PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 19.11.2009 LSU-2008-Y-70 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee kalkkunoiden kasvatustoiminnan muuttamista broilereiden kasvatustoiminnaksi. Saari Jari Riskunmäentie 49 61230 LUOPA SIJAINTI JA TOIMINTA Broilerkasvattamohallit sijaitsevat Kurikan kaupungin Luovan kylässä tiloilla Saari RN:o 6:119 ja Jormanpala RN:o 6:146. Nykyinen lannan kompostointilaatta sijaitsee noin 2 km tuotantorakennuksista itä-koilliseen tilalla Rantaopas RN:o 7:161. Broilerkasvattamon toiminnan laajuus tulisi olemaan 220 000 broileria. Eläinsuojalla ja samalla toiminta-alueella sijaitsevalla Markku Saaren eläinsuojalla on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin tarkoittama sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Sen vuoksi eläinsuojien ympäristöluvat käsitellään samanaikaisesti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC-laitos, koska IPPC-direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat siipikarjan kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 29.1.2008 ja sitä on täydennetty 16.12.2008 ja 1.6.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on 28.2.2006 myöntänyt ympäristöluvan 70 000 kalkkunan pitämiseen. Vaasan hallinto-oikeus on antanut ympäristölupapäätöksestä ratkaisun 3.12.2007. Hallinto-oikeus määräsi ratkaisussaan mm., että ilmaan kohdistuvat ammoniakkipäästöt on ilmoitettava vuosittain. Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asematai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Kurikan kaupungin Luovan kylässä noin 11 km Kurikan keskustasta kaakkoon Jalasjärven suuntaan. Kasvattamohallit sijaitsevat peltoalueella Markku Saaren kasvattamohallien välittömässä läheisyydessä. Lähin naapuri on vapaa-ajan asuinrakennus pohjoisessa noin 225 metrin etäisyydellä kasvattamohalleista. Seuraavat asuinrakennukset sijaitsevat lännessä noin 310 metrin ja 440 metrin (asumaton) etäisyydellä ja luoteessa noin 360 metrin etäisyydellä kasvattamohalleista. Noin kilometrin säteellä eläinsuojista on noin 50 asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöä. Eläinsuojat sijaitsevat Jalasjoen alaosan osavaluma-alueella nro 42.042. Jalasjoki virtaa kasvattamohallien pohjoispuolella lähimmillään noin 390 metrin etäisyydellä. Tila ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Broilereita kasvatetaan kahdessa hallissa, joihin mahtuisi 90 000 ja 130 000 broileria. Kasvattamossa tuotettaisiin 1 570 000 kg broilerinlihaa. Linnut tuodaan untuvikkoina tilalle niiden kuoriutumispäivänä ja niitä kasvatetaan tilalla noin 5 viikkoa. Kasvatuseriä on vuodessa 5 7 kpl. Kasvatuserien välissä hallitilat tyhjätään, pestään ja desinfioidaan. Hallit ovat erien välissä tyhjänä noin 2-4 viikkoa. Broilerkasvattamohallien ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat rakennusten seinillä.

