Järvilohen säilyttämisen näkymät? Jorma Piironen LUKE Joensuu Vesistökunnostusverkosto vuosiseminaari 2018, Oulu 1
Esityksen sisältö Järvilohen nykytila Säilyttäminen viljelemällä ja istuttamalla Kalastus Elinympäristöt, Ala-Koitajoki Tulevaisuus 2
Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Utrankosket Joki MQ, m 3 /s Pinta-ala, ha Pielisjoki 240 177 70000 Vaelluspoikasia/v Ala- Koitajoki 70 70 28000 Lieksanjoki 97 60 36000 yhteensä 307 134000 3
voimalat ja padot Lieksanjoessa Lieksankoski 1960 1964 Pankakoski Future Missions 4
Järvilohen nykytila Äärimmäisen uhanalainen => sukupuuton uhka Kokonaan viljelyn ja istutusten varassa Vähän perinnöllistä muuntelua (geneettinen pullonkaula) > sukusiitosriski kasvaa, sopeutumiskyky heikkenee Vähän kutukaloja, heikot istutustulokset (poikkeuksiakin on) Kutukalat pienempiä ja nuorempia kuin 1970-80- luvulla 5
Jäljellä vähän perinnöllistä muuntelua pitääkö olla huolissaan? 23 eurooppalaisen lohipopulaation mikrosatelliittimuuntelu Tonteri et al (2005) (C.Primmer) 6 Alleleic diversity Observed Heterozygosity 7 6 5 4 3 2 1 0 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 Anadromous population Land-locked population Population
Todisteita sisäsiitosheikkoudesta Perinnöllisesti muuntelevammat järvilohet aggressiivisempia kuin ne lajitoverinsa, joiden muuntelun taso alhaisempi (Tiira et al. 2003) Epämuodostuneet viljelylaitoksessa syntyneet poikaset vähemmän muuntelevia kuin normaalit kalat (Tiira et al. 2006) 7
Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista lähes 50 vuotta v:teen 1989 saakka istukkaat Kuurnasta saatujen jälkeläisiä v:sta 1983 alkaen Enonkoskelle on perustettu uusi emokalasto joka vuosi Pielisjoesta ja Lieksanjoesta (v:sta1992) pyydetyistä kutukaloista niiden jälkeläisistä laitosemoja > mäti poikastuotantoