... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 648 ASIA HAKIJA LAITOS Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus koskien Lestijärven kunnan jätevedenpuhdistamoa. Lestijärven kunta Lestintie Lestijärvi Lestijärven kunnan jätevedenpuhdistamo. LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Lestijärven kunnassa viemäriin liittyneissä kiinteistöissä asuu noin 400 asukasta. Kymmenen seuraavan vuoden aikana viemäriin arvioidaan liittyvän vakituisesti asuttua kiinteistöä ja joitakin lomakiinteistöjä. Viemäriin ei ole liittynyt sellaista teollisuutta, jolla olisi merkitystä jäteveden määrään tai laatuun. Viemärilaitoksen rakentaminen on aloitettu vuonna Viemäriverkon pituus vuoden 2005 lopussa oli m; verkosto on kokonaisuudessaan muoviviemäriä ja tarkastuskaivot muovielementtikaivoja. Kiinteistöviemäreistä osa on betoniviemäriä. Jätevedet puhdistetaan vuonna 1987 valmistuneessa biologis kemiallisessa jätevedenpuhdistamossa, jossa fosfori saostetaan ferrisulfaatilla. Puhdistetut jätevedet johdetaan puhdistamon viereiseen ojaan, joka laskee muutaman sadan metrin päässä kaakossa Pappilanjokeen ja edelleen Lestijärveen. Puhdistamo sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä kunnan keskustaajamasta luoteeseen Lestijärven seurakunnalta vuokratulla tontilla tilalla Myllykangas Rnro 22:6. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 13 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen.

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 12 e ja 5 8 kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee ympäristöluvan, jos kysymyksessä on puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään sadan, mutta enintään hengen jätevesien käsittelemiseen. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen saapuneella hakemuksella, jota hakija on ympäristökeskuksen pyynnöstä täydentänyt TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kokkolan vesipiirin vesitoimisto ( alkaen Länsi Suomen ympäristökeskus) on antanut eräistä vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisen, Lestijärven kirkonkylän jätevesien käsittelyä koskevan tarkastuslausunnon. Vesihallitus (nykyiseltä nimeltään Suomen ympäristökeskus) on kirjeellään ilmoittanut yhtyvänsä Kokkolan vesipiirin vesitoimiston lausuntoon ja katsonut, että asiassa tulee menetellä lausunnon edellyttämällä tavalla. Tarkastuslausunnon mukaan kirkonkylän jätevedet tulee käsitellä biologis kemiallisessa tai teholtaan vastaavassa puhdistamossa siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7ATU arvo on enintään 20 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,5. Puhdistustehon tulee sekä BHK 7ATU arvon että kokonaisfosforin suhteen olla vähintään 85 %. Puhdistustulos on saavutettava puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet puhdistamolla mukaan lukien. Lestijärven kunnan tekninen lautakunta on myöntänyt Lestijärven kunnalle ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisen luvan jätevesilietteiden käsittelyyn puhdistamon viereen rakennettavissa kahdessa turvepohjaisessa suodatusaltaassa. Altaissa saadaan käsitellä puhdistamo ja saostuskaivolietteitä enintään 500 tonnia vuodessa. Alueen kaavoitustilanne Jätevedenpuhdistamon sijaintialueella ei ole asemakaavaa. Yleiskaavassa alue on merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamoalueen lähiympäristö Jätevedenpuhdistamo sijaitsee haja asutusalueella noin kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta luoteeseen Lestijärven seurakunnalta vuokratulla tontilla tilalla Myllykangas Rnro 22:6. Puhdistamon ympäristö on talousmetsää. Maaperä on moreenia. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Laitoksesta 400 metrin säteellä on terveyskeskus, vanhainkoti ja viisi asuinkiinteistöä. Latometsän pohjavesialueen rajaan on 150 metriä ja varsinaiseen muodostumisalueen rajaan 300 metriä. Jätevedet johdetaan suo ojia myöten Pappilanjokeen ja siitä edelleen puhdistamon itäpuolella olevaan Lestijärveen. Lestijärven saaria kuuluu valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman perustalta muodostettuun Natura 2000 alueeseen (FI ). Alueen saaret on suojattu luonnonsuojelulailla ja vesialue vesilain nojalla. Vesialuerajaus on yli kilometrin etäisyydellä jätevesien purkukohdasta ja välissä on vesikasvillisuudeltaan runsas Kangasvierinlahden Jokiruohon alue. Hakija katsoo, että hankkeella ei ole vaikutusta saarten luontoon.