3 Lannan ja jätevesien käsittely Broilerkasvattamohallien lannankäsittelymenetelmänä on kuivikelanta. Kuivitetun alueen pinta-alat ovat halleissa 4 175 m 2 ja 6 880 m 2. Kuivikkeena käytetään kutteria tai turvetta niin, että kuivikekerroksen paksuus on noin 10 cm. Kuivikepohjat tyhjennetään 5-7 kertaa vuodessa kompostointialustalle ja lantaloihin. Jari ja Markku Saaren broilerkasvattamoiden tuottamat kuivikelannat varastoidaan yhteisiin lantavarastoihin. Kuivalantavarastona on noin 2 km tuotantorakennuksista itä-koilliseen sijoittuva 3 500 m 2 :n asfalttipohjainen kompostointilaatta, jossa on yhdellä sivulla metrin korkuinen betoninen puskuseinä. Lisäksi hakijalla on käytössä kolme kuivalantalaa, joista on vuokrasopimukset. Noin 18 km tuotantorakennuksista luoteeseen sijaitsevassa noin 140 m 3 :n lantalassa on kolmella sivulla noin metrin korkuiset betonireunat ja nesteet sieltä johdetaan noin 150 m 3 :n lietesäiliöön. Noin 37 km tuotantorakennuksista länsi-luoteeseen sijaitsevissa noin 299 m 3 :n ja 93 m 3 :n lantaloissa on kolmella sivulla noin metrin korkeat betonireunat. Noin 1 km tuotantorakennuksista itään sijaitsevassa noin 374 m 3 :n lantalassa on kolmella sivulla noin metrin korkuiset reunat. Urakoitsija suorittaa broilerhallien pesun höyrypesurilla. Pesuvedet johdetaan betonikannella katettuihin 50 m 3 :n ja 15 m 3 :n umpisäiliöihin sekä betonikannella katettuun 1 000 m 3 :n lietesäiliöön. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan kolmen saostuskaivon kautta pesuvesisäiliöön. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on lannan levitykseen käytettävissä peltoa noin 391 ha, josta omaa on 56,09 ha, vuokrapeltoa 92,92 ha ja sopimuspeltoa noin 242 ha. Lisäksi hakijalla on Markku Saaren kanssa yhteistä sopimuspeltoa noin 123 ha. Lannasta 60 % levitetään viikoilla 18 20 ja 40 % viikoilla 36 38. Muut varastot Tilalla on maanalainen 12 000 litran polttoainesäiliö. Tuotannossa tarvittavat pesu- ja desinfiointiaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastoissa. Peltoviljelyssä tarvittavat kasvinsuojeluaineet hankitaan viljelysuunnitelman mukaisesti tarvetta vastaava määrä, eikä niitä varastoida tilalla pidempää aikaa. Lannoitteet hankitaan syksyllä seuraavaa satokautta varten suursäkeissä, ja ne varastoidaan hallissa. Lannoitteet hankitaan viljelysuunnitelman mukaisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan tuotantorakennukset sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella. Ahonkyläntien varteen on näköesteeksi naapurin suuntaan tehty maavalli johon on tehty istutuksia. Tuotantorakennusten ympäristö pyritään pitämään siistinä niin, ettei haittaeläimiä esiinny. Tarvittaessa haitta-eläimiä torjutaan. Hallien ympäristössä on asfalttipiha. Ruokinnassa ja muissa eläinten hoitoon liittyvissä asioissa pyritään toimimaan siten, että rakennuksen sisäilman laatu pysyy mahdollisimman hyvänä. Lannan levityksen ajankohdissa pyritään huomioimaan ympäröivä asutus ja noudatetaan voimassa olevia asetuksia. Liikennöinti pyritään lopettamaan iltaisin niin, ettei siitä aiheudu haittaa naapurustolle.

4 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakijan mukaan tilalla on käytössä aggregaatti. Joka hallissa on laitteet, jotka antavat hälytyksen kännykkään poikkeamatilanteista (lämpö, vesi, ilmastointi, sähkö ym.). Rakennuksissa on alkusammutuskalustoa. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet (4 800 kpl/v) varastoidaan tilalla kontissa, jossa on tuuletus ja toimitetaan raadonkeräilyyn Kaustiselle. Muovit sekä jäteöljyt, akut ja loisteputket varastoidaan konehallissa ja toimitetaan jäteasemalle. Metalliromut varastoidaan konehallissa ja toimitetaan metallinkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Rehukuljetuksia tulee olemaan n. kerran viikossa. Rehukuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti päivän aikana. Rehut kuljetetaan omalla kalustolla. Lintuja tuodaan 5-7 kertaa vuodessa ja lastataan teuraaksi 5-7 kertaa vuodessa/tuotantohalli. Kasvatuserät tuodaan yhdellä autolla kerrallaan. Teuraaksi menevien broilereiden lastaus aloitetaan yleensä yöaikaan. Teurastamo määrää lastausaikataulun, eikä hakija pysty siihen vaikuttamaan. Lantaa levitetään n. viikko/levitysjakso omilla levityskoneilla. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyvä lannan levityskalusto ja pikainen multaus. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kurikan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 4.6. 3.7.2009 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kurikan kaupungin kirjaamossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kurikan kaupunginhallitukselta, kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet A omasta ja B kuolinpesän puolesta toteaa muistutuksessaan, että tämän tyyppinen yritys asutun kylän alueella näin isona toimintana on mahdoton. Muistuttaja on tehnyt työnsä Kelan sairausvakuutustoimistossa ja tuntee vaikeudet, joita tällaiset hajuhaitat allergisille aiheuttavat. Nyt jo vähän kauempana asuva henkilö, jolta ei edes mielipidettä kysytä, on tukehtua, kun sopivan tuulen mukana haju lantalasta tuulee avoimen peltoaukean yli. Muistuttaja ei kannata tällaista mammuttimaista toimintaa, koska laaja asuttu ympäristö siitä kärsii, vaikka muuten yrittäjyyttä kunnioittaakin. Muistuttajan mielipide laajennukseen on kielteinen.

5 C ja D toteavat muistutuksessaan, että hakemuksen käsittelyssä on selvitettävä, lisääntyvätkö ammoniakki- ja lantakaasupäästöt entisestään. Siirryttäessä kalkkunankasvatuksesta broilereiden kasvatukseen tuotannon intensiteetti ja eläintiheys kasvaa. Voimakkaita hajuhaittoja on Jalasjoen jokilaaksossa esiintynyt varsinkin hallien ollessa täynnä ja niiden tyhjäysvaiheessa. Broilereiden kasvatuksessa tällaiset jaksot saattavat esiintyä entistä toimintaa useammin. E ja F esittävät muistutuksessaan seuraavat vaatimukset: - Suojapuusto muistuttajien kiinteistöön päin on istutettava hajua pidättäväksi, ja puuston on pidätettävä hajua myös talviaikaan - Suojapuusto on istutettava laajennetun kuivaamokentän ympärille myös saasteita pidättäväksi - Eläinten lastauskielto öiseen aikaan on oltava voimassa koko toiminnassa - Toinen liittymä on rakennettava lounaaseen päin Saaren tilalta, ettei kaikki tilan liikenne kulje muistuttajien kiinteistön vierestä edestakaisin - Saaren tonttia on hoidettava siten, että allergiaa aiheuttava pujo häviää - On tehtävä puolueeton tutkimus Saarten tuotantotoiminnan vaikutuksista ympäröivän asutuksen sekä luonnon ja ilmanlaadun muutoksiin Muistutuksessa todetaan mm., että minkäänlaista ympäristövaikutusten arviointia ei ole tehty missään vaiheessa ja eläinmäärä vain paisuu. Tämä eläinmäärä vaatii todellakin tehtäväksi ympäristövaikutusten arvioinnin. Jos Saarten tuotantorakennuksia katsoo kaukaa ulkopuolisen silmin, alue antaa huolimattoman ja epäsiistin vaikutuksen. Koska kalkkunat muuttuvat broilereiksi, eläinten kasvatusaika lyhenee ja kasvatuskierron vaatima liikennemäärä kasvaa ainakin kaksinkertaiseksi. Liikenne tälläkin hetkellä on jo verrattavissa moottoritiehen, ja suurin osa liikenteestä on perävaunullisia kuorma-autoja. Kaikki kasvatuksen vaatima liikenne kulkee liittymästä, joka on lähempänä muistuttajien kuin omaa tupaa. Muistuttajat vaativat, että Saarten tilalle rakennetaan myös toinen liittymä lounaasta päin, jotta liikenne puolittuisi muistuttajien läheisessä liittymässä. Saarten omistamaa maata on Mäkitielle asti ja siitä kulki ennen Latva-Riskun liittymä. Myös autojen käsittely olisi helpompaa eikä tarvitsisi peruutella muistuttajien pihan läheisyydessä. Yölastauskielto määrättiin edellisissä ympäristöluvissa vain Jari Saarelle johtuen virkamiesten virheestä. On todella tyypillistä Saarten toimintaa, ettei Jari Saari ole sitä noudattanut. Perinteisen maanviljelyksen vaatima liikenne keskittyy kevääseen ja syksyyn. Saarten toiminnan vaatima liikenne pyörii ympäri vuoden ja autot ovat suuria. Onko ympäristökeskus laskenut, miten paljon Saarten liikenne saastuttaa ympäristöään? Tyhjäkäynti on vakiotapa, eikä se ole äänetöntäkään saastutuksen lisäksi. Mitä tapahtuu Saarten broilerkasvattamon pesuvesille säiliöiden täyttymisen jälkeen? Miten puhdistetaan Saarten vessa- ja pesuvedet? Onko heillä edelleen erikoisoikeus ajaa vessa- ja pesuvedet peltoon puhdistuslaitoksen sijasta? Lannan kuljetus kompostointilaatalle on varsinaista ympäristön saastuttamista. Lanta kuljetetaan pienimuotoisen maalaiskylän läpi. Mitä varten laattaan ei ole rakennettu reunoja kaikille sivuille, jottei siitä pääse mitään valumia ympäristöön? Eihän kompostikaan saa saastuttaa ympäristöään eikä puucee saa haista naapurille. Saarten tuotantorakennusten liittymän suojaksi muistuttajien kiinteistöön päin ei ole istutettu minkäänlaisia havupuita, jotta edes jonkinlaista suojaa liikenteeltä olisi ympärivuotisesti.

