koskien luvan määräysten tarkistamista. Lohtajan kunta Tekninen toimisto Lokaniituntie 1 68230 Lohtaja Lohtajan kunnan jätevedenpuhdistamo. LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Lohtajan kunnan kirkonkylän viemäriverkoston rakentaminen on aloitettu vuonna 1969. Verkoston pituus on noin 13 km. Viemäriverkon rakennusmateriaaleina on pääosin muovi. Viemäriverkostoon liittyneissä kiinteistöissä asuu noin 1 000 asukasta. Viemäriin ei ole liittynyt sellaista teollisuutta, jonka jätevedet poikkeaisivat normaalista talousjätevedestä. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee hajaasutusalueella noin 2 km keskustaajamasta koilliseen kunnan omistamalla tilalla RN:o 3:58. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaan, mikäli aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa, ympäristölupa on haettava koko toimintaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 12 e-kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus käsittelee lupahakemuksen, jos kysymyksessä on puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100:n, mutta enintään 4 000 asukkaan jätevesien käsittelemiseen. ASIAN VIREILLETULO Lohtajan kunta on toimittanut lupahakemuksen ympäristökeskukseen 31.3.2004 ja täydentänyt sitä ympäristökeskuksen pyynnöstä 16.12.2004 ja 30.5.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen vesioikeus on 26.5.1994 antamallaan päätöksellä nro 27/1994/2 myöntänyt Lohtajan kunnalle luvan kirkonkylän alueelta tulevien jätevesien johtamiseen Lohtajanjokeen toistaiseksi. Päätöksen lupamääräyksen 1) mukaan jätevedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä niin, että jäteveden BHK 7ATU -arvo on enintään 17,5 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon on sekä BHK 7ATU -arvon että kokonaisfosforin suhteen oltava vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset huomioon ottaen. Viemäriverkkoa ja jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevedenpuhdistamoa on hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen ja kokonaistypen poisto. (Lupamääräys 2) Lupamääräyksen 4) mukaan kuvan saajan tuli vuoden 1995 loppuun mennessä toimittaa viemäriverkon kunnostussuunnitelma Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirille hyväksyttäväksi. Lupamääräyksen 10) mukaan luvan saajan tuli lupamääräysten tarkistamista varten jättää uusi lupahakemus 31.3.2004 mennessä. Alueen kaavoitustilanne Puhdistamon alueella ei ole kaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamoalueen lähiympäristö Jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustaajaman koillispuolella Lohtajan kunnan omistamalla tilalla Rnro 3:58. Puhdistetut jätevedet johdetaan noin 200 m pitkässä purkuputkessa puhdistamon luoteispuolelle Lohtajanjokeen. Purkupaikan kohdalla joki on noin 4 5 m leveä ja noin 0,5 m syvä. Puhdistamon ympäristö on pääosin havupuuvaltaista metsämaata. Lähimpään asuinkiinteistöön on matkaa yli 300 metriä. Lähin tärkeä pohjavesialue on noin 3,5 km:n etäisyydellä puhdistamosta. Osia Vattajanniemestä kuuluu Natura-alueeseen (FI1000017 ja 17b). Himangan ja Lohtajan rajaalueella on Maakannuskarinlahden ja Viirretjoen suiston (FI1000010) Natura-alue. Kokkolan saariston (FI1000033) Natura-alue sijoittuu Kokkolan, Kälviän ja Lohtajan alueille. Viirretjoen suisto on noin 4 km:n etäisyydellä Lohtajanjoen suusta. Samoin lähin Vattajanniemen Natura-alueen osista on noin 4 km:n päässä Lohtajanjoen suusta. Lohtajan kirkonkylän puhdistamolla ei ole vaikutusta Natura-alueisiin.