3 Vesialueen yleiskuvaus 3 Lestijärven valuma alue on 229 km 2. Valuma alueesta on metsää 48 %, suota 18 %, peltoa 4 % ja vesialueita 30 %. Alueen suurin järvi on pinta alaltaan 65 km 2 :n laajuinen Lestijärvi. Järven keskisyvyys on 2,65 m, suurin syvyys 6,3 m ja tilavuus 170 x 10 6 m 3. Teoreettinen viipymä on kaksi vuotta. Järven vedenpintaa on laskettu 0,5 0,7 m vuonna 1874, jolloin jokea perattiin yläjuoksulla uittoa varten. Pappilanjoki saa alkunsa lounaasta Iso Lemmistön järvestä alkavasta Lamminpurosta ja kaakosta nevoilta tulevista Änäkkälänpurosta ja Salonpurosta. Purojen yhtymäkohdan jälkeen joen nimi on Pappilanjoki. Pappilanjoen valuma alueen pinta ala on 71,8 km 2 ja järvisyys 2,8 %. Valumaalueesta metsää on 88,5 %, maatalousmaata 7,1 %, vesialueita 2,8 % ja muita alueita 1,6 %. Pappilanjoen virtaamat ovat seuraavat: ylivirtaama (HQ) 4,87 m 3 /s keskivirtaama (MQ) 0,48 m 3 /s alivirtaama (NQ) 0,10 m 3 /s Vesialueen kuormitus ja vedenlaatu Pappilanjokea kuormittavat Lestijärven jätevedenpuhdistamon lisäksi maatalous ja hajakuormitus. Joen vesi on tummaa (väriarvo noin mg Pt/l), hieman hapanta ja ravinteikasta. Ravinnepitoisuudet ovat korkeat, kokonaisfosfori µg/l ja kokonaistyppi µg/l. Happitilanne joessa on yleensä välttävä tai tyydyttävä (kylläisyys %). Joen runsaan ravinnepitoisuuden seurauksena levätuotanto Pappilanjoessa on runsasta: klorofylli a µg/l. Ravinnepitoisuuksien puolesta joen vesi luokitellaan reheväksi. Kalasto ja kalastus Lestijärven kalastuskunnan tilaston mukaan Lestijärvestä saatu saalis oli vuonna 2000 seuraavanlainen: Saalis (kg) Saalis (kg) Laji Kalastuskunta Koko järvi Ahven Hauki Lahna Särki Made Muikku Siika Järvi tai kirjolohi Rapu kpl kpl Yht. kg Yht. kg/ha 14,1 14,1 Yllä mainittujen lajien lisäksi saadaan jonkin verran (< 0,5 kg/ha) myös kiiskeä ja silakkaa. Koko järven saalistaso on taulukossa suhteutettu pinta alojen suhteessa (kalastuskunta/metsähallitus). Järvellä kalastetaan ammattimaisesti kolmella nuotalla ja yhdeksällä isorysällä. Kotitarvekalastus on lähinnä verkkokalastusta. Järvelle myydään vuosittain noin verkkokalastukseen oikeuttavaa pyydysmerkkiä. Vetouistelukalastus on järvellä lisääntynyt vuosittain.