6 Maavallin viereen ovat Saaret 23.9.2008 pidetyllä valvontakäynnillä luvanneet istuttaa havupuita koko vallin matkalle keväällä 2009, mutta mitään ei ole istutettu 6.6.2009 mennessä. Viime kesänä istutetuista koivuista kymmenen oli kuollut muistuttajien kiinteistön kohdalla, mutta niitäkään ei ole vaihdettu eläviin. Tällaiset istutukset ympäristöään ajatteleva voisi tehdä ilman ympäristökeskuksen määräyksiäkin. Saarten kuivaajan luiskaa oli nyt keväällä laajennettu reilusti. Hakemuksen karttaliitteeseen on täysin väärin piirretty kuivaajan ajoväylän nykyinen koko. Myös muistuttajien tupa on väärin ja liittymä on keikahtanut väärälle puolelle. Kuivaajaa ympäröi ennen laajennusta n. 5-7 metriset koivut ja kuuset. Niitä ei viitsitty siirtää laajennuksen tieltä, vaan tuhottiin, ja nyt ei ole mitään estettä pakokaasujen laskeutua muistuttajien kasvimaalle ja pihalle. Muistuttajat vaativat kuivaajan maisemoinnin samantasoiseksi heidän kiinteistöönsä päin kuin maisemointi on Saaren oman tuvan suuntaan. Eikö ympäristökeskuksella ole valtaa ja halua vaatia niiltä, jotka rakentavat halvalla rumia halleja, että hallit täytyy ilman muuta maisemoida joka puolelta? Ainakin maisemoida täytyy silloin, kun rakennukset tulevat täysin poikkeavaan ympäristöön. Saarten hallit vaativat paljon puita ympärilleen lakatakseen pilaamasta maaseutumaisemaa. Jos Saarten tontilta tulee vielä hajuja muistuttajien pihalle, muistuttajat vaativat ainakin kahteen ikkunaan sellaiset suodattimet, ettei haju tule sisälle asti ikkunaa auki pidettäessä. Kenelläkään ei ole oikeutta päästää hajuja naapurin puolelle. Ei ainakaan sellaisella, joka saa ympäristötukia! Muistuttajat ovat elämänsä aikana istuttaneet ja kasvattaneet niin paljon puita ja pensaita, että heille kuuluu aivan puhdas hengitysilma. Hallien tyhjennykset ja sen vuoksi ovien aukipitämiset täytyy tehdä vain silloin, kun tuuli ei ole muistuttajiin päin. Etelä-Suomessa on rakennettu haisemattomia biovoimaloita. Miten Saarten hajunpoistosysteemi ei ole täysin toimintavarma? Onko Saarten käyttämä hajunpoistotekniikka vielä keskeneräinen? Rahalla varmasti saa toimivaa tekniikkaa! Lausunnot Kurikan kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomainen on 18.8.2008 antanut päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Sen mukaan hankkeeseen ei tule soveltaa YVA-menettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu 26.6.2009 päivätyllä kirjeellä muistutusten ja lausuntojen johdosta. Hakija on antanut 24.7.2009 päivätyn vastineen. Hakija katsoo, että A ja B kuolinpesän puolesta jätetty muistutus ei koske hänen osuuttaan ympäristölupahakemuksesta eikä hänellä siten ole tarvetta antaa siitä vastinetta. C ja D muistutuksen johdosta hakija toteaa, että Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 31.3.2009 antama päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta kalkkunoiden ja li-

