TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 2 12.6.2014 ESITYS EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITTEEN MUKAISEKSI KESKISEN ITÄMEREN (CENTRAL BALTIC) RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMAKSI KAUDELLE 2014-2020 1. Lainsäädännöllinen perusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ( Yleisasetus ) 89 artiklan mukaan rakennerahastot (EAKR, ESR, Koheesiorahasto) osallistuvat unionin sellaisten toimien kehittämiseen ja toteuttamiseen, joilla lujitetaan sen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti. Rahastoista tuettavilla toimilla edistetään myös älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian toteuttamista. Tämän tehtävän täyttämiseksi pyritään seuraaviin tavoitteisiin: a) Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite, jota toteutetaan jäsenvaltioissa ja alueilla ja jota tuetaan kaikista rahastoista; ja b) Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) -tavoite, jota tuetaan EAKR:stä. Yleisasetuksen 92 artiklan mukaan EAY-tavoitteen määrärahat ovat 2,75 % rahastojen kokonaismäärärahoista kaudella 2014 2020, eli 8,9 mrd euroa (v. 2011 hinnoissa) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 ( EAY-asetus ) 2 artiklan mukaan EAYtavoitteen perusteella tuetaan seuraavia osa-alueita: 1) rajat ylittävä yhteistyö (6,6 mrd euroa) 2) valtioiden välinen yhteistyö (1,8 mrd euroa) 3) alueiden välinen yhteistyö koko EU:n puitteissa (0,5 mrd euroa) Rajat ylittävällä yhteistyöllä edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä kahden tai useamman jäsenvaltion maa- ja meriraja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden sellaisen unionin ulkorajoihin rajoittuvan kolmannen maan, joka ei kuulu unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tukea saavien ohjelmien piiriin, toisiinsa rajoittuvien rajaseutualueiden välillä. Komissio on kesäkuussa 2014 antamallaan täytäntöönpanoasetuksella vahvistanut luettelon tukea saavista, yhteistyöohjelmittain eritellyistä rajat ylittävistä alueista. Suomi on mukana samoissa rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa kuin edellisellä kaudella: Pohjoinen, Botnia-Atlantica ja Keskinen Itämeri (Central Baltic). Kahden viimeksi mainitun ohjelma-aluetta tarkistettiin hieman. Komissio ilmoitti kesällä 2013 kullekin jäsenvaltiolle sen osuuden rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä koskevan EAKR-rahoituksen kokonaismäärästä. Suomen osuus on 161,3 milj. euroa (nykyhinnoissa). HALKE päätti 29.10.2013 Suomen osuuden jakamisesta ohjelmittain. Komissio on kesäkuussa 2014 antamallaan täytäntöönpanoasetuksella vahvistanut kunkin ohjelman yhteenlasketun EAKR-rahoituksen. Ohjelmien toteuttamisessa ei sovelleta maakohtaisia kiintiöitä. EAY-asetus sisältää edellä mainittujen asioiden lisäksi säädöksiä mm. EAY-ohjelmien temaattisesta keskittämisestä, sisällöstä, seurannasta, arvioinnista, hallinnoinnista ja valvonnasta. Ellei EAY-asetuksesta siitä erikseen säädetä, sovelletaan yleisasetusta sekä EAKR-asetuksen yhteisiä säännöksiä. EAY-asetuksen 6 artiklan mukaan temaattista keskittämistä sovelletaan EAY-ohjelmissa siten, että vähintään 80 % EAKR:stä kullekin rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä koskevalle ohjelmalle annettavis-