4 Vesialueen muu käyttö 4 Lestijärvi tarjoaa erinomaiset puitteet virkistäytymiseen. Järven rannoilla on noin 500 lomakiinteistöä. Lisäksi eri järjestöt käyttävät järveä virkistystoimintaan. Järvellä harjoitetaan vilkkaasti myös vapaa ajankalastusta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lestijoen kunnan jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna Jätevedet puhdistetaan biologis kemiallisesti, jossa biologisen prosessin muodostaa bioroottori (Klargester Biodisc BC 10). Fosfori saostetaan ferrisulfaatilla, joka annostellaan bioroottorin eteen. Laitos on yksilinjainen. Altaat ovat teräsbetonia, altaiden yläpuolinen rakennus on puurunkoinen ja peltiverhoiltu. Jäteveden virtaussuunnassa puhdistamo käsittää seuraavat yksiköt: tuloviemäri, 3 kpl esiselkeytysaltaita (29 m 2, 100 m 3 ), bioroottori (lamellien pinta ala m 2 ), jälkiselkeytysallas (pystyselkeytys, A = 9,0 m 2 ), virtaaman mittaus ja purkuviemäri ojaan. Puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete poistetaan esiselkeytysaltaan kautta puhdistamon vieressä oleviin maa altaisiin. Altaita on neljä kappaletta, joista kaksi on tarkoitettu puhdistamolietteen tiivistämiseen ja toiset kaksi saostussäiliölietteelle. Altaissa pohja ja seinämät on tehty moreenista ja pohja on tiivistetty 20 cm:n vahvuisella hiekkabentoniittikerroksella. Altaiden pohjalla on salaojaputkisto, 30 cm:n sorakerros ja sen päällä 30 cm:n turvekerros. Altaiden syvyys on 1,5 m ja tehollinen tilavuus yhteensä 600 m 3. Lietteestä erottuva suodosvesi johdetaan puhdistamolle. Kuivattu liete nostetaan altaista kaivinkoneella altaiden välissä olevalle läjitysalustalle, jossa lietteeseen sekoitetaan turvetta ja kalkkia. Puhdistamon mitoitus Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: keskimääräinen vuorokausivirtaama 92 m 3 /d mitoitustuntivirtaama (q mit. ) 7,8 m 3 /h BHK 7 kuorma 22,6 kg O 2 /d fosforikuorma 1,1 bioroottorin kuormitus 18 g BHK 7 /m 2 xd selkeytysaltaan pintakuorma 0,86 m 3 /m 2 xh Energian ja kemikaalien kulutus Puhdistamo lämmitetään sähköllä, joten polttoainevarastoja ei ole. Laitoksen käyttämän sähköenergian määrä on vuosina ollut seuraava: Energian käyttö kwh/vuosi kwh/m 3 0,77 1,00 0,76 0,55 Fosforin saostamiseen käytettiin kemikaalia seuraavasti: Kemikaali Ferrisulfaatti kg/a annostelu g/m Saostuskemikaali toimitetaan laitokselle valmiina käyttöliuoksena 3 4 kertaa vuodessa kg:n erissä puhdistamolla olevaan dm 3 :n suuruiseen varastosäiliöön. Ferrisulfaatti annostellaan pumpulla bioroottorin eteen. Muita kemikaaleja puhdistamolla ei käytetä.

5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 5 Jätevedet käsitellään biologis kemiallisesti bioroottorilaitoksessa ja lietteet lietelavalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Puhdistustulos ja päästöt vesiin Oheisessa taulukossa esitetään puhdistamolle n ja puhdistamolta vesistöön johdetun jätevesikuormituksen, jäteveden pitoisuuden ja kokonaistehojen vuosikeskiarvot vuosilta ja puolivuosikeskiarvot 2005 /(I/II): Parametri Vuosi /I 2005/II Kuukaudet Virtaama m 3 /d BOD 7ATU teho COD Cr teho Fosfori teho Typpi teho NH 4 N teho Kiintoaine teho % % % % % % 14,2 2, ,4 5, ,87 0,007 14,0 0, ,93 4, ,93 4, ,9 1, ,6 1, ,6 4, ,65 0,009 25,0 0, ,20 4, ,20 4, ,0 1, ,0 3, , ,99 0,04 62,3 0, ,95 4, ,95 4, , ,9 6, , ,34 0,01 44,0 0, ,65 4, ,65 4, , ,0 6, ,6 12, ,44 0,11 20,0 1, ,63 4, ,63 4, ,4 4, ,5 3, ,6 8, ,90 0,07 14,0 1, ,30 5, ,30 4, ,2 4,

