Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2013 alkaen
Sisältö 1 Johdanto...3 2 Ensihoitopalvelun sisältö ja valmius...5 3 Ensihoidon järjestämistapa...6 4 Tavoittamisprosentit...8 5 Ensihoitoyksiköt... 10 6 Ensivastetoiminta... 15 7 Ensihoitopalvelun johtaminen... 15 7.1 Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri... 15 7.2 Ensihoitopalvelun operatiivinen ensihoitolääkäri... 16 7.3 Ensihoitopäällikkö... 16 7.4 Virvepäällikkö... 17 7.5 Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja... 17 8 Henkilöstön pätevyysvaatimukset... 18 9 Taktinen ensihoito... 19 10 Ensihoitopalvelun ulkopuoliset tehtävät... 19 LIITTEET... 21 Liite 1. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri... 21 Liite 2. Riskiluokat... 23 Liite 3. Sairaanhoitopiirin pohjoisen ja eteläisen alueen riskiruudut... 25 Liite 4. Ensihoidon hälytystehtävien kiireellisyysluokat... 27 Liite 5. Vuoden 2010 kaikkien ensihoitotehtävien jakautuminen kunnittain.. 28 Liite 6. Vuoden 2010 ensihoitotehtävien jakautuminen tunneittain... 29 2
1 Johdanto Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 39 velvoittaa sairaanhoitopiirit tekemään alueellaan ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätökseen määritellään ensihoitopalvelun sisältö sairaanhoitopiirin alueella. Palvelutasopäätöksen toteutumista tullaan seuraamaan ja sen sisältöä voidaan tarvittaessa muuttaa. Terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelu pitää järjestää palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tällä pyritään varmistamaan sairaanhoitopiirin alueella riittävä ensihoitovalmius, joka toimii tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Palvelutasopäätöksistä on tarkoitus tehdä valtakunnallisesti yhtenevät, jotta vaikuttavuutta, laatua, kustannuksia ja toimintatapoja voidaan seurata ja vertailla. Ensihoidon palveluntason perustana ovat palvelun saatavuus ja laatu. Sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelu pyritään järjestämään niin, että mahdollisimman moni hätätilapotilaista tavoitetaan riittävän ajoissa. Ensihoitopalvelun potilaista kuitenkin suurin osa on muita kuin hätätilapotilaita. Nämä potilaat pitää pystyä hoitamaan niin, ettei hätätilapotilaiden hoito kärsi. Näiden potilaiden oikea aikainen tavoittaminen ja oikeanlaisen hoidon piirin ohjaaminen on myös huomioitava. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä oman alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Ensihoitopalvelu on terveydenhuollon päivystävä peruspalvelu, jonka tulee kattaa koko sairaanhoitopiirin alue tehokkaasti. 3
Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun saatavuus, taso, palvelun sisältö, henkilöstön koulutusvaatimukset, tavoitteet potilaan tavoittamisajoista sekä muut ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta oleelliset asiat. Tässä määritellyt kriteerit eivät ole suoraan suuronnettomuustilanteissa käytettävissä. Suuronnettomuustilanteessa päivittäinen ensihoidon kapasiteetti ylittyy, silloin hälyttämisen kriteerit ovat erilaiset. Pohjois-Pohjanmaan ensihoitopalvelun palvelutasopäätös määritetään valtuustokausittain. 4
2 Ensihoitopalvelun sisältö ja valmius Ensihoitopalvelu sisältää seuraavat toiminnot - äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä - potilaan kuljettaminen tarvittaessa lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön - ensihoitovalmiuden ylläpitäminen - tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin - virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi - osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa Ensivastetoiminta tulee osaksi ensihoitopalvelua Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ensihoitoyksikön hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja ensivasteyksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua. 5
3 Ensihoidon järjestämistapa Terveydenhuoltolain 39 mukaan sairaanhoitopiirin voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle perustettu ensihoitokeskus vastaa sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun johtamisjärjestelmästä ja ensihoitolääkäritoiminnasta. Sairaanhoitopiirin alue on jaettu kuuteen alueeseen, joista kahden alueen ensihoitopalvelun hoitamisesta neuvotellaan pelastuslaitosten kanssa ja muut neljä aluetta kilpailutetaan palveluntuottajien kesken. 6
Alue 1: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Alue 2: Kilpailutus (Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski) Alue 3: Kilpailutus (Lumijoki, Liminka, Tyrnävä, Muhos, Utajärvi ja Vaala) Alue 4: Kilpailutus: (Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva) Alue 5: Jokilaaksojen pelastuslaitos Alue 6: Kilpailutus (Kalajoki, Sievi, Reisjärvi, Merijärvi, Oulainen, Vihanti ja Siikajoki) 7
4 Tavoittamisprosentit Palvelutasopäätöksessä määritellään, kuinka suuri osuus A- ja B- tehtäväkiireellisyysluokan tehtävissä pyritään tavoittamaan 8 minuutin ja 15 minuutin sisällä hälytyksestä. Tämän lisäksi määritellään, kuinka suuri osuus C- tehtäväkiireellisyysluokassa 30 minuutin ja D-tehtäväkiireellisyysluokassa kahden tunnin sisällä hälytyksestä. Lisäksi määritellään, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan hoitotasoisella ensihoitoyksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävissä, mikäli potilaan hoito sitä edellyttää. Osa B-kiireellisyysluokan potilaista voidaan hoitaa perustason toimesta. Ensihoito- ja sairaankuljetusjärjestelmä perustuu porrasteiseen järjestelmään, jossa tapahtumaosoite tavoitetaan vähintään ensiauttajatasoisella yksiköllä riskiluokittain taulukon mukaisesti. Ensihoitopalvelun palvelutason tavoittamisprosentit riskiluokittain vuosille 2013 2014 A B A ja B C D Riskiluokka Ensivaste, perustaso tai hoitotaso Ensivaste, perustaso tai hoitotaso Hoitoyksikkö Ensihoitoyksikkö Ensihoitoyksikkö 8 min 15 min 30 min 30 min 120 min 1 70 75 85 90 90 2 60 65 75 90 90 3 45 70 65 70 90 4 20 50 55 50 80 8
Ensihoitopalvelun palvelutason tavoittamisprosentit riskiluokittain vuosille 2015 2017 A B A ja B C D Riskiluokka Ensivaste, perustaso tai hoitotaso Ensivaste, perustaso tai hoitotaso Hoitoyksikkö Ensihoitoyksikkö Ensihoitoyksikkö 8 min 15 min 30 min 30 min 120 min 1 80 90 90 90 90 2 70 85 80 90 90 3 50 70 70 70 90 4 20 50 60 50 80 Ensihoitopalvelun palvelutason tavoittamisprosentit riskiluokittain vuodesta 2018 eteenpäin A B A ja B C D Riskiluokka Ensivaste, perustaso tai hoitotaso Ensivaste, perustaso tai hoitotaso Hoitoyksikkö Ensihoitoyksikkö Ensihoitoyksikkö 8 min 15 min 30 min 30 min 120 min 1 90 95 90 95 90 2 80 90 90 90 90 3 50 70 80 70 90 4 20 50 70 50 90 9
5 Ensihoitoyksiköt Terveydenhuoltolain yhtenä tavoitteena on parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta hoidon saatavuudessa (2 : Lain tarkoituksena on toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta ). Täysin yhdenvertaiseen ensihoidon saatavuuteen kaupungissa ja hajaasutusalueilla on vaikea päästä. Harvaan asutuilla alueilla asutuskeskittymien pitkien välimatkojen takia tarvitaan suhteessa enemmän ensihoitoyksiköitä. Ensihoitoyksiköiden sijoittelussa pyritään siihen, että väestöstä tavoitetaan mahdollisimman moni mahdollisimman nopeasti. Ensihoitoyksiköiden optimaalisten asemapaikkojen saaminen ei aina ole mahdollista kiinteistöjen saatavuuden ja taloudellisten seikkojen takia. Ensihoitoyksiköiden päivystyspaikkaa voidaan tarvittaessa muuttaa eri vuorokauden aikoina. Ensihoidon kenttäjohtaja ja vastuulääkäri voivat määrätä tarvittaessa lisäyksiköitä valmiuteen, esim. juhlapäivät ja suuret yleisötapahtumat lisäävät ensihoidon tarvetta. Potilaiden ensihoidon laadun ja saatavuuden, palvelutasopäätöksen toteutumisen ja ensihoitopalvelun toiminnan tuloksellisuuden seuraamiseksi ensihoitopalvelun toimintaa on seurattava ja siitä on raportoitava säännöllisesti. Ensihoitopalvelu tarvitsee seurantatietoa oman toimintansa analysoimiseksi, mm. ostopalvelusopimusten toteuman seuraamiseksi ja tutkimus- ja kehittämistyötä varten. Raporttien perusteella ensihoitopalvelun pitää reagoida epäkohtiin ja olla valmis muutoksiin (esim. ensihoitoyksiköiden valmiuden muutos tai asemapaikan vaihto). Alla olevassa taulukossa on kunnittain esitetty ensihoitoyksiköiden sijainti, taso ja valmius vuosille 2013 2014 ja alustava suunnitelma vuodesta 2018 eteen- 10
päin. Vuosille 2015 2017 tuleva valmius muotoutuu ensihoitokeskuksen suorittaman ensihoitojärjestelmän seurannan ja analysoinnin perusteella. 11
ASEMAPAIKKA VALMIUSSUUNNITELMA 2013-2014 TASO VALMIUSSUUNNITELMA 2018-> TASO Oulu 24/7 H+H 24/7 H+H 24/7 H+P 24/7 H+P 24/7 P+P 24/7 P+P 24/7 P+P 24/7 P+P 24/7 P+P 24/7 P+P 8-20 P+P 8-20 P+P Haukipudas 24/7 P+P 24/7 H+P Ii 24/7 H+P 24/7 H+P Kiiminki 24/7 P+P 24/7 H+P Oulunsalo - - - - Kempele 24/7 H+P 24/7 H+P Hailuoto - - - - Yli-Ii ark 8-16 muu VO P+P ark 8-16 muu VO P+P Ylikiiminki ark 8-16 muu VO P+P ark 8-16 muu VO P+P Kuusamo 24/7 H+P 24/7 H+P aina VO H+P ark 8-16 muu VO H+P 8-20 VO H+P 8-20 VO H+P Taivalkoski ark 8-20, la 10-18, muu VO P+P ark 8-20, la 10-18, muu VO H+P Pudasjärvi ark 8-22, la 10-18 muu VO H+P ark 8-22, la 10-18 muu VO H+P aina VO P+P ark 8-16, muu VO H+P
Vaala ark 8-16, muu VO P+P ark 8-20, la 8-16, muu VO H+P Utajärvi ark 8-16, muu VO P+P ark 8-20, la 8-16, muu VO H+P Muhos ark 8-20, la 9-17, muu VO H+P 24/7 H+P Tyrnävä ark 8-16 P+P Liminka ark 8-16, muu VO P+P ark 8-20, la 8-16, muu VO P+P Lumijoki - - - - Siikalatva, Pulkkila 24/7 H+P 24/7 H+P Siikalatva, Pulkkila ark 8-16, muu VO P+P ark 8-21, la 8-15, muu VO H+P Siikalatva, Rantsila ark 8-16, muu VO P+P ark 8-16, muu VO P+P Pyhäntä - - - - Haapavesi 24/7 P+P 24/7 H+P Raahe 24/7 H+P 24/7 H+P 24/7 H+P 24/7 H+P ark 10-18 H+P Pyhäjoki - - - - Pyhäjärvi 24/7 H+P 24/7 H+P Kärsämäki ark 8-16 muu VO (varallaolo Pyhäjärvellä) P+P ark 8-16, muu VO H+P Haapajärvi 24/7 H+P 24/7 H+P ark 8-16, muu VO P+P ark 8-21, la 8-15, muu VO H+P Nivala 24/7 H+P 24/7 H+P ark 8-16, muu VO P+P ark 8-21, la 8-15, muu VO H+P Ylivieska 24/7 H+P 24/7 H+P 13
ark 8-21, la 8-15, muu VO H+P ark 8-21, la 8-15, muu VO H+P Vihanti ark 8-16 muu VO P+P ark 8-16 muu VO H+P Siikajoki ark 8-21, la 8-15, muu VO H+P 24/7 H+P Alavieska - - - - Oulainen 24/7 H+P 24/7 H+P ark 8-16, muu VO P+P ark 8-21, la 8-15, muu VO H+P ark 10-18 P+P ark 10-18 H+P Merijärvi - - - - Sievi ark 8-16, muu VO P+P ark 8-16, muu VO H+P Kalajoki ark 8-21, la 8-15, muu VO H+P 24/7 H+P aina VO P+P ark 8-16 muu VO H+P Reisjärvi ark 8-16 muu VO P+P ark 8-16 muu VO H+P H = hoitotason ensihoitaja P = perustason ensihoitaja VO = varallaolo ark = arkisin 14
6 Ensivastetoiminta Ensivastetoiminnalla saadaan apu potilaan luo, silloin kun varsinaista ensihoitoyksikköä ei ole välittömästi saatavilla. Ensivastetoiminta on yksi tärkeä osa hätätilapotilaiden nopeaa tavoittamista. Ensivastetoiminta on osa Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelua. Ensivasteyksikössä tulee olla vähintään kaksi koulutusvaatimuksen täyttävää henkilöä. Ensivastetoiminnasta tehdään erilliset sopimukset ja ensivasteyksiköt hälytetään erillisten ohjeiden mukaan. 7 Ensihoitopalvelun johtaminen Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta määrätään sairaanhoitopiirin kuntayhtymä luomaan alueen ensihoitopalveluun johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmän tarkoituksena on johtaa ja ohjata ensihoitopalvelun lääketieteellistä ja operatiivista toimintaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin operatiivisesta ensihoidon johtamisesta vastaa sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus. Ensihoitokeskuksessa työskentelevät ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, ensihoitopäällikkö, virvepäällikkö ja kenttäjohtajat. Operatiivinen ensihoitolääkäri on lääkäriyksikössä toimiva ensihoitolääkäri, joka vastaa alueen ensihoidon lääketieteellisestä ohjaamisesta. 7.1 Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri - vastaa ensihoitopalvelun taloussuunnittelusta ja laadun valvonnasta - vastaa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun liittyvissä asioissa
- vastaa ensihoitopalvelun kokonaisvaltaisesta johtamisesta, suunnittelusta, ohjauksesta ja toiminnan asianmukaisesta valvonnasta - laatii hoito-ohjeet ja hoitoon ohjaus ohjeet sairaanhoitopiirin alueen ensihoitohenkilöstölle ja palveluntuottajille - laatii ohjeet ensihoitopalvelun toiminnasta sekä päivittäistoiminnan että erityistilanteiden osalta - laatii ensihoitopalvelun hälytysohjeet - laatii virka-apu sopimukset muiden viranomaisten kanssa - ensihoitojärjestelmän kouluttaminen - valvoo ja johtaa palvelutasopäätöksen toteutumista 7.2 Ensihoitopalvelun operatiivinen ensihoitolääkäri - päivystäessään johtaa toiminta-alueen tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa - toimii hätäkeskuksen ja kenttäjohtajan tukena tilanteissa, joissa päivittäistoiminnan ohjeistuksesta joudutaan poikkeamaan - vastaa osaltaan hoito-ohjeiden antamisesta ensihoitohenkilöstölle - osallistuu potilaiden hoidon ohjaukseen - osallistuu ensihoitotehtävien hoitamiseen muiden ensihoidon yksiköiden tukena - valvoo ja johtaa palvelutasopäätöksen toteutumista omalta osaltaan - toimii suuronnettomuus- ja monipotilastilanteissa hoitojohtajana 7.3 Ensihoitopäällikkö - vastaa ensihoitohenkilöstön henkilöstöhallinnosta ja työvuorosuunnittelusta - vastaa ensihoitopalvelun tilastoinnista ja laadun valvonnasta - osallistuu kenttäjohtaja toimintaan - toimii kenttäjohtajan tukena päivittäistoiminnasta poikkeavissa tilanteissa 16
- osallistuu ensihoidon kouluttamistoimintaan - valvoo ja johtaa palvelutasopäätöksen toteutumista omalta osaltaan 7.4 Virvepäällikkö - vastaa sosiaali- ja terveystoimen viranomaisverkon pääkäytöstä OYS:n erityisvastuualueella - vastaa ensihoitopalvelun tarvitsemien viesti-, kenttäjohto- ja ensihoidon potilaskertomusten tarvitsemien laitteiden teknisestä suunnittelusta ja hankinnasta - vastaa osaltaan viestijärjestelmäkoulutuksesta 7.5 Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja - valvoo ja ohjaa alueensa ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa - pitää osaltaan yllä tilannekuvaa - toimii hätäkeskuksen ja päivystävän ensihoitolääkärin tukena tilanteissa, joissa päivittäistoiminnan ohjeistuksesta joudutaan poikkeamaan - johtaa ensihoitojärjestelmän toimintaa palvelutasopäätöksen valmiussuunnitelman mukaisesti - määrää ensihoitoyksiköiden valmiussiirrot - määrää tarvittaessa ensihoitoyksiköitä varallaolovalmiudesta välittömään lähtövalmiuteen - päättää lisäyksiköiden perustamisesta tilanteissa, joissa kysyntä ylittää päivittäisen valmiuden, lisäyksiköiden perustaminen voidaan tehdä etupainotteisesti esim. juhlapyhät, suuret yleisötapahtumat - osallistuu tarvittaessa ensihoitotehtävien hoitamiseen muiden ensihoitoyksiöiden tukena - toimii suuronnettomuus- ja monipotilastilanteissa alueensa lääkinnällisen pelastustoiminnan johtajana 17
8 Henkilöstön pätevyysvaatimukset Henkilöstön pätevyysvaatimuksissa noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta olevia koulutus vaatimuksia. Pätevyysvaatimuksia voidaan tulevaisuudessa tarkentaa lisää palvelutasopäätökseen. Ensihoitohenkilöstöä sijaistavilla tulee olla vastaava koulutus tai terveysalan ja pelastusalan opiskelijoilla tulee olla suoritettuna kaksi kolmasosaa opinnoista kyseiseen ammattiin johtavista opinnoista. Työnantajan tehtävänä on arvioida, voiko opiskelija suoritettujen opintojen perusteella toimia kyseisessä tehtävässä. Opiskelija saa toimia vain sen terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä, johon hän opiskelee. Esimerkiksi lääketieteen opiskelija ei saa toimia laillistetun sairaanhoitajan tehtävissä. Ensihoitopalvelun yksiköiden miehitys Yksikkö Ensivaste Perustaso Hoitotaso Kenttäjohtaja Lääkäri Henkilöstö Vähintään kaksi ensivastekoulutuksen saanutta henkilöä Kaksi perustason pätevyyden omaavaa henkilöä Kaksi hoitotason pätevyyden omaavaa tai yksi hoitotason ja yksi perustason pätevyyden omaavaa henkilöä Vähintään yksi sairaanhoitopiirin kenttäjohtaja Lääkäri, HEMS-ensihoitaja (ja lentäjä) 18
9 Taktinen ensihoito Taktisella ensihoidolla (TEMS = Tactical Emergency Medical Support) tarkoitetaan erillistä järjestelmää, jolla terveydenhuollon asiantuntemus varmistetaan poliisin vaativissa tilanteissa. Taktisessa ensihoitotoiminnassa kysymyksessä ei ole varsinainen poliisille annettava poliisilain (493/1995) 41 :n mukainen virkaapu, vaan toiminnasta sovitaan erikseen sairaanhoitopiirien ja poliisilaitosten välillä. 10 Ensihoitopalvelun ulkopuoliset tehtävät Pienemmissä kuntakeskuksissa ensihoitoyksiköiden henkilöstöä voidaan käyttää terveyskeskusten akuuttitoiminnan tukena. Toiminta ja työtehtävät terveyskeskuksissa tulee olla ensihoitotoimintaa tukevaa. Näiden tehtävien hoitaminen ei saa vaarantaa ensihoitopalvelun perustehtävien hoitamista. Tulevaisuudessa harvaan asutuilla alueilla yksinkertaiset ennalta suunnitellut lääketieteelliset hoitotoimenpiteen potilaiden kotona voivat olla osa ensihoitoyksiköiden toimenkuvaa. Näiden tehtävien ja toimenpiteiden tulee olla ensihoitohenkilöstölle sopivia ja näiden tehtävien hoitaminen ei saa vaarantaa ensihoitoyksiköiden perustehtävien hoitamista. Ensihoitopalvelun ulkopuoliset tehtävät eivät saa muodostua taakaksi ensihoidolle. Ulkopuoliset tehtävät lisäävät ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuutta. Liian korkea tehtäväsidonnaisuus on merkki kapasiteettivajeesta, joka johtaa potilaiden tavoittamisaikojen pidentymiseen ja henkilöstön työssä jaksaminen voi nousta ongelmaksi. Alhainen tehtävänsidonnaisuusaika voi olla merkki liiallisista resursseista ja tämä nostaa kustannuksia per tehtävä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan kiireellisiä (A-C) ensihoitotehtäviä hoitavan yksikön tehtä- 19
väsidonnaisuus tulisi olla 30 40 %. Tehtäväsidonnaisuusaikaan ei lasketa kalustonhuoltoa eikä muuta asemapalvelusta. 20
LIITTEET Liite 1. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Väkiluku (31.12.2010) 398335 0-14 vuotiaat 81315 15-65 258127 yli 65 58893 Huoltosuhde 54,3 (koko maa 50,6) Asukastiheys, as/maa-km² 10,75 Sairastavuusindeksi 114,4 Maapinta-ala km² 36806 21
+ P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema (ei vuodeosastoa) Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vast.: KUUSAMO Raahe Kallio Helmi Oulunkaari Selänne + Kuivaniemi II YLI-II PUDASJÄR- VI TAIVALKOSKI + Pattijoki PYHÄJOKII YLIVIES- KA + KIIMIN- KI + + + HAI- LUOTO + OU- OULUNSA- LU LO KEMPELE + + MUHOS LUMIJOKI LIMIN- + SIIKA- + KA JOKI TYRNÄVÄ RAAHEE MERIJÄRVI + KALAJOKI + ALAVIES- KA SIEVI OULAI- NEN Ruukki NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- JÄRVI REISJÄR- VI HAUKIPUDAS VIHANTI + HAAPAVE- SI + Rantsila Pulkkila SIIKALATVA + Piippola PYHÄJÄRVI Ylikiiminki YLIKIIMINKI + Kestilä + PYHÄN- TÄ UTAJÄRVI VAA- LA 3 561 as. Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi OULU Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa TAYS Län- si- Pohja HYK S Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Lappi Päijät- Häme OY S Pohjois- Savo KYS Etelä- Savo Itä- Savo Kan- ta- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Pohjois- Karjala Etelä-Karjala 22
Liite 2. Riskiluokat Yhtenäisessä riskianalyysissä alueen kartalle sijoitetaan neliökilometrin kokoisia ruutuja. Ruutuihin sisältyvän asukasluvun ja sairaankuljetustehtävien perusteella tarkastellaan alueen teoreettista ensihoito- ja sairaankuljetustarvetta. 1000 ihmisen väestö tuottaa n. 100 ensihoitotehtävää vuodessa. Ensihoitopalvelun kysyntä voidaan jakaa viiteen riskiluokkaan seuraavasti: Riskiluokka 1: o yli 1 tehtävä / vrk ts. yli 365 tehtävää vuodessa o yli 4000 asukasta o yli 20 hätätilapotilasta vuodessa Riskiluokka 2: o enintään 1 tehtävä / vrk eli alle 365 tehtävää vuodessa o 1000 asukasta 4000 asukasta o 5-20 hätätilapotilasta vuodessa Riskiluokka 3: o enintään 2 tehtävää / viikko o 120 asukasta - 1000 asukasta o 0-5 hätätilapotilasta vuodessa Riskiluokka 4: o enintään 1 tehtävä / kuukausi o alle 120 asukasta o 5 hätätilapotilasta 10 vuodessa eli joka toinen vuosi
Riskiluokka 5: o ei vakituista asutusta Alla olevassa taulukossa on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin riskiluokkien lukumäärät ja asukkaiden jakautuminen. Liitteessä 3 on riskiluokkien sijoittuminen kuvatta kartoilla. Riskiluokka kpl Väkiluku alueella RL 1 22 49166 RL 2 182 143160 RL 3 402 90718 RL 4 8008 106822 RL5 37290 10 24
Liite 3. Sairaanhoitopiirin pohjoisen ja eteläisen alueen riskiruudut
26
Liite 4. Ensihoidon hälytystehtävien kiireellisyysluokat (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 6 ) Kiireellisyysluokka A-luokan tehtävä B-luokan tehtävä C-luokan tehtävä D-luokan tehtävä Määritelmä korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi
Liite 5. Vuoden 2010 kaikkien ensihoitotehtävien jakautuminen kiireellisyysluokkiin kunnittain Kunta A B C D Ei luokitusta Yhteensä ALAVIESKA 19 108 174 75 4 380 HAAPAJÄRVI 80 333 678 466 9 1566 HAAPAVESI 60 428 914 442 1 1845 HAILUOTO 10 33 52 25 1 121 HAUKIPUDAS 134 539 1033 493 78 2277 II 79 352 732 310 23 1496 KALAJOKI 114 513 1048 437 6 2118 KEMPELE 79 406 616 410 18 1529 KIIMINKI 71 303 588 231 3 1196 KUUSAMO 150 730 1049 536 64 2529 KÄRSÄMÄKI 21 116 278 77 4 496 LIMINKA 72 248 436 262 5 1023 LUMIJOKI 7 57 72 22 2 160 MERIJÄRVI 14 25 44 8 1 92 MUHOS 53 254 1032 474 17 1830 NIVALA 115 576 1264 708 49 2712 OULAINEN 82 427 908 1782 31 3230 OULU 906 4220 8734 13353 32 27245 OULUNSALO 51 223 298 144 4 720 PUDASJÄRVI 149 524 1150 515 22 2360 PYHÄJOKI 12 84 106 37 239 PYHÄJÄRVI 80 344 633 315 14 1386 PYHÄNTÄ 19 47 140 42 2 250 RAAHE 162 756 1261 857 44 3080 REISJÄRVI 57 177 511 197 4 946 SIEVI 38 212 403 136 3 792 SIIKAJOKI 48 237 471 216 22 994 SIIKALATVA 80 392 1031 596 7 2106 TAIVALKOSKI 39 173 419 180 10 821 TYRNÄVÄ 41 166 280 123 3 613 UTAJÄRVI 29 128 317 171 4 649 VAALA 41 197 480 155 5 878 VIHANTI 28 129 330 116 16 619 YLI II 20 75 223 102 5 425 YLIVIESKA 100 521 1175 593 38 2427 Kaikki yhteensä 3060 14053 28880 24606 551 71150 28
Liite 6. Vuoden 2010 ensihoitotehtävien jakautuminen tunneittain (ei sisällä tehtäväluokkia C ja D 793 ja 794) 29