YKSIKKÖKUVAUSRAPORTTI ETELÄ-SAVO

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Alueellinen geotieto (ALG) Kuopio 67/2017 YKSIKKÖKUVAUSRAPORTTI ETELÄ-SAVO Jukka Kousa, Maarit Nousiainen, Sami Niemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto 1 2 Etelä-Savon geologiset yksiköt 1 - Länsi-Suomen superseurue - Western Finland supersuite (2111) 2 o Pirkanmaan migmatiittiseurue Pirkanmaa migmatite suite (211104) 2 - Etelä-Suomen superseurue Southern Finland supesuite (2112) 2 o Hämeen migmatiittiseurue Häme migmatite suite (211201) 2 o Viholanniemen vulkaaninen seurue Viholanniemi volcanic suite (211202) 2 2.1 Virtasalmen seurue - Virtasalmi suite (211208) 3 2.2 Pahakkalan vulkaaninen seurue - Pahakkala volcanic suite (211203) 8 2.3 Maaveden seurue Maavesi suite (211352) 10 3 Lähteet 16

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 1 1 JOHDANTO Geologisesti Etelä-Savon kallioperä on osa paleoproterotsooista svecofennialaista orogeniaa. Alueen kivilajit kuuluvat suurimmaksi osaksi ikäryhmään 1.92 1.79 Ga. Tätä nuoremmista kallioperägeologisista tapahtumista on viitteinä Iso-Naakkiman neoproterotsooiset (1.0-0.65 Ga) sedimenttikivikerrostumat ja Virtasalmen Joroisten alueen mesoproterotsooiset kaoliiniesiintymät (1.2 1.0 Ga, Sarapää 1996). Tektonisesti Etelä-Savo on luode-kaakko-suuntaisen noin 1.88 Ga ikäisen Raahe-Laatokka hiertovyöhykkeen ja itälänsi-suuntaisen 1.83 Ga ikäisen Etelä-Suomen kaligraniitti-migmatiittivyöhykkeen risteysalueella (DigiKp 2017, Luukas et al. 2017 ja referenssit näihin liittyen). Etelä-Savon geologiaa on tutkittu jo 1800-luvulta alkaen sekä alueellisesti että paikoin myös hyvinkin yksityiskohtaisesti. Tietoa on kertynyt monipuolisesti kallioperä-, malmi- ja teolllisuusmineraalitutkimusten tuloksena yli sadan vuoden ajanjaksolla runsaasti. Tämän raportin osana oleva kallioperän yksikköjakokartta on työstetty hyödyntäen kaikkea edellä mainittua aineistoa. päivittää osaltaan GTK:n DigiKp-karttatietokantaa. Geologisen karttatulkinnan laadinnassa GTK:n matalalentogeofysiikan ja alueellisen painovoimamittausaineiston tulkintakartat ovat korvaamattomana pohjatietona. Tässä raportissa esitettävät litodeemisten yksikköjen kuvaukset ovat osa GTK:n kallioperäkarttatietokantojen (DigiKP ja Finstrati) sisältöä. Päivitettyä yksikkökuvausta ylläpidetään Finstrati tietokannassa. 2 ETELÄ-SAVON GEOLOGISET YKSIKÖT Kuvassa 1. esitetään tämän raportin tekijän näkemys Etelä-Savon alueen kallioperän pääpiirteistä yksiköittäin ja esitetään myös tektoonisia piirteitä karttamuodossa. Etelä-Savon kallioperän vanhinta osaa edustavat Maaveden seurueen gneissimäiset tonaliitit, joista Joroisten Saunakankaalla on määritetty noin 1.91 Ga:n ikä zirkonista U-Pb-menetelmällä (Kousa et al. 2018a). Maaveden seuruetta reunustavat Virtasalmen seurueen kivet sekä kaakkoisosassa myös Viholanniemen vulkaaninen seurue (Hokka et al. 2014). Viholanniemen seurueen ryoliittisesta kerrostumasta on määritetty ikä, joka virherajoissa on sama kuin Saunakankaan tonaliittisen gneissin ikä. Tässä raportissa esitetään Virtasalmen, Pahakkalan ja Maaveden seurueen kuvaukset. Muut Etelä-Savon aluetta koskevat yksiköt mainitaan alla olevassa luettelossa ja kuvataan tarkemmin Finstrati-tietokannassa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 2 - Länsi-Suomen superseurue - Western Finland supersuite (2111) o Pirkanmaan migmatiittiseurue Pirkanmaa migmatite suite (211104) - Etelä-Suomen superseurue Southern