seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2011-2012 22.12.2010
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 1.1. Turvallisuussuunnitelman tausta 3 1.2. Turvallisuussuunnittelu seutukunnalla 4 2. Toimintaympäristö ja turvallisuuden nykytila 5 2.1. ja sen väestörakenne 5 2.2. Syrjäytymisen ehkäisy 8 2.3. Häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta 11 2.4. Onnettomuuksien ennalta ehkäisy 13 2.5. Liikenneturvallisuus 15 2.6. Väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin asema 17 3. Turvallisuussuunnitelman päämäärät, kärkitavoitteet ja toimenpiteet 17
3 1. Johdanto 1.1. Turvallisuussuunnitelman tausta Valtioneuvosto teki toukokuussa 2008 periaatepäätöksen uudesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokaiselle sisäisen turvallisuuden ohjelma, sisäasiainministeriön julkaisuja 16/2008). Ohjelma on hallituksen periaatepäätös, jossa määritetään poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Sisäisen turvallisuuden ohjelma laaditaan hallituskaudelle ja ohjelman toteutumisen välitarkastelu tehdään hallituskauden päättyessä. Ohjelman tavoitteet on asetettu vuodelle 2015. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan ohjelmassa sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Ohjelmassa todetaan, että turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu valtakunnallisen tason tavoitteet ja vahvistettu toimenpiteet koskien seuraavia turvallisuuden keskeisiä alueita: - kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen - maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen - väkivallan vähentäminen - kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla - suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy - rajaturvallisuus, laittoman maahantulon estäminen ja tullivarmuus, ihmiskaupan ja siihen rinnastuvan rikollisuuden estäminen - järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, tietoverkkorikollisuuden ja internetin käyttöön liittyvien riskien torjunta, terrorismin torjunta, ääriliikkeiden laittoman toiminnan ehkäisy ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisy. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla. Siinä kansalliset tavoitteet sovitetaan yhteen paikallisen turvallisuustilanteen analyysin tuottaman tiedon kanssa. Linjaukset paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittämiseksi on esitetty sisäasiainministeriön raportissa Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen (sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2006). Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on parantaa turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Turvallisuussuunnittelua johtaa kunnan johto yhdessä poliisitoimen ja alueellisen pelastustoimen johdon kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat viranomaisten lisäksi järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajat. Turvallisuussuunnitelma sisältää tavoitteet paikallisen turvallisuuden parantamiseksi, käytännön toimenpiteet ja vastuutahot. Suunnitelma käsitellään kunnan valtuustossa, joka myös seuraa säännöllisesti sen toimeenpanoa. Turvallisuussuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain niin, että uusi työnsä aloittava valtuusto hyväksyy kautensa alussa tarkistetun suunnitelman.
4 1.2. Turvallisuussuunnittelu seutukunnalla seutukunnalla on laadittu turvallisuussuunnitelmat koko a koskevina vuosina 2003, 2007 ja 2008. Suunnitelmat laadittiin kuntien, poliisin ja pelastustoimen yhteistyönä niin, että koordinoivana tahona toimi alueella vuosina 2002-2008 toimineen SEUTU-hankkeen kuntajohtajakokous. Tuolloin laadituissa suunnitelmissa käsiteltiin liikenneturvallisuutta, omaisuusrikosten vähentämiseen liittyviä seikkoja, huumeongelmaan puuttumista sekä läheisväkivaltaan liittyviä kysymyksiä. Tämän lisäksi korostettiin riittävää resursointia lähipoliisitoimintaan. seutukunnan kehittämiskeskuksen vuosikokouksessa tammikuussa 2010 päätettiin, että kunnilta edellytettävä turvallisuussuunnitelma laaditaan seudullisena suunnitelmana yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Suunnitelman laatimista ohjaavaan työryhmään ovat kuuluneet - kunnanjohtaja Jari Kesäniemi, Auran kunta (pj) - kunnanjohtaja Aimo Suikkanen, Kosken Tl kunta - kaupunginjohtaja Jari Rantala, kaupunki - kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, kaupunki - kunnanjohtaja Juhani Tynjälä, Marttilan kunta - kunnanjohtaja Kari Jokela, Pöytyän kunta - vs. kunnanjohtaja Vesa Ketola (- 1.11.2010), Tarvasjoen kunta - kunnanjohtaja Oili Paavola (1.11.2010 - ), Tarvasjoen kunta - pelastuspäällikkö Raimo Aarnio, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos - valmiussuunnittelija Heikki Vähäkuopus, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos - komisario Raimo Erkkilä, Varsinais-Suomen poliisilaitos - ylikomisario Matti Hänti, Varsinais-Suomen poliisilaitos Turvallisuussuunnitelmassa käsiteltäviksi teemoiksi valittiin: Syrjäytymisen ehkäisy Häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta Onnettomuuksien ennalta ehkäisy Liikenneturvallisuus Väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin asema Normaaliaikojen erityisoloihin ja poikkeusoloihin varautumista kuvataan kuntien valmiussuunnitelmissa. seutukunnan turvallisuussuunnitelman avulla kehitetään ja koordinoidaan seutukunnan kuntien, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen sekä Varsinais- Suomen poliisilaitoksen välistä yhteistyötä kuntalaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Suunnitelman hyväksyvät kunnat, aluepelastuslaitos sekä poliisilaitos. Suunnitelma on laadittu noudattaen samaa rakennetta ja esitystapaa, jota käytettiin seutukunnan kunnissa vuoden 2009 aikana laadituissa hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa. Suunnitelmassa luodaan tilastollisen taustamateriaalin avulla katsaus toimintaympäristöön ja turvallisuuden nykytilaan lähtötilanteessa. Tämän jälkeen esitetään taulukkomuodossa tavoitteet ja toimenpiteet, joilla turvallisuuden tilaa pyritään suunnittelukaudella ylläpitämään ja parantamaan. Taulukossa myös määritellään vastuutahot toimenpiteille. Turvallisuussuunnitelman toimenpideosiossa viitataan em. kuntakohtaisiin hyvinvointipoliittisiin ohjelmiin siltä osin kuin tavoitteet ja toimenpiteet sivuavat toisiaan. Raportin laadinnasta on vastannut ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen seutukunnan kehittämiskeskuksesta.
