Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia



Samankaltaiset tiedostot
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

Kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemyksiä ilmastokysymyksestä

Jyväskylän energiatase 2014

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Jyväskylän energiatase 2014

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Talousvaliokunta Maiju Westergren

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Keski-Suomen energiatase 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Älykäs kaupunkienergia

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä , Lahti Pia Outinen

KOHTI ILMASTONEUTRAALIA KUNTAA

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% JYTY Naantalin seutu ry 1,35% Jyty Nurmes ry 1,2% Jyty Sakky ry

Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori

Kainuun bioenergiaohjelma

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Savon ilmasto-ohjelma

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET RISKIENHALLINTAPÄIVÄ

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Think global act local

17 HA + AV. Kevyet ajoneuvot. Liikenteen kehitys vv Ajoneuvoja/vrk vuosi KVL 2,3% 1,7% -2,7% -0,6% 1,4%

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI

Energian tuotanto ja käyttö

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Transkriptio:

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo 24.11.2010

Mikä ilmastohanke? Kuntaliiton kehittämishanke, myös ministeriöt (lvm, tem, ym) tiiviisti mukana hankkeessa Hankkeen tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä tehdä ilmastotavoitteet huomioon ottavia päätöksiä Hankekuntia on yhteensä 34, osa kunnista osallistuu hankkeeseen seutuna Tampere, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Seinäjoen seutu (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki), Mikkeli, Nurmijärvi, Imatran seutu (Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti), Vihti, Uusikaupunki, Orimattila, Ulvila, Mänttä-Vilppula, Somero, Kiuruvesi, Pudasjärvi, Loviisa, Sievi, Vaala sekä JJR-kunnat (Juva, Joroinen, Rantasalmi) 26.11.2010 2

26.11.2010 3

Hankkeen toteutus Hankkeeseen osallistuville kunnille järjestetään teemaseminaareja (tähän mennessä: maankäyttö, hankinnat, energiantuotanto) ja työpajoja (ilmastoohjelmatyö) tiedon jakaminen, vertaiskeskustelut, asiantuntija-avusteinen ratkaisujen pohdinta Arvioidaan kuntien ilmastotyötä tukevia työkaluja mitä työkaluja on olemassa, miten niitä voi hyödyntää, miten niitä pitäisi kehittää Selvitetään ilmastotavoitteiden toteuttamiseen liittyviä olennaisia tekijöitä: Mitkä ovat kuntien ilmastotyön onnistumisen avaimet? opas kokonaisuuden hallinnasta kaikille kunnille, päätöksenteon tueksi 26.11.2010 4

Laaditaan yhteenvetoraportti kuntien tilanteista ja ongelmista hankekunnista kerätään tietoa kyselyillä tieto välitetään muun muassa ministeriöille Tehdään kuntavierailuja 26.11.2010 5

Miten tästä eteenpäin? Seuraavan seminaarin alustava ajankohta 15.2.2011 Ilmastonmuutos ja talous Kokonaisuuden näkökulma Työkalujen arvioinnin (maankäyttö, hankinnat) alustavia tuloksia Lisäksi keväällä yksi teemaseminaari (ajankohta ja aihe vielä avoimia) Vuoden lopussa hankkeen päätösseminaari 26.11.2010 6

Kysely hankekunnille: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon 26.11.2010 7

Mitä kysyttiin? Perustietoja kunnan energiantuotannosta (kuka tuottaa, miten jne.) ja kunnan omien toimintojen energiankulutusta Energiantuotannossa ja kulutuksessa tapahtuneita ja tulevia muutoksia Energiantuotannon tavoitteita ja energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimenpiteitä Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen / uusiutuvien energianlähteiden osuuden kehitystä Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyviä haasteita, vahvuuksia ja tukitarpeita Energiantuotannon khk-päästöihin liittyvän keskustelun piirteitä 26.11.2010 8

ja kuinka moni vastasi? Vastauksia saatiin 23.11. mennessä: 15 / 29 eli vastausprosentti on 52 % 26.11.2010 9

Kyselyn vastauksia 26.11.2010 10

Uusiutuvien osuus sähkön- ja lämmönkulutuksesta Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta: 5,6% / 6,6% / 30% / 41,2% / 40,9% Uusiutuvien osuus kaukolämmön kulutuksesta: 0,2% / 5,4% / 10% / 14% / 15% / 25-30 % / 70% / 86 % / 86 % / 100 % Lisäksi kunnilla on maalämmityskiinteistöjä, erilliskiinteistöjä lämmitetään myös metsäbioenergialla (tai ollaan siirtymässä metsäbioenergian käyttöön) 26.11.2010 11

