EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2014/0000(INI) 3.3.2014 MIETINTÖLUONNOS euron mahdollisesta käyttöönotosta Liettuassa 1. tammikuuta 2015 (2014/0000(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta Esittelijä: Werner Langen PR\1020918.doc PE529.857v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...6 PE529.857v01-00 2/10 PR\1020918.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS euron mahdollisesta käyttöönotosta Liettuassa 1. tammikuuta 2015 (2014/0000(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2014 1, ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman euroalueen laajentumisesta 2, ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman parlamentin kuulemisprosessin parantamisesta euroalueen laajentumisen yhteydessä 3, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon työjärjestyksen 83 artiklan, A. ottaa huomioon, että euroalueeseen liittymisen oikeudelliset edellytykset on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 140 artiklassa ja lähentymisperusteita koskevassa pöytäkirjassa N:o 13 ja että euroalueeseen liittyminen edellyttää neljän lähentymisperusteen (hintatason korkeatasoisen vakauden toteutuminen, kestävä julkistalouden tilanne, Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssimekanismissa määrättyjen tavanomaisten vaihteluvälien noudattaminen ja pitkän aikavälin korkokantojen tason pysyvyys) kestävää täyttämistä; B. ottaa huomioon, että euro on EU:n valuutta ja että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden, jotka täyttävät lähentymisperusteet on periaatteessa liityttävä euroon ja että poikkeussäännöksiä sovelletaan vain Tanskaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan; C. ottaa huomioon, että Liettua itse haluaa liittyä euroon 1. tammikuuta 2015; D. ottaa huomioon, ettei komission eikä Euroopan keskuspankin (EKP) arvioita eikä myöskään vuoden 2014 lähentymiskertomuksen lopullisia asiaa koskevia lukuja ole vielä saatavissa ja että tätä mietintöä varten ovat siksi käytettävissä vain talven 2014 ennusteisiin sisältyvät luvut; 1. kannattaa tosiasiat alustavasti tutkittuaan euron käyttöönottoa Liettuassa 1. tammikuuta 2015; 1 http://www.europarl.europa.eu/sides/getdoc.do?pubref=-//ep//text+ta+p7-ta-2013-0313+0+doc+xml+v0//. 2 EUVL C 298E, 8.12.2006, s. 249. 3 EUVL C 146E, 12.6.2008, s. 251. PR\1020918.doc 3/10 PE529.857v01-00
2. toteaa, että Liettua ei tosin viimeksi tehdyssä lähentymiskertomuksessa (2012) täyttänyt kaikkia lähentymisperusteita, mutta että Liettuan hallitus ja kansa ovat ponnistelleet merkittävästi täyttääkseen kaikki lähentymisperusteet talven 2014 ennusteessa; 3. pitää myönteisenä, että viime vuoden aikana mitattu inflaatioaste Liettuassa oli helmikuussa 2014 annettujen tietojen mukaan 0,9 prosenttia ja että se siten täyttää hintatason vakautta koskevan lähentymisperusteen; 4. pitää myönteisenä, että Liettuan valtionvelka oli talvella 2014 tehdyn vuotta 2013 koskevan ennusteen mukaan 39,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja julkisen talouden alijäämä 2,7 prosenttia ja että Liettua siten täyttää myös tämän lähentymisperusteen; 5. pitää myönteisenä, että litin ja euron välisessä vaihtokurssissa ei ole havaittavissa jännitteitä ja että Liettua täyttää myös tämän lähentymisperusteen; 6. pitää myönteisenä, että keskimääräinen pitkän aikavälin nimelliskorko Liettuassa oli asiaa koskevien Euroopan keskuspankin tietojen mukaan 3,8 prosenttia helmikuussa 2014 ja että Liettua täyttää siten korkokantojen tason pysyvyyttä koskevan lähentymisperusteen; 7. on ilahtunut siitä, ettei Liettuassa komission mukaan