5 2. Toimintaympäristö ja turvallisuuden nykytila 2.1. ja sen väestörakenne muodostuu Auran kunnasta, Kosken Tl kunnasta, kaupungista, Marttilan kunnasta, Oripään kunnasta, Pöytyän kunnasta sekä Tarvasjoen kunnasta. Seutukunnalla oli vuoden 2009 lopussa 37 146 asukasta. Edellisen kymmenen vuoden aikana väestön määrä on vähentynyt 157 asukkaalla. Väestömäärän väheneminen on kohdistunut alle 18-vuotiaisiin, joita oli vuoden 2009 lopussa 591 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Työikäisten määrä on samana aikana noussut 143 henkilöllä ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 291 henkilöllä. Tarkemmat tiedot väestömäärän kehityksestä ja alueellisesta jakautumisesta on esitetty taulukossa 1. 1999 2004 2009 muutos 1999-2009 muutos -% 1999-2009 alle 18-vuotiaat 8283 7960 7692-591 -7,1 18-64-vuotiaat 21513 21640 21656 143 0,7 65 vuotta täyttäneet 7507 7650 7798 291 3,9 Yhteensä 37303 37250 37146-157 -0,4 Aura alle 18-vuotiaat 874 932 953 79 9,0 18-64-vuotiaat 1996 2203 2358 362 18,1 65 vuotta täyttäneet 446 485 529 83 18,6 Yhteensä 3316 3620 3840 524 15,8 Koski Tl alle 18-vuotiaat 506 482 453-53 -10,5 18-64-vuotiaat 1497 1454 1357-140 -9,4 65 vuotta täyttäneet 569 609 640 71 12,5 Yhteensä 2572 2545 2450-122 -4,7 Loimaa alle 18-vuotiaat 3717 3457 3196-521 -14,0 18-64-vuotiaat 10242 10109 9950-292 -2,9 65 vuotta täyttäneet 3679 3799 3859 180 4,9 Yhteensä 17638 17365 17005-633 -3,6 Marttila alle 18-vuotiaat 449 401 386-63 -14,0 18-64-vuotiaat 1207 1247 1180-27 -2,2 65 vuotta täyttäneet 467 449 453-14 -3,0 Yhteensä 2123 2097 2019-104 -4,9 Oripää alle 18-vuotiaat 258 281 314 56 21,7 18-64-vuotiaat 799 769 794-5 -0,6 65 vuotta täyttäneet 302 293 295-7 -2,3 Yhteensä 1359 1343 1403 44 3,2 Pöytyä alle 18-vuotiaat 1988 1909 1900-88 -4,4 18-64-vuotiaat 4696 4760 4881 185 3,9 65 vuotta täyttäneet 1681 1670 1678-3 -0,2 Yhteensä 8365 8339 8459 94 1,1 Tarvasjoki alle 18-vuotiaat 491 498 490-1 -0,2 18-64-vuotiaat 1076 1098 1136 60 5,6 65 vuotta täyttäneet 363 345 344-19 -5,2 Yhteensä 1930 1941 1970 40 2,1 Taulukko 1. seutukunnan väestörakenne 1999-2009 (Tilastokeskus)
6 Taulukossa 2 on kuvattu - ja kuntatasolla se, miten väestömuutokseen on vaikuttanut luonnollinen väestömuutos (syntyneet-kuolleet) sekä kokonaisnettomuutto. Taulukossa 1 esitettyihin väestömäärämuutoksiin verrattuna on luvuissa eroja, koska taulukossa 2 on esitetty ainoastaan näiden kahden muuttujan luvut, ei erikseen väestömuutoksen korjauksia. Erot luvuissa eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Taulukosta käy ilmi se, että nettomuutolla (+606) on pystytty hillitsemään luonnollisen väestömuutoksen (-785) aiheuttamaa asukasluvun vähenemistä. Muutos 2000 2009 Muutos 2000-2004 Muutos 2005-2009 Luonnollinen väestömuutos -785-299 -486 Kokonaisnettomuutto 606 232 374 Aura Luonnollinen väestömuutos 163 49 114 Kokonaisnettomuutto 358 257 101 Koski Tl Luonnollinen väestömuutos -128-40 -88 Kokonaisnettomuutto 14 17-3 Loimaa Luonnollinen väestömuutos -572-219 -353 Kokonaisnettomuutto -72-65 -7 Marttila Luonnollinen väestömuutos -126-67 -59 Kokonaisnettomuutto 19 38-19 Oripää Luonnollinen väestömuutos -7-7 0 Kokonaisnettomuutto 52-7 59 Pöytyä Luonnollinen väestömuutos -120-40 -80 Kokonaisnettomuutto 199 9 190 Tarvasjoki Luonnollinen väestömuutos 5 25-20 Kokonaisnettomuutto 36-17 53 Taulukko 2. Väestömuutos (Tilastokeskus) Muuttovoittoon liittyen näkyy seutukunnalla ulkomaalaistaustaisen väestön määrän kasvu (taulukko 3) niin, että edellisen kymmenen vuoden aikana on alueella asuvien muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä noin kolminkertaistunut runsaaseen 500 henkilöön. Samana aikana myös ulkomaan kansalaisten määrä alueella on yli kaksinkertaistunut. Ulkomaan kansalaisia seutukunnalla asui vuoden 2009 lopussa 439.
