EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 04.02.2014 C(2014) 450 final Tämän päätöksen julkaistusta toisinnosta on jätetty pois tiettyjä tietoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1589 salassapitovelvollisuutta koskevien 30 ja 31 artiklan säännösten mukaisesti. Poistetut kohdat on merkitty seuraavasti: [ ]. JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.35046 (2012/NN) Suomi Yksittäinen tuki Lahti Energia Oy:lle jätteiden kaasutuslaitosta varten Arvoisa ulkoministeri, I. YHTEENVETO 1. Euroopan komissio on arvioinut edellä mainitun ilmoituksen, joka koskee suoraa avustusta yritykselle Lahti Energia Oy, jäljempänä Lahti Energia. Komissio katsoo, että kyseinen tuki soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. II. MENETTELY 2. Suomen viranomaiset ilmoittivat SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle 27. kesäkuuta 2012 päivätyllä kirjeellä (ennakkoilmoitus) ja 6. marraskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä (virallinen ilmoitus) 14,725 miljoonan euron investointituen myöntämisestä Lahti Energialle sähkön ja lämmön tuotantoon jätteistä kiertoleijupetiin (circulated fluidized bed, CFB) perustuvalla kaasutusteknologialla. 3. Tuki myönnettiin ja myös maksettiin osittain ennen ilmoitusta osana energiasektoria koskevaa Suomen investointitukiohjelmaa, jäljempänä tukiohjelma. Tukiohjelma hyväksyttiin komission päätöksellä N 359/2007 Suomi Energiatukiohjelman N 75/02 jatkaminen ja muuttaminen. Suomen viranomaisten mukaan kyseinen ilmoittamaton 2
yksittäinen tuki havaittiin kansallisen sisäisen seurantaprosessin aikana. Tämän jälkeen aloitettiin epävirallinen yhteydenpito komission kanssa. 4. Komissio pitää valitettavana, että Suomen viranomaiset eivät ilmoittaneet tästä yksittäisestä tuesta komission yksiköille etukäteen, kuten ympäristötuen suuntaviivojen 160 kohdassa edellytetään. Komissio pyysi tuesta lisätietoja 9. heinäkuuta ja 3. joulukuuta 2012 lähetetyiksi kirjatuilla kirjeillä. Suomen viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 18. heinäkuuta 2012 ja 21. tammikuuta 2013 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä. 5. Komissiossa asiaa käsittelevä ryhmä ja Suomen viranomaisten edustajat pitivät 10. lokakuuta 2013 kokouksen keskustellakseen avoimista kysymyksistä. Suomen viranomaiset toimittivat kokouksessa käsiteltyjä asioita koskevia lisätietoja 21. lokakuuta ja 10. joulukuuta 2013 sekä 9. tammikuuta 2014. III. TOIMENPITEEN KUVAUS 1. Tavoite 6. Toimenpiteellä myönnetään tukea Lahti Energialle Lahteen rakennettavaa kaasutuslaitosta varten. Kyseessä on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos. Laitoksen polttoainekapasiteetti on yhteensä 160 MW, josta sähköntuotannon osuus on 50 MW ja lämmöntuotannon 95 MW. Energiantuotannon kokonaismäärä on 900 GWh vuodessa. Sähköä tuotetaan noin 300 GWh ja kaukolämpöä noin 600 GWh vuodessa. Laitoksen on tarkoitus käyttää polttoaineena jätteestä saatavaa kiinteää kierrätyspolttoainetta (solid recovered fuel, SRF) noin 250 000 tonnia vuodessa. 2. Hankkeen kuvaus ja ympäristövaikutukset 7. Lahti Energia käyttää CFB-kaasutustekniikkaa tuottaakseen energiaa jätemateriaaleista. 1 Perinteiseen jätteistä energiaa tuottavaan laitokseen verrattuna kaasutuslaitoksessa voidaan tuottaa energiaa tehokkaammin, ja sen rakennussuhde on parempi. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköntuotannon osuus on suurempi kuin perinteisissä jätteistä energiaa tuottavissa laitoksissa. 8. Suomen viranomaiset ovat väittäneet, että hanke edustaa uutta teknologiaa, koska ennen tätä hanketta jätteiden kaasutusta ei ole toteutettu missään maassa samassa mittakaavassa. Kyseisen teknologian kaupallistamisella saataisiin tehokkaampi vaihtoehto jätteistä energiaa tuottaville laitoksille. 9. Laitoksen raaka-aineena on vuosittain noin 250 000 tonnia jätettä, joka koostuu enimmäkseen teollisuusjätteestä, mutta myös tavaranjakelussa syntyvästä kulutusjätteestä. 1 Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia siitä, että jätteen poltto energian hyödyntämiseksi on toiseksi viimeinen suositeltava vaihtoehto oikeudellisesti sitovassa jätehierarkiassa, joka määritellään jätteitä koskevan puitedirektiivin 2008/98/EY 4 artiklassa. 3