ole havaittavissa makrotaloudellista epätasapainoa; 8. pitää myönteisenä, että Liettuan parlamentti muutti 23. tammikuuta 2014 useita lakeja kaikkien Liettuan keskuspankin taseeseen kuuluvien varojen, kiinteistöt mukaan luettuina, siirtämiseksi keskuspankin omistukseen keskuspankin riippumattomuuden takaamiseksi; 9. panee merkille, että Liettuan parlamentti alkaa maaliskuussa 2014 keskustella euron käyttöönottoa koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta, jolla on tarkoitus säätää menettelystä euroon käyttöön ottamiseksi, litin vaihtamisesta euroon ja kansallisen valuutan lakkauttamisesta sekä muista euron käyttöönottoon liittyvistä teknisistä ja käytännön seikoista; 10. toteaa, että julkisen talouden liiallista alijäämää koskeva menettely Liettuaa vastaan lopetettiin 21. kesäkuuta 2013; toteaa lisäksi, että komissio ja Eurooppa-neuvosto vahvistavat marraskuussa 2013 antamassaan kertomuksessa, että Liettua on toteuttanut kunnianhimoisia toimia julkisen taloutensa vakauttamiseksi; 11. toteaa, että Liettualle on tunnusomaista suuri energiariippuvuus ja että se kuuluu siksi niihin jäsenvaltioihin, joiden huoltovarmuus on pahiten uhattuna; toteaa, että Liettua on hyvin riippuvainen ennen kaikkea Venäjästä; 12. pitää valitettavana, että tätä riippuvuutta lisäsi myös se, että EU vaati kahden ydinvoimalan pikaista sulkemista, mistä oli seurauksena kaasun käytön merkittävä lisääntyminen sähköntuotannossa; PE529.857v01-00 4/10 PR\1020918.doc
13. toteaa, että tämä on syynä Liettuan melko suureen energiaintensiteettiin muihin EU-maihin verrattuna, vaikkakin asiassa on edistytty; toteaa lisäksi, että energian osuus kuluttajakorista Liettuassa on suuri; 14. pitää myönteisenä, että Liettuan hallitus on tietoinen maan energiaongelmista ja pyrkii ratkaisemaan ne laaja-alaisella kansallisella energiariippumattomuusstrategialla ; pitää myönteisinä myös Liettuan pyrkimyksiä edistää toimintojen eriyttämistä kaasualalla (EU:n kolmannen energiapaketin mukaisesti); 15. toteaa, että Liettuan rahoitusjärjestelmä on maksukykyinen ja hyvin pääomitettu; toteaa lisäksi, että Liettuan rahoitussektoria hallitsevat skandinaaviset pankit ja että niiden osuus markkinoista on noin 90 prosenttia; toteaa myös, että viimeisimpien Liettuan keskuspankin antamien tietojen mukaan Liettuan maksukykyisyysaste on tällä välin hieman alentunut ja on 38,3 prosenttia (vuoden 2013 kolmas neljännes) ja että epävarmojen saatavien määrä on vähentynyt ja laina-talletussuhde pienentynyt; 16. pitää valitettavana, että yli puolet toukokuussa 2013 kyselyyn vastanneista liettualaisista suhtautui epäilevästi euron käyttöönottoon; uskoo kuitenkin, että väestön suhtautuminen muuttuu myönteisemmäksi vuoden 2014 kuluessa, kun euron käyttöönottoa koskevat tiedotuskampanjat aloitetaan; on ilahtunut siitä, että Liettuan hallitus kannattaa selkeästi euron käyttöönottoa. PR\1020918.doc 5/10 PE529.857v01-00
PERUSTELUT Euroalueeseen liittymisen oikeudelliset edellytykset on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) ja lähentymisperusteita koskevassa pöytäkirjassa N:o 13. Liettua kuuluu maihin, joihin sovelletaan poikkeussääntöjä, kun on kyse euron käyttöönotosta. Komission ja EKP:n on vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus, annettava neuvostolle kertomus niiden jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien velvollisuuksiensa täyttämisessä. Seuraavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaiset lähentymiskertomukset odotetaan annettavan kesäkuussa 2014. Lähentymiskertomuksessa vahvistettaneen, että Liettua täyttää Maastrichtin kriteerit. SEUT:n 140 