Vesialueen yleiskuvaus 3 Lohtajanjoki saa alkunsa Kälviän, Kannuksen ja Lohtajan kuntien raja-alueella olevilta soilta ja laskee Lohtajan kunnan edustalla Perämereen. Joen ylä- ja alaosien välinen korkeusero on noin 50 m. Joen valuma-alueen pinta-ala on 105 km 2 ja järvisyys 0,2 %. Kokkolan vesipiirin vesitoimisto on vuonna 1984 arvioinut Lohtajanjoen virtaamat käyttäen vertailukohteena Kuikkisenojan valumia seuraavasti: ylivirtaama (HQ) 21,8 m 3 /s keskiylivirtaama (MHQ) 8,96 m 3 /s keskivirtaama (MQ) 0,67 m 3 /s keskialivirtaama (MNQ) 0,054 m 3 /s. Vesialueen kuormitus ja veden laatu Lohtajanjoen fosforikuormituksen (3 620 kg vuodessa) on arvioitu kuormituslähteittäin jakaantuvan seuraavasti: luonnonhuuhtouma 24 %, maa- ja metsätalous noin 65 %, turkistarhaus noin 6 %, hajaasutus 4,6 % ja taajamat sekä loma-asutus kumpikin 0,1 %. Lohtajanjoen vesi on tummanruskeaa, runsasravinteista ja vedenlaadultaan heikkoa. Veden ph-arvo on hieman happaman puolella vaihdellen 6,1:stä 6,9:ään. Happitilannetta voidaan luonnehtia tyydyttäväksi/välttäväksi. Ravinnetason puolesta vesi luokitellaan erittäin reheväksi. Vuoden 2002 vedenlaadun tarkkailutulosten mukaan veden hygieeninen laatu oli huono. Vesi- ja ympäristöhallituksen virkistyskäyttöluokituksen mukaan Lohtajanjoen vesi sijoittuu luokkaan tyydyttävä/välttävä. Kalasto ja kalastus Heikon vedenlaadun ja vähävetisyyden takia Lohtajanjoella ei ole kalataloudellista merkitystä. Kalastus suuntautuu Lohtajan edustan merialueelle. Vuonna 1998 suoritettujen koekalastusten mukaan Lohtajan edustan merialueella esiintyvät ainakin ahven, härkäsimppu, kiiski, kuore, muikku, siika, silakka ja särki. Koekalastusten mukaan lajisto hieman vaihteli siten, että syksyllä saalis ja lajisto oli runsaampi kuin keväällä. Vesialueen muu käyttö Joen käyttöä virkistystarkoitukseen rajoittaa heikko vedenlaatu ja vähäinen virtaama. Kalastuksen tavoin virkistyskäyttökin suuntautuu läheiselle merialueelle, jossa veneillään ja kalastetaan. Joen varrella ei ole yleisiä uimarantoja, lähin uimaranta on noin 5 km:n päässä Lohtajanjoen suusta Ohtakarilla. Puhdistamon vaikutusalueella ei ole vedenottamoita, eikä Lohtajanjoen vettä käytetä talousvetenä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lohtajan kunnan biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistamo on valmistunut vuonna 1985. Fosforinpoistoa jätevedestä tehostetaan ferrosulfaatilla rinnakkaissaostuksena. Puhdistamo on normaalein huolloin pidetty toimintakuntoisena, mutta ikänsä puolesta se olisi jo perusteellisemman saneerauksen tarpeessa.