7 1999 2004 2009 muutos 1999-2009 Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset 178 256 508 330 Ulkomaan kansalaiset 185 248 439 254 Aura Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset 21 37 50 29 Ulkomaan kansalaiset 21 33 39 18 Koski Tl Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset 9 13 39 30 Ulkomaan kansalaiset 8 10 41 33 Loimaa Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset 94 120 245 151 Ulkomaan kansalaiset 96 113 202 106 Marttila Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset 5 11 17 12 Ulkomaan kansalaiset 9 15 16 7 Oripää Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset 10 18 39 29 Ulkomaan kansalaiset 4 12 33 29 Pöytyä Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset 31 44 101 70 Ulkomaan kansalaiset 39 57 96 57 Tarvasjoki Muut kuin suomen tai ruotsinkieliset 8 13 17 9 Ulkomaan kansalaiset 8 8 12 4 Taulukko 3. Ulkomaan kansalaisten sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä
8 2.2. Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyen on taustatilastoissa tarkasteltu väestön tilannetta työllisyyteen ja toimeentuloon liittyen. Lisäksi on esitetty lastensuojeluun liittyen avohuollon tukitoimien piirissä olevien sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuutta vastaavanikäisistä ja tietoja yhteydenotoista sosiaalipäivystykseen. Seutukunnan työttömyys on yleisen taantuman myötä noussut vuoden 2009 aikana takaisin vuosituhannen alun lukemiin. Kesäkuussa 2010 työttömyysprosentti vaihteli seutukunnan kunnissa 7 ja 9 välillä, pysytellen kuitenkin edelleen koko Varsinais-Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempana. Merkillepantavaa on se, että pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin vuonna 2010 pysynyt vuosikymmenen alkupuoliskoa matalammalla tasolla. Myös nuorisotyöttömien määrä on kääntynyt uudelleen laskuun vuoden 2010 aikana. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta olennaista on huomata se, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on pysynyt maakunnan keskiarvon yläpuolella. 17-24 vuotiaista nuorista yli 13 % on koulutuksen ulkopuolella (ei ole koulutuksessa tai suorittanut toisen asteen tutkintoa). 2010 Aura Työttömyysprosentti 8,1 7,1 5,2 7,9 7,6 Yli vuoden työttömänä olleita 29 41 21 16 28 Alle 25-vuotiaat työttömät 23 20 8 25 13 Koski Tl Työttömyysprosentti 6,4 4,5 4,6 6,5 7,0 Yli vuoden työttömänä olleita 17 12 8 9 7 Alle 25-vuotiaat työttömät 5 5 4 15 8 Loimaa Työttömyysprosentti 9,2 8,4 6,8 9,4 8,9 Yli vuoden työttömänä olleita 141 175 125 70 102 Alle 25-vuotiaat työttömät 102 85 66 115 106 Marttila Työttömyysprosentti 6,3 7,2 5,1 5,8 7,4 Yli vuoden työttömänä olleita 10 12 13 10 13 Alle 25-vuotiaat työttömät 12 10 5 4 9 Oripää Työttömyysprosentti 8,2 8,6 5,8 7,2 8,9 Yli vuoden työttömänä olleita 9 20 7 9 10 Alle 25-vuotiaat työttömät 4 5 1 5 6 Pöytyä Työttömyysprosentti 8,0 7,7 5,5 8,1 7,7 Yli vuoden työttömänä olleita 64 80 33 33 50 Alle 25-vuotiaat työttömät 38 34 19 64 35 Tarvasjoki Työttömyysprosentti 7,4 5,2 5,8 7,4 7,7 Yli vuoden työttömänä olleita 20 10 11 3 11 Alle 25-vuotiaat työttömät 4 5 2 10 8 Työttömyysprosentti 8,3 7,6 6,0 8,4 8,2 Yli vuoden työttömänä olleita 290 350 218 150 221 Alle 25-vuotiaat työttömät 188 164 105 238 185 Varsinais-Suomi 9,8 9,3 6,9 8,8 9,7 Taulukko 4. Työttömyystilanne 30.6. (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
9 2003 2005 2007 2008 Aura 17,3 17,3 17,2 13,2 Koski Tl 10,0 12,8 12,5 12,1 Loimaa 11,9 11,8 11,9 12,1 Marttila 15,7 14,1 16,6 14,2 Oripää 15,4 13,9 20,6 14,2 Pöytyä 16,0 16,3 16,4 17,4 Tarvasjoki 11,3 17,8 10,3 10,9 13,4 13,8 13,9 13,5 Varsinais-Suomi 11,9 11,5 11,6 11,5 Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on pysytellyt noin 5 %:ssa asukkaista. Lapsiperheistä noin 7 % on saanut toimeentulotukea. Molemmat lukemat ovat hieman maakunnan keskimääräisen tason alapuolella. Lukemissa on kuitenkin jonkin verran kuntakohtaista vaihtelua. Lisäksi on huomioitavaa, että tuoreimmat käytössä olevat tilastotiedot ovat vuodelta 2008. 