7 hasikojen kasvatustoiminnan muuttamisesta broilereiden kasvatustoiminnaksi ja toiminnan laajentamisesta antaa vastauksen muistutuksen jättäjille siitä, että päästöt tulee selvästi vähenemään, koska fosforimäärään perustuvan eläinyksikkökertoimen mukaan Markku ja Jari Saaren yhteenlaskettu kokonaislantamäärä pienenee nykyisestä 9 140 m 3 :sta 6 600 m 3 :iin. E ja F muistutuksen johdosta hakija toteaa, että muistuttajien vaatimukseen ympäristövaikutusten arvioinnista on jo olemassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 31.3.2009 tekemä päätös. Sen yhteenvedossa on mm. todettu, että hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset alueen muiden maataloustoimintojen kanssa, syntyvän lannan määrä ja varastointi, peltopinta-alat, pilaantumisriskit, etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja ympäröivä luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia ovat haju- ja ravinnepäästöjen vaikutukset. Hajuhaitta ei toiminnan muutoksen ja laajennuksen myötä tule luultavimmin kasvamaan. Tilalla syntyvä lantamäärä ja lannanlevitykseen tarvittava peltoala pienenee tiloilla tapahtuvan muutoksen myötä. Lannan kuljetuksen, levityksen ja varastoinnin hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä, kohdistuvat melko suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään. Suurimmat hajuhaitat ovat broilereiden kasvatukselle tyypillisesti kausittaisia. Huomioon ottaen laajennushankkeen ominaisuudet, sijoittuminen, vaikutusten luonne ja nykyisten broilerkasvattamoiden ympäristövaikutukset yhteistyöviranomainen katsoo, että Markku ja Jari Saaren suunnittelemaan lihasikojen ja kalkkunoiden kasvatustoiminnan muuttamiseen broilereiden kasvatustoiminnaksi ja toiminnan laajentamiseen ei tule soveltaa YVA-menettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laadultaan rinnasteisia YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Muistutuksessa on liikennettä ja liikennemelua verrattu moottoritiehen, joka vertauksena on hakijan mielestä täysin kohtuuton. Todellisuudessa liikenne tapahtuu siten, että rehukuljetuksia on noin kerran viikossa ja broilereita tuodaan sekä lastataan 5-7 kertaa vuodessa tuotantohallia kohden. Tilan peltoviljelyyn liittyvä liikenne sekä naapuritilojen liikenne ajoittuu samalle tieosuudelle merkittävästi kevään kylvöaikana sekä syksyllä puintiaikana. Viittaukset autojen peruutteluun muistuttajien pihan läheisyydessä ei yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta pidä paikkaansa, koska molempien tilojen alueella on käytössä riittävästi asfaltoitua liikennealuetta, jossa autot pääsevät kääntymään. Haetun tuotantosuunnan muutoksen jälkeen muistutuksessa mainitut lastaamisesta aiheutuvat haitat vähenevät, koska broilereiden lastaaminen koneellisesti on huomattavasti nopeampaa sekä vähemmän melua aiheuttavaa kuin kalkkunoiden tai sikojen lastaaminen. Broilerhalli tyhjennetään yhdellä kertaa, kun kalkkunankasvatushallin ja sikalan tyhjentäminen kestää käsityönä tehtynä useita vuorokausia. Hakijan nykyisissä ympäristölupaehdoissa olevaa yölastauskieltoa on hakija joutunut rikkomaan hänestä itsestään riippumattomista syistä. Teurastamo edellyttää teurastettavien broilereiden olevan teurastamolla aamulla työvuoron alkaessa. Siten lastaukset on aloitettava illalla noin klo 22.00. Yölastauksia tulee satunnaisesti johtuen siitä, että broilereiden lastaukset perustuvat ns. kiertojärjestelmään, jossa keräysrenkaaseen kuuluu useita muitakin tiloja. Keräys aloitetaan tietyn kiertojärjestelmän mukaan joltakin tilalta ja mikäli kerättävät erät eivät tule täyteen, niin keräystä jatketaan seuraavalta tilalta. Siten välttämättä ei ennakkoon ole edes tarkkaa tietoa keräyksen suoritusajankohdasta. Hakijan mielestä yölastauksesta aiheutuva haitta muistuttajille ei voi olla kovin merkittävä, koska hakijan tuotantorakennukset sijaitsevat