Tärkeitä uusiutuvan energian lähteitä Puupolttoaineet (tärkein) Vesivoima, tuulivoima, myös biokaasu Kunnan kiinteistöjen osalta maalämpö ( Maalämmön käyttöönotto on laajentunut yksityistaloista seurakunnan ja kaupungin kiinteistöihin. ) Ilmalämpöpumppujen hankinta on hyvässä vauhdissa Lannoitetehtaan prosessilämmön hyödyntäminen (kaukolämmön pääasiallinen lähde) Kalanperkeistä tehty biopolttoaine Uusiutuvia liikennepolttoaineita ei käytetä kunnissa 26.11.2010 12

Energiantuotannossa tapahtuneet muutokset? Uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääntyminen Kiinteistöjen muuttaminen öljylämmityksestä uusiutuvalle energialle (hakkeelle tai maalämmölle) Kaukolämpöverkon laajentuminen (vähentänyt osaltaan lämmitysöljyn käyttöä) Kunnan kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus on laskenut 54 % vuoden 2000 kulutuksesta, vuodesta 1996 vielä enemmän 26.11.2010 13

Mitä muutoksia tulevaisuudessa? Taajama-alueilla kaukolämmön käyttö kasvaa edelleen ja se tuotetaan yhä suuremmalta osin uusiutuvalla energialla Uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy myös hajautetussa energiantuotannossa: Uusiutuvien energialähteiden käyttö hajautetussa energiantuotannossa tulee olemaan arkipäivää. Taajama-alueiden ulkopuolella lämpöpumppuratkaisut lisääntyvät sähkön tarve lisääntyy Biokaasun käyttö liikenteessä lisääntyy 26.11.2010 14

Kuntien konkreettiset toimenpiteet Kuntien energiaohjelmaan (KEO) tai energiatehokkuussopimukseen (KETS) (2008-2016) on liittynyt 14 hankekuntaa (lisäksi sopimus tekeillä ainakin yhdessä kunnassa) Toimenpiteet jakautuivat varsin laajalle, esimerkkejä: Maakuntakaavatasolla pohditaan tuulivoiman käyttöä Katujen valaistus muutetaan vähemmän energiaa kuluttavaksi Sähköenergian kilpailutuksessa vaadittu 31,5 % uusiutuvien osuutta Neljä maaseutukoulua vaihdettu öljystä pellettilämmitteisiksi Jne 26.11.2010 15

Keskustelu energiantuotannosta ja - kulutuksesta Useissa kunnissa keskusteltu paljon, muutamissa aihe ei ole kuitenkaan herättänyt lainkaan keskustelua 26.11.2010 16

Haasteita Yhteisen tahtotilan löytäminen ja tehtyjen päätösten noudattaminen Uusiutuvien polttoaineiden saatavuus ja hintakehitys Sähkön käytön lisääntyminen lämmityksessä erilaisten mukavuuslämmitysten ja lämpöpumppujen käyttöönoton myötä. Kaukolämmön kilpailukyvyn merkittävä huononeminen polttoaineveroratkaisujen myötä. Hämmennystä aiheuttaa Suomen valtion energiastrategian puuttuminen: Millaisissa laitoksissa ja millä polttoaineilla energiaa tullaan jatkossa tuottamaan? Mikä on kannattavaa energiantuotantolaitoksille? 26.11.2010 17

Vahvuuksia Tahto tehdä: poliittisen johdon voimakas sitoutuminen Ammattitaitoinen ja asian ymmärtävä henkilöstö Olemassa oleva (kaukolämpö)laitteisto antaa valmiuden uusiutuvan energian lisäämiseen Tiivis kuntarakenne mahdollistaa kaukolämmön laajan käytön Aktiivinen ja edistyksellinen yritystoiminta, yhteistyö teollisuuslaitosten kanssa Pitkät perinteet uusiutuvan energian hyödyntämisessä Tuulivoimaloiden sijoittamiselle soveltuvat alueet 26.11.2010 18

Tukitarpeet ja -toiveet Tarvitaan esimerkkejä käytännön ratkaisuista kiinteistökohtaisessa uusiutuvan energian hyödyntämisessä (ei pientalot) Yhteistuotannolla tehdyn kaukolämmön kilpailukykyä tulisi tukea veroratkaisuilla Sähkön käyttöä lämmitykseen tulisi rajoittaa alueilla, joissa lämmitys voidaan hoitaa yhteistuotannolla Tarvitaan valtion avustusta polttokattiloiden uusimiseen, esimerkiksi halpakorkoista lainaa Suomen valtion tulisi pikaisesti ratkaista energiapolitiikkansa suunta: Mitä kohden mennään, millaisia polttolaitoksia ja puhdistusmenetelmiä kehitetään jne. 26.11.2010 19