Lahti Energia maksaa tietyntyyppisestä jätteestä (SRF), jota se saa pääasiassa jätteidenkäsittely-yritys Kuusakoski Oy:ltä. Polttoaineen tyypillä ja tasalaatuisuudella on keskeinen merkitys prosessin onnistumiselle. Polttoaineen esikäsittelyssä muun muassa poistetaan metallit ja muut kaasutuksen kannalta haitalliset aineet. 10. Tuotettua kaasua käytetään energialähteenä, mutta prosessin käynnistämiseen tarvitaan maakaasua. Käytettävän maakaasun määrä on kuitenkin hyvin pieni, sillä laitos on toiminnassa suurimman osan vuotta, ja sen toiminnan käynnistykset ja pysäytykset liittyvät pääasiassa satunnaisiin tuotantokatkoihin. 11. Tavanomaisen toiminnan aikana ei käytetä perinteisiä polttoaineita. Osa raaka-aineesta on kuitenkin muuta kuin biomassaa. Yleensä 60 prosenttia jätteestä katsotaan olevan uusiutuvaa, mutta polttoaineen tyypistä johtuen uusiutuvan osuuden arvioidaan tässä tapauksessa olevan noin 70 prosenttia. Ulkopuolinen laboratorio tarkastaa polttoaineen uusiutuvan osuuden paikkansapitävyyden. 12. Jalostuksessa ja energiantuotannossa kierrätetty jäte (SRF) ohjataan ensin CFBkaasutusyksikköön, missä polttoaine reagoi hapen kanssa ja se lämmitetään 850 950 asteeseen, jolloin syntyy synteesikaasua. Tästä prosessista karkeat partikkelit ohjataan takaisin reaktoriin ja hienosyisemmät hiukkaset yhdessä synteesikaasun kanssa jäähdytysyksikköön. Tämän jälkeen kaasu kulkee usean suodatus- ja puhdistusprosessin läpi. Näiden prosessien aikana tuhka, palamaton hiili, kondensoituneet metallit ja kloori suodatetaan pois, ja lopputuloksena on puhdasta synteesikaasua. 13. Tämän jälkeen synteesikaasu poltetaan korkeassa lämpötilassa ja paineessa (540 astetta, 121 baaria), jolloin syntyy höyryä. Höyrystä saadaan kaukolämpöä, ja se muunnetaan turbiineilla ja generaattoreilla sähköksi. Perinteisiin jätteistä energiaa tuottaviin laitoksiin verrattuna tässä prosessissa on huomattavasti korkeampi energian muunnon hyötysuhde (jopa 87 88 %) ja rakennussuhde (0,53). 14. Uuteen ja aiemmin käyttämättömään tekniikkaan perustuva menetelmä ja siihen liittyvät prosessiriskit aiheuttavat kuitenkin suuremmat pääomakustannukset ja taloudelliset riskit. 15. Raaka-aineiden biohajoavan osan ansiosta uusi prosessi vähentää Lahti Energian tuottamia päästöjä. Tähän mennessä suurin osa energiasta on tuotettu hiilellä, ja uusi laitos kattaa osan kyseisestä aiemmasta tuotannosta. Arvioiden mukaan CO 2 -päästöt vähenevät 279 000 tonnia vuodessa nykytilanteeseen verrattuna. Hankkeen avulla vähennetään myös tarvetta sijoittaa jätettä kaatopaikoille tulevaisuudessa. 16. Hankkeella lisätään tietämystä tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä parannetaan kestävän kehityksen mukaista jätehuoltoa energiantuotannossa. Tällä esittelyhankkeella myös pienennetään muiden yritysten riskejä, jotka ottavat tämän uuden teknologian käyttöön tulevaisuudessa. 4
3. Oikeusperusta 17. Tukiohjelma perustuu Suomen valtionavustuslakiin (688/2001) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettuun valtioneuvoston asetukseen 1313/2007. 18. Direktiivissä 2009/28/EY 2 jäsenvaltiot velvoitetaan yhdessä tuottamaan 20 prosenttia kokonaisenergiasta uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2020 mennessä. Suomen osalta tavoite on 38 prosenttia. Vuonna 2010 uusiutuvan energian osuus oli Suomessa 33,1 prosenttia. Tällä investoinnilla katsotaan olevan ratkaiseva merkitys, kun Suomi pyrkii saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettamat uusiutuvan energian tavoitteet. 4. Tuensaaja 19. Tuensaaja on Lahti Energia, jonka toimipaikka on Lahdessa. 20. Yritys tuottaa lämpöä ja sähköä ja myy energiaa markkinoille. Yritys ei toimi jätehuoltoalalla vaan ostaa jätteistä peräisin olevan polttoaineen useilta jätehuoltoyrityksiltä. 5. Tuen myöntävä viranomainen 21. Tuki rahoitetaan Suomen valtion budjetista. Tuen myöntävä viranomainen on työ- ja elinkeinoministeriö. 6. Tuen muoto ja intensiteetti ja tukikelpoiset kustannukset 22. Toimenpiteeseen sisältyvän kansallisen tuen määrä on 14,725 miljoonaa euroa. Tuki maksetaan hankkeen edistyessä kolmessa erässä toteutuneiden kustannusten mukaan. 23. Ympäristötuen suuntaviivojen 189 ja 190 kohtaan sisältyvien tuen kasautumista koskevien sääntöjen mukaan kansallinen tuki voidaan yhdistää unionin rahoitukseen. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että erityyppisten tukien kasautuminen ei johda ympäristötuen suuntaviivojen mukaisen enimmäisintensiteetin ylittymiseen. Suomen viranomaiset ovat näin ollen sisällyttäneet 24 kohdassa mainitun tuen jäljempänä 6.1 jaksossa esitettyyn kustannuslaskelmaan. 24. Euroopan komissio on myöntänyt hankkeelle 8,7 miljoonan euron avustuksen kuudennen puiteohjelman puitteissa. Kuudes puiteohjelma on komission hallinnoima tutkimusta, teknologian kehittämistä ja esittelyä koskeva puiteohjelma, johon on yhdistetty EU:n tason toimet, joiden tavoitteena on rahoittaa ja edistää tutkimusta. Tuki on kohdennettu osittain investointikustannuksille, mutta myös hankkeen muille osille ( Lahti Streams Advanced integrated waste management and WtE demonstration ), jotka sisältävät myös tutkimuskustannuksia. Hankkeen tavoitteena oli suunnitella pitkälle kehitetty täydellinen 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta. 5
