Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus / vesienhoito Vyyhti-seminaari Oulu 26.11.2014
Helsingin Sanomat Elokuu 1997
Pien-Saimaa (kokonaisfosfori 20 µg/l) Lappeenranta 8.9.2010 Etelä-Saimaa-lehti
Kunnostaminen = - tilan muuttamista - vesienhoidon lisätoimenpide hyvän tilan saavuttamiseen tai ylläpitämiseen Hoito = ylläpitävää toimintaa - Määrällisiä tavoitteita (ekologinen tila ) - Mittareita, jotka antavat tietoa kohteesta Järven tila Järven tila Järven tila Liian suuri ulkoinen Vesiensuojelu kuormitus Kunnostus HYVÄ HUONO Kunnostaminen HYVÄ Korkea ulkoinen ja/tai sisäinen kuormitus Hoito
Ravintoketjukunnostus: Mitä pitäisi tietää ennen toimenpiteiden käynnistämistä? Onko juuri kalasto syyllinen? Mitkä lajit? Mikä muu voi olla syy sinileväkukintoihin?? Ulkoinen kuormitus? Riittävän matala taso on ehto kunnostuksen kannattavuudelle Sisäinen kuormitus: Kalasto Syvä järvi: alusveden happikato Matala järvi: lyhytaikainen kerrostuminen ja happikato, ph:n nousu, piilevien sedimentaatio kasvillisuuden muutos? Selkärangattomat pedot?
Ravintoketjukunnostus: Mitä pitäisi tietää ennen toimenpiteiden käynnistämistä? Onko juuri kalasto syyllinen? Mitkä lajit? Mikä muu voi olla syy sinileväkukintoihin?? Ulkoinen kuormitus? Riittävän matala taso on ehto kunnostuksen toteu Sisäinen kuormitus: Syvä järvi: alusveden happikato Matala järvi: lyhytaikainen kerrostuminen ja happikato, ph:n nousu, piilevien sedimentaatio kasvillisuuden muutos? Selkärangattomat pedot? Onko päätavoite kalakannan tilan parantaminen? Ajantasainen seurantatieto auttaa oikean toimenpiteen jäljille ja seurantaa jatkamalla näkee, onko vaikutusta vai ei
Vanha keino: tieteellinen todiste 1960-luvulla tsekkien lammikkokokeista Löydettiin uudelleen 1970-luvun lopulla tutkimuskohteeksi Ensimmäinen esite v. 1999 (2. p. 2000) Hoitokalastuksella kotijärvi kuntoon SYKE, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö Ilkka Sammalkorpi, Jukka Ruuhijärvi & Jukka Horppila 7
Monitoring II Levähaitta vai kala-aitta? Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma: Selvitys Suunnittelu Toteutus Käyttö & ylläpito
Levähaitta vai kala-aitta? Menetelmävaihtoehtoja on, ikäluokkavalikoivuus on tärkeä 9
Neljä keskeistä mittaria Ulkoinen fosforikuormitus Veden fosforipitoisuus Veden kasviplanktonmäärä kloŕofylli-a Koekakalastuksen yksikkösaalis ja lajikoostumut 10
Miksi ravintoketjukunnostus? Kalamäärä kasvaa ja särkikalakanta voimistuu kun järveä kuormitetaan/on kuormitettu Veden fosforipitoisuuden kasvu särkikalojen yksikkösaalis (g/koeverkko ja kpl/koeverkko) kasvaa Hyvä vertailuaineisto omalle järvelle!! VHS ekologinen luokittelu: särkikalojen %, petoahven >15 cm Ahvenkalojen määrä kasvaa loivemmin Saalis g/ koeverkko. 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Särkikalat Ahvenkalat K i jä i 0 30 60 90 120 150 Kokonaisfosfori µg/l (Olin ym. 2002, J. Fish Biol.)
Miksi ravintoketjukunnostus? Kun kalamäärä kasvaa levämäärä (klorofylli-a) fosforipitoisuutta kohti nousee, koska leviä tehokkaasti syövä eläinplankton vähenee 80 A-klorofylli (µg/l) 60 40 20 0 Kalattomat koealtaat 0 20 40 60 80 100 Kokonaisfosfori (µg/l) Karvianjärvi Karhijärvi Isojärvi Suuri kalatiheys Hyvä kalasto 12
Eläinplankton I Vesikirppujen lajisto, määrä ja kokojakautuma indikoivat 1) kalatiheyttä 2) levien laidunnusta Isot Dahnia-vesikirput voivat suodattaa järven koko vesitilavuuden 3-4pv välein Isot Daphniat myös kalojen suosimaa ravintoa Pienet lajit tehottomampia suodattajia (määrä & laatu) Daphnia
Allas 2 in 08/2011: ei vesilintuja,tp >600, PO 4 -P 320, DIN 7, Chl-a 430 µg/l, Secchi <10 cm, ei vesikasveja Daphnia Allas 3 08/2011: vesilintuja >300, TP 450, PO 4 -P 320, DIN 710, Secchi >80 cm, Chl-a 5-10
Eläinplankton II Selkärangattomat pedot Chaoborus sulkahyttysen toukka: syvät rehevät ja savisameat tai humusjärvet, vaatii pimeyden tai happikadon suojaa kaloilta Hiidenvedellä kaloja tärkeämpi vesikirppujen syöjä Voi hyötyä kun kaloja vähennetään Kuore Chaoborus Ekogrammi: Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Petokalakantojen hoito on tärkeä osa ravintoketjun hoitoa Ahven voi hyötyä särkikalojen vähentämisestä Jo >3000 särkeä/ha heikentää ahvenen kasvua petokokoon Nuorien särkien vähentäminen voi voimistaa petoahvenkantoja
Petokalakantojen hoito kuha Verkkokalastusta ohjaamalla ja tuki-istutuksilla 45 mm 37 cm saaliskoko noin 600 g 50 mm 40 cm saaliskoko noin 1 kg 55 mm 45 cm saaliskoko noin 1,5 kg Kuhanaaraat sukukypsiä n. 40 cm pituudesta alkaen (4-5 vuotiaina) [Jukka Ruuuhijärvi RKTL] Mutta kuha ei auta tiheään lahnakantaan! Lahna= 0.308 x kuha cm 54 cm kuha 18 cm lahna
Petokalakantojen hoito hauki Tanska: tehokkaatkaan hauen istutukset eivät tuota tulosta (!!??) Suomi: myös rantojen kunnostus on yleistä
Rantojen kunnostaminen ja hauki Tiheän ruovikon osittainen rannansuuntainen niittäminen on hyvä hauen poikastuotannolle (kortteikkoja ei kannata niittää) Ulommas jätetty ruovikko on myös hyvä vesilinnuille Tuusulanjärvellä hauenpoikasten tiheys 2001-2003 oli suurin kunnostetuilla rannoilla v. 2003 kun poikasia ei istutettu Rantojen hoito (ja istuttaminen) vahvistaa haukikantaa
Ravintoketjukunnostus
Valikoiva tehokalastus Passiivisia kaloja aktiivisilla pyydyksilä Akviivisia kaloja passiivisilla pyydyksillä Syysnuottaus Vapautettavien petokalojen etsintää Talvinuottaus jään alta
Tehokalastus Valkoiset ympyrät onnistuneita biomanipulaatioita Saalis kg/ha = 16.9 TP ug/l 0.52 (Jeppesen & Sammalkorpi 2002) Mustat neliöt: ei vaikutusta (liian pieni poistosaalis) Kun kalasto on vinoutunut ja sinilevät kukkivat, poistotarve on 100 250 kg ha -1 kun fosfori 40 100 µg L -1 Target catch (kg ha -1 y -1 ) 300 250 200 150 100 50 0 0 0,05 0,1 0,15 Total phosphorus (mg P l -1 )
Tehokalastuksen vaikutukset Merkittäviä lyhytaikaisvaikutuksia Fosfori - 20-30 %, klorofylli - 30-50 % Sinileväkukinnat vähintään myöhästyvät ja heikkenevät Pienempi vaikutus kun poistopyynnin saalis on alle ennusteen ja petokalakannat ovat heikot Palautumisaika noin 3 vuotta ellei pyynti ole jatkuvaa tai ulkoinen kuormitus erittäin pientä 0,4 100 Total phosphorus (mg P l -1 ) after 0,3 0,2 0,1 0,0 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 Total phosphorus (mg P l -1 ) be fore Chlorophyll a (µg l -1 ) after 75 50 25 0 0 25 50 75 100 Chlorophyll-a (µg l -1 ) before
Näkösyvyys: jopa 2-3 kertainen kasvu mahdollistaa kasvillisuuden leviämisen Näkösyvyys jälkeen, m 4 3 2 1 0 Näkösyvyys 0 1 2 3 4 Näkösyvyys ennen, m
Tuusulanjärven ravintoketjukunnostus 1997-120 100 tonnia 80 60 40 20 0 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 pasuri lahna lapa särki kiiski ahven kuore kuha muut Jukka Ruuhijärvi RKTL Jaana Hietala KUVES
70 60 Kokonaisbiomassa Sinileväbiomassa Klorofylli a Klorofyllitason muutokset 100 90 80 Kasviplanktonbiomassa mg/l 50 40 30 20 10 70 60 50 40 30 20 10 Klorofylli a µg/l 0 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 >Ilmastus 72 97 >Jätevedet pois 1979 >Lisävesi 1992 >Tehokalastus 1997 >Kosteikot 2000 0 Kasviplanktonbiomassan ja klorofylli-a:n määrän muutokset Tuusulanjärven kunnostuksen eri vaiheissa Jaana Hietala KUVES
Suomalainen tietotaito huipputasoa Syys- ja talvinuottaus Saaliiksi myös nuoria parveutuvia kaloja tehokkaampi vaikutus kohdelajien määriin Parveutuminen petokalojen osuus on pieni ja ne voidaan heti vapauttaa takaisin Usein alkuaikoina 2000 5000 kg/nuotta-apaja
Rysät, paunetit ja katiskat ovat myös paikallisten käyttöön sopivia
Karvianjärvi 2009: 40 500 kg/3 päivää - luotaus: kalaa jäi vielä enemmän vedon kokonais- vapautettuja petokaloja (kpl) Veto pvm pituus (m) pinta-ala (ha) saalis (kg) kuha hauki ahven 1 23.loka 400 5 9000 67 15 3 2 24.loka 300 4 20000 85 168 17 3 25.loka 240 3 11500 26 54 3 yhteensä 40500 178 237 23
Hoitokalastus ja kalojen käyttäytyminen Näkösyvyyden kasvu muuttaa kalojen oleskelualueita 30 Tuusulanjärvi lokakuu 2002 (Näkösyvyys 1.8 m), vain vähän kalaa avovesialueella, parveutuminen tapahtui rantakasvillisuuden aukkopaikkoihin ja jyrkille penkoille Photo Tero Taponen 13.8. 11.20
Hoitokalastus ja kalojen käyttäytyminen 31 Matalimpien järvien (< n 3 m) kaloilta puuttuu syvänteiden pimeäpiilo Särkikalat voivat hakeutua tulo- tai laskuojiin Rokuan Särkijärvi: koskeloparvit ajavat särjet pieneen ojaan, ja paikalliset talkoomiehet ovat useana syksynä nostaneet 10 t Loppijärven (1200 ha) särkiä poistettu ojapyynnillä enimmillään 108 t yhden syksyn aikana Erittäin hyvin valikoivaa ja kustannustehokasta poistopyyntiä Photo Eero Kemilä
Hoitokalastús ja kalojen käyttäytyminen 32 Vähemmän parveutuvat lajit voivat hyötyä särki ja salakkaparvien nuottaamisesta Tuusulanjärvellä lahna ja pasuri parveutuvat tuulen puoleisen rannan tuntumaan Tuulen suunta A. Hautala & A. Kiiskilä
Monien hoitokalastettujen järvien saaliit ovat fosforipitoisuuden perusteella arvioitua tasoa Tuusulanjärvestä (fosforia aloitettaessa 105 µg/l) parhaana vuotena kalastettu 180 kg/ha, jatkuvan ylläpidon aikana vuosisaaliit 2000 luvulla (>60 kg/ha) ovat olleet suurempia kuin kaavalla arvioitu (48 kg/ha). Sinileväkukinnat ovat vähentyneet 2000 luvulla. Köyliönjärven (fosforia 100 µg/l) saaliit (enimmillään 146 kg/ha/v) olivat pienempiä kuin kaavalla arvioitu ja ilmeisesti hieman liian pieniä vähentämään sinileväkukintoja. Säkylän Pyhäjärvestä (fosforia hieman alle 20 µg/l) 2000 luvulla hoitokalastettu 22 kg/ha/v vastaa kaavalla arvioitua ylläpitovaiheen saaliin tarvetta. Levämäärä on ollut pienimmillään parhaiden saaliin ja pienimmän ulkoisen kuormituksen aikana Pudasjärven Saunajärven saalis oli ennusteen mukainen ja sinileväkukinnat vähenivät
Ravintoketjukunnostuksen rajoitteita Jos liian suuri ulkoinen kuormitus kalastuksen tulisi olla jatkuvaa (edellyttää hyvää kalastoa) kalastus ei korvaa vesiensuojelua ja on ainoana toimenpiteenä riittämätön Kalataloushallinnolla ei ole valtakunnallista hintatukea saaliille, 2010-luvun pilottikoke 0.4 /kg Saaliin hyötykäytön kehittäminen ja elinkeinokalatalouden (ammattikalastus) elvyttäminen ovat avainasemassa Elvyttämisen haasteita: - logistiikka - saaliista maksava hyötykäyttö - tekijöiden löytäminen? Vesialueiden omistusolot jaetut vesialueet!!! Alttius luonnonolosuhteille: kovat tuulet ja virtaamat, sateet korkea ja samea vesi (parvien hajoaminen), piileväkukinnat
Voiko kalastaa liikaa? Vesittääkö lisääntyminen tulokset? EI: 2-3 v jälkeisen Uuden aallon voi estää jatkamalla nuottausta ainakin 3-4 syksyä pienemmällä teholla Jopa 1500 kg (> 2 Milj. ) 4-5 cm 0+ särkikaloja / nuotta-apaja, Tuusulanjärvi syyskuu/1999 Syksyn poisto n. 40 000 kpl/ha v. 1999
Kalaston hoito llintuvesissä? Kaloja on > 20x enemmän kuin lintuja Särkikalajärvien linnut vähenevät, paremman kalaston järvien lintumäärä kasvaa fosforipitoisuuden myötä 1000 Biomass kg ha-1 100 10 1 0,1 y = 12,06x 0,61 R² = 0,73 y = 0,0572x 0,79 R² = 0,79 y = 2,3215x -0,38 R² = 0,2361 10 100 1000 Total phosphorus µg L-1 Fishless Kalaton Hyvä kalasto Balanced Cyprinid Fish Teho- removal kalastus Särkikalavaltainen
Pinta-ala ja kalasto vs. suojeluarvo Vain 5-10 ha kalattomien vesien suojeluarvo >/= 500-100 ha järvien Reheviä, kalattomia kosteikkoja maatalousvaltaisille valuma-alueille! Kotiseutukosteikot ***** Kalaston vaikutus 5-10-kertainen keskikokoisilla järvillä! Isoilla järvillä kuikka, koskelot ja parimäärän kasvu nostavat suojeluarvoa Site spefific conservation value 1000 100 10 1 Suomenoja Siikalahti 1 10 100 1000 10000 Area, ha Fishless Balanced Cyprinid Unknown
Ä
_
Yhteenvetoa Ulkoisen kuormituksen ja valikoivan kalastuksen muuttama kalasto vaikuttaa veden laatuun Ravintoketjua kunnostamalla ja hoitamalla voi parantaa veden laatua, kalakannan rakennetta ja vesilintujen olosuhteita Petokalakantojen hoito on osa ravintoketjun hoitoa Toiminnan on oltava pitkäjänteistä Rehevien järvien kalanpoiston on oltava riittävä Mikään kalastoon kohdistuva toimenpide ei korvaa vesiensuojelua, jos ulkoinen kuormitus on liian suuri
Kiitos!