6 6 Puhdistamolta Pappilanjokeen johdettu kuormitus vuodessa on ajanjaksolla ollut keskimäärin seuraavanlainen: BOD 7ATU kg Fosfori 11,4 kg Typpi kg TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Puhdistamolta Pappilanjokeen johdettu BOD 7ATU päästö oli keskimäärin 3,53 kg O 2 /d, fosforipäästö 0,03 ja typpipäästö keskimäärin 4,67 vuosina Puhdistamon päästöistä aiheutuva laskennallinen pitoisuuksien lisäys Pappilanjoessa oli eri virtaamatilanteissa keskimäärin seuraavanlainen: Virtaama Kuormitus vesistöön Pitoisuuslisäys BOD 7 fosfori typpi BOD 7 fosfori typpi µg/l µg/l µg/l 4,87 m 3 /s (HQ) 3,53 0,03 4,67 8,4 <0,1 11 0,48 m 3 /s (MQ) 3,53 0,03 4,67 85 <0, ,10 m 3 /s (NQ) 3,53 0,03 4, Jätevedenpuhdistamon vaikutukset Pappilanjoen vedenlaatuun ovat melko vähäiset. Päästöt ilmaan ja melu Lähin asutus sijaitsee 300 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Hakija katsoo, että puhdistamon toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa naapureille. Lietelavoja tyhjennettäessä saattaa esiintyä hetkellisesti hajua. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa. Liikenne on melko vähäistä, rajoittuen päivittäisiin hoitokäynteihin ja kevääseen sekä syksyyn painottuviin saostussäiliölietteen tuontiin. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Liete kuivataan puhdistamon tontilla turvepohjaisilla lietelavoilla, jotka on otettu käyttöön alkuvuodesta Turpeeseen sekoitettua lietettä on ajettu Änäkkälän vanhan kaatopaikan pintarakenteeseen kesällä 2004 ja syksyllä Poiskuljetetun turve lieteseoksen määrä on ollut yhteensä 250 m 3. Puhdistamolla ei ole jäteveden siivilöintiä eikä hiekanerotusta, joten niitä jätteitä ei synny. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja jätevesien vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan Lesti, Viirreja Lohtajanjoen yhteistarkkailuna. Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman ohjelman Uusi tarkkailuohjelma vuosiksi on hyväksytty Käyttötarkkailu Käyttötarkkailun on tarkoitus palvella puhdistamon hoidon ja käytön ohjausta niin, että jätevesien käsittelyssä saavutettaisiin paras mahdollinen lopputulos. Puhdistamolla tehdään käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, hoidon, kemikaalien kulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa.

7 Kuormitus ja päästötarkkailu 7 Kuormitustarkkailun tavoitteena on selvittää mahdollisimman luotettavasti vesistöön johdettavan jäteveden määrä ja laatu eli kuormitus ja lupaehtojen toteutuminen. Tulevasta ja stä jätevedestä otetaan neljä kertaa vuodessa 24 tunnin kokoomanäytteet, joista määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliniteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, nitriitti ja nitraattitypen yhteismäärä, liukoinen kokonaisfosfori, saostuskemikaalin jäännöspitoisuus ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä määritetään seuraavat pitoisuudet: ph, kuiva aine, hehkutusjäännös, typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium, kadmium, kromi, koboltti, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, sinkki, mangaani, rauta ja alumiini. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Vesistötarkkailu koostuu tarkkailujakson aikana useista eri osakokonaisuuksista, joita ovat veden laatukartoitus ja biologiset selvitykset. Veden laatukartoitus tehdään vuosina 2007, 2008 ja 2010 ja jakson muille vuosille ohjelmoidaan biologinen tarkkailu. Yhteistarkkailun havaintopaikkoja on Pappilanjoessa, Lestijoen pääuomassa, Lammasojassa ja Viirrejoessa, Lohtajanjoessa ja Niemenojassa yhteensä 17 kpl. Pappilanjoen havaintopisteet ovat PAP 1 (puhdistamon yläpuolella) ja PAP 2 (puhdistamon alapuolella). Kaikilta havaintopisteiltä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa seuraavasti: talvinäytteet maaliskuussa kesäkuussa heinäkuussa elo syyskuussa Näytteistä määritetään seuraavat muuttujat: lämpötila, happi, ph, johtokyky, alkaliniteetti, väri, COD Mn, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti ja nitraattitypen yhteismäärä ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit. Kesä, heinä ja elo syyskuun näytteistä määritetään lisäksi klorofylli a. Kalataloustarkkailu Lestijärven kunnalla ei ole kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta. Raportointi Kuormitustarkkailun tulokset lähetetään heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta puhdistamon hoitajalle, ympäristölautakunnalle ja ympäristökeskukselle. Ympäristökeskukselle tulokset toimitetaan myös sähköisesti ympäristöhallinnon käyttämän tyvioperaattorin välityksellä. Vesistötarkkailun tulokset lähetetään heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua tarkkailusta yhdistelmätaulukkona Länsi Suomen ympäristökeskukseen ja tarkkailuun osallistuville. Tulosten mukana tulee olla lyhyt lausunto tilanteesta. Lisäksi vesistötulokset toimitetaan ympäristökeskukseen sähköisesti ympäristökeskuksen kanssa lähemmin sovittavalla tavalla.