jätehuoltoketju, mukaan lukien jätteiden käsittely, materiaalien talteenotto, polttoaineen tuotanto, tuhkan käsittely ja jätteistä energiaa tuottava voimalaitos. Kaasutukseen ja samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin kuin kansallinen tuki osoitettu osuus oli 6,8 miljoonaa euroa. Näin ollen tuen kokonaismäärä on 21,525 miljoonaa euroa. Komission myöntämä rahoitus ei ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja tämä päätös koskee ainoastaan kansallista tukea. 25. Hankkeen alkuperäinen kokonaisbudjetti oli 152 miljoonaa euroa. 6.1. Tukikelpoisten kustannusten laskeminen 26. Suomen viranomaiset ilmoittivat toimenpiteestä ympäristötuen suuntaviivojen 3.1.6.1 jakson (Investointituki) mukaisesti. Ympäristötuen suuntaviivojen 81 kohdan b alakohdan ja 106 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat lisäkustannukset, joilla ympäristönsuojelun taso saadaan paremmaksi kuin tavanomaisessa laitoksessa, joka tuottaa saman tuotoksen matalammalla ympäristönsuojelun tasolla (ns. vaihtoehtoinen tilanne). 27. Vaihtoehtoinen tilanne perustuu Lahti Energian nykyiseen voimalaitokseen. Nykyisellä hiilivoimalalla on vielä käyttöikää, ja ilman tukea yritys jatkaisi sen käyttöä. Lisäksi se olisi investoinut kahteen pienempään maakaasuvoimalaan vastatakseen kaukolämmön kasvavaan kysyntään. Tuki-intensiteetti on laskettu ympäristötuen suuntaviivojen 80-84 kohdan mukaisesti. Tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyy 70 prosenttia investointikustannuksista (jätteiden biohajoava osa), joista on vähennetty ensimmäisten viiden toimintavuoden aikana saadut nettotuotot. Investointikustannuksista on vähennetty myös kahteen maakaasua käyttävään lämpövoimalaan tehtävien vertailuinvestointien lisäkustannukset. Vertailuskenaarioissa käytetään polttoaineina hiiltä ja maakaasua. Koska jäte on halvempaa kuin polttoaineet, yritys voi saavuttaa toimintakustannuksissa säästöjä vertailuskenaarioon verrattuna. Suomella ei ole uusiutuvien energialähteiden käyttövelvollisuutta koskevia ohjelmia, jätteen käyttöä polttoaineena koskevia syöttötariffeja eikä muita vastaavia toimintatukiohjelmia, joista energiayritys voisi saada lisätuottoja. Energian myynnistä saatavat tuotot ovat tämän vuoksi samat kuin vaihtoehtoisessa tilanteessa. Tukikelpoiset kustannukset ovat 46 171 027 euroa. Myönnetyn kansallisen tuen intensiteetti on näin ollen 31,89 prosenttia ilman diskonttausta (jos diskonttokorko on 5 prosenttia, tuki-intensiteetti laskee 28 prosenttiin). Laskelma esitetään taulukossa 1. 6
Investointi kaasutuslaitokseen Vaihtoehtoinen hanke Investointikustannukset 106 400 000 10 000 000 Kustannukset viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana 72 750 000 122 978 973 Tuotot viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana Tukikelpoiset kustannukset 46 171 027 Tuen määrä 14 725 000 Tuki-intensiteetti 31,89 % Taulukko 1: Tuki-intensiteetin laskenta (kansallinen tuki) 28. Lahti Energialle myönnetty tuki (mukaan lukien Euroopan komission myöntämä tuki) on yhteensä 21,525 miljoonaa euroa. Tuki-intensiteetti on 46,62 prosenttia ilman diskonttausta (jos diskonttokorko on 5 prosenttia, tuki-intensiteetti laskee 41 prosenttiin). Laskelma esitetään taulukossa 2. Investointi kaasutuslaitokseen Vaihtoehtoinen hanke Investointikustannukset 106 400 000 10 000 000 Kustannukset viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana 72 750 000 122 978 973 Tuotot viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana Tukikelpoiset kustannukset 46 171 027 Tuen määrä 21 525 000 Tuki-intensiteetti 46,62 % Taulukko 2: Tuki-intensiteetin laskenta (kaikki tuet yhteensä) 29. Suomen viranomaiset ovat toimittaneet useita herkkyysanalyysejä erilaisista huonoista skenaarioista ja niiden vaikutuksista tuki-intensiteettiin. Toimitettujen laskelmien mukaan parametrien muuttamisella on vain vähäinen vaikutus tuki-intensiteettiin. Tukiintensiteetti ei ylitä 60:tä prosenttia tukikelpoisista kustannuksista yhdessäkään huonossa skenaariossa. 6.2. Taloudelliset näkökohdat 30. Suomen viranomaisten mukaan investoinnin sisäinen korkokanta on [ ] prosenttia ilman tukea ja [ ] prosenttia tuen kanssa. Myös tuen kanssa sisäistä korkokantaa voidaan pitää alhaisena kyseisellä teollisuuden alalla, erityisesti kun otetaan huomioon uuteen teknologiaan liittyvät riskit. Loput investoinnista rahoitetaan Lahti Energian omilla varoilla ja liikepankeilta saatavilla lainoilla (noin 50 prosenttia investointikustannuksista). 7