4 Puhdistamo käsittää virtaussuunnassa seuraavat yksiköt: tuloviemäri, jäteveden välppäys, hiekanerotus, ilmastusallas (tilavuus 122 m 3 ), jälkiselkeytysallas ( pinta-ala 80 m 2 ), desinfiointiallas, jäteveden mittaus ja purkuviemäri jokeen. Puhdistamolla syntyvä liete tiivistetään lietealtaassa ja kuivataan koneellisesti. Puhdistamon mitoituskuormituksen arvot ovat seuraavat: asukasvastineluku (avl) 1 400 vuorokausivirtaama (Q kesk. ) 430 m 3 /d tuntivirtaama (q mit. ) 34 m 3 /h BOD 7 -kuormitus 110 kg O 2 /d Energian ja kemikaalien kulutus Puhdistamo lämmitetään sähköllä, joten laitoksella ei ole polttoainevarastoja. Laitoksella käytetyn sähköenergian määrä oli 70 332 kwh vuonna 2003. Sähkön kulutus oli keskimäärin noin 1,77 kwh käsiteltyä jätevesikuutiota kohti ja 7,24 kwh poistettua BOD 7 -kiloa kohti. Vuonna 2003 fosforin saostamiseen käytettiin ferrosulfaattia 2 920 kg vuodessa. Lietteen kuivaukseen käytettiin polyelektrolyyttiä noin 126 kg ja kalkkia lietteen stabilointiin 2 960 kg. Kalkki ja polyelektrolyytti varastoidaan säkeissä laitoksen sisätiloissa. Ferrosulfaatti toimitetaan noin kerran vuodessa laitokselle irtotavarana, liuotetaan veteen ja säilytetään 42 m 3 :n suuruisessa betonialtaassa. Viemäriverkon saneeraus Viemäriverkoston suuria vuotovesimääriä on vähennetty kunnostamalla viemäreitä kunnan teknisen toimiston 1996 laatiman suunnitelman pohjalta. Viemäreiden korjausmenetelmänä on käytetty ns. sujutusmenetelmää, jossa vanhan betoniviemärin sisälle työnnetään tai vedetään uusi muoviputki. Betonirakenteisia tarkastuskaivoja on korjattu hieman vastaavalla tavalla asentamalla kaivon sisään uusi muovinen tarkastuskaivo. Vuosina 2002 2004 viemäreiden korjauksista aiheutuneet kustannukset ovat olleet yhteensä noin 100 000 euroa. Varsinaista betoniviemäriä on jäljellä enää noin 200 metriä. Betonisia tarkastuskaivoja on vielä jonkin verran käytössä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puhdistamon käytöstä ei synny ongelmajätteitä, laitoksen alueella ei varastoida vaarallisia kemikaaleja, eikä laitoksesta aiheudu haitallisia ilmapäästöjä, melua tai tärinää. Laitoksen kapasiteetti on riittävä ja puhdistustulos on täyttänyt luvan vaatimukset. Viemäriverkostoa on pyritty pitämään korjaustoimin hyvässä kunnossa ja korjauksia jatketaan tarpeen mukaan. Puhdistamo jää pois käytöstä sen jälkeen kun Himangalle valmistuu yhteispuhdistamo ja siirtoviemäri Lohtajalta Himangalle rakennetaan. Edellä lueteltuihin seikkoihin viitaten hakija katsoo, että puhdistamo täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Puhdistustulos ja päästöt vesiin Velvoitetarkkailun mukaiset puhdistamolle johdetun ja puhdistamolta vesistöön johdetun kokonaiskuormituksen, jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehojen puolivuosikeskiarvot (I/II) vuosina 2001, 2002 ja 2003 ovat olleet seuraavat:

5 BOD 7ATU Vuosi/Jakso 2001/I 2001/II 2002/I 2002/II 2003/I 2003/II Virtaama m 3 /d 133 96 132 83 125 92 Tuleva kg O 2 /d mg O 2 /l Lähtevä kg O 2 /d mg O 2 /l 16,0 124 26,0 272 23,0 178 29,0 345 37,0 293 17,0 179 1,90 0,66 1,80 1,10 1,60 0,70 15 7 14 14 13 8 Teho % 88 97 92 96 96 96 Fosfori Vuosi/Jakso 2001/I 2001/II 2002/I 2002/II 2003/I 2003/II Tuleva kg/d mg/l 0,92 7,0 1,30 13,0 1,00 7,9 1,40 16,0 1,60 13,0 0,94 10,0 Lähtevä kg/d mg/l 0,06 0,04 0,07 0,07 0,11 0,07 0,43 0,43 0,52 0,84 0,85 0,70 Teho % 94 97 93 95 93 93 Kokonaistyppi Vuosi/Jakso 2001/I 2001/II 2002/I 2002/II 2003/I 2003/II Tuleva kg/d mg/l 5,60 42 6,60 69 6,30 48 6,60 68 7,40 59 5,2 56 Lähtevä kg/d mg/l 6,00 4,50 5,30 5,70 4,40 45 47 40 68 35 Teho % 0 32 16 14 41 1 Ammoniumtyppi Vuosi/Jakso 2001/I 2001/II 2002/I 2002/II 2003/I 2003/II Lähtevä kg/d mg/l 5,70 43 3,90 41 4,90 37 4,60 56 3,90 32 3,50 38 Teho % 0 41 22 30 46 32 Kemiallinen hapenkulutus Vuosi/Jakso 2001/I 2001/II 2002/I 2002/II 2003/I 2003/II Tuleva kg O 2 /d mg O 2 /l 62,0 469 84,0 1013 94,0 753 39,0 420 Lähtevä kg O 2 /d mg O 2 /l 5,10 56 10,0 6,20 9,00 5,80 76 74 73 63 Teho % 84 93 90 85