artiklan 2 kohdan mukaan neuvosto komission kertomuksen ja EKP:n raportin saatuaan sekä Euroopan parlamenttia kuultuaan päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, mitkä niistä jäsenvaltioista, joita koskee poikkeus, täyttävät vaadittavat edellytykset 140 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen arviointiperusteiden perusteella ja kumoaa poikkeukset noiden jäsenvaltioiden osalta. Euroopan parlamentin on tutkittava kyseinen lähentymiskertomus ja siihen liittyvä lainsäädäntöehdotus ja annettava niistä lausunto. Tänä vuonna tämän prosessin aikataulu on toukokuussa 2014 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien vuoksi erityisen haasteellinen, koska kyseiselle jäsenvaltiolle (Liettualle) on toisaalta annettava kuusi kuukautta aikaa valmistautua tehokkaasti euron käyttöönottoon, mutta toisaalta Euroopan parlamentti voi aloittaa työnsä vasta 1. heinäkuuta 2014. Näiden haasteiden vuoksi parlamentti kannattaa nopeaa päätöksentekoa, vaikkakin se on aikaisemmin aina silloin tällöin perustellusti kritisoinut liittymisneuvottelujen tiukkaa aikataulua. Talous- ja raha-asioiden valiokunta aloittaa siksi työnsä vielä tämän vaalikauden aikana voidakseen antaa heinäkuussa 2014 järjestäytyvälle parlamentille alustavan poliittisen, vaikkakaan ei vielä sitovan, suosituksen. Tämän mietinnön lisäksi on tarkoitus kuulla maaliskuussa 2014 Liettuan viranomaisia (valtiovarainministeriä ja keskuspankin pääjohtajaa) sekä komissiota. Uuden parlamentin on sitten hyväksyttävä oikeudellinen menettely heinäkuussa 2014 kiireellisessä käsittelyssä, jos ehdotetaan, että euro otetaan käyttöön 1. tammikuuta 2015. Juuri valitulle parlamentille jää vain vähän aikaa hyväksyä lausuntonsa, josta on äänestettävä kiireellisessä käsittelyssä. Tällaisessa käsittelyssä on valitettavasti huomattavia rajoituksia normaaliaikatauluun verrattuna. Kielijärjestelyjä on kuitenkin noudatettava. SEUT:n 140 artiklan 1 kohdan mukaisista lähentymisperusteista esittelijä esittää seuraavat huomiot: 1. Kansallisen lainsäädännön yhteensopivuus SEUT:n 130 ja 131 artiklan sekä EKP:n perussäännön kanssa PE529.857v01-00 6/10 PR\1020918.doc
Kansallisen lainsäädännön on oltava seuraavien SEUT:n määräysten (123, 124 ja 130 artikla) sekä EKPJ:n perussäännön (7 artiklan, 12 artiklan 1 kohdan, 14 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 37 artiklan) mukainen. Liettuan parlamentti (Seimas) hyväksyi 23. tammikuuta 2014 useisiin lakeihin tarkistuksia, joiden nojalla Liettuan keskuspankki voi vapaasti käyttää omaisuuttaan ja kansallisten tarkastuselinten valtuuksia keskuspankin valvontaan voidaan muuttaa. Tarkistuksissa säädetään, että kaikki keskuspankin taseeseen sisältyvät varat, kiinteistöt mukaan luettuina, kuuluvat keskuspankille (ovat sen omaisuutta) ja että keskuspankki voi käyttää niitä vapaasti. Nykyisten säädösten mukaan nämä varat ovat valtion omaisuutta ja keskuspankille on vain uskottu niiden hallinnointi. Vahvistettu oikeusperusta sekä yhteensopivuutta 130 ja 131 artiklan ja EKP:n perussäännön kanssa koskevat määräykset on euron käyttöönoton yhteydessä tarkistettava. Seimas alkaa keväällä (maaliskuussa 2014) keskustella euron käyttöönottoa koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta. Ehdotuksessa säädetään menettelystä euron käyttöönoton valmistelemiseksi, litin vaihtamiseksi euroon ja kansallisen valuutan lakkauttamiseksi sekä muista euron käyttöönottoon liittyvistä käytännön seikoista. Ehdotus toimitetaan EKP:lle lausunnon antamista varten. Myös Euroopan parlamentin on tarkastettava nämä tekstit. 