Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen
Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto tasaa bruttokansantuotteen muutosten vaikutuksia, koska sen vaihtelut pienempiä Tietoa palvelujen tehostamisen / tuottavuuden lisäämisen vaikutuksista (palvelujen harventaminen, itsepalvelun lisääminen)
Esityksen sisältö Taustaa kotiyön arvon mittaamisen kehittämisestä Suomessa tehdyt laskelmat kotityön arvosta, menetelmä Tuloksia vuodelta 2006 Arviointeja - esimerkkejä eri näkökulmista
Kehitys Hidasta 1970-80: kotityön arvon mittaamisesta akateemisia tutkimuksia - Kotityö-tutkimus Suomessa 1990-2000: satelliittitilien kehitystä (SNA93) - Tilastokeskus: Proposal for a Satellite account of Household production, - Eurostat task force 2010- toteutus? - OECD:n hyvinvointimittarit, SSF raportti, laskelmia eri maissa: tutkijat, tilastoalan ammattilaiset (esim. UNECA)
Kotitaloustuotannon satelliittitilit Suomessa 2001 ja 2006 Yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa TK: aineistot, eräät laskelmat (pääoman kuluminen), tilinpidon asiantuntemus - ajankäyttöaineistot, kulutustutkimusaineistot, tuntipalkkatiedot, tiedot veroista ja tukipalkkioista (kotihoito), kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tiedot KTK: tilien laadinta, kotitalouksien asiantuntemus
Menetelmä (input-based) Palvelun arvo on kustannusten summa + Työn arvo (tuntipalkka x työtunnit) + verot /- tukipalkkiot = nettoarvonlisäys + pääoman kuluminen = bruttoarvonlisäys + raaka-aineet ja tarvikkeet = tuotoksen arvo
Kotitaloustuotannon arvo vs. BKT 180 000 160 000 Kotitalouksien tuotanto vs. BKT 2006, milj 6 % 6% 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 39% BKT (sis. SNAkotitaloustuotanto) Kotitaloustuotanto (75 mrd. ) BKT - Kotitaloustuotannon brutto arvonlisäys, ilman SNA
Laajennettu BKT Kokonaistuotanto 232,8 mrd 2006 28 % BKT 2006 4 % 68 % SNA tuotanto omaan käyttöön Muu tuotanto omaan käyttöön
Laajennettu kotitalouksien kulutus Kokonaiskulutus n. 170 mrd. Kotitaloustuotannon palvelujen arvo (miinus välituotekäyttö ja investoinnit) 36 % Yksilölliset kulutusmenot (kotital. kulutusmenot ja julk. palvelut) 64 %
Kotitaloustuotannon rakenne 24% Arvonlisäys, netto (työ + verot - tuet) 4% Pääoman kuluminen 72% Välituotekäyttö (ostetut materiaalit, raaka-aineet)
Kotitaloustuotanto tehtävittäin
Kotitaloustuotanto perhetyypeittäin
Vapaaehtoistyö ja naapuriapu
Ateriat ja välipalat: ostettujen ja itse tehtyjen arvo Ostetut palvelut vs. oma tuotanto Kahden huoltajan perhe, nuorin lapsi 7-17-v. Kahden huoltajan perhe, nuorin lapsi 0-6-v. Pari, alle 45-v. Pari, 45-64 v. Yksinhuoltajaperhe Yksinasuva, alle 45-v. Yksinasuva, 45-64 v. Pari, 65+ v. Yksinasuva, 65+-v. 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 /talous Itse tehdyt ateriat ja välipalat Ostetut ateriat ja välipalat sekä syöntivalmiit elintarvikkeet
Kotitaloustuotanto ja sen ulkoistaminen tulokvintiileittäin Euroa /talous 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 I II III IV V Tulokvintiilit (käytettävissä oleva tulo kulutusyksikköä kohti) Vapaa- ehtoistyö Lemmikit Hoiva Vaatetus Ruoka Muut asumispalvelut Omistusasuntoje n palvelut euroa/talous 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Kotitaloustuotannon ulkoistaminen I II III IV V Tulokvintiilit (käytettävissä oleva tulo kulutusyksikköä kohden) Asuminen (ei hotellimaksuja) Hoiva Vaatetus Ruoka
Palvelujen tuotanto eri sektoreilla alustava laskelma milj. / 2006 Kotitalouksien tuottamat palvelut Markkina palvelut Julkisen sektorin tarjoamat palvelut (sis. kotihoidon tuet ja avustukset) Kuluttajien maksama osuus Valtion ja kuntien osuus Ateriat ja välipalat 29 081 6 940 75.. Vaatteet ja niiden huolto 8 095 3 584.. Lasten hoito 6 772 109 252 1749 Aikuisten hoito 64 75 414 Vanhusten palvelutalot ja hoivakodit 145 713 Lähteet: Varjonen & Aalto 2010 Kulutustutkimus/ kansantal. tilinpito 2006 Kela vuosikertomus 2007, Tilastollinen vuosikirja 2008
Arviointia (1/2) Panoksiin perustuva menetelmä on läpinäkyvä, ja siksi myös altis kritiikille. Sitä kuitenkin käytetään eniten. Päätös kansainvälisesti käytettävästä yhteisestä työn arvottamistavasta pitäisi tehdä. Laskelmat pitäisi tehdä vuosittain, että saataisiin aikasarjoja ja vertailua kansantalouden tilinpidon lukuihin Tällöin myös kotitaloustuotannon tuottavuutta ja sen kehitystä voitaisiin tutkia paremmin.
Arviointia (2/2) Vanhemmat pariskunnat ja lapsiperheet suurimmat kotitalouspalvelujen tuottajat kotitaloustuotanto ei vähene suurten ikäluokkien eläköityessä Työnjako markkinasektorin ja julkisen sektorin välillä eri palveluiden tuottamisessa pitäisi ottaa tutkimuksen kohteeksi
Kiitos! Lisää tietoa: Varjonen J & Aalto K (2010) Kotitalouksien palkaton tuotanto ja ostopalvelujen käyttö. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 2/2010 http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5455/2010_02_julkaisu_kotsa.pdf Varjonen J (2010) Consumption of life care services and the roles of household, market and public sectors in their provision. In: Pirjo Laaksonen, Henna Jyrinki (eds.): The roots and fruits of the Nordic consumer research. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja. Proceedings of the University of Vaasa. Reports 2010; (163): 241-256. http://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-332-5.pdf