Kiintoaine 6 Vuosi/Jakso 2001/I 2001/II 2002/I 2002/II 2003/I 2003/II Tuleva kg/d mg/l 32,0 241 51,0 614 62,0 499 19,0 201 Lähtevä kg/d mg/l 1,20 0,81 1,30 0,67 10 10 11 7 Teho % 96 98 98 96 Lohtajan jätevedenpuhdistamon aiheuttama vesistökuormitus Lohtajanjokeen oli vuonna 2003 seuraava: BOD 7ATU Fosfori Typpi Ammoniumtyppi 402 kg 31 kg 1 715 kg 1 350 kg TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Puhdistetut jätevedet johdetaan noin 200 metrin pituisessa putkiviemärissä jokeen. Jätevedenpuhdistamosta tuleva vesimäärä on niin vähäinen, ettei sillä ole vaikutusta Lohtajanjoen virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin. Lohtajan jätevedenpuhdistamosta aiheutuva laskennallinen ravinnepitoisuuksien lisäys joessa eri virtaamatilanteissa oli vuonna 2003 seuraava: Virtaama Laitoksen kuormitus Pitoisuuslisäys kok.p kg/d kok.n kg/d kok.p µg/l kok. N µg/l 0,054 m 3 /s (MNQ) 0,086 4,70 18 1 000 0,67 m 3 /s (MQ) 0,086 4,70 1 81 21,8 m 3 /s (HQ) 0,086 4,70 0 2 Puhdistetut jätevedet lisäävät veden ravinnepitoisuuksia puhdistamon alapuolella. Laskennallisesti fosforipitoisuus nousee keskialivirtaamatilanteessa 18 µg/l ja typpipitoisuus 1 000 µg/l. Vuosien 2001 ja 2002 vedenlaadun tarkkailutietojen mukaan joen fosforipitoisuudet ovat puhdistamon alapuolella olleet 7 62 % korkeammat kuin puhdistamon yläpuolella. Suurin havaittu nousu oli 50 µg/. Typen suhteen suurin mitattu pitoisuuden lisäys on ollut 1 100 µg/l eli samaa suuruusluokkaa kuin teoreettisesti laskettuna. Avovesikaudella ammoniumtyppipitoisuus on puhdistamon alapuolella ollut keskimäärin 70 % korkeampi kuin puhdistamon yläpuolella. Suurin nousu mitattiin 16.7.2001, jolloin ammoniumtypen pitoisuus oli noin nelinkertainen puhdistamon yläpuoleen verrattuna. Hapen kyllästysaste on ollut 0 8 %-yksikköä alempi puhdistamon alapuolella puhdistamon yläpuoleen verrattuna. Lohtajanjoen vesistökuormitus vähenee sen jälkeen kun jätevedet johdetaan Himangalle rakennettavaan yhteispuhdistamoon.

7 Hakijan mukaan Lohtajanjoessa ei ole pysyvää kalastoa. Jätevesillä ei ole vaikutusta Lohtajan edustan merialueen kalastoon tai muuhun eliöstöön. Hakijan käsityksen mukaan puhdistettujen jätevesien johtamisesta Lohtajanjokeen ei aiheudu korvattavaa haittaa rannan ja vesialueen omistajille, virkistyskäytölle tai kalataloudelle. Päästöt ilmaan ja melu Toiminnasta ei aiheudu melua eikä ilmansuojeluun liittyviä haittoja. Mahdolliset hajuhaitatkin ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia ja liittyvät lietteen purkamiseen ja kuormaamiseen. Liikennöinti on pääasiassa huoltoajoa ja lietteiden kuljetusta. Toiminta tapahtuu päiväaikaan, eikä siitä aiheudu häiriötä ympäristölle. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Puhdistamolla syntyy vuosittain koneellisesti kuivattua lietettä noin 100 tonnia. Liete käsitellään Keski-Pohjanmaan Komposti Oy:llä Himangalla. Vuonna 2003 puhdistamolla otettiin lisäksi vastaan Marinkaisten puhdistamolla syntyvää kuivaamatonta lietettä 451 tonnia ja saostuskaivolietettä 115 m 3. Käytetty öljy toimitetaan kunnan ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Talousjätteestä huolehtii Ekorosk Oy. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitoksen kuormitus-, päästö- ja vesistövaikutuksia tarkkaillaan Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry:n 24.1.2001 laatiman Lesti-, Viirre- ja Lohtajanjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Länsi- Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt ohjelman 12.2.2001. Nykyinen ohjelma on voimassa vuoden 2005 loppuun. Tarkkailua on tarkoitus jatkaa samalla tavalla. Myös Lestijokisuun kalataloudellista yhteistarkkailua on tarkoitus jatkaa nykyisellä tavalla. Käyttötarkkailu Puhdistamolla suoritetaan käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, hoidon, kemikaalien kulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Käyttötarkkailun päiväkirjan tietoja käytetään hyväksi mm. vuosiyhteenvetoja laadittaessa. Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun tarkoituksena on selvittää mahdollisimman luotettavasti vesistöön johdettavan jäteveden määrä ja laatu. Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otetaan neljä kertaa vuodessa automaattisilla näytteenottimilla 24 tunnin kokoomanäytteet, joista määritetään ph, sähkönjohtokyky, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliniteetti. Lähtevästä jätevedestä tehdään lisäksi seuraavat määritykset: ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä, lämpökestoiset koliformiset bakteerit, liukoinen fosfori ja saostuskemikaalin jäännöspitoisuus.

8 Jokaisella näytteenottokerralla määritetään lisäksi näytteenottovuorokauden virtaama, näytteenottovuorokauden maksimi tuntivirtaama, tulevan ja lähtevän jäteveden lämpötila, ilmastusaltaan happipitoisuus, viipymä, lietteen laskeutuvuus, kiintoainepitoisuus, lieteindeksi, lietekuorma ja tilakuorma. Selkeytysaltaista määritetään näkösyvyys, happipitoisuus, viipymä, lietetilavuuskuorma ja pintakuorma. Palautuslietteestä määritetään laskeutuvuus, kiintoainepitoisuus, lieteindeksi ja palautussuhde. Lisäksi selvitetään ylijäämälietteen määrä ja lieteikä. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä tehdään seuraavat määritykset: ph, kuiva-ainepitoisuus, hehkutusjäännös, typpi, fosfori, kalsium, kalium, magnesium, kadmium, kromi, koboltti, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, sinkki, mangaani, rauta ja alumiini. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Vesistötarkkailussa seurataan puhdistamon vaikutuksia purkuvesistössä ottamalla näytteitä purkupaikan alapuolelta ja yläpuolelta. Havaintoasemia on yksi puhdistamon purkupaikan yläpuolella ja yksi alapuolella. Näytteistä määritetään: lämpötila, happipitoisuus ja hapen kylläisyys, ph, johtokyky, alkaliniteetti, väri, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä, lämpökestoiset koliformiset bakteerit, klorofylli a (kesä-, heinä- ja elo-syyskuun näytteistä). Ohjelmakaudella tehdään veden laatukartoituksen lisäksi biologisia selvityksiä kuten esimerkiksi (piilevä)päällyskasvustoselvitys ja kvalitatiivinen pohjaeläin- ja kasvillisuusselvitys. Vesistötarkkailuun liittyvät mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot sekä analysoinnit suorittaa laatujärjestelmän omaava tutkimuslaitos standardimenetelmillä. Raportointi Tutkimustulokset lähetetään kuukauden kuluessa näytteenotosta Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Lohtajan kunnalle, ympäristönsuojelulautakunnalle ja puhdistamon hoitajalle. Kuormitustarkkailun tulokset toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle lisäksi sähköisesti VYH-formaatissa. Vesistötarkkailun tulokset lähetetään viimeistään kuukauden kuluttua tarkkailusta yhdistelmätaulukkona Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lohtajan kunnalle. Lisäksi tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle sähköisesti. Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto erikseen kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta. Kuormitustarkkailun yhteenvedon tulee olla valmis helmikuun loppuun mennessä ja vesistötarkkailun yhteenvedon toukokuun loppuun mennessä. Vuosiraportit toimitetaan Lohtajan kunnalle, Länsi- Suomen ympäristökeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle, ympäristönsuojelulautakunnalle ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistykselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Laitoksella käytettäviä kemikaaleja säilytetään niille tarkoitetuissa varastotiloissa osaksi ulkona ja osaksi sisätiloissa niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä työntekijöille. Kemikaalien käsittelyssä noudatetaan turvallisuusohjeita. Puhdistamon ja viemärilaitoksen valvonnan hoitaa puhdistamonhoitaja. Puhdistamon kaukovalvontaa ei ole kehitetty koska jätevedet on tarkoitus lähitulevaisuudessa johtaa Himangalle. Siinä yhteydessä rakennetaan viemärilaitokselle myös kaukovalvontajärjestelmä.

9 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 30.5.2005. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi pitämällä kuulutus nähtävillä Lohtajan kunnassa ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa 2.9. 3.10.2005. Kuulutus on lisäksi julkaistu sanomalehti Keski- Pohjanmaassa. Länsi-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta ja Lohtajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on erikseen ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Lausunnot Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on ympäristökeskukseen 21.10.2005 saapuneessa lausunnossaan todennut mm., että Lohtajan edustan merialueella harjoitetaan sekä ammatti- että virkistyskalastusta. Merialue on merkittävä siian lisääntymisalue ja siellä kutevat silakka ja monet kevätkutuiset lajit. Merialueen tärkeimmät saalislajit ovat silakka, siika, ahven, merilohi ja meritaimen. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan Lohtajan kunnalle voidaan myöntää lupa edelleen johtaa puhdistettuja jätevesiä Lohtajanjokeen. Uusi kalataloudellinen tarkkailu on aloitettava viimeistään vuoden 2006 aikana Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Muistutukset ja mielipiteet AA yhdessä kolmen muun allekirjoittajan kanssa on todennut, että Lohtajanjoen suuosan läheisyydessä on joukko kesämökkejä 1960-luvulla kaivetun kanavan rannalla. Kanavan pohjalle kerääntyy mustaa, haiskahtavaa lietettä, jossa kasvavat vesikasvit aiheuttavat uidessa kovaa ja tuskallista kutinaa sekä vaikeuttavat kanavassa liikkumista. Mökkiläiset ovat yhdessä puhdistaneet kanavan 5 7 vuoden välein. Muistuttajat esittävät, että asiaan saataisiin selvä korjaus, jos joen suuosan aallonmurtajassa oleva aukko tukittaisiin ja vedet johdettaisiin syvemmälle, jolloin ne myös leviäisivät laajemmalle alueella. Lisäksi joen suuosa tulisi puhdistaa lietteestä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Lohtajan kunta on ympäristökeskukseen 2.12.2005 saapuneessa vastineessaan ilmoittanut hyväksyvänsä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen kalataloudellisen tarkkailuohjelman laatimisesta. Niemenrannan mökkiläisten muistutuksesta hakija toteaa, että kunnan jätevedenpuhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti, eikä sen vaikutus joen rehevöitymisessä ole merkittävä. Hakijan käsityksen mukaan jokisuun rehevöityminen johtuu monesta osatekijästä kuten maa- ja metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta ja haja-asutuksen jätevesien puutteellisesta käsittelystä. Alueelle kaivettu kanava myös heikentää veden vaihtumista lisäten rehevöitymistä.

Tarkastus 10 Ympäristökeskus on suorittanut alueella tarkastuksen 21.9.2005. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Lohtajan kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemussuunnitelmassa tarkoitettujen jätevesien ja lietteiden käsittelyyn tilalla RN:o 429-403-3-58 sijaitsevalla puhdistamolla ja käsitellyn jäteveden johtamiseen päätöksen liitteenä olevassa kartassa esitettyyn paikkaan Lohtajanjokeen. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräykset pilaantumisen estämiseksi 1) Jäteveden käsittelytapa Jätevedet on käsiteltävä vähintään hakemussuunnitelman mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla niin, että päästöt Lohtajanjokeen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä. 2) Jäteveden käsittelyteho ja päästöt vesiin Lohtajanjokeen johdettavan jäteveden pitoisuuden ja puhdistustehon on täytettävä seuraavat vaatimukset: enimmäispitoisuus vähimmäispuhdistusteho BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 90 % fosfori 0,8 mg/l 90 % Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot jätevedenpuhdistamolla ja viemäriverkossa huomioonottaen. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen hapetukseen ja kokonaistypen poistoon. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämät pitoisuudet ja käsittelytehon rajaarvot päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle taikka ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Melu Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä rajoittamaan sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät.

11 Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää klo 07.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä klo 22.00 07.00 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 4) Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia ilmapäästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua hajuhaittoja puhdistamoalueen ympäristössä. 5) Viemäriverkosto Viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava niin, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin mahdollisimman tarkoin estetään. Luvan saajan on vuosittain toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehtävistä ja tehdyistä toimista. 6) Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdessä asumisjätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamolle. Luvan saajan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen ei joudu viemäristön tai puhdistamon käyttöä tai toimintaa haittaavia aineita. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistustoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja osoite on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lohtajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7) Poikkeavat jätevedet Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- tai muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisella esikäsittelyllä tai muilla tavoin. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, myrkkyä tai muuta puhdistamon toiminnalle haitallista ainetta, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lohtajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä ja tarvittaessa niitä erikseen pyydettäessä. Teollisuusjätevesien johtamista yleiseen viemäriin koskevan liittymissopimuksen on täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset.

12 8) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jäteveden puhdistuksessa syntyvä liete on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä käyttämään hyödyksi esimerkiksi maanviljelyksessä tai viherrakentamisessa. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, ettei siitä aiheudu vesien pilaantumisvaaraa. Menettelystä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lohtajan kunnan ja mahdollisen muun lietteen sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Vain hyödyntämiskelvottomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on sallittu. Ongelmajätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu. 9) Varastointi Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset päästöt Jos ympäristöön tai viemäriverkostoon on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lohtajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Jos kysymys on öljystä, siitä on ilmoitettava myös Lohtajan kunnan palolaitokselle. 11) Tarkkailumääräykset Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla tämän luvan määräysten edellyttämällä tavalla tarkistettuna. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä on otettava vähintään yhdet kokoomanäytteet joka toinen kuukausi. Puhdistamolle tulevan jäteveden näyte on otettava siten, että se ei sisällä lietteenkäsittelyn rejektivesiä. Siinäkin tapauksessa, että puhdistamolietettä ei käytettäisi maanviljelyksessä, lietteestä on tutkittava vähintään yhdet näytteet vuodessa. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmia voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eikä tarkkailun kattavuutta. Jäteveden vaikutuksia Lohtajanjoen tilaan, veden ja pohjan laatuun sekä eliöstöön on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jäteveden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina vesistöalueen muiden kuormittajien kanssa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti.

13 Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava edellä sanotuille viranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 12) Kirjanpito Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä ja puhdistamon energian ja kemikaalin kulutuksesta sekä huoltotoimista - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä mukaan lukien viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely - puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta - muiden laitokselle tuotavien ja laitokselta poistettavien lietteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestosta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden takia on ryhdytty. 13) Raportointi Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lohtajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Länsi-Suomen ympäristökeskukselle päästö-, käyttö- ja kuormitustarkkailujen tulokset on toimitettava lisäksi sähköisesti ympäristöhallinnossa käytössä olevalla tavalla. Purkuvesistöön ja kaloihin sekä kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tulokset on raportoitava myös Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Käyttö-, kuormitus- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava edellä mainituille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportti seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. 14) Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista toimitettava ympäristökeskukselle hakemus vesien, ilman, maaperän ja maiseman suojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisten määräysten antamiseksi. ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioiden, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonon-