ta tuista keskitetään enintään neljään yleisasetuksen 9(1) artiklassa esitettyyn [yhteentoista] temaattiseen tavoitteeseen. Yleisasetuksen 26(4) artiklan mukaan EAY-ohjelmat on toimitettava komissiolle viimeistään 22.9.2014. Ohjelma toimitetaan sähköisesti SFC-järjestelmään. Ohjelman toimittaa ao. yhteinen hallintoviranomainen ohjelmaan osallistuvien maiden puolesta. Ennen ohjelman toimittamista komissiolle on osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden vahvistettava kirjallisesti hyväksyvänsä ohjelman sisällön (EAY-asetuksen 8(9) artikla). Vahvistukset liitetään komissiolle toimitettavaan ohjelmaan. Valtioneuvoston ohjesäännön 3 :n 10 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan mm. esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 36 :n mukaan työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Euroopan unionin lainsäädännön mukaan jäsenvaltioille kuuluvista ohjelmien valmisteluun, hallinnointiin ja valvontaan liittyvistä tehtävistä. EAY-ohjelmien kansallisena vastuuviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa ohjelman sisällön sen jälkeen kun asia on käsitelty ja ratkaistu valtioneuvostossa. 2. Ohjelman valmistelu EAY-ohjelmat valmistellaan ohjelmakohtaisesti, yhteistyössä ohjelmiin osallistuvien maiden/alueiden kesken. Suomen kansallisena vastuuviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö (alueosasto) osallistuu kaikkien niiden ohjelmien valmisteluun, joihin Suomi osallistuu. Ohjelmasta riippuen yhteisten valmisteluryhmien työhön osallistuvat myös muut ministeriöt ja/tai alueet (maakunnan liitot). Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa ja yhteen sovittaa EAY-ohjelmien valmistelua Suomessa sekä vastaa yhteydenpidosta naapurimaiden vastuuviranomaisiin. Muut ministeriöt osallistuvat ohjelmien valmisteluun ja käsittelyyn oman hallinnonalansa osalta. Tämä tapahtuu pääasiassa TEM:n asettamassa EAY-yhteysverkossa ja ohjelmakohtaisissa kansallisissa työryhmissä. Vuoden 2012 alussa TEM teki kyselyn kaikille maakunnan liitoille niiden kokemuksista kauden 2007 2013 EAY-ohjelmista ja näkemyksistä/odotuksista uudelle kaudelle. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty valmistelutyön eri vaiheissa. Uuden Keskisen Itämeren -ohjelman valmistelu lähti liikkeelle vuoden 2012 alussa, jolloin Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian ja Ahvenanmaan vastuuministeriöt aloittivat keskustelut uuden ohjelman laadintamandaatista. Vuoden 2012 joulukuussa hyväksytyssä mandaatissa määritettiin mm. ohjelma-alue ja rakenne, komitea- ja sihteeristörakenne ja hallintoviranomainen (Varsinais-Suomen liitto jatkaa). Mandaatissa määritettiin myös uuden ohjelman valmisteluorganisaatio. Valmistelua johtamaan perustettiin ohjelmointikomitea (JPC), johon kukin jäsenmaa/ahvenanmaa nimesi kuusi edustajaa. Suomea edustivat TEM, YM ja ao. maakunnan liitot. Lisäksi asetettiin kaksi työryhmää, yksi (WG 1) sisältökysymyksiä ja toinen (WG 2) hallinto/rahoituskysymyksiä varten. Sisältöryhmässä Suomea edustivat maakunnan liitot ja hallintoryhmässä TEM. JPC:n ja työryhmien sihteeristönä toimi nimetty hallintoviranomainen, joka palkkasi kaksi kirjoittajaa avukseen (ohjelmointitiimi). Ennakkoarvioinnin ja ympäristövaikutusarvioinnin suorittajaksi valittiin neljän konsulttiyrityksen muodostama konsortio (CPD, Nordregio, Safege Baltija, TK-Eval). Sekä JPC että molemmat työryhmät ovat kaikki pitäneet kuusi kokousta. Työn alkuvaiheessa keskityttiin temaattisten tavoitteiden valintaan. Valittujen teemojen sisällön tarkentamiseksi järjestettiin huhtitoukokuussa 2013 viisi temaattista työpajaa, yksi kussakin maassa/ahvenanmaalla. Kohderyhmänä olivat ao. teemojen kannalta relevantit organisaatiot. Suomen tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Marraskuussa 2013 JPC hyväksyi ohjelmaluonnoksen ja ympäristöraportin luonnoksen julkista kuulemista varten. Kuuleminen toteutettiin verkkopohjaisena 27.11.2013 18.1.2014 (noin 30 vastausta). Kuulemisjakson aikana järjestettiin myös kuulemistilaisuuksia eri maissa. Suomen tilaisuus järjestettiin Helsingissä 17.12.2013 ja siihen osallistui noin 70 henkilöä. 2