2. Hintatason korkeatasoisen vakauden toteutuminen Hintatason vakautta koskevaa perustetta ei voida vielä nyt (maaliskuussa 2014) arvioida lopullisesti, koska se mitataan keskimääräisen vuotuisen YKHI-inflaation perusteella siten, että mittauksessa otetaan huomioon myös huhtikuuta koskevat tiedot. Jos alustava arvio kuitenkin tehtäisiin jo maaliskuussa 2014, voitaisiin todeta, että keskimääräinen vuotuinen YKHI-inflaatio oli viiteajanjaksona maaliskuusta 2013 tammikuuhun 2014 Liettuassa 0,93 prosenttia ja siten alle viitearvon, joka on 1,54 prosenttia. Viitearvo laskettiin kolmen parhaiten sijoittuneen jäsenvaltion perusteella, jotka tässä tapauksessa olivat Latvia, Kypros ja Bulgaria. Kreikkaa ei "poikkeustapauksena otettu laskuissa huomioon. Vaikka nykyinen hyvin alhainen YKHI-inflaatiotaso nousisi, se pysynee Liettuassa tulevina kuukausina kuitenkin viitearvon alapuolella. Hintojen vakaus voitaneen säilyttää kestävästi harjoittamalla varovaista finanssipolitiikkaa. 3. Kestävä julkistalouden tilanne Talven 2014 ennusteesta (helmikuulta 2014) käy ilmi, että Liettuan julkisen talouden alijäämä oli viitevuonna 2013 2,7 prosenttia BKT:stä (viitearvo 3,0 prosenttia), ja komissio arvioi sen laskevan edelleen. Bruttovelkasuhde BKT:stä (39,5 prosenttia) on niin ikään alle viitearvon (60 prosenttia). Liettua ei enää 21. kesäkuuta 2013 lähtien ole liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä. Myös viimeisissä maakohtaisissa suosituksissa (heinäkuulta 2013) sekä marraskuussa 2013 annetussa kertomuksessa neuvosto ja komissio toteavat, että Liettua on vuodesta 2009 lähtien pyrkinyt kunnianhimoisesti vakauttamaan julkista talouttaan. Tosin pidetään PR\1020918.doc 7/10 PE529.857v01-00
valitettavana sitä, ettei Liettualla ole riittävästi finanssipoliittista liikkumavaraa, jotta se voisi reagoida äkillisiin kielteisiin tapahtumiin. Neuvosto ja komissio katsovat, että verotusjärjestelmästä olisi tehtävä vähemmän kilpailua vääristävä ja verotusta koskevia säännöksiä olisi noudatettava paremmin. 4. Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssimekanismissa (ERM II) määrättyjen tavanomaisten vaihteluvälien noudattaminen ainakin kahden vuoden ajan Liettuan valuutta liti liittyi valuuttakurssimekanismiin (ERM II) 28. kesäkuuta 2004. Litin vaihtokurssi suhteessa euroon on 3,45280, eikä mahdollisia tavanomaisia vaihteluvälejä (+ 15 prosenttia) ole valuuttakatejärjestelmän vuoksi hyödynnetty eikä vaihteluja havaittu. Liettuan liittyessä ERM II:een viranomaiset sitoutuivat yksipuolisesti säilyttämään valuuttakatejärjestelmän myös valuuttakurssimekanismissa. Valuuttakatejärjestelmässä valuuttavarannoista tulee merkittäviä, koska ne lisäävät sen uskottavuutta. Tässäkään suhteessa Liettuassa ei ole havaittavissa ongelmia, ja se täyttää siten myös tämän lähentymisperusteen. 5. Lähentymisen kestävyys sellaisena kuin se ilmenee pitkän aikavälin korkokantojen tasossa Pitkän aikavälin korkokantojen kehitys arvioidaan tietyn, noin kymmenen vuoden kuluttua erääntyvän valtionobligaation jälkimarkkinoilla tuottaman koron perusteella. Pitkän aikavälin nimelliskorkokannat olivat jo viime lähentymiskertomuksessa vuonna 2012 hyväksyttävällä tasolla ja täyttivät siten niitä koskevat lähentymisperusteet. Jos helmikuussa 2014 tehtäisiin arvio alustava arvio, voitaisiin todeta, että Liettuan vuotuinen keskimääräinen arvo viiteajanjaksona helmikuusta 2013 tammikuuhun 2014 oli 3,8 prosenttia ja siten alle viitearvon (5,4 prosenttia), joka lasketaan samojen jäsenvaltioiden (Latvia, Kypros ja Bulgaria) perusteella kuin hintojen vakautta koskeva viitearvo. Koska Kyprosta on siellä vallitsevien erityisolosuhteiden vuoksi mahdollisesti pidettävä poikkeustapauksena, viitearvo (5,4 prosenttia) on laskettu Latvian ja Bulgarian arvojen perusteella. 