2003 2005 2007 2008 Aura Kaikki henkilöt 7,8 6,5 5,3 5,6 Lapsiperheet 11,3 8,0 7,1 7,4 Koski Tl Kaikki henkilöt 6,5 4,4 3,7 4,4 Lapsiperheet 12,9 6,6 5,2 7,7 Loimaa Kaikki henkilöt 6,3 5,9 5,9 5,9 Lapsiperheet 9,0 8,7 8,8 8,5 Marttila Kaikki henkilöt 3,7 2,7 2,6 3,6 Lapsiperheet 7,3 3,0 4,6 6,7 Oripää Kaikki henkilöt 6,0 5,4 3,2 5,0 Lapsiperheet 8,4 7,9 4,1 7,6 Pöytyä Kaikki henkilöt 4,4 3,5 3,7 3,3 Lapsiperheet 5,5 4,6 4,5 4,7 Tarvasjoki Kaikki henkilöt 3,1 4,0 2,0 2,8 Lapsiperheet 4,1 6,6 3,4 5,1 Kaikki henkilöt 5,7 5,0 4,7 4,9 Lapsiperheet 8,3 7,1 6,7 7,1 Varsinais-Suomi Kaikki henkilöt 7,8 6,5 5,7 5,6 Lapsiperheet 10,2 8,4 7,4 7,5 Taulukko 6. Toimeentulotukea saaneet henkilöt ja lapsiperheet vuoden aikana, % asukkaista/lapsiperheistä (Sotkanet)
10 Lastensuojelun tilastoista näkyy, että sekä avohuollollisten toimenpiteiden piirissä olevien lasten että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on selvässä, jatkuvassa kasvussa seutukunnalla. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria, mutta kokonaisuudessaan on molemmissa tilastoissa lähellä koko Varsinais-Suomen keskiarvoa. Aura Avohuolto 2,1 0,7 1,3 2,7 Sijoitetut 0 - - 0,3 (kuntatilasto) Koski Tl Avohuolto - - 4,7 6,8 Sijoitetut 1,2 - - 0,7 (kuntatilasto) Loimaa Avohuolto 3,3 4,9 5,0 7,4 Sijoitetut 0,5 0,6 1,1 1,8 Marttila Avohuolto - 2,0 4,4 10,6 Sijoitetut - - - 1,1 (kuntatilasto) Oripää Avohuolto 4,4 3,5 1,7 2,2 Sijoitetut 0 0 0 0 Pöytyä Avohuolto 1,2 2,1 2,5 3,5 Sijoitetut 0,3 0,4 0,3 0,3 Tarvasjoki Avohuolto - 5,6 8,3 7,1 Sijoitetut 0 - - 0,4 (kuntatilasto) Avohuolto 2,2 3,3 4,0 5,8 Sijoitetut 0,4 0,5 0,7 0,9 Varsinais-Suomi Avohuolto 4,8 4,2 5,0 5,7 Sijoitetut 0,9 1,1 1,1 1,2 Taulukko 7. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet 0-17- vuotiaat sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) 2008 2009 2010 (elokuu) Aura 10-8 - 3 12 8-4 6 4-0 Koski Tl 9-8 4 3 2-0 5 4 1 Loimaa 63 53-12 81 68-11 39 30-3 Marttila 5 5-1 5 4-2 6 2-1 Oripää 0 0 0 0-0 0 5 4 4 Pöytyä 15 11-4 17-12 - 5 11 10-2 Tarvasjoki 4-4 -2 1 0 0 4 2-0 106 89-26 119 94-22 76 56-11 Taulukko 8. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen (kaikki - lastensuojeluun liittyvät - lastensuojeluun liittyvä perheväkivaltatilanne) ( kaupungin sosiaalipäivystys)
11 2.3. Häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta Häiriökäyttäytymiseen ja rikoksiin liittyen on taustamateriaalina käytetty poliisin tietoja rikollisuudesta. Omina erityisryhminään on tähän liittyen käsitelty omaisuus- ja huumausainerikoksia. Lisäksi häiriökäyttäytymiseen liittyen on tarkasteltu päihtyneiden säilöönottojen määrää. Yleisenä trendinä rikoksiin ja eriteltynä rikoslakirikoksiin liittyen voidaan todeta, että rikosten määrä on tasaisesti kasvanut, sekä alueella yleisesti että kaikissa alueen kunnissa erikseen. Aura 506 785 808 1012 Koski Tl 164 233 347 349 Loimaa 2238 2295 2609 2995 Marttila 247 273 324 273 Oripää 163 190 215 182 Pöytyä 747 1121 1200 1210 Tarvasjoki 145 169 323 196 4210 5066 5826 6217 Taulukko 9. Poliisin tietoon tulleet kaikki rikokset (Varsinais-Suomen poliisilaitos) Aura 128 164 160 193 Koski Tl 51 55 70 87 Loimaa 881 682 922 1066 Marttila 45 38 70 132 Oripää 30 34 27 41 Pöytyä 204 265 301 217 Tarvasjoki 33 35 42 52 1372 1273 1592 1788 Taulukko 10. Poliisin tietoon tulleet kaikki rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) (Varsinais-Suomen poliisilaitos) Häiriökäyttäytymiseen ja koettuun turvallisuuteen liittyen voidaan lisäksi todeta poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten sekä huumausainerikosten määrän kasvaneen 2000- luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Huumausainerikoksissa näkyy erillisenä piikkinä yksittäisen, alueella järjestetyn festivaalin yhteydessä ilmenneiden huumausainerikosten määrä. Ilman senkin vaikutusta näkyy tilastoissa kuitenkin tältä osin lievää kasvua. Omaisuusrikosten määrä tasolla on noussut selvästi. Aura 103 135 118 146 Koski Tl 27 36 42 58 Loimaa 623 495 656 812 Marttila 38 23 32 47 Oripää 19 24 21 33 Pöytyä 145 162 211 133 Tarvasjoki 20 23 31 31 975 898 1111 1260 Taulukko 11. Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset (Varsinais-Suomen poliisilaitos)