8 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 8 Puhdistamon toimintaan liittyvät riskit aiheutuvat lähinnä pumppujen tai bioroottorin toiminnan häiriöistä. Teknisten toimintahäiriöiden yhteydessä on jouduttu juoksuttamaan käsittelemätöntä jätevettä laitoksen ohi. Hakijan käsityksen mukaan ohijuoksutusmahdollisuutta ei voi sulkea pois isuudessakaan. Hakijan käsityksen mukaan jäteveden laatuun liittyviä ongelmia laitoksella ei ole. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on ympäristökeskuksen pyynnöstä täydentänyt hakemustaan Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi pitämällä kuulutus nähtävillä Lestijärven kunnassa ja Länsi Suomen ympäristökeskuksessa Kuulutus on lisäksi julkaistu Keskipohjanmaalehdessä. Länsi Suomen ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta ja Lestijärven ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on erikseen ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Lausunnot Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Lestijärven syvänteestä maaliskuussa otettujen vesinäytteiden perusteella veden hapenkylläisyys on selvästi heikentynyt 1980 luvun keskivaiheilta lähtien. Alimmillaan hapenkylläisyys on ollut vain 10 %. Happitilanteen huonontuminen osoittaa, että järven tila on heikentynyt ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen takia. Happikato johtaa sisäiseen kuormitukseen, mikä edelleen edistää rehevöitymiskehitystä. Lestijärven kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat lajit: ahven, hauki, järvilohi, kiiski, kirjolohi, lahna, made, muikku, salakka, siika ja särki. Saalismäärien perusteella tärkeimmät lajit ovat muikku, ahven ja hauki. Vuonna 2002 muikkukanta hävisi lähes olemattomiin, mutta on sittemmin elpynyt uudelleen. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus toteaa, että järven huomattavan kalataloudellisen merkityksen ja pohjanläheisessä vesikerroksessa havaitun hapenpuutteen aiheuttaman rehevöitymisen takia järveen kohdistuvaa kuormitusta on vähennettävä. Järven rehevöityminen on uhka muikku ja siikakannoille, jotka tarvitsevat kutua ja poikastuotantoa varten karujen olosuhteiden suoman kovan pohjan. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus katsoo, että puhdistamoa on kehitettävä ja hoidettava niin, että BOD 7 arvo on puolivuosikeskiarvoina korkeintaan 15 ja fosforipitoisuus vastaavasti korkeintaan 0,6. Luvan saajan on tarkkailtava jätevedenpuhdistamon vaikutuksia kalatalouteen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Lestijärven ympäristönsuojeluviranomainen ei ole antanut hakemuksesta lausuntoa.