8 melko kaukana ja osittain Markku Saaren tuotantorakennusten takana, jonne muistuttajilla on vain osittainen näköyhteys. Muistuttajien omat esiintuomat mielipiteet, kuten polttoaineen hinta, kansalliset ympäristötuet, elintarvikkeiden kallis kuluttajahinta sekä heidän oma kieltäytymisensä tehokasvatetun ruoan käytöstä eivät liity olennaisena asiana hakemuksen mukaisiin ympäristölupiin. Kun molempien tuotannonharjoittajien kaikki peltolohkot eivät sijaitse tuotantotilojen kanssa yhtenäisellä alueella, ei lannan maantiekuljetuksia yleisillä teillä voida välttää. Kasvattamoiden tyhjennyksen yhteydessä kuivikepohjainen lanta kuljetetaan määräysten mukaisesti rakennetulle tilojen yhteisesti omistamalle kompostilaatalle sekä sopimuksella vuokrattuihin lantaloihin, mikä osaltaan vähentää keväällä suoritettavia kuljetuksia. Kuljetukset eivät aiheuta ylimääräistä ympäristön saastumista vaan tulevat päinvastoin vähenemään, koska kuljetettavat kokonaislantamäärät tulevat olemaan nykyistä pienemmät. Hakija on hankkinut lisäksi Atria-Chick Oy:n lausunnon yölastauksen välttämättömyydestä. Lausunnon mukaan broilerien kasvatus tiloilla kestää Atria-ketjussa 35 39 päivää. Vaihtelu teurasiästä johtuu viikonlopuista, jolloin teurastusta ei ole. Normaali teurastusaika ajoittuu klo 6.00 16.30 väliseen aikaan. Teurastuksen tuntivauhti on noin 9 000 kpl. Täysperävaunulliseen rekkaan mahtuu noin 9 200 lintua eli noin tunnin teurastus. Jotta teurastus sujuisi ilman katkoja, on aamulla teurastuksen alkaessa oltava riittävä määrä lintuja odottamassa. Lisäksi tarkastuseläinlääkärin on ehdittävä tarkastamaan linnut ennen teurastuksen alkua. Tämän vuoksi teuraslintujen keruu tiloilta on aloitettava yöllä niin, että ensimmäisen auton lastaus alkaa klo 22.15. Teoriassa voitaisiin tietysti ajatella, että kerätään linnut esim. päivän ja illan aikana, mutta silloin teurastus ja leikkuu tapahtuisivat yöllä. Tämä edellyttäisi työntekijäpuolen (noin 250 henkilöä) suostumista asiaan, mikä tuskin toteutuisi. Lisäksi kustannukset nousisivat niin paljon, että se ei ole taloudellisesti mahdollista. Tilalla tapahtuvaan lastaukseen (lintujen keruu hallista laatikoihin, jotka siirretään kuljetusautoon) osallistuu lastausryhmä. Atrian ketjussa ryhmiä on viisi kappaletta (yksi käsinlastaus- ja neljä konelastausryhmää). Kiertävien lastausryhmien lisäksi lastaukseen osallistuu tilan väkeä. Teuraskuljetusten suunnittelussa huomioidaan lastausryhmien mahdollinen siirtyminen tilalta toiselle pesuineen. Linnut täytyy paastottaa ennen teurastusta, jotta teurastushygienia varmistuu. Toisaalta eläinsuojelulaissa määritetään paaston maksimipituus. Paastotus tarkoittaa, että rehustus on lopetettava riittävän ajoissa ennen lastausta. Rehustuksen loputtua on huolehdittava, että linnut saavat vettä vapaasti vähintään neljä tuntia rehun sulavuuden varmistamiseksi. Paastotuksen toteuttamisen hallin/hallien kesken sanelee voimassa olevat rehulinjastot. Tällöin teurastusta ei voi jaksottaa samassa hallissa useammalle päivälle (päiväkeruun aikaansaamiseksi), koska samaan aikaan hallissa ei voi kerätä ja ruokkia eläimiä. Yhteenvetona lausunnossa todetaan, että osa lastauksesta Atria-ketjussa on tapahduttava yöaikaan. Halleja on kierrossa noin 125 kpl, ja teurastussuunnitelmat tehdään huomioiden hallien koko, kuljetusmatkat, lastausryhmien sijoittelumahdollisuus ja päivittäinen teurastusmäärä. Atria-Cick Oy:n toimesta on lastauksen aikana mitattu melua lähimmän naapurin kiinteistön liittymän kohdalla. Käytettävissä olevan mittarin asteikko alkoi 50 db:stä. Liittymästä mitatta-

9 essa mittari ei reagoinut, joten silloin lukema oli alle 50 db. Todellista db-arvoa ei saatu mitattua. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu 14.5.2009 tarkastuskäynti, josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset, vastineen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Jari Saarelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kalkkunoiden kasvatustoiminnan muuttamiseksi broilereiden kasvatustoiminnaksi Kurikan kaupungin Luovan kylässä tiloilla Saari RN:o 6:119 ja Jormanpala RN:o 6:146 seuraavin lupamääräyksin. Ympäristölupa myönnetään hakemuksesta poiketen haettua eläinmäärää pienemmälle eläinmäärälle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin A omasta ja B kuolinpesän puolesta tehty muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. C ja Virpi D muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskus on selvittänyt toiminnasta syntyvät päästöt ja antanut lupamääräykset tehtyjen selvitysten perusteella. E ja F muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskus katsoo, että eläinmäärän rajoittaminen sekä muut lupamääräykset huomioiden toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu muistuttajille terveyshaittaa, kohtuutonta rasitusta tai merkittävää ympäristön pilaantumista. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai täysin haitatonta. Suojapuuston istuttamisesta kuivaamokentän ympärille, pujon hävittämisestä tai toisen tieliittymän rakentamisesta toiminnanharjoittajan kiinteistöltä ei ympäristöluvassa voi antaa määräyksiä. Eläinten lastauskieltoa yöaikana on ympäristökeskus pitänyt toiminnanharjoittajan hankkimien selvitysten perusteella kohtuuttomana. Markku Saaren ja Jari Saaren toiminnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta on tehty erillinen päätös. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Broilerkasvattamorakennuksissa voidaan pitää kasvatuserää kohden enintään 195 000 broileria. 2. Lannan ja jätevesien varastointi Broilerkasvattamohallien kuivikemateriaalina tulee käyttää turvetta. Muodostuva kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevilla kompostointilaatalla ja kuivalantaloissa niin,