12 Aura 1 0 8 7 Koski Tl 2 2 0 4 Loimaa 30 20 29 36 Marttila 0 1 28 68 Oripää 1 0 0 0 Pöytyä 7 2 6 15 Tarvasjoki 0 0 1 2 41 25 72 132 Taulukko 12. Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (Varsinais-Suomen poliisilaitos) Päihtyneiden säilöönottojen määrä on pysynyt tasaisesti noin 6 henkilössä / 1000 asukasta. Määrä on alle puolet Varsinais-Suomen keskiarvosta ja kuntien väliset erot ovat suuria. Huomioitavaa on, että päihtyneiden säilöönottojen määrään vaikuttaa tapausten määrän lisäksi poliisin läsnäolo ja näkyvyys kunnissa. Aura 2,6 2,2 2,9 3,6 Koski Tl 0,8 1,2 5,6 2,9 Loimaa 10,1 10,3 9,3 10,0 Marttila 1,4 1,9 2,9 5,4 Oripää 0,7 0,7 0,0 3,6 Pöytyä 4,9 3,1 2,5 3,8 Tarvasjoki 1,5 1,5 1,0 0,5 6,3 6,0 5,7 6,5 Varsinais-Suomi 13,0 12,0 13,8 13,7 Taulukko 13. Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta (Sotkanet)
13 2.4. Onnettomuuksien ennalta ehkäisy Onnettomuuksien ennalta ehkäisyn teemaan liittyen on tarkasteltu toisaalta tapaturmien määrää ja luonnetta sekä toisaalta asuntojen paloturvallisuuteen liittyviä tilastoja. Tapaturmien taustatilastona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiä tietoja tapaturmista ja väkivallasta ajanjaksolta 2004-2008. Tapaturmat ja väkivalta aiheuttivat seutukunnalla ajanjakson aikana lähes 4900 hoitojaksoa yli 3000 potilaalle sekä lähes 160 kuolemaa. Tapaturmatyypeistä suurin osa kuuluu luokkaan muu tapaturma. Kuitenkin niissä tapaturmissa, joissa syy on luokiteltu, muodostuu suurin luokka kotitapaturmista (taulukko 16). Rakennuspalojen (vuodesta 2009 tilastossa mukana myös rakennuspalovaarat) määrä seutukunnalla on pysynyt suhteellisen tasaisesti noin 30 tapauksessa vuosittain. Hoitojaksot Potilaat Hoitopäivät Hoitopäivät / Kuolleita hoitojaksot Aura 490 299 5387 10,8 17 Koski Tl 370 218 3227 8,5 13 Loimaa 2320 1509 23303 9,7 77 Marttila 250 161 1809 7,0 11 Oripää 120 84 723 5,8 <5 Pöytyä 1070 657 11445 10,3 31 Tarvasjoki 240 151 1463 6,0 9 4860 3079 47357 9,7 158 Taulukko 14. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 2004-2008 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) 467 2370 180 1327 511 4860 Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2004-2008 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Urheilu- tai liikunta tapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Liikennetapaturmat Kaatumis- tai Väkivalta Muu Tietoa ei Yhteensä putoamis- (itse tai tapaturma kirjattu tapaturma toisen aiheuttama) Aura 70 176 23 156 60 490 Koski Tl 55 194 6 73 39 370 Loimaa 207 1125 115 636 240 2320 Marttila 22 127 <5 77 24 250 Oripää 6 62 <5 40 12 120 Pöytyä 84 578 31 283 95 1070 Tarvasjoki 23 108 5 62 41 240 Kotitapaturma Työtapaturma Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Aura 108 13 112 22 193 37 490 Koski Tl 126 5 68 22 133 13 370 Loimaa 742 72 521 119 786 83 2320 Marttila 93 9 27 8 94 22 250 Oripää 26 5 32 12 41 8 120 Pöytyä 357 24 245 52 344 49 1070 Tarvasjoki 74 11 36 9 97 12 240 1526 139 1041 244 1688 224 4860 Taulukko 16. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2004-2008 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
14 Aura 1 0 3 0 Koski Tl 4 4 2 3 Loimaa 13 11 19 18 Marttila 0 5 3 1 Oripää 3 2 2 2 Pöytyä 8 8 5 10 Tarvasjoki 0 1 0 1 29 31 34 35 Taulukko 17. Rakennuspalot seutukunnalla, vuoden 2009 tilastoissa on mukana myös rakennuspalovaarat (Rakennuspalovaara on palo, joka ei ole levinnyt syttymiskohdasta rakennuksen rakenteisiin tai irtaimistoon, mutta josta olisi ollut mahdollista kehittyä rakennuspalo) (Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos)