9 Muistutukset ja mielipiteet 9 Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle tilaisuuden tulla kuulluksi Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnosta. Hakija ei ole esittänyt vastinetta. Tarkastus Ympäristökeskus on tehnyt paikalla tarkastuksen Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Lestijärven kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan Lestijärven kunnan jätevedenpuhdistamolle. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien ja lietteiden lupamääräysten mukaiseen käsittelyyn Lestin kylässä sijaitsevalla Lestijärven seurakunnalta vuokratulla tilalla Myllykangas RNo 22:6 ja käsitellyn jäteveden johtamiseen puhdistamolta hakemuksen mukaisesti nykyiseen purkupaikkaan Pappilanjokeen Lestijärven kunnassa. Jätevesistä ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupamääräykset pilaantumisen estämiseksi 1) Jäteveden käsittelytapa Jätevedet on käsiteltävä vähintään hakemussuunnitelman mukaisesti biologis kemiallisesti tai vähintään sitä vastaavalla tavalla siten, että lupamääräyksen 2) mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa. Puhdistustulosta koskevien, voimaan tulevien uusien vaatimusten edellyttämä puhdistamon laajentaminen ja tehostaminen on toteutettava mennessä. Puhdistamon laajentamista ja tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukseen viimeistään Suunnitelmassa tulee esittää saostus ja umpisäiliölietteen vastaanoton sekä puhdistamolietteen käsittelyn tehostaminen. 2) Jäteveden käsittelyteho ja päästöt vesiin Pappilanjokeen johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon on täytettävä seuraavat vaatimukset saakka: enimmäispitoisuus vähimmäiskäsittelyteho BOD 7ATU 20 mg O 2 /l 85 % fosfori 1,2 90 %

10 10 Jos Jäteveden johtaminen nykyiselle purkualueelle jatkuu vuoden 2010 jälkeen, purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2011 alusta lukien seuraavat vaatimukset: enimmäispitoisuus vähimmäiskäsittelyteho BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % fosfori 0,7 92 % kiintoaine % Kaikki edellä tässä lupamääräyksessä esitetyt arvot lasketaan vuosikeskiarvoina mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet jätevedenpuhdistamolla ja sen piirissä olevassa viemäriverkostossa. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämät pitoisuudet ja käsittelytehojen raja arvot päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle taikka ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Melu Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä rajoittamaan sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 4) Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia ilmapäästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua hajuhaittoja puhdistamoalueen ympäristössä. 5) Viemäriverkosto Viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava niin, että sade, vuoto ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin mahdollisimman tarkoin estetään. Luvan saajan on vuosittain toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle selvitys vuoto ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehtävistä ja tehdyistä toimista. 6) Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Kaikki viemärilaitoksen toiminta alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdessä asumisjätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamolle. Luvan saajan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen ei joudu viemäristön tai puhdistamon käyttöä tai toimintaa haittaavia aineita.

11 11 Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistustoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja osoite on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7) Poikkeavat jätevedet Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus tai muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisella esikäsittelyllä tai muilla tavoin. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, myrkkyä tai muuta puhdistamon toiminnalle haitallista ainetta, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö ja kuormitustarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä ja tarvittaessa niitä erikseen pyydettäessä. Teollisuusjätevesien johtamista yleiseen viemäriin koskevan liittymissopimuksen on täytettävä valtioneuvoston asetuksen 889/2006 määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. 8) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä jätteidensä laadusta ja määrästä. Puhdistamoliete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumisvaaraa. Lietteen käsittelyn tulee tapahtua lainsäädännössä esitetyllä tavalla niin, että lopputuote täyttää laatu ja terveydelliset vaatimukset sen tarkoituksen mukaan, johon lopputuote toimitetaan. Käytettävästä menettelystä on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ja mahdollisen muun lietteen sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Käsitelty puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä käyttämään hyödyksi maanviljelyksessä tai viherrakentamisessa taikka suljettavan kaatopaikan maisemoinnissa pintarakenteessa. Maa, metsä tai puutarhatalouteen taikka viherrakentamiseen käytettävän lopputuotteen laadusta on annettu määräyksiä lannoitevalmistelaissa, jonka toteutumista valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto ja jota ei sovelleta ympäristönsuojelu tai jätelain nojalla annettavassa ympäristöluvassa. Pellolle levitettävän lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät saa myöskään ylittää valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa annettuja raskasmetallipitoisuuksia (Vnp 282/1994). Puhdistamoliete voidaan toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Toiminnassa syntyvät muut hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi ja pahvijäte, lasijäte ja metallijäte tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Sekajäte ja muu hyötykäyttöön kelpaamaton kotitalousjätteeseen rinnastettava jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muut hyödyntämiskelvottomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on sallittu.