10 että lantaa tai lantavesiä ei pääse ympäristöön. Lannan varastointitilavuutta tarvitaan 12 kuukauden varastointiin 195 000 broilerille laskennallisesti vähintään 2 925 m 3. Tarvittavaan lannan varastotilavuuteen tulee huomioida lisäksi Markku Saaren broilerkasvattamohallien lanta. 3 500 m 2 :n kompostointilaatan yhdellä sivulla tulee olla vähintään metrin korkuinen reuna. Laattaa tulee muotoilla siten, että kertyvät nesteet pysyvät laatalla ja valumat ympäristöön voidaan estää. Nesteet tulee imeyttää turpeeseen. Kompostointilaatan reunalle tulee tehdä vähintään yhden metrin levyinen turvepatja, johon nesteet imeytyvät. Turvepatja on uusittava vuosittain. Kompostointilaatalla varastoitavan kuivikelannan kuiva-ainepitoisuus tulee olla vähintään 40 %. Toimitettaessa lantaa lantaloihin, joiden käytöstä toiminnanharjoittajalla on vuokrasopimus, tulee lantaloiden olla hyväkuntoisia ja vesitiivistä materiaalia niin, että valumia ympäristöön ei pääse tapahtumaan. Broilerkasvattamon jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä. Pesu- ja desinfiointivedet sekä sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa umpisäiliöihin, joiden yhteistilavuus on vähintään 146,5 m 3. Tarvittavaan säiliötilavuuteen tulee huomioida lisäksi Markku Saaren broilerkasvattamohallien pesuvedet. Säiliöt tulee olla katettu kiinteällä katteella, esim. puu-, pelti- tai betonikannella. Lannan ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Saostuskaivot, joihin WC-vesiä johdetaan, tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja niiden sisältö tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä lietteitä. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa joudu ympäristöön tai kulkureiteille ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lanta ja jätevedet tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti vähintään 361 ha peltoalaa käytettävissä Jari Saaren broilerkasvattamon lannan levitykseen. Tarvittavaan lannanlevityspeltoalaan tulee huomioida lisäksi Markku Saaren broilerkasvattamon lanta. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.

11 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto-olosuhteista ja maalajista riippuen 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää pesu- tai jätevesiä ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Broilerkasvattamohalleissa tulee käyttää kuivikkeena turvetta. Eläinsuojien sekä lantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti.

12 Mikäli broilerkasvattamon yhteyteen hankitaan ulos sijoitettavia maanpäällisiä polttonestesäiliöitä, jotka eivät ole kaksoisvaippaisia, on ne sijoitettava suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai suojaallas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa broilerkasvattamon toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, lannan toimituspaikat ja -ajankohdat, tiedot lannan levitysaloista, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja ajankohta sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta enintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassaolevat lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Vuosiraportti kirjanpidon tiedoista sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset ja lannan vastaanottosopimukset tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ilmaan kohdistuvat ammoniakkipäästöt vuosittain ympäristökeskuksen erikseen antamien ohjeiden mukaan. Lannan ja pesuvesien säilytystiloja sekä niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupahakemuksen mukaisen hankkeen osittaisen hylkäämisen perustelut Ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksen mukainen toiminta aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty eläinmäärä, lyhyet suojaetäisyydet lähimpään