Finland supesuite (2112) o Hämeen migmatiittiseurue Häme migmatite suite (211201) o Viholanniemen vulkaaninen seurue Viholanniemi volcanic suite (211202) Suurisaarekkeen vulkaaninen konglomeraatti - Suurisaareke volcanic conglomerate (21120202) määrittelemätön karbonaattikivi - undefined carbonate rock (21120293) määrittelemätön mafinen vulkaniitti - undefined mafic volcanic rock (21120297) määrittelemätön intermediäärinen vulkaniitti - undefined intermediate volcanic rock (21120298) määrittelemätön felsinen vulkaniitti - undefined felsic volcanic rock (21120299) o Savonlinnan seurue Savonlinna suite (211209) määrittelemätön grafiittiliuske undefined graphite schist (21120995) määrittelemätön kvartsi-maasälpäliuske undefined quartz-feldspar schist (21120996) määrittelemätön intermediäärinen vulkaniitti undefined intermediate volcanic rock (21120997) määrittelemätön karbonaatti- ja karsikivi undefined carbonate or skarn rock (21120998) määrittelemätön mafinen vulkaniitti undefined mafic volcanic rock (21120999) Edellä olevasta luettelosta Savonlinnan seurue on litologialtaan lähes identtinen Virtasalmen seurueen kanssa ja lisäksi näiden seurueiden ajallinen yhteys on ilmeinen. Joroisten Lahnalahdelta mafiset metalaavat ja karbonaattikivet jatkuvat Kerisalon saaren, Haukiveden ja Savonlinnan kautta itään aina Kerimäelle saakka katkeilevana vyöhykkeenä Hämeen migmatiittiseurueen metagrauvakkaympäristössä. Virtasalmen seurueessa on sekä dolomiittisia että kalsiittisia karbonaattikiviä. Kerimäen Ruokojärven karbonaattikivet ovat kalsiittisia (Karhu 1993). Finstrati-tietokannan yksikköjaottelussa esitetyt Savonlinnan seurue ja Virtasalmen seurue voidaan allekirjoittaneen mielestä hyvin yhdistää Virtasalmen seurueeksi.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 3 Kuva 1. Litodeemiset yksiköt Etelä-Savon alueella. 2.1 Virtasalmen seurue - Virtasalmi suite (211208) 1. Sijainti: Etelä-Savon maakunta, Pieksämäen, Joroisten, Juvan, Savonlinnan ja Mikkelin alueella (Kuva x). 2. Nimen alkuperä: Virtasalmen kylä (aikaisempi Virtasalmen kunta), joka nykyisin kuuluu Pieksämäen kuntaan. 3. Koko: Esiintyy vaihtelevasti hajanaisena muodostumana Hämeen migmatiittiseurueen rinnalla pohjois-etelä-suunnassa Jäppilästä Juvan eteläpuolelle ja itä-länsisuunnassa Haukivuoren itäpuolelta Savonlinnan kautta Kerimäelle. Pekkarinen (2002) käyttää tästä nimeä Narila-Jäppilä-Viholanniemi amfiboliittikolmio. Virtasalmi seurueen pääalue reunustaa Maavesi seurueen migmatiitteja ja tonaliittisia gneissejä. 4. Kontaktit: Seurueen kontaktit ovat suurelta osin peitteisiä. Maavesi seurueen tonaliittiset ortogneissit ainakin osittain intrudoituvat Virtasalmi seurueen kiviin, osittain kontaktit ovat tektonisia. Hämeen migmatiitti-seurueen paragneissi on todennäköisesti

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 4 kerrostunut Virtasalmi seurueen kanssa samanaikaisesti ja jatkanut kerrostumistaan sen päälle. 5. Kuvaus: Seurue koostuu mafisista ja intermediäärisistä metavulkaniiteista, karbonaatti- ja karsikivistä sekä kvartsi-maasälpäliuskeista (Pekkarinen 2002, Vorma 1971). 