6. Taloudellinen yhdentyminen ja lähentyminen (140 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta) 6.1 Makrotalouden epätasapaino Liettuassa ei komission mukaan ole havaittavissa makrotaloudellista epätasapainoa. Komission tiedonannossa, johon neuvoston heinäkuussa 2013 antamat maakohtaiset suositukset perustuvat, todetaan tosin, että Liettualla on edessään tärkeitä haasteita, jotka koskevat kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista ja julkisen talouden kestävyyttä, työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä energia-alan verkottamista ja energiatehokkuutta. PE529.857v01-00 8/10 PR\1020918.doc
6.2 Rahoitusvakaus Kansainvälinen valuuttarahasto totesi syyskuussa 2013, että Liettuan rahoitusjärjestelmä on maksukykyinen ja hyvin pääomitettu. Liettuan rahoitusalaa hallitsevat edelleen skandinaaviset pankit ja niiden osuus markkinoista on noin 90 prosenttia. Liettuan maksukykyisyysaste 38,3 prosenttia (vuoden 2013 kolmas neljännes) on maan keskuspankin uusimpien tietojen mukaan hienoisessa laskussa, ja epävarmojen saatavien määrä on vähenemässä sekä laina-talletussuhde pienenemässä. Komissio on kehottanut Liettuaa kiinnittämään enemmän huomiota siihen, että pienille ja keskisuurille yrityksille on tarjolla riittävästi lainoja. Liettuan on myös edelleen edistettävä investointeja ja kasvua, koska luotonanto ei vuonna 2012 kasvanut tarjonnan ja kysynnän heikon suhteen takia. 7. Energia-ala erityisenä haasteena Liettualle on tunnusomaista suuri energiariippuvuus. Se on yksi niistä EU:n jäsenvaltioista, joiden energiavarmuus on uhanalaisinta. Liettuan öljyn- ja kaasunsaanti on täysin riippuvaista yhdestä ainoasta ulkomaisesta toimittajasta (venäläisestä valtiollisesta kaasuntoimittajasta Gazpromista). Liettualla ei ole yhteenliitäntöjä muiden maiden kanssa. Erityisesti kaasun osuus on lisääntynyt merkittävästi, koska sillä on pyritty korvaamaan EU:n vaatima kahden ydinvoimalan lakkauttaminen. Liettuan energiankulutus on melko suurta, vaikkakin edistystä on saavutettu. Energian osuus kuluttajakorista on suuri. Liettuan presidentin kansliasta kerrottiin 8. helmikuuta 2014, että Saksan liittohallitus puoltaa toimintojen eriyttämistä Liettuan kaasualalla. Gazprom vetäytynee Liettuan hallituksen suunnitelman mukaan Amber Gas -kaasukonsernista marraskuuhun mennessä. Gazpromin osuus tästä yrityksestä on nyt 37 prosenttia. Lisäksi E.ON tukee Lietuvos Dujos -nimistä energia-alan yritystä (josta E.ON omistaa 38,9 prosenttia) oikeudenkäynnissä Gazpromin määrääviä markkinakäytäntöjä vastaan. Liettuan hallitus on tietoinen maan energiaongelmista ja pyrkii ratkaisemaan ne laaja-alaisella kansallisella energiariippumattomuusstrategialla. Tämä strategia ulottuu vuoteen 2020 asti ja sisältää monenlaisia sähköä, kaasua ja öljyä koskevia toimia, kuten uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen, uuden ydinvoimalan rakentamisen, uusien sähkö- ja kaasuverkkojen rakentamisen rajanaapureiden kanssa ja nesteytetyn maakaasun terminaalit. PR\1020918.doc 9/10 PE529.857v01-00
8. Yleinen mielipide ja poliittiset keskustelut Yli puolet (52 prosenttia) haastatelluista liettualaisista (1 029) vastusti toukokuussa 2013 Liettuan liittymistä euroalueeseen, 40 prosenttia kannatti sitä ja 8 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. On toivottavaa, että Liettuan hallituksen selkeä tavoite euron käyttöönotosta 1. tammikuuta 2015 lisää liittymisen kannatusta. PE529.857v01-00 10/10 PR\1020918.doc