JPC käsitteli kuulemisen perusteella tarkistettua ohjelmaluonnosta 6.2.2014 ja hyväksyi sen eräin tarkistuksin. Viimeistelty versio hyväksyttiin kirjallisessa menettelyssä maaliskuun alussa ja kansalliseen käsittelyyn vietävä luonnos on päivätty 14.3.2014. Ohjelmaluonnos on laadittu englannin kielellä (ohjelman työkieli), eikä sitä ole käännetty ohjelma-alueen muille kielille. 3. Ohjelma-alue ja -rakenne Keskisen Itämeren ohjelma-alueeseen kuuluvat Ahvenanmaa ja Viro kokonaisuutena sekä alueita Suomesta, Ruotsista ja Latviasta. Ruotsin, Viron, Latvian ja Ahvenanmaan osalta ohjelma-alue säilyy samana kuin edellisellä kaudella. Suomen osalta ohjelma-alue laajenee kahdella maakunnalla, Satakunnalla ja Pirkanmaalla. Edellisellä ohjelmakaudella Botnia-Atlantica ohjelmaan kuulunut Satakunta on Satakuntaliiton esityksestä siirretty Keskisen Itämeren ohjelmaan ns. ydinalueena. Mm. logistisista syistä johtuen alue ei pystynyt hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia Botnia-Atlantica ohjelman puitteissa. Samalla yhteydet ja yhteistyö Satakunnan ja Keskisen Itämeren alueen välillä ovat vahvistuneet. Kaikki osapuolet hyväksyivät Satakunnan liittämisen ohjelma-alueeseen. Pirkanmaan liiton esityksestä Pirkanmaa on otettu mukaan Keskisen Itämeren ohjelma-alueeseen ns. lisäalueena. Alue on suuntautunut Itämeren alueella ja sillä on useita Keskisen Itämeren kehityksen kannalta merkittäviä toimijoita. Kaikki osapuolet hyväksyivät Pirkanmaan liittämisen ohjelma-alueeseen. Suomen osalta ohjelma-alueeseen kuuluvat uudella kaudella Satakunta, Varsinais-Suomi, Helsinki-Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala, joista neljä ensimmäistä ovat ns. ydinalueita ja muut neljä ns. lisäalueita. Uudella ohjelmakaudella ydinalueet ja lisäalueet ovat rahoituksellisesti samassa asemassa, mutta kaikkien hankkeiden tulee hyödyttää ensi sijassa ydinalueita. Ohjelma-alueen väestömäärä on 10,5 miljoonaa henkeä ja sen pinta-ala on 234.254 km2. 3
Ohjelma-alueen koosta ja kompleksisuudesta johtuen ja edellisen kauden kokemusten perusteella on päätetty säilyttää ohjelman alaohjelmarakenne. Keskisen Itämeren alaohjelma käsittää koko ohjelma-alueen ja sen puitteissa rahoitetaan hankkeita joissa on kumppaneita vähintään kahdesta maasta, elleivät ne kuulu muiden osa-ohjelmien piiriin. Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma käsittää Viron ja Suomen (pl. Ahvenanmaa) alueet ja sen puitteissa rahoitetaan Suomen ja Viron välisiä bilateraalisia hankkeita, elleivät ne kuulu Saariston alaohjelman piiriin. Saariston ala-ohjelman kohdealueena ovat ohjelma-alueen saaristoalueet (pl. Latvia, jossa sellaisia ei ole) ja sen puitteissa rahoitetaan hankkeita, joissa vähintään yksi kumppani sijaitsee saaristoalueella ja jotka hyödyntävät saaristoaluetta. 4. Ohjelman sisällölliset painopisteet Ohjelmatyön pohjaksi laadittiin ohjelma-alueen sosioekonominen analyysi, jossa tarkasteltiin alueen sijaintia, väestöä, koulutusta ja tutkimusta, työmarkkinoita, taloudellista kehitystä, sukupuolten välistä tasaarvoa, ympäristöä, luonnon- ja kulttuuriperintöä, liikennettä, viestintäyhteyksiä ja sosiaalista osallistumista. Kunkin teeman osalta identifioitiin haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi analysoitiin erikseen saaristoalueen ja Etelä-Suomi Viro yhteistyöalueen erityispiirteitä. Rakennerahastoasetusten edellyttämää temaattisten tavoitteiden ja investointiprioriteettien valintaa valmisteltiin laaja-alaisesti. Maiden/alueiden alustavien ehdotusten, ohjelmointitiimin valmisteleman aineiston (ohjelma-alueen analyysi, kokemukset edellisestä ohjelmasta) ja ennakkoarvioitsijoiden alustavien kommenttien perusteella sisältötyöryhmä valmisteli esityksen JPC:lle, joka valitsi ohjelman temaattisiksi tavoitteiksi seuraavat: TT 3: Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen TT 6: Ympäristön suojelu ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen TT 7: Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen TT 10: Investoinnit koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja ympäristön suojelu ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen olivat keskeisiä edellisellä ohjelmakaudella ja niihin on haluttu edelleen panostaa valitsemalla temaattiset tavoitteet 3 ja 6. TT 3:a harkittiin rinnan innovointiteeman (TT 1) kanssa. Tarve kytkeä innovaatio-toiminta vahvasti yritystoiminnan kehittämiseen kallisti vaakakupin TT 3:n hyväksi. TT 7:n osalta käytiin keskustelua siitä, minkälaisia tuloksia sen alla voitaisiin saavuttaa. Lopulta löytyi kuitenkin yksimielisyys sopivista erityistavoitteista (ks. alla). Keskustelua käytiin myös TT 9:n (sosiaalisen osallisuuden edistäminen) TT 10:n välillä, mutta lopulta päädyttiin siihen, että tavoitteena olevaa yhdyskuntien vahvistamista ja osaamisen sosiaalisen hyvinvoinnin parantamista voidaan parhaiten tukea TT 10:n mahdollistamilla keinoilla. Temaattiset tavoitteet 2 (tieto- ja viestintäteknologia) ja 4 (vähähiiliseen talouteen siirtyminen) pyritään huomioimaan horisontaalisina tavoitteina. Valittujen temaattisten tavoitteiden sisällön tarkentamiseksi järjestettiin viisi maakohtaista temaattista työpajaa, joihin osallistui yhteensä noin 250 ko. alojen asiantuntijaa. Edellä mainitun työn pohjalta valittiin asetusten antamasta valikosta kunkin temaattisen tavoitteen alaiset investointiprioriteetit ja määritettiin niille erityistavoitteet. Ohjelman temaattisia tavoitteita vastaavat toimintalinjat (TL), investointiprioriteetit (IP) ja erityistavoitteet (ET) ovat seuraavat: 4
TL 1: Kilpailukykyinen talous (TT 3) IP 3a: Yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten perustamista ET 1: Uusia Keskisen Itämeren tietointensiivisiä yrityksiä ET 2: Enemmän nuoria yrittäjiä IP 3d: Pk-yritysten tukeminen siten, että ne voivat kasvaa alueellisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla sekä osallistua innovointiprosesseihin ET 1: Enemmän Keskisen Itämeren alueen yritysten vientiä uusille markkinoille TL 2: Yhteisten resurssien kestävä käyttö (TT 6) IP 6c: Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojeleminen, arvostuksen edistäminen ja kehittäminen ET 1: Luonnon ja kulttuurillisten voimavarojen kehittäminen kestäviksi matkailukohteiksi (vetonauloiksi) ET 2: Merellisten ja rannikkoalueiden kestävä suunnittelu ja hallinnointi IP 6e: Sellaisten kaupunkiympäristön kehittämistoimien toteuttaminen, joiden tarkoituksena on kaupunkiympäristön parantaminen ET 1: Kaupunkisuunnittelun parantaminen Keskisen Itämeren alueella IP 6f: Innovatiivisen teknologian edistäminen ympäristönsuojelun ja resurssitehokkuuden parantamiseksi jäte- ja vesialalla ET 1: Ravinteiden sekä vaarallisten ja myrkyllisten aineiden valumisen väheneminen Itämereen TL 3: Hyvin yhdistetty Keskisen Itämeren alue (TT 7) IP 7c: Ympäristöystävällisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja parantaminen ET 1: Ihmisten ja tavaroiden parantuneet kuljetusvirrat ET 2: Olemassa olevien pienten satamien palvelujen parantaminen paikallisen ja alueellisen liikkuvuuden parantamiseksi ja matkailun kehittämiseksi TL 4: Osaava ja sosiaalisesti osallistava alue (TT 10) IP/EAY: Investoiminen koulutukseen, ml. ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen ET 1: Useampien ihmisten hyötyminen vahvemmista yhdyskunnista Keskisen Itämeren alueella ET 2: Enemmän yhdennettyjä [aligned] ammattikoulutusohjelmia Keskisen Itämeren alueella TL 5: Tekninen tuki EAKR-rahoitus on jaettu toimintalinjojen välillä seuraavasti: TL 1 23,5 % TL 2 30,55 % TL 3 30,55 % TL 4 7,4 % TL 5 6,0 % 5