6. Litologia: Mafiset (21120899) ja intermediääriset (21120897) metavulkaniitit ovat monimuotoinen assosiaatio usein diopsidiraitaisia tai laikkuisia amfiboliitteja ja sarvivälkegneissejä, joissa vulkaaniset primäärirakenteet ovat yleensä tuhoutuneet. Vain paikoin on tyynylaava- ja pyroklastirakenteita nähtävissä. Parhaiten säilyneet tyynyrakenteiset mafiset laavat ovat Lahnalahden Pajulammen alueen paljastumissa. Pyroklastisia piirteitä puolestaan on mm. Vuorenmaan intermediäärisissä vulkaniiteissa ja osassa Lahnalahden alueen mafisia ja intermediäärisiä kerrostumia. Raitainen rakenne vulkaniiteissa johtuu todennäköisesti sekä primääristi kerroksellisesta koostumusvaihtelusta että voimakkaasta deformoitumisesta. Karbonaatti- ja karsikivikerrostumat (21120898) sijoittuvat yleensä diopsidiamfiboliittien ja gneissien yhteyteen kuitenkin lähelle Häme seurueen paragneissien kontaktivyöhykettä tai paragneissien välikerrostumina. Erityiset andradiittiset granaattikarsikivet esiintyvät diopsidiamfiboliittien yhteydessä ja ovat usein potentiaalisia kuparimalmiutumien isäntäkiviä. Kvartsimaasälpägneissiä (21120896) esiintyy tyypillisesti amfiboliittien ja paragneissien (kiillegneissien) kontaktivyöhykkeessä. Näiden kerrostumien paksuus vaihtelee muutamasta metristä noin 100 m:iin. Amfiboliittien tuntumassa kvartsimaasälpägneissit ovat vaihtelevasti diopsidipitoisia ja paikoin liittyvät läheisesti karbonaattikiviin. 7. Kemismi: Virtasalmen seurueen mafiset metavulkaniitit ovat kemiallisen koostumuksensa perusteella tholeiittisia EMORB-tyypin basaltteja, joiden kerrostuminen kalkkikivien ja klastisten sedimenttien kanssa viittaa intrakratoniseen rift-ympäristöön (Lawrie 1992). Karbonaattikivien koostumus vaihtelee kalsiittisesta (Tutunen) dolomiittiseen (Ankele, Montola, Rummukka) (Karhu 1993). 8. Ikä: Virtasalmi seurueen litodeemeista ei ole määritetty ikää. Seurueen yksiköitä lävistää Saunakankaan gneissimäiseen tonaliittiin rinnastettu (Pekkarinen 2002) syväkivi, millä perusteella Virtasalmi seurueen mafiset metavulkaniitit ovat kerrostuneet ennen 1.91 Ga. Ankeleen karbonaattikiveä leikkaavien mikrotonaliittijuonien ikää ei tunneta. 9. Tyyppipaikat: 1. Mafinen metavulkaniitti, Hällinmäki lakkautetun kaivoksen avolouhos sekä Lahnalahden tyynylaava Pajulammen maastossa. 2. Karbonaattikivi, Ankeleen dolomiittinen kalkkikivilouhos, 3. Intermediäärinen vulkaniitti, tieleikkaus Vuorenmaan kylällä, 4. Kvartsi-maasälpäliuske, Luomasen kylällä, Tujun talon ympäristössä, harvoin paljastuneena usein kairaushavaintoja. 10. Viitteitä: Hokka & Virnes (2017), Pekkarinen (2002), Lahtinen (1994), Lawrie (1992), Pekkarinen & Hyvärinen (1984), Hyvärinen (1969).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 5 Kuva 2. Mafisen metavulkaniitin ja ruosteisen kvartsimaasälpäliuskeen kontakti Narilan länsipuolella, Juva (JPK1-2008-28, x=6874820, y=529077).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 6 Kuva 3. Kerroksellinen kalkkisilikaattipitoinen kvartsimaasälpäliuske, Luomanen, Juva (felsinen tuffinen metasedimentti (?), JPK1-2008-16, x=6863275, y=537720).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 7 Kuva 4. Dolomiittinen kalkkikivi, jota tonalliittinen juoni leikkaa. Ankeleen louhos, Virtasalmi. Kuvassa geologi Lauri Pekkarinen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 8 2.2 Pahakkalan vulkaaninen seurue - Pahakkala volcanic suite (211203) 1. Sijainti: Pahakkalan seurueen vulkaniitteja on erillisinä esiintyminä laajalla alueella Etelä-Savossa Hämeen migmatiittiseurueen paragneissien välikerroksina Mikkelin pohjoispuolelta Haukivuoren ja Juvan kautta Rantasalmelle (Kuva 1.). 2. Nimen alkuperä: Pahakkalan kylä Rantasalmen kunnan länsiosassa. 3. Koko: Yksittäisten esiintymien koko vaihtelee suuresti ollen yleensä kuitenkin pienialaisia alle 1-2 km 2 :n kokoisia linssimäisiä esiintymiä. 4. Kontaktit: Kontaktit ovat suurelta osin peitteiset. Rantasalmen Koivikkomäen pohjoisreunalla on depositionaalinen kontakti paljastuneena, jolloin mafinen tyynylaava on kerrostunut felsisten paragneissien päälle. Haukivuoren Loukeella puolestaan vulkaniittipaketti on kairauslävistyshavaintojen perusteella selvästi välikerroksena paragneississä. 5. Kuvaus: Pahakkalan vulkaaninen seurue koostuu mafisista ja ultramafisista vaihtelevasti liuskeisista kerrostumista, joissa molemmissa on monin paikoin nähtävissä tyynylaava- ja laavabreksiarakenteita osoituksena vedenalaisesta purkaustapahtumasta. Pahakkalan, Pirilän ja Haapataipaleen alueella vulkaaniset primäärirakenteet ovat parhaiten säilyneet (Korsman 1973, Pääjärvi 1975, Kousa 1985, Viluksela 1988). Osa ultramafisista kivistä on juonia, jotka leikkaavat amfiboliitteja. 6. Litologia: Valtaosa Pahakkalan seurueen vulkaniiteista on tummanvihreitä mineralogialtaan amfiboliittisia ja usein raitaisiksi deformoituneita. Päämineraaleina ovat sarvivälke ja plagioklaasi. Paikoin on myös tremoliittista amfibolia. Diopsidi esiintyy lähinnä raitoina, tyynyjen välitiloissa ja manteleissa. Ultramafiset vulkaniitit ja juonet vaihtelevat väriltään harmaanvihreistä tummanvihreisiin tyyppeihin riippuen eri amfibolimineraalien keskinäisestä jakaumasta. Ultramafiitit koostuvat tremoliittiaktinoliittisesta amfibolista ja sarvivälkkeestä. Mg-pitoisuuden kasvaessa mukaan tulee myös porfyroblastinen oliviini. 7. Kemismi: Pahakkalan seurueen amfiboliitit vastaavat kemiallisesti subalkalisia tholeiittisia basaltteja ja ultramafiset vulkaniitit vastaavasti pikriittisiä kiviä (Kousa et al. 2018). Jensenin (1976) luokituksen mukaan ultramafinen vulkaniittijäsen luokittuu komattiitteihin ja komatiittisiin basaltteihin (Kuva x). 8. Ikä: Mafisten ja ultramafisten vulkaniittien ikää ei toistaiseksi tunneta. 9. Tyyppipaikat: Pahakkalan Hukkionsuon ultramafiset tyynylaavat ja laavabreksiat (JPK1-1984-93: x=6875400, y=550110). Myllyvuoren mafinen vulkaniitti (JPK1-1984- 88: x=6876130, y=550720). Hiidenvuoren alue Rantasalmen Pirilän kylällä (Viluksela 1988). 10. Viitteitä: Korsman 1973, Pääjärvi 1975, Kousa 1985, Viluksela 1988, Makkonen & Ekdahl 1988, Pekkarinen 2002, Kousa et al. 2018b.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 9 Kuva 5. Pahakkalan seurueen mafisten ja ultramafisten metavulkaniittien luokittelu esitettynä Jensenin (1976) kationidiagrammilla. Kolmiot=amfiboliittia, salmiakit=ultramafiitteja ja neliö=mafinen juoni. (kts. Kousa et al. 2018b). Kuva 6. Ultramafista tyynylaavaa, Pahakkala, Rantasalmi (JPK1-1984-93, x=6875420, y=550135).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 10 2.3 Maaveden seurue Maavesi suite (211352) 1. Sijainti: Virtasalmen, Jäppilän ja Lahnalahden kylän rajaama kolmiomainen lohko nykyisten Pieksämäen ja Joroisten kuntien alueella (Kuva 1). 2. Nimen alkuperä: Maaveden kylä Joroisten kunnan länsirajalla on keskeisellä paikalla edellä kuvatun kolmiomaisen lohkon sisällä. Tämä on kuvattu aikaisemmin nimellä Jäppilä-Virtassalmi lohko (Pekkarinen 2002) ja Pieksämäen lohko (Korsman et al. 1988). Maaveden seurueena 3. Koko: Lohkon pituus pohjois-etelä-suunnassa on reilut 30 km ja leveys eteläosassaan noin 15 km. 4. Kontaktit: Kontaktit ovat suurella todennäköisyydellä olleet alun perin intrusiivisia ja myöhemmin tektonisoituneet siirros- ja hiertokontakteiksi. Kontaktien peitteisyyden takia tämä päätelmä perustuu matalalentomagneettisten ja sähköisten sekä gravimetristen karttojen tulkintaan (kuvat x, y ja z). 