12 12 Ongelmajätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, mikäli niitä ei voida toimittaa kunnallisiin jätehuoltopisteisiin. 9) Varastointi Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset päästöt Jos ympäristöön tai viemäriverkostoon on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Jos kysymys on öljystä, siitä on ilmoitettava myös Lestijärven kunnan palolaitokselle. 11) Tarkkailumääräykset Toiminnan käyttö ja päästötarkkailu on tehtävä hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla tämän luvan määräysten edellyttämällä tavalla tarkistettuna. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on tehtävä standardimenetelmien ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Puhdistamolle sta ja stä jätevedestä on otettava virtaamaan suhteutetut vuorokauden kokoomanäytteet vähintään neljä kertaa vuodessa. Joka kolmas kuukausi on otettava vähintään yhdet kokoomanäytteet. Puhdistamolle n jäteveden näyte on otettava siten, että se ei sisällä puhdistamon sisäistä kuormitusta. Käyttö ja päästötarkkailuohjelmia on tarkistettava, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitoksen kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Jäteveden vaikutuksia Pappilanjoen tilaan ja veden laatuun sekä eliöstöön on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jäteveden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti. Esitykset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava edellä sanotuille viranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmasta tehdään erillinen päätös, josta on mahdollista valittaa. 12) Kirjanpito Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailujen mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä ja puhdistamon energian ja kemikaalin kulutuksesta sekä huoltotoimista

13 13 puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä mukaan lukien viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely puhdistamon ja viemäriverkon huolto ja korjaustoimista puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta muiden laitokselle tuotavien ja laitokselta poistettavien lietteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä mahdollisista poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestosta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden takia on ryhdytty. 13) Raportointi Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Länsi Suomen ympäristökeskukselle päästö, käyttö ja kuormitustarkkailujen tulokset on toimitettava lisäksi sähköisesti ympäristöhallinnossa käytössä olevalla tavalla. Purkuvesistöön ja kaloihin sekä kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tulokset on raportoitava myös Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle. Käyttö, kuormitus ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava edellä mainituille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportti seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. 14) Purkuojan kunnossapito Luvan saajan on osallistuttava jäteveden purkuojan kunnossapitoon jätevesistä aiheutunutta kunnossapitotarvetta vastaavalla osuudella. 15) Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista toimitettava ympäristökeskukselle hakemus vesien, ilman, maaperän ja maiseman suojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisten määräysten antamiseksi. ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingon kärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei todennäköisesti heikennä valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti.

14 14 Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on huomioitu toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön, vesiensuojelun yleiset tavoitteet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristölle sekä tekniset ja taloudelliset edellytykset toteuttaa nämä toimet. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään. Lupamääräyksissä 1) ja 2) on lisäksi otettu huomioon yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva valtioneuvoston asetus 888/2006 ja kuormituksen yleiset vähentämistavoitteet. Vesistön rehevöitymisen rajoittaminen edellyttää fosforikuormituksen vähentämistä. Orgaanisen aineen poistoa tehostamalla parannetaan purkuvesistön happitaloutta ja vähennetään jätevedestä aiheutuvia terveydellisiä haittoja. Vaikkakin Lestijärven puhdistamon vaikutus järven kokonaiskuormituksesta on vähäinen, tulee kaikkea järveen kohdistuvaa kuormitusta vähentää vesiensuojelun yleisten suuntaviivojen mukaisesti. Myös typpi aiheuttaa rehevöitymistä vesistössä. Typenpoistovelvoitetta ei kuitenkaan ole asetettu, koska valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 typenpoistoa ei edellytetä laitoksilta, joiden asukasvastineluku on alle Puhdistamolietteen ja saostus sekä umpisäiliölietteiden käsittelyyn maa altaissa liittyy pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaara. Lietteiden käsittelytapa on muutettava sellaiseksi, että pilaantumisen vaara vältetään. Nykyistä erittäin huonoa puhdistustulosta on tehostettava ensi tilassa. Mikäli toiminta nykyisessä paikassa jatkuu pitempään, jäteveden käsittelyä on tehostettava oleellisesti kaikilta osin. Melua koskeva lupamääräys 3) perustuu valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Päästöjä ilmaan ja hajua koskeva lupamääräys 4) on tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Sade, kuivatus ja vuotovesien pääsy jätevesiviemäriin on pyrittävä estämään, koska ne kuormittavat laitosta tarpeettomasti, alentavat prosessin lämpötilaa ja siten heikentävät puhdistustulosta. Vuotovesien vähentämisellä vapautetaan allastilaa, jolloin laitoksen toimintaedellytykset paranevat. Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa sekä teollisuus ja muiden poikkeavien jätevesien esikäsittelyä koskevat lupamääräykset 6 ja 7) annetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Terveydellisen haitan estämistä koskeva vaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 42 :ään. Puhdistamolietettä ja muita jätteitä koskeva lupamääräys 8) perustuu jätelakiin, jonka mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Lietteen käsittelyvaatimuksissa on otettu huomioon maa ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohje. Varastointia koskeva lupamääräys 9) annetaan maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi, sillä öljyn ja kemikaalien varastointiin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 10) annetaan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja se perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset 11, 12 ja 13) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten, vaikutusten ja haittojen sekä haittojen vähentämistarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi.