Eniten rahoitusta on osoitettu toimintalinjoihin 2 ja 3, joissa molemmissa on varauduttu investointien rahoittamiseen. TL 2:ssa investoinnit ovat todennäköisesti pienmuotoisempia, mutta toisaalta toimintalinjan sisältö laaja ja toimijoiden kiinnostus suuri. TL 3 on sisällöltään kapeampi, mutta tarvittavat panostukset voivat olla rahallisesti suurempia. TL 1 on ohjelman kannalta keskeinen, muttei edellytä investointeja. TL 4:ssä ns. pienhankkeiden osuus tulee olemaan merkittävä ja rahoitustarve on siksi pienempi. 5. Ohjelman rahoitus Ohjelman rahoitus tulee jäsenvaltioiden sille osoittamasta EAKR-rahoituksesta ja tätä vastaavasta kansallisesta rahoitusosuudesta sekä ei-jäsenvaltioiden rahoitusosuudesta. Jäsenvaltiot ovat osoittaneet ohjelmalle EAKR-rahoitusta 122,5 milj. euroa, josta Suomen osuus 32,9 milj. euroa. Suomen osuudesta päätti hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) kirjallisessa menettelyssä 29.10.2013. EAKR-varoja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena eikä ohjelman rahoitustaulukossa esitetä maakohtaisia erittelyjä. EAKR-rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on toimintalinjoissa 1-4 Suomessa (ml.ahvenanmaa) ja Ruotsissa 75 % ja Virossa ja Latviassa 85 %. Toimintalinjassa 5 (tekninen tuki) osuus on keskimäärin 50 %, mutta Suomen osalta hieman alhaisempi ja muiden osalta hieman korkeampi, johtuen sihteeristön sijainnista Suomessa (sama järjestely kuin edellisellä kaudella). Tämän mukaisesti kansallinen vastinrahoitus on yhteensä 38,0 milj. euroa, josta 33,4 milj. euroa on julkista rahoitusta ja 4,6 milj. euroa yksityistä rahoitusta. Julkisen ja yksityisen vastinrahoituksen jakauma on indikatiivinen ja yksityinen rahoitus voidaan tarvittaessa korvata julkisella. Ohjelman kokonaisrahoitus on siten 160,5 milj. euroa, kun se edellisellä kaudella oli 136,0 milj. euroa. Ohjelman valmistelun yhteydessä on sovittu, että toteuttamisessa pyritään suuntaamaan noin 55 % hankerahoituksesta Keskisen Itämeren alaohjelman hankkeille, noin 28 % Etelä-Suomen ja Viron alaohjelman hankkeille ja noin 17 % Saariston alaohjelman hankkeille. Jako vastaa edellisen kauden toteutunutta jakaumaa. EAY-asetuksen 20 artiklan mukaan hallintoviranomainen voi hyväksyä, että koko hanke tai sen osa toteutetaan ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella, edellyttäen että hankkeesta on hyötyä ohjelma-alueelle, että tähän tarkoitukseen osoitetaan enintään 20 % ohjelman EAKR-rahoituksesta ja että hankkeen hallinnointi, valvonta ja tarkastus on järjestetty asianmukaisesti. Tätä mahdollisuutta voidaan käyttää esim. Venäjän lähialueilla toteutettavien toimien rahoittamiseen. Suomen EAKR- osuuteen suhteutettu laskennallinen osuus ohjelman kansallisesta vastinrahoituksesta on noin 10,2 milj. euroa. Valtion budjetista maksettava teknisen avun kansallinen osuus on noin 3,4 milj. euroa, josta kuitenkin 1,4 milj. euroa on sihteeristön sijainnista aiheutuvaa lisää (ks. edellä). Hankkeiden kansallinen vastinrahoitus jakautuu valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin kesken. Valtion rahoitusosuus ohjelmalle budjetoidaan vuosien 2014 2020 valtion talousarvioihin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan (32.50.64). 6. Ohjelman täytäntöönpano ja hallinto Ohjelman hallintomalli on pääpiirteissään sama kuin edellisellä ohjelmakaudella. Tehdyt tarkennukset perustuvat säädösmuutoksiin ja edellisen kauden kokemuksiin. Erotuksena edelliseen ohjelmakauteen perustetaan vain yksi hallintokomitea, hallinto keskitetään Turkuun ja perustetaan kansalliset kontaktipisteet kaikkiin maihin. Ohjelmaan osallistuvat jäsenmaat ovat sopineet ohjelman yhteisestä hallintoviranomaisesta ja tarkastusviranomaisesta. Hallintoviranomaisena jatkaa Varsinais-Suomen liitto Suomessa. 6