15 2.5. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuutta on tarkasteltu poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten ja rikkomusten, rattijuopumusten sekä tieliikenneonnettomuuksien esiintyvyyden kautta. Liikennerikos-, liikennerikkomus- ja rattijuopumustilastoihin vaikuttaa tapausten varsinaisen määrän lisäksi vahvasti myös poliisin valvonta, jatkossa tilastoissa tullee näkymään entistä voimakkaammin myös automaattisen valvonnan rooli. Liikennerikkomusten määrä on ollut viime vuosien aikana voimakkaassa kasvussa, vuodesta 2003 vuoteen 2009 mennessä on tapausten määrä yli kaksinkertaistunut. Tapausten määrän kasvu on kohdistunut erityisesti Auran, Pöytyän ja alueelle. Liikennerikosten määrä puolestaan on vaihdellut vuosittain 2000 tapauksen molemmin puolin. Rattijuopumustapauksia seutukunnan alueella on tullut poliisin tietoon vajaat 200 vuosittain. Aura 195 308 273 293 Koski Tl 64 102 128 109 Loimaa 745 897 919 788 Marttila 98 121 142 61 Oripää 104 80 94 64 Pöytyä 333 465 514 463 Tarvasjoki 58 72 149 68 1597 2045 2219 1846 Taulukko 18. Poliisin tietoon tulleet liikennerikokset (Varsinais-Suomen poliisilaitos) Aura 180 282 349 504 Koski Tl 48 75 140 129 Loimaa 578 609 692 1045 Marttila 103 107 98 72 Oripää 28 70 87 67 Pöytyä 203 356 361 479 Tarvasjoki 53 60 120 66 1193 1559 1847 2362 Taulukko 19. Poliisin tietoon tulleet liikennerikkomukset (Varsinais-Suomen poliisilaitos) Aura 21 21 19 15 Koski Tl 5 10 14 13 Loimaa 88 88 82 99 Marttila 8 7 12 11 Oripää 8 5 2 6 Pöytyä 42 35 33 43 Tarvasjoki 4 4 5 8 176 170 167 195 Taulukko 20. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset (Varsinais-Suomen poliisilaitos)
16 Tieliikenteessä tapahtuneiden onnettomuuksien määrä on myös noussut vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla selvästi. Henkilövahinkoihin tai kuolemiin johtaneiden onnettomuuksien määrässä ei kuitenkaan ole tapahtunut muutosta. Alueelle tyypillisten peurakolareiden määrä näkyy selvästi hirvieläinkolareiden tilastossa. Vuonna 2009 tapahtui seutukunnan alueella 425 hirvieläinkolaria. 2005 2007 2009 Aura 36-11 - 1 41 10-0 46 12-1 Koski Tl 38 9-0 36 7-0 42 8-0 Loimaa 266 37-3 288 37-4 353 32-3 Marttila 32 10 1 40 7-0 33 3-0 Oripää 41 5 1 30 1-0 43 6-1 Pöytyä 119 22-0 133 16-0 185 33-1 Tarvasjoki 23 6-0 24 2-1 22 3-0 555 100-6 592 80-5 724 97-6 Taulukko 21. Tieliikenneonnettomuudet - henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet - kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet (Liikenneturva) Aura 18 7 17 13 Koski Tl 10 23 20 26 Loimaa 169 156 164 222 Marttila 10 9 15 19 Oripää 19 26 24 33 Pöytyä 67 64 92 98 Tarvasjoki 8 7 10 14 301 292 342 425 Varsinais-Suomi 867 868 1043 1230 Taulukko 22. Hirvieläinkolarit (Varsinais-Suomen poliisilaitos)
17 2.6. Väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin asema Pahoinpitelyrikoksia seutukunnan alueella on tapahtunut noin 140 190 vuosittain (taulukko 23). Muita väkivaltarikostapauksia on seutukunnan alueella tullut poliisin tietoon vuosittain muutamia (henkirikoksia vuosittain 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana 0-3 ja seksuaalirikoksia 0-5). Aura 7 11 14 12 Koski Tl 6 9 6 13 Loimaa 98 71 126 88 Marttila 0 6 5 7 Oripää 2 5 1 3 Pöytyä 19 31 31 31 Tarvasjoki 3 4 4 6 135 137 187 160 Taulukko 23. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset 3. Turvallisuussuunnitelman päämäärät, kärkitavoitteet ja -toimenpiteet seutukunnan turvallisuussuunnitelmassa on turvallisuutta edistäviksi tärkeimmiksi päämääriksi valittu syrjäytymisen ehkäisy, häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta, onnettomuuksien ennaltaehkäisy, liikenneturvallisuus sekä väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin aseman parantaminen. Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään toimenpiteillä jotka liittyvät neljään osatavoitteeseen: Turvallinen ja osallistava toimintaympäristö Varhainen välittäminen Nuorten ja aikuisten koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamien ongelmien väheneminen Häiriökäyttäytymiseen ja rikosten ennalta ehkäisyyn ja torjuntaan liittyviä osatavoitteita ovat: Varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön ja orastavaan rikollisuuteen Rikoskierteessä eläviin henkilöihin vaikuttaminen yhteistyötoimien ja tukiverkkojen avulla Onnettomuuksia pyritään ehkäisemään tavoitteilla: Tulipalojen väheneminen Kotitapaturmien ennaltaehkäisy Erityisryhmien asumisturvallisuus Liikenneturvallisuuteen liittyviä osatavoitteita ovat: Henkilövahinko-onnettomuuksien väheneminen Hirvieläinonnettomuuksien väheneminen Teemaan väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin asema, on tavoitteena: Lähisuhde- ja perheväkivallan torjuminen Taulukossa 24 on esitetty turvallisuussuunnitelman päämäärät, kärkitavoitteet ja toimenpiteet sekä toimenpiteiden vastuutahot. Teemoihin liittyviä tarkempia, kuntakohtaisia tavoitteita (erityisesti teemoihin Syrjäytymisen ehkäisy ja Onnettomuuksien ehkäisy ) on lisäksi esitetty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa.
18 seutukunnan turvallisuussuunnitelma Päämäärä Syrjäytymisen ehkäisy Päämäärän saavuttamista tukevat tavoitteet Turvallinen ja osallistava toimintaympäristö Toimenpiteet 2011 2012 Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) näkökulman huomioiminen asuin- ja liikenneympäristön suunnitteluvaiheessa. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittäminen Vastuutaho Kunnat Harrastus-, vapaa-aika- ja osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen kuntalaisille tiiviissä yhteistyössä eri hallintokuntien, oppilaitosten, seurakunnan sekä järjestösektorin kanssa. Kunnan kotouttamisohjelman laatiminen * Mahdollisia kuntakohtaisia erityistoimenpiteitä turvalliseen ja osallistavaan toimintaympäristöön liittyen on lisäksi määritelty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa Varhainen välittäminen Tiivis kodin ja koulun sekä kodin ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö Varmistetaan, että neuvolassa, päivähoidossa ja perhetyössä on riittävä yleistieto palvelujärjestelmästä ja siitä, minne mihinkin asiaan liittyen voi ottaa yhteyttä Neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta annetun asetuksen (390/2009) mukaisen laajan terveystarkastuksen hyödyntäminen perheiden hyvinvoinnin tukemisessa Kunnat Ennaltaehkäisevän ja oikein kohdistetun tuen tarjoaminen koululaisille toimivan oppilashuoltojärjestelmän avulla * Mahdollisia kuntakohtaisia erityistoimenpiteitä varhaiseen puuttumiseen liittyen on lisäksi määritelty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa
19 Syrjäytymisen ehkäisy Nuorten ja aikuisten koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisy Tiedonkulun varmistaminen siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen TE-toimiston sekä työllisyyden edistämiseen tarkoitettujen hankkeiden kanssa tehtävä tiivis yhteistyö nuorten ja aikuisten työllistymisen edistämiseksi. Hankkeiden hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisemisessä (esim. SENU:n koordinoimien Elämänilo ja Juuri-hankkeiden kautta käytössä uraohjaajan ja etsivän nuorisotyöntekijän palvelut) Kunnat Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamien ongelmien väheneminen * Mahdollisia kuntakohtaisia erityistoimenpiteitä koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisyyn on lisäksi määritelty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja puheeksiotto terveydenhuollon asiakaskäyntien yhteydessä Audit-kyselyn käyttö äitiysneuvolassa, kutsuntatarkastuksessa sekä mahdollisten ikäryhmäkohtaisten terveystarkastusten yhteydessä, tarvittaessa ohjaus eteenpäin päihdepalveluiden piiriin. * Mahdollisia kuntakohtaisia erityistoimenpiteitä alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamiin ongelmiin vaikuttamiseen lisäksi määritelty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa Kunnat Häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta Varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön ja orastavaan rikollisuuteen Liikennekasvatuksen ja päihdevalistuksen toteuttaminen kouluilla koulutoimen, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä poliisin yhteistyönä Kunnat Lastensuojeluilmoituksen tekeminen tilanteissa, joissa lapsen päihteidenkäyttö tai muu käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä (LSL 25 ) Kunnat / Varsinais-Suomen poliisilaitos Vuoden 2011 aikana laaditaan poliisin sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimien yhteistyönä varhaisen puuttumisen yhteistyömalli Varsinais-Suomen poliisilaitos
20 Häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta Onnettomuuksien ehkäisy Rikoskierteessä eläviin henkilöihin vaikuttaminen yhteistyötoimien ja tukiverkkojen avulla Tulipalojen väheneminen Tehokas puuttuminen väkivaltaiseen käyttäytymiseen sekä rikolliseen toimintaan ja tekijän nopea vastuuseen saattaminen Kuntakohtaisesti toimivan poikkihallinnollisen yhteistyöjärjestelmän (mielenterveys- ja päihdepalvelut, muu sosiaali- ja terveystoimi, työllistämistoiminta, sovittelutoiminta, poliisi) toimivuuden varmistaminen rikoskierteessä eläviin henkilöihin vaikuttamiseksi Paloturvallisuusneuvonta ja valistus kuntalaisille, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle sekä pelastus- ja turvallisuussuunnitelmien laatijoille Varsinais-Suomen poliisilaitos Kunnat Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Turvallisen asuinympäristön huomioiminen aluerakentamisessa yhteistyössä kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos / kuntien kaavoitus ja rakennusvalvonta Kotitapaturmien ennaltaehkäisy Alkusammutuskoulutuksen järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle Asuinympäristön turvallisuuden tarkistus ikääntyneille suunnattujen ennaltaehkäisevien kotikäyntien yhteydessä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin perustuvat kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat Kunnat Asuinympäristön turvallisuuden tarkistus osana kotihoidon hoitoja palvelusuunnitelmaa Erityisryhmien asumisturvallisuus * Mahdollisia kuntakohtaisia erityistoimenpiteitä kotitapaturmien ja murtumien ennaltaehkäisyyn on lisäksi määritelty kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa Asumisturvallisuuden riskiarvioinnin koulutus kotikäyntejä tekevälle henkilöstölle Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Alkusammutuskoulutuksen järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Hoito- ja hoivalaitosten suojaaminen automaattisella sammutuslaitteistolla, ellei turvallisuusselvityksen perusteella voida muita keinoja osoittaa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos / kunnat / laitosten omistajatahot
21 Liikenneturvallisuus Henkilövahinkoonnettomuuksien väheneminen Liikennekasvatuksen ja päihdevalistuksen toteuttaminen kouluilla koulutoimen, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä poliisin yhteistyönä Kunnat Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittäminen Kunnat Perusliikennevalvonnan sekä teemakohtaisen (nopeusvalvonta, rattijuopumukset, renkaiden kunto) erityisvalvonnan sekä siitä tiedottamisen toteuttaminen riittävässä laajuudessa Varsinais-Suomen poliisilaitos Hirvieläinonnettomuuksien väheneminen Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittäminen Kunnat Edistetään toimia, joilla peuraeläinkantaa voidaan rajoittaa hirvieläinkolarien vähentämiseksi Kunnat Perusliikennevalvonnan sekä teemakohtaisen (nopeusvalvonta, rattijuopumukset, renkaiden kunto) erityisvalvonnan sekä siitä tiedottamisen toteuttaminen riittävässä laajuudessa Varsinais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentäminen ja rikoksen uhrin asema Lähisuhde- ja perheväkivallan torjuminen Tehokas puuttuminen väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja nopea tekijän vastuuseen saattamiseen Lastensuojeluilmoituksen tekeminen tilanteissa, joissa lapsen hoidon ja huolenpidon tarve tai kehitystä vaarantavat olosuhteet edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä (LSL 25 ) Varsinais-Suomen poliisilaitos Kunnat / Varsinais-Suomen poliisilaitos Taulukko 24. Turvallisuussuunnitelman päämäärät, kärkitavoitteet ja -toimenpiteet
22