14 tumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on huomioitu toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristölle sekä tekniset ja taloudelliset edellytykset toteuttaa nämä toimet. Lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva valtioneuvoston päätös 365/1994, jolla pannaan täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/271/ETY). Lisäksi on otettu huomioon valtioneuvoston 19.3.1998 tekemä periaatepäätös vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005 sekä ympäristöministeriön 30.3.2000 hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005. Lupamääräyksessä 2) asetetut vaatimukset perustuvat nykyisellä puhdistamolla mahdolliseen jäteveden käsittelytulokseen. Jäteveden fosforipitoisuus nostaa Lohtajanjoen fosforipitoisuuksia puhdistamon alapuolella, mistä syystä lupamääräyksiä on tarkistettu fosforin osalta. Jäteveden nykyistä tehokkaammalla käsittelyllä happea kuluttavien aineiden suhteen parannetaan vesistön happitaloutta ja veden hygieenistä laatua. Jäteveden käsittelyn tehostamista ammoniumtypen tai kokonaistypen vähentämiseksi ei ole määrätty, koska puhdistamon varsin lyhyt jäljellä oleva käyttöikä huomioiden siitä aiheutuvat kustannukset eivät olisi saavutettavaan etuun nähden kohtuulliset. Valtioneuvoston päätöksessä 365/1994 ei ole edellytetty typenpoistoa puhdistamoilta, joiden asukasvastineluku on alle 10 000. Melua koskeva lupamääräys 3) perustuu valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Päästöjä ilmaan ja hajua koskeva lupamääräys 4) on tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien pääsy jätevesiviemäriin on pyrittävä estämään, koska ne kuormittavat laitosta tarpeettomasti, alentavat prosessin lämpötilaa ja siten heikentävät puhdistustulosta. Vuotovesien vähentämisellä vapautetaan allastilaa, jolloin typenpoistomahdollisuudet paranevat (lupamääräys 5). Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa sekä teollisuus- ja muiden poikkeavien jätevesien esikäsittelyä koskevat lupamääräykset 6 ja 7) annetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Terveydellisen haitan estämistä koskeva vaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 42 :ään. Puhdistamolietettä ja muita jätteitä koskeva lupamääräys 8) perustuu jätelakiin, jonka mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Varastointia koskeva lupamääräys 9) annetaan maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi, sillä öljyn ja kemikaalien varastointiin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 10) annetaan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja se perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset 11, 12 ja 13) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Toiminnan lopettamista koskeva lupamääräys (14) perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään, ja määräyksessä on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 90.

VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN 15 Ympäristökeskus on ottanut huomioon Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset päätöksestä lähemmin ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskus jättää toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta AA:n ym. vaatimuksen joen suuosassa olevan aallonmurtajan aukon tukkimisesta. Lietteenpoistoa koskevaan vaatimukseen ympäristökeskus toteaa, että hakijaa ei voida yksin velvoittaa puhdistamaan joen suuosaa lietteestä, koska Lohtajan kunnan jätevesien osuus joen kokonaiskuormituksesta on hyvin vähäinen. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi enintään kuitenkin siihen saakka, kunnes uudesta lupahakemuksesta on saatu lainvoimainen päätös. Luvan saajan on lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle uusi lupahakemus viimeistään 31.10.2010. Jos hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristökeskus voi omasta aloitteestaan tai kunnan taikka haittaa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa. Hakemukseen on suunnitelman ohella liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista ja niiden tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa, suunnitelma ammoniumtypen vähentämismahdollisuuksista jätevedestä, selvitys vuosittaisista viemäreiden korjauksista kustannuksineen sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 11 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä lupa korvaa vesioikeuden 26.5.1994 antaman lupapäätöksen nro 27/1994/2. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 31 2 mom, 35 38, 41 43, 45 47, 52 56, 62, 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 30, 36 Laki ympäristölainsäädännön toimeenpanosta (113/2000) 5 2 mom Eräistä naapuruussuhteista annettu laki (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 8 Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteiden käytöstä maanviljelyksessä Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä Valtion maksuperustelaki (150/1992)

16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 400 euroa Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista 17.12.2003 antaman asetuksen nojalla. Kyseisen asetuksen mukaan jätevedenpuhdistamon, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, käsittelymaksu on 1 400 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Lohtajan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- (asianosaiset, muistutuksen ja /tai mielipiteen esittäjät) --- Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Lohtajan kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Keski-Pohjanmaassa. Päätöksestä annetaan tieto niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin nojalla annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan saaja ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät. Muutosta saavat lisäksi hakea laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö lakimies Päivi Kentala

17 Rakennusmestari Matti Panu LIITTEET Kartta Mk 1: 10 000 Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.