13 naapurin vapaa-ajan asuinrakennukseen sekä toiminnan sijoituspaikka Markku Saaren tuotantorakennusten välittömässä läheisyydessä avoimella peltoalueella. Ympäristöministeriön 29.6.2009 antaman kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen liitteen 3 mukaan kalkkuna vastaa eläinyksikkömäärinä 0,04 eläinyksikköä ja broileri 0,02 eläinyksikköä. Toiminnanharjoittajan ympäristöluvan mukaiset 70 000 kalkkunapaikkaa vastaa 2 800 eläinyksikköä ja 140 000 broileria. Ympäristöministeriön ohjeen mukaiset ammoniakkipäästökertoimet ovat kalkkunalle 0,55 (kg/nh 3 )/eläin/vuosi ja broilerille 0,16 (kg/nh 3 )/eläin/vuosi. 70 000 kalkkunan ammoniakkipäästöt ovat 38,5 tonnia vuodessa, mikä vastaa 240 625 broileria. Kun eläinyksiköt suhteutetaan ammoniakkipäästöihin ja myös Markku Saaren tuotantorakennusten ammoniakkipäästöt otetaan huomioon, voidaan toiminnanharjoittajan kasvattamohallien yhteiseksi eläinmääräksi sallia enintään 195 000 broileria. Näin menetellen toiminnanharjoittajan ja Markku Saaren yhteiset ammoniakkipäästöt eivät lisäänny muutettaessa myönnetyn ympäristöluvan mukainen kalkkunoiden kasvatustoiminta broilereiden kasvatustoiminnaksi. Etäisyys kasvattamohalleista lähimpään naapurin vapaa-ajanrakennukseen pohjoisessa on noin 225 metriä ja seuraaviin asuinrakennuksiin lännessä noin 310 metriä ja luoteessa noin 360 metriä. Ympäristökeskus katsoo, että suojaetäisyydet lähimpiin naapureihin eivät ole riittävät ilman lupahakemuksen mukaisen eläinmäärän rajoittamista. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnalle ei voida antaa sellaisia lupamääräyksiä, joita voitaisiin pitää riittävinä suojatoimenpiteinä vähentämään toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja siten, että luvan myöntämisedellytykset lupahakemuksen mukaiselle tuotantotoiminnan laajuudelle täyttyisivät haetulla paikalla. Ympäristökeskus katsoo myös, että hakemuksessa esitettyjä ympäristöhaittojen vähentämistoimenpiteitä ei voida pitää riittävinä luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi lupahakemuksessa esitetylle toiminnan laajuudelle. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan sellaiset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnat, joiden ympäristöhaittoja ei voida riittävästi lupamääräyksillä ehkäistä, on sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Riittävien suojaetäisyyksien ja toiminnan sijoittumisen sopivuuden huomioonottaminen on keskeinen toiminnan hyväksyttävyyden peruste, joka tulee ottaa huomioon harkittaessa luvan myöntämisedellytysten täyttymistä. Edellä mainitun perusteella ympäristökeskus on harkinnut, että ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty lupahakemuksen mukaiselle broilereiden kasvatustoiminnan laajuudelle haetulla paikalla. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään.

14 Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan lupahakemuksesta poiketen 195 000 broilerille. Ympäristökeskus katsoo, että kyseinen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kyseisessä laajuudessa toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta lähimmille asuinrakennuksille, kun otetaan huomioon toiminnalle asetetut lupamääräykset. Tarkasteltaessa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiä 195 000 broilerin kasvattamotoiminnalle, on asiassa otettu huomioon myös alueen aikaisempi käyttö. Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla siipikarjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristökeskus on lupaharkinnassaan ottanut huomioon, että Markku Saaren kasvattamohallit sijaitsevat broilerkasvattamohallien välittömässä läheisyydessä. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Broilerkasvattamotoiminnan aiheuttamien hajuhaittojen vähentämiseksi broilereiden enimmäismäärää on rajoitettu hakemuksessa esitetystä määrästä siten, että toiminnasta ei aiheutuisi ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa lähimmille asuinrakennuksille eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Määräys turpeen käytöstä kuivikemateriaalina on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys pesuvesien umpisäiliöiden kattamisesta kiinteällä katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi sekä sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Lannan ja jätevesien säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lannan hyödyntäminen lannoitteena pellolla tai toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen täyttää nämä vaatimukset. Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka

15 perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden. Lannan ja pesuvesien levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannan ja pesuvesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys turpeen käytöstä kuivikkeena on annettu ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 6)

16 Eläinsuojien kirjanpito ja vuosiraportti tarvitaan valvonnallisista syistä. Lannan ja pesuvesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 28.2.2006 myöntämä ympäristöluvan LSU-2003-Y-1095 ja siitä Vaasan hallinto-oikeuden 3.12.2007 antaman päätöksen numero 07/0637/2. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.10.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, kasvattamoiden lattiapinta-alat, käytössä olevien lantaloiden ja umpisäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 3, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a ja 5

17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 3 130 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan vähintään 100 000 broilerille tarkoitetun eläinsuojan ympäristölupa maksaa 3 130 euroa. Vaikka kyseessä on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittely, peritään molempien toimintojen lupaasioiden käsittelystä täysi maksu, sillä asian käsittelyn vaatima työmäärä on vastannut uuden luvan käsittelyä. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kurikan kaupunginhallitus Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.