15 15 Vaatimus osallistumisesta purkuojan kunnossapitoon perustuu vesilain 10 luvun 6 :ään, jonka mukaan se, joka johtaa jätevettä toisen ojaan, on velvollinen suorittamaan sellaiset uoman suurentamis, kunnostamis ja kunnossapitotyöt, jotka aiheutuvat jäteveden johtamisesta. Toiminnan lopettamista koskeva lupamääräys (15) perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään, ja määräyksessä on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 90. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristökeskus on ottanut huomioon Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnossaan esittämät vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi enintään kuitenkin siihen saakka, kunnes uudesta lupahakemuksesta on saatu lainvoimainen päätös. Luvan saajan on lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle uusi lupahakemus viimeistään Jos hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristökeskus voi omasta aloitteestaan tai kunnan taikka haittaa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa. Hakemukseen on suunnitelman ohella liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista ja niiden tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa, selvitys vuosittaisista viemäreiden korjauksista kustannuksineen sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 11 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä lupa korvaa Vesihallituksen tarkastuslausunnossa vesistön pilaantumisen estämiseksi annetut määräykset sekä Lestijärven kunnan teknisen lautakunnan myöntämän luvan puhdistamo ja saostussäiliölietteen käsittelyyn tarkoitetulle lietelavalle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 6, 28, 31 2 mom, 35 38, 41 43, 45 47, 52 56, 62, 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 30, 36 Vesilaki 10 luku 6 Eräistä naapuruussuhteista annettu laki (26/1920) 17 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 Jätelaki (1072/1993) 6, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteiden käytöstä maanviljelyksessä Maa ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohje maataloudessa käytettävälle puhdistamolietteelle

16 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetus 888/2006 yhdyskuntajätevesistä Valtioneuvoston asetus 889/2006 ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n muuttamisesta Valtion maksuperustelaki (150/1992) 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman asetuksen nojalla. Kyseisen asetuksen mukaan jätevedenpuhdistamon, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, käsittelymaksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Brandt Teijo, Niemeläntie 8, LESTIJÄRVI Kangasvieri Jouko, Alholminkatu 44, PIETARSAARI Kangasvieri Pekka ja Tarja, Lestijärventie 66, LESTIJÄRVI Karvonen Kalervo ja Liisa, Rautionkuja 3, HAAPAVESI Lappi Jouko, Fregatti 22, KOKKOLA Lappi Onni kuolinpesä c/o Lappi Hilkka, Lestintie 54, LESTIJÄRVI Lestijärven kalastuskunta Aulis Kiiskilä, Niementie 640, LESTIJÄRVI Lestijärven kunta, Lestintie 39, LESTIJÄRVI Lestijärven Seurakunta, Lestintie 12, LESTIJÄRVI Ylivainio Raija ja Seppo, Niemeläntie 8, LESTIJÄRVI Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Lestijärven kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla sekä Keskipohjanmaa lehdessä. Päätöksestä annetaan tieto niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin nojalla annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

17 MUUTOKSENHAKU 17 Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan saaja ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät. Muutosta saavat lisäksi hakea laitoksen sijaintikunta tai muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö lakimies Päivi Kentala Rakennusmestari Matti Panu LIITTEET kartta Mk 1: valitusosoitus