7. Budjetti 31. Hankkeen kokonaisbudjetti on arviolta 152 miljoonaa euroa. Noin [ ] miljoonaa euroa liittyy voimalaitoksen kustannuksiin, [ ] miljoonaa euroa polttoaineen käsittelyyn ja varastointiin ja [ ] miljoonaa euroa yhdyskuntatekniikkaan. Suomen viranomaiset päättivät kohdentaa tuen uutta teknologiaa sisältävälle investoinnin osalle, joka on arviolta 77,5 miljoonaa euroa. Tämä investoinnin osa muodostuu seuraavista: - rakennukset 4 miljoonaa euroa, - koneet ja laitteet 49,5 miljoonaa euroa, - muut kustannukset (suunnittelu ja asennustyöt) 24 miljoonaa euroa. 32. Hankkeelle on jo myönnetty 14,725 miljoonaa euroa, mikä on 19 prosenttia uuden teknologian investointikustannuksista (77,5 miljoonaa euroa). Tukiohjelman puitteissa on jo maksettu 11,78 miljoonaa euroa. 33. Tuen ensimmäinen erä (40 prosenttia myönnetystä tuesta) maksettiin 13. toukokuuta 2011. 34. Toinen erä (40 prosenttia myönnetystä tuesta) maksettiin 4. marraskuuta 2011. IV. TOIMENPITEEN ARVIOINTI 8. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki 35. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan valtiontukea on jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 36. Ilmoitetun toimenpiteen mukaista tukea myönnetään valtion talousarviosta, ja siitä hyötyy vain yksi yritys. Tuensaaja saa tuesta etua suhteessa kilpailijoihinsa, koska tuki vapauttaa sen osasta investointikustannuksia, jotka olisi muutoin pitänyt maksaa. Tämän vuoksi toimenpide voi vääristää kilpailua aloilla, joilla tuensaaja toimii (eli sähkön- ja lämmöntuotanto). Sähköntuotannossa tuensaaja osallistuu todennäköisesti rajat ylittävään kauppaan EU:ssa. Tästä seuraa, että tuki todennäköisesti vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 37. Komissio päättelee tämän vuoksi, että ilmoitettu tukitoimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. 8
38. Komissio pitää valitettavana sitä, että Suomen viranomaiset eivät ole noudattaneet SEUTsopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrättyä täytäntöönpanokieltoa. Kyseisen kohdan mukaisesti komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Lisäksi jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ennakkoon komissiolle hyväksytystä tukiohjelmasta tai tapauskohtaisesti myönnetyistä yksittäisistä investointitai toimintatuista muun muassa silloin, kun ne ylittävät 7,5 miljoonaa euroa yritystä kohden (vaikka tuki sisältyisikin hyväksyttyyn tukiohjelmaan). 9. Valtiontuen soveltuvuus sisämarkkinoille 39. Toimenpide arvioidaan ympäristötuen suuntaviivojen 3.1.6 jakson mukaisesti, koska tuensaaja käyttää SRF-polttoainetta, josta 70 prosenttia on biohajoavaa. Lisäksi sovelletaan suuntaviivojen 5.2 jakson määräyksiä, koska tuki ylittää 7,5 miljoonan euron kynnysarvon (ks. ympäristötuen suuntaviivojen 160 kohdan b alakohdan i alakohta). 40. Biomassan osuus raaka-aineista vastaa ympäristötuen suuntaviivojen 70 kohdan 6 alakohdassa esitettyä määritelmää, jonka mukaan biomassalla tarkoitetaan maataloudesta (mukaan lukien kasvi- ja eläinaineet), metsätaloudesta ja niihin liittyvästä teollisuudesta peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja jätetuotteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa. 41. Komissio toteaa, että tukea myönnetään ainoastaan energian tuotantoon, jossa käytetään polttoaineena uusiutuvia energialähteitä. Tuki soveltuu lisäksi sisämarkkinoille ympäristötuen suuntaviivojen 101 kohdan mukaisesti, koska voimassa ei ole pakottavia unionin eikä kansallisen tason normeja, joilla säänneltäisiin uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuutta yksittäisten yritysten tasolla. 42. Komissio toteaa myös, että tukikelpoiset kustannukset ja tuki-intensiteetti on laskettu ympäristötuen suuntaviivojen 105 ja 106 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti, eikä tuki-intensiteetti ylitä 102 kohdassa määrättyä 60 prosentin enimmäisintensiteettiä. 43. Näin ollen komissio katsoo, että tuki soveltuu sisämarkkinoille ympäristötuen suuntaviivojen 3.1.6.1 jakson mukaisesti. Ilmoitetusta toimenpiteestä on kuitenkin laadittava ympäristötuen suuntaviivojen 160 kohdan b alakohdan i alakohdan määräysten mukaisesti suuntaviivojen 5.2 jakson mukainen yksityiskohtainen arviointi. 9