Hallintoviranomainen hoitaa myös todentamisviranomaiselle kuuluvat tehtävät. Hallintoviranomainen ei suorita tuensaajien ilmoittamien menojen tarkastusta (ensimmäisen tason tarkastus), vaan sitä varten kukin jäsenmaa on perustanut kansallisen valvontajärjestelmän. Suomessa (pl. Ahvenanmaa) on ns. hajautettu valvontajärjestelmä, josta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Tarkastusviranomaisena jatkaa myös Varsinais- Suomen liitto. Hallintoviranomaisen ja tarkastusviranomaisen itsenäisyys/riippumattomuus on varmistettu liiton sisäisin järjestelyin. Tarkastusviranomainen asettaa tarkastusryhmän, jossa Suomea edustaa valtiovaranministeriön valtiovarain controller -toimen yhteydessä toimiva tarkastusviranomaisyksikkö (toisen tason valvoja). Ohjelmaan osallistuvat jäsenmaat ja Ahvenanmaa perustavat yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa ohjelman yhteisen seurantakomitean, joka koostuu keskus- ja aluehallinnon sekä elinkeinoelämän ja työmarkkinaosapuolten edustajista. Suomi, Ruotsi, Viro ja Latvia nimeävät kukin enintään kuusi ja Ahvenanmaa enintään kaksi edustajaa ja varaedustajaa. Suomen edustajat nimeää valtioneuvosto. Komiteassa tulee olla tasapuolinen miesten ja naisten edustus. Rahoitettavien hankkeiden valintaa varten asetetaan yksi, kaikille kolmelle alaohjelmalle yhteinen hallintokomitea. Kukin maa ja Ahvenanmaa nimeää edustajansa hallintokomiteaan. Suomi, Ruotsi, Viro ja Latvia nimeävät kukin enintään viisi ja Ahvenanmaa enintään kaksi edustajaa ja varaedustajaa Suomen edustajat nimeää työ- ja elinkeinoministeriö. Hallintoviranomaisen asettama yhteinen sihteeristö avustaa hallintoviranomaista, seurantakomiteaa ja hallintokomiteaa niiden tehtävien hoidossa. Sihteeristö sijaitsee hallintoviranomaisen yhteydessä Turussa. Informaation ja neuvonnan vahvistamiseksi koko ohjelma-alueella perustetaan jokaiseen maahan ja Ahvenanmaalle kontaktipisteet. Suomen kontaktipiste sijaitsee Helsingissä Uudenmaan liiton yhteydessä. Sihteeristö ja kontaktipisteet rahoitetaan ohjelman teknisestä tuesta. Ohjelman hallintoviranomainen hallinnoi EAKR-rahoitusta. EAKR-varat maksetaan komissiosta suoraan hallintoviranomaisen tilille. EAKR-varoja ei merkitä Suomen valtion talousarvioon. Hallintoviranomainen tekee rahoitussopimukset hankkeiden johtavien tuensaajien kanssa. Hallintoviranomainen maksaa EAKR-osuuden hankkeiden johtaville tuensaajille hallintokomiteoiden päätösten mukaisesti. Kansallisen vastinrahoituksen maksatus tapahtuu hankkeen ja ao. kansallisen rahoittajan välisen järjestelyn mukaisesti. Suomen valtion rahoitusosuus EAY-ohjelmille budjetoidaan työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Valtioneuvosto päättää vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä rahoitusosuuden myöntövaltuuksien jakamisesta rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien valtion vastinrahasta vastaaville viranomaisille. Keskisen Itämeren ohjelmassa Varsinais-Suomen liitto toimii vastinrahasta vastaavana viranomaisena, joka em. myöntövaltuuden puitteissa rahoittaa kaikkia ao. ohjelma-alueelta tulevia suomalaisia kumppaneita. Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa erillisellä kirjeellä myöntämisvaltuuksien maksatuksiin tarvittavat arviomäärärahat. 7. Strateginen ympäristövaikutusten arviointi (SEA) Ohjelmointiprosessiin kuuluvan ennakkoarvioinnin yhteydessä ohjelmasta on tehty erillinen, direktiivin (EY) N:o 42/2001 mukainen strateginen ympäristövaikutusten arviointi. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005). Arvioinnin tarkoituksena on tuoda esiin ympäristöllisiä seikkoja ohjelman valmistelun ja hyväksymismenettelyn aikana, jotta voidaan varmistaa että merkittävät ympäristövaikutukset tunnistetaan, kuvaillaan ja arvioidaan. Arviointi muodostaa myös pohjan ohjelman ympäristövaikutuksien seurannalle. Ympäristöraportin valmistelu ja ympäristötekijöiden sisällyttäminen ohjelmaan muodostivat vuorovaikutteisen prosessin, joka edistää kestävien ratkaisujen huomioon ottamista päätöksenteossa. Direktiivin mukaisesti laadittu ympäristöraportti sisältää tulevan Keskisen Itämeren ohjelman ympäristöarvioinnin, sijoittaa ohjelmaluonnoksen ympäristöpoliittiseen yhteyteensä, kuvailee ohjelma-alueen ympäris- 7
töllisiä lähtökohtia, kehityssuuntaa ja strategisia ympäristönäkökohtia ja arvioi ohjelmaluonnoksen ympäristövaikutuksia. Ympäristöarvioinnin rajausvaiheessa konsultointiin mm. Suomen ympäristöministeriötä. Ympäristö-raportin luonnoksesta järjestettiin julkinen verkkopohjainen kuuleminen 27.11.2013 18.1.2014. Lisäksi Suomessa (Helsingissä) järjestettiin asiaa koskeva kuulemistilaisuus 17.12.2013. Sekä verkko-kuulemisesta että kuulemistilaisuudesta informoitiin sähköpostitse ympäristöarvioinnin kannalta keskeisiä tahoja Suomessa (mm. alueella toimivia. ELY-keskuksia). 8. Ohjelman jättäminen komissiolle, jatkotoimet Ohjelmaesitys toimitetaan komissioon sen jälkeen kun kaikki ohjelmaan osallistuvat valtiot ovat antaneet siihen suostumuksensa. Ohjelmaesityksen toimittamisesta komissiolle vastaa yhteinen hallintoviranomainen (Varsinais-Suomen liitto) ja viime kädessä sen sijaintivaltio eli Suomi. Komissiolle ohjelma toimitetaan englanninkielisenä. Tavoitteena on toimittaa ohjelmaesitys komissiolle toukokuun 2014 loppuun mennessä. Yleisasetuksen 29 artiklan mukaan komissio esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa ohjelman toteuttamispäivästä ja hyväksyy ohjelman viimeistään kuusi kuukautta ohjelman toimittamisesta, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon. Käsittelyn aikana saatetaan käydä neuvotteluja komission ja ao. maiden välillä ohjelmaesitykseen tehtävistä tarkistuksista. Suomea edustaa näissä neuvotteluissa työ- ja elinkeinoministeriö. Näillä näkymin komissio hyväksyy Keskisen Itämeren ohjelman syksyllä 2014. Siihen mennessä valmistellaan tarvittavat muut asiakirjat ja päätökset ohjelmien toteuttamisen käynnistämiseksi, mm. ohjelman hallintoa koskeva maiden ja hallintoviranomaisen välinen sopimus, ohjelmamanuaali, hankkeiden valintakriteerit ja teknisen avun budjetti sekä nimetään seurantakomitean ja hallintokomitean jäsenet. 9. Ohjelman käsittely Suomessa Valtioneuvoston ohjesäännön 3 :n 10 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan mm. esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi. Ennen ohjelmaesitysten viemistä valtioneuvoston yleisistuntoon niitä käsitellään Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa (ARNE) ja Hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä (HALKE). Keskisen Itämeren ohjelmaesitystä käsiteltiin ARNE:ssa 23.4.2014, jolloin ARNE puolsi sen viemistä jatkokäsittelyyn. Keskisen Itämeren ohjelmaesitystä käsiteltiin HALKE:ssa 28.5.2014, jolloin HALKE puolsi sen viemistä valtioneuvoston hyväksyttäväksi. 8