5. Kuvaus: Maaveden seurue koostuu hyvin heterogeenisestä kivilajiassosiaatiosta, joihin kuuluu sarvivälkegneissejä, amfiboliitteja ja paragneissejä. Edellä mainittuun assosiaatioon on useassa vaiheessa intrudoitunut valtaosaltaan felsistä ja intermediääristä sekä vähemmässä määrin mafista magmaa. Sekä paljastumahavaintojen että lentogeofysiikan karttatulkintojen perusteella voimakas deformaatio on ilmeinen (kuva X) laajalla alueella. 6. Litologia: Valtaosa Maaveden seurueesta koostuu felsisistä ja intermediäärisistä intrusiivikivistä, jotka koostumukseltaan ovat enimmäkseen tonaliittisia (Pekkarinen 2002). Maaveden seurueessa yleisesti vaihtelevan kokoisina sulkeumina esiintyvät, sarvivälkkeestä ja plagioklaasista koostuvat sekä paikoin diopsidipitoiset amfiboliitit ovat todennäköisesti rinnastettavissa Virtasalmen seurueen vastaavan koostumuksisiin amfiboliitteihin. Myös Hämeen migmatiittiseurueen paragneissejä on jäänteenä Maaveden seurueen sisällä. Voimakkaan deformaation ja erityyppisten felsisten sulien osittain samanaikainen intrudoituminen saa aikaan raitaisen gneissimäisen tai migmatiittisen asun. Tällaisten migmatiittien paleosomi voi siis vaihdella huomattavastikin koostumukseltaan. Samoin neo- ja/tai mesosomikomponentit puolestaan koostuvat laajasta kirjosta magmakiviä dioriittista aina graniittisiin ja pegmatiittigraniittisiin tyyppeihin saakka. Maaveden seurueen sarvivälkegneissit ovat osaksi paragneissejä ja osaksi eri koostuksisista intrusiivikivistä deformoitumisen kautta kehittyneitä ortogneissejä. Migmatoituneisiin gneissehin on intrudoitunut gabroa, noriittista gabroa, dioriittia, kvartsidioriittia ja tasarakeisia tonaliittia (Pekkarinen 2002). 7. Kemismi: - 8. Ikä: Vanhin syväkivikomponentti Maaveden seurueessa on gneissimäinen tonaliitti, josta Joroisten Saunakankaan alueen näytteestä (A0093) on saatu ikä noin 1.91 Ga (Kousa et al. 2018a).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 11 9. Tyyppipaikat: Tonaliittinen migmatiittigneissi (kuva x), Puukkola, Joroinen, x=6905400, y=529100. Migmatoitunut sarvivälkegneissi (kuva x), Joenmäki tieleikkaus, Joroinen, x=6906500, y=0528430. Tonaliittinen gneissi (ikänäyte A0093), Saunakangas, Herneaho, Joroinen, x=6886560, y=538815. 10. Viitteitä: Pekkarinen (2002), Korsman et al. (1988), Vorma (1971). Kuva 7. Tonaliittinen migmatiitti, Puukkola, Joroinen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 12 Kuva 8. Migmatiittinen sarvivälkegneissi, Joenmäki, Joroinen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 13 Kuva 9. Migmattiittinen sarvivälkegneissi, Joenmäki, Joroinen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 14 Kuva 10. GTK:n aeromagneettinen matalalentoaineistosta tulostettu karttatulkinta Etelä- Savon tutkimusalueelta (geofyysikko Sami Niemi).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 15 Kuva 11. GTK:n alueellisesta painovoimamittausaineistosta tulostettu karttatulkinta Etelä- Savon alueelta (geofyysikko Maarit Nousiainen).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 16 3 LÄHTEET Hokka, J., Niemi, S. & Kousa, J. 2014. The Korpela Cu-Zn mineralization, a new VMS potential target in the Palaeoproterozoic Viholanniemi volcanic suite in Joroinen, southeastern Finland. In: Lauri, L. S., Heilimo, E., Leväniemi, H., Tuusjärvi, M., Lahtinen, R. & Hölttä, P. (eds) 2014. Current Research: 2nd GTK Mineral Potential Workshop, Kuopio, Finland, 6 7 May 2014. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 207, 35 38. Available at: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_207.pdf Karhu, J.A. 1993. Paleoproterozoic evolution of the carbon isotope ratios of sedimentary carbonates in the Fennoscandian Shield. Geological Survey of Finland, Bulletin 371, 87 p. Available at: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/bulletin/bt_371.pdf Korsman, K. 1973. Rantasalmi. Geological Map of Finland 1:100 000, Pre-Quaternary Rocks, Sheet 3233. Geological Survey of Finland. Available at: http://tupa.gtk.fi/kartta/kallioperakartta100/kp_3233.pdf Korsman, K., Niemelä, R. & Wasenius, P. 1988a. Multistage evolution of the Proterozoic crust in the Savo schist belt, eastern Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 343, 89 96. Available at: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/bulletin/bt_343.pdf Kousa, J. 1985. Rantasalmen tholeiittisista ja komatiittisista vulkaniiteista. Geologi 37, 18 21. Kousa, J., Huhma, H., Hokka, J. & Mikkola, P. 2018a. Extension of Svecofennian 1.91 Ga magmatism to the south, results of the reanalysed age determination samples from Joroinen, central Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin (in prep). Kousa, J., Mikkola, P. & Makkonen, H. 2018b. Paleoproterozoic mafic and ultramafic volcanic rocks in the South Savo region, eastern Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin (in prep) Lawrie, K.C., 1992. Geochemical characterization of a polyphase deformed, altered, and high grade metamorphosed volcanic terrane: implications for the tectonic setting of the Svecofennides, south-central Finland. Precambrian Res. 59, 171-205. Luukas, J., Kousa, J., Nironen, M. & Vuollo, J. 2017. Major stratigraphic units in the bedrock of Finland, and an approach to tectonostratigraphic division. Geological Survey of Finland, Special Paper 60, 9 40. Available at: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/specialpaper/sp_060.pdf Makkonen, H. & Ekdahl, E. 1988. Petrology and structure of the early Proterozoic Pirilä gold deposit in southeastern Finland. Bulletin of the Geological Society of Finland 60, 55 66. Available at: https://doi.org/10.17741/bgsf/60.1.004 Pekkarinen, L. 2002. Haukivuoren ja Pieksämäen kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre- Quaternary rocks of the Haukivuori and Pieksämäki map-sheet areas. Geological Map of Finland 1:100,000, Explanation to the Maps of Pre-Quaternary Rocks, Sheets 3231, 3232.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 67/2017 17 Geological Survey of Finland. 98 p. Available at: http://tupa.gtk.fi/kartta/kallioperakartta100/kps_3231_3232.pdf Suomen kallioperä - DigiKP. Digitaalinen karttatietokanta [Elektroninen aineisto]. Espoo: Geologian tutkimuskeskus [viitattu ]. Versio 2.1. Suomen kallioperä - Finstrati. Digitaalinen yksikkörekisteri [Elektroninen aineisto]. Espoo: Geologian tutkimuskeskus [viitattu ]. Versio 1.8. Vaasjoki, M. & Sakko, M. 1988. Evolution of the Raahe Ladoga zone in Finland: Isotopic constraints. Geological Survey of Finland, Bulletin 343, 7 31. Available at: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/bulletin/bt_343.pdf Vorma, A. 1971. Pieksämäki. Geological Map of Finland 1:100 000, Pre-Quaternary Rocks, Sheet 3232. Geological Survey of Finland. Available at: http://tupa.gtk.fi/kartta/kallioperakartta100/kp_3232.pdf