9.1. Tuen myönteiset vaikutukset 9.1.1. Markkinahäiriön olemassaolo 44. Fossiilisten polttoaineiden poltto edellyttää ulkoisvaikutuksia, joita ei ole otettu huomioon niiden hinnassa verrattuna uusiutuviin energialähteisiin, kuten biomassaan. Tämän markkinahäiriön tunnustaminen on linjassa ympäristötuen suuntaviivojen kanssa, koska niissä tiettyjä valtiontukia pidetään perusteltuina, jos erityiset ehdot täyttyvät. Hankkeessa keskitytään lähinnä ympäristönsuojeluun päästöjä vähentämällä. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää kaupallisesti uutta teknologiaa, johon liittyy suurempia teknisiä ja taloudellisia riskejä kuin perinteiseen teknologiaan. 45. Polttoaineen biohajoavan osuuden arvioidaan olevan vähintään 70 prosenttia. Koska voimalaitos on jo tuotannossa, biohajoava osuus on pystytty todentamaan. Tällä hetkellä se on keskimäärin noin 71 prosenttia. Ulkopuolinen laboratorio (kolmas osapuoli) arvioi polttoaineen uusiutuvan energialähteen osuuden kuukausittain. Näytteitä otetaan päivittäin kuljettimesta, jolla polttoaine siirretään siilosta kaasuttimeen. Päivittäin otetut näytteet lähetetään kerran kuukaudessa ulkopuoliseen laboratorioon, joka antaa Lahti Energialle niin ikään kuukausittain määritysselosteen. Tämä ulkopuolinen laboratorio todentaa biohajoavan osuuden. 46. Alkuperäiset CO 2 -päästöt olivat vuosittain 791 268 tonnia. Investoinnin jälkeen CO 2 - päästöt ovat vuosittain noin 511 831 tonnia. Näin ollen CO 2 -päästöt ovat vähentyneet vuositasolla noin 279 000 tonnia. Toinen tapa laskea päästöjen vähentyminen on määrittää korvatun polttoaineen päästöt (ks. taulukko 3). CO 2 -kerroin Polttoaine (MWh) CO 2 -päästöt Hiili 0,334 677 000 226 118 t Maakaasu 0,2 268 000 53 600 t Yhteensä 279 718 t Taulukko 3: Laskelma CO 2-päästöjen vähentymisestä 47. Muiden päästöjen vähennykset ovat pienempiä, ja arviot esitetään taulukossa 4. Nykytilanne Investoinnin jälkeen Vähennys NO x 1 995 1 370 625 t SO 2 2 168 1 794 374 t Hiukkaset 51 51 0 t Taulukko 4: Muiden pilaavien aineiden päästöt 10
48. Investoinnin jälkeen vanhaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta käytetään alennetulla kuormituksella. Vanha laitos käynnistetään vain siinä tapauksessa, että uuden laitoksen tuotannolla ei pystytä vastaamaan lämpöenergian kysyntään. Näin voi käydä erityisesti talvella. 49. Jätteiden kaasutus tässä mittakaavassa on täysin uutta tekniikkaa, ja Lahti Energian laitos on esittelylaitos koko maailmalle. Kaasujen puhdistaminen on tärkein uusi tekninen ratkaisu. 50. Riskit liittyvät uuteen konseptiin ja hankkeessa käytettäviin teknisiin ratkaisuihin. Koska käytettävä polttoaine on jätettä, sen laatu vaihtelee. Tämä on erittäin yleinen ongelma jätteistä energiaa tuottavissa laitoksissa. Polttoaineen laadun vaihtelu voi johtaa epävakaaseen palamiseen kaasupolttimessa. Lisäksi kaasun jäähdytysyksikköön voi kertyä haitallisia aineita, koska polttoaineesta muodostuu muun muassa tervaa ja tuhkaa. Tämä voi heikentää kaasun jäähdytysyksikön sekä suodatuslaitteiston käyttökelpoisuutta. 51. Tuhkan suodattamisessa käytettävistä prosesseista ei ole pitkän aikavälin kokemuksia, vaan ainoastaan 1 2 viikon mittaisia koejaksoja. Tämän vuoksi pitkäaikaisessa käytössä prosessin toimintahäiriöihin liittyy paljon epävarmuutta, mikä voi edellyttää lisäinvestointeja ja käsittelyprosessin seisonta-aikaa. 52. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että ilmoitettu toimenpide on ympäristötuen suuntaviivojen 167 kohdan mukainen. 9.1.2. Tarkoituksenmukainen väline 53. Komissio harkitsee, onko valtiontuki tarkoituksenmukainen väline ympäristönsuojelutavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon mahdolliset kilpailua vähemmän vääristävät välineet, joilla voidaan saavuttaa sama tulos. 54. Käytettävissä olevien tietojen mukaan vaikuttaa siltä, että saatavilla ei ollut vaihtoehtoista hanketta, jolla olisi samat myönteiset vaikutukset ympäristönsuojelun ja uusien teknologiainnovaatioiden kaupallistamisen näkökulmasta. 55. Tämän vuoksi komissio päättelee, että ilmoitettu toimenpide on tarkoituksenmukainen väline ympäristöhyödyn saavuttamiseksi. 9.1.3. Tuen kannustava vaikutus ja välttämättömyys 56. Tutkittaessa sitä, onko tuki rajattu välttämättömään, komissio arvioi näytön perusteella, että tuki ei ylitä odotettavissa olevaa kannattavuuden alenemista, mukaan lukien tavanomainen tuotto ajanjaksolla, jonka aikana investoinnista tehdään täydet poistot. 11
57. Komissio toteaa tässä yhteydessä, että vuotuinen talousarvio rajoittaa hankkeelle myönnettävän tuen enimmäismäärää. Suomen viranomaisten toteuttamien menettelyjen perusteella tarvittava tuki on noin 20 prosenttia investointikustannuksista, jotka sisältävät uutta teknologiaa. Myös komission myöntämä tuki otettiin huomioon päätettäessä tarvittavan kansallisen tuen määrästä. Talousarviorajoitteiden vuoksi kuitenkin päätettiin, että tuen määrä voi olla enintään 15 miljoonaa euroa, ja tästä syystä kansallisen tuen intensiteetiksi määritettiin 19 prosenttia investointikustannuksista. 58. Hankkeen suuruuden vuoksi sovellettiin muitakin menettelyä koskevia kansallisia vaatimuksia. Yli 3 miljoonaa euroa investointitukea sisältäviä tukipäätöksiä tehtäessä on valtioneuvoston asetuksen mukaan saatava hyväksyntä yritysten investointitukia käsittelevältä neuvottelukunnalta. Lisäksi arvoltaan yli 5 miljoonan euron investointitukipäätöksissä hallituksen ministereistä koostuvan raha-asiainvaliokunnan on tuettava asiaan liittyviä päätöksiä. 59. Komissio katsoo, että investointihanketta ei olisi toteutettu ilman tukea. Käytettävissä olevien tietojen mukaan ilman tukea laitoksen takaisinmaksuaika olisi noin [ ] vuotta ja sisäinen korkokanta [ ] prosenttia. Ehdotetun tuen kanssa takaisinmaksuaika on [ ] vuotta ja sisäinen korkokanta [ ] prosenttia. Tuesta huolimatta takaisinmaksuaikaa voidaan edelleen pitää varsin pitkänä ja sisäistä korkokantaa hyvin alhaisena. 60. Lahti Energia ei saa kaasutusteknologian käytöstä merkittäviä tuotantoetuja. Yritys hyötyy biomassapolttoaineen käytöstä, koska päästökauppajärjestelmässä sen ei tarvitse maksaa polttoaineen biomassaosuudesta. Polttoainekustannuksiin liittyvät hyödyt on kuitenkin jo otettu huomioon laskettaessa tukikelpoisia kustannuksia. 61. Hankkeeseen liittyy paljon teknologiariskejä, joita käsiteltiin jo aiemmissa jaksoissa. Hankkeen suurin taloudellinen riski liittyy koneiden, laitteiden ja prosessien käyttökelpoisuuteen. Seisonta-ajat ja odotettua pienempi kuormitus tai tuotanto pienentävät kassavirtaa ja alentavat investoinnin kannattavuutta. Muita taloudellisia riskejä ovat sähkön hinta tulevaisuudessa sekä mahdolliset muutokset polttoaineena käytettävän jätteen hinnassa, mukaan lukien verotuksen muuttuminen. 62. Näistä syistä komissio päättelee, että ilmoitettu toimenpide on tarpeen ympäristönsuojelutavoitteen saavuttamiseksi tässä tapauksessa. 9.1.4. Tuen oikeasuhteisuus 63. Määrittääkseen tuen oikeasuhteisuuden komissio analysoi ensin tukikelpoisia ylimääräisiä investointikustannuksia, jotka ovat tarpeen unionin normeja korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi. Tukikelpoisia kustannuksia laskettaessa ylimääräisistä investointikustannuksista on vähennettävä kaikki ylimääräiseen ympäristönsuojeluinvestointiin liittyvät toiminnan tuotot ja kustannussäästöt investoinnin pitoajan viiden ensimmäisen vuoden ajalta (ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 80 82 kohdan mukaisesti). 12
64. Seuraavassa vaiheessa ympäristötuen suuntaviivojen 80 82 kohdan mukaisesti laskettua tuen määrää on arvioitava uudestaan sen tarkkuuden osalta, kuten suuntaviivojen 174 kohdan mukaisessa yksityiskohtaisessa arvioinnissa edellytetään. Komissio arvioi erityisesti, onko - tukikelpoiset kustannukset laskettu tarkasti, - valintamenettely ollut syrjimätön, läpinäkyvä ja avoin, - tuen määrä rajattu välttämättömään. 65. Tuki-intensiteetti on laskettu ympäristötuen suuntaviivojen 80 84 kohdan mukaisesti. Tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyy 70 prosenttia investointikustannuksista (jätteiden biohajoava osa), joista on vähennetty ensimmäisten viiden toimintavuoden aikana saadut nettotuotot. 66. Komissio toteaa myös, että Suomen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan kyseessä olevan tuen myöntämisessä sovellettu valintamenettely oli avoin ja syrjimätön. 67. Suomi on niin ikään päättänyt rajoittaa tuki-intensiteetin 31,89 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, vaikka yritys olisi oikeutettu 60 prosentin tuki-intensiteettiin. Ehdotetun tuen jälkeenkin sisäisellä korkokannalla laskettu kannattavuus on hyvin alhainen eli vain 5,8 prosenttia. 68. Tämän vuoksi komissio katsoo olevan näyttöä siitä, että hanketta ei olisi toteutettu ilman ilmoitettua tukea. Komission näkemyksen mukaan tuki on oikeassa suhteessa tavoitteisiin, kun tarkastellaan hankkeeseen liittyviä riskejä, suuria kokonaiskustannuksia ja suhteellisen alhaista tuki-intensiteettiä. 9.2. Kilpailun ja kaupan potentiaalinen vääristyminen 9.2.1. Dynaamiset kannustimet / investointien syrjäyttäminen 69. Tässä tapauksessa kaasutus perustuu uuteen teknologiaan, eikä yritys todennäköisesti syrjäytä muita teknologioita alalta. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että tukiohjelma, jonka puitteissa asianomainen tuki myönnettiin, oli avoin kaikille teknologioille. Kilpailevat innovaatiot olisivat voineet saada vastaavaa tukea. Yritys valitsi käytettävän teknologian tekemänsä markkinalähtöisen kokonaisarvion perusteella. Komissio toteaa lisäksi, että tuki kattaa vain pienen osan hankkeen pääomakustannuksista, ja pääosa rahoituksesta hankitaan yksityisistä lähteistä. 70. Komissio katsoo, että vaikka hanke keskittyy vain tiettyyn teknologiaan, tämä ei sulje pois muun kaasutusteknologian kehittämistä eikä muita uusiutuvia energialähteitä. 13
9.2.2 Tehottomien yritysten toiminnan jatkuminen 71. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan Lahti Energia on tehokkaasti toimiva yritys, ja sen taloudellinen tilanne on hyvä. Lisäksi komissio toteaa, että suurin osa hankkeesta rahoitetaan Lahti Energian omasta talousarviosta ja markkinaehtoisilla lainoilla. 72. Komissio katsoo, että Lahti Energialle myönnetyllä valtiontuella ei ole tarkoitus jatkaa tehottoman yrityksen toimintaa. 9.2.3 Markkinavoima / kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta Vaikutukset sähkömarkkinoihin 73. Lahti Energia on osa Nord Poolia, joka on Pohjoismaiden sähköpörssi. Yrityksen osuus markkinoiden sähköntuotannosta on alle prosentin, joten investointi ei vaikuta sähkömarkkinoihin. Investointi ei lisää merkittävästi sähkön tuotantokapasiteettia, koska sillä korvataan olemassa olevaa kapasiteettia. Vaikutukset lämpömarkkinoihin 74. Kaukolämmön markkinadynamiikka poikkeaa suuresti esimerkiksi sähkömarkkinoista. Kilpailu on epätäydellistä, ja yksi toimija on usein lähes monopoliasemassa oleva markkinajohtaja. Tämä johtuu siitä, että jos alueella on kaukolämpöverkko, se on kotitalouksien halvin lämmitystapa sekä kustannustehokkain tapa tuottaa lämpöä. Lahti Energian kaltaisten kaukolämpöä tuottavien yritysten kilpailijoita ovat jossain määrin pienemmät lämmöntuottajat tai talokohtaiset lämmitysjärjestelmät (lämpöpumput, pienet lämmityskattilat, sähkölämmitys jne.). Useimmissa tapauksissa on kustannustehokkainta tuottaa energia keskitetysti talokohtaisten lämmityslaitteiden sijaan. Lopputulos on mahdollisimman hyvä erityisesti silloin, kun energiaa tuotetaan keskitetysti uusiutuvista energialähteistä. 75. Lahti Energialla on noin 47 prosentin osuus kaukolämpömarkkinoista yrityksen kaukolämpöverkon alueella. Alueella on noin 27 000 lämmitettävää kiinteistöä. Näissä kiinteistöissä voidaan käyttää kaukolämpöä, talokohtaisia öljy- tai biomassakattiloita tai sähkölämmitystä. Kaasutuslaitokseen tehdyllä uudella investoinnilla yrityksen palvelut kattavat hieman aiempaa suuremman alueen, johon kuuluu pääasiassa uusia rakenteilla olevia asuinalueita, jotka luovat uutta kysyntää lämmitykselle. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella investoinnilla kuitenkin pääosin korvataan olemassa olevaa kapasiteettia, ja tuki kattaa ainoastaan osan ympäristönsuojeluun liittyvistä lisäkustannuksista. Tämän perusteella komissio katsoo, että markkinavoima ei lisäänny merkittävästi. Investoinnin tärkein vaikutus on se, että aiemmin enimmäkseen fossiilisiin energialähteisiin perustunut lämpö voidaan tulevaisuudessa tuottaa paljon ympäristöystävällisemmin erityisesti CO 2 -päästöjen osalta. 14
Vaikutukset jätehuoltomarkkinoihin 76. Lahti Energia ei toimi jätehuoltomarkkinoilla. Se ostaa tarvittavat 250 000 tonnia SRFjätettä vuosittain markkinoilta. Vain osa jätteestä soveltuu kiinteän kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi. Rajoitettu määrä yrityksiä pystyy toimittamaan Lahti Energialle sen tarvitsemaa oikeantyyppistä jätettä. Kuusakoski Oy on tärkein kumppani, mutta Lahti Energia hankkii polttoaineen raaka-aineeksi jätettä useilta muiltakin jäteyrityksiltä. Tällä hetkellä SRF:n osuus Suomen kaikista jätteistä on kuitenkin pieni. Lahti Energian uuden kaasutuslaitoksen ansiosta kiinteän kierrätyspolttoaineen tuotanto ja tarjonta ovat kuitenkin kasvussa. Tämä lisää jätehuollon materiaali- ja kokonaistehokkuutta. Kiinteän kierrätyspolttoaineen tuotanto lisää materiaalien kierrätystä ja samalla muun muassa metallien erottamista jätteistä. Lisäksi muutkin kierrätysmateriaalit erotetaan jätteistä tehokkaammin. Tämä kaikki hyödyttää jätehuoltoyrityksiä, koska Lahti Energia maksaa käyttämästään kiinteästä kierrätyspolttoaineesta. Jätteistä energiaa tuottavat laitokset perivät yleensä maksun vastaanottamistaan jätteistä. Lahti Energia maksaa jätteestä sen vuoksi, että kaasutusprosessi poikkeaa jätteistä energiaa tuottavissa laitoksissa käytettävästä perinteisestä teknologiasta polttoaineen laatuvaatimusten osalta. Lahti Energian on varmistettava, että kaikki polttoaine täyttää nämä tiukemmat vaatimukset. 77. Suomessa on hyvin vähän jätteistä energiaa tuottavia laitoksia, jotka käyttävät ainoastaan kierrätyspolttoaineita (recycled fuel, REF). Jotkin rinnakkaispolttolaitokset käyttävät vähän kierrätyspolttoaineita, mutta ne eivät yleensä kilpaile samoista raaka-aineista. Lahden alueella Lahti Energia on ainoa yritys, joka käyttää paljon jätteitä polttoaineena. Korkeiden kuljetuskustannusten takia jätteitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. 78. Edellä esitetyn perusteella uusi investointi ei vääristä kilpailua jätehuollon alalla. Se pikemminkin tekee jätehuollosta tehokkaampaa ja taloudellisempaa jätehuoltoyrityksille, koska ne saavat lisätuloja tehokkaammin kierrätetyistä jätteistä. 79. Edellä mainituista syistä komissio katsoo, että tarkasteltava hanke ei todennäköisesti vaikuta tuensaajan markkinavoimaan. 9.2.4 Kauppaan ja yritysten sijoittautumiseen kohdistuvat vaikutukset 80. Kuten edellä todetaan, hyväksytyn tukiohjelman valintaprosessi toteutettiin syrjimättömästi, läpinäkyvästi ja avoimesti. Tukiohjelma on avoin kaikille yrityksille ja hankkeille, jotka täyttävät valtioneuvoston asetuksessa 1313/2007 säädetyt vaatimukset. 81. Lisäksi polttoaine on jätettä, eikä alueen jätteille olisi parempaa hyödyntämispaikkaa. Jätteiden kuljetus on kallista, ja loppukäytön olisi tapahduttava mahdollisimman lähellä jätteiden alkuperäpaikkaa eli tässä tapauksessa Lahden alueella. Tuensaaja on valinnut Lahden alueella laitokselle sopivimman sijoituspaikan markkinapohjaisilla perusteilla. Valitun paikan etuja ovat muun muassa suotuisa infrastruktuuri (kuten logistiikka ja kaukolämpöverkko) ja etäisyys kaupungin keskustasta. 82. Näistä syistä komissio päättelee, että ilmoitetulla toimenpiteellä on vähäiset kielteiset vaikutukset kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 15
9.3. Tuen kasautuminen 83. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että yritykselle ei myönnetä kansallisen investointituen ja komission tuen (kuudes puiteohjelma) lisäksi muuta julkista tukea. Näiden tukien kasautuminen on otettu huomioon laskettaessa tuki-intensiteettiä. Näiden laskelmien mukaan tuki-intensiteetti ei ylitä ympäristötuen suuntaviivojen 3.1.6.1 jaksossa vahvistettua enimmäismäärää, joka on 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. 84. Suomessa ei ole tällä hetkellä käytössä muita ohjelmia, kuten syöttötariffeja, uusiutuvan energian velvoitteita tai todistuksia eikä muita vastaavia toimintatukiohjelmia, joita sovelletaan jätteistä tuotettavaan energiaan. Tuensaajalle ei näin ollen myönnetä edellä esitettyjen tukien lisäksi muuta julkista tai yksittäistä tukea. 9.4. Tasapainottaminen 85. Investointi ei olisi ollut tarpeeksi kannattava ilman valtiontukea, ja yritys olisi voinut jatkaa vanhan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen käyttöä useita vuosia. Näin ollen sen ei ollut pakko investoida uuteen tuotantoyksikköön. Hanke ei ole tuen kanssakaan erityisen kannattava. Tämä johtuu myös alkuperäisiä arvioita suuremmista investointikustannuksista. 86. Komissio on Suomen viranomaisten kanssa yhtä mieltä siitä, että mikäli tuen määrää pienennetään, yritys ei toteuta hanketta. Tätä näkemystä voidaan perustella hankkeen kokonaiskustannuksilla ja Suomen viranomaisten toimittamilla kannattavuuslaskelmilla, joiden mukaan hanke ei ole toteuttamiskelpoinen ilman tukea. 87. Tukea saava toimenpide näyttää parantavan selvästi ympäristönsuojelun tasoa ja on sen vuoksi Euroopan unionin yhteisen edun tavoitteen mukainen. Valtiontuki on asianmukainen ja välttämätön väline ympäristönsuojelun tason parantamisessa, koska ilman tukea investointia ei toteutettaisi. Valtiontuen määrä kattaa vain osan investoinneista, joita ympäristönsuojelun tason parantaminen edellyttää. Näin ollen valtiontuki ei vaikuta kauppaan eikä kilpailuun Euroopan unionin yhteisen edun vastaisella tavalla. 88. Investoinnit ympäristöystävällisempään teknologiaan ja innovaatioihin, joiden avulla voidaan ylittää voimassa olevat standardit, ovat selkeästi komission tavoitteiden mukaista toimintaa. Tuetun hankkeen ei arvioida vääristävän merkittävästi kilpailua, ja tuella on kannustava vaikutus. Tuki täyttää myös oikeasuhteisuuden muodolliset vaatimukset. Tukiintensiteetti (31,89 %) on alhaisempi kuin sallittu enimmäisintensiteetti, joka on 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Edellä esitetyn oikeasuhteisuutta koskevan arvion mukaisesti komissio toteaa, että ehdotettu tuen määrä on tässä tapauksessa hyväksyttävä, kun otetaan huomioon hankkeeseen liittyvät riskit ja tuen vaikutus markkinoihin. 89. Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että tukitoimenpiteen myönteiset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan suuremmat kuin kilpailuun ja kauppaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset. 16
V. PÄÄTELMÄ Komissio on päättänyt katsoa, että toimenpide soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, eikä se vastusta tukea. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksiantamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä internetosoitteessa http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/index.cfm. Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition State Aid Greffe 1 Place Madou / Madouplein 1 MADO 12/59 1210 Brussels Belgia Faksi: (+32-2) 296 12 42 Kunnioittavasti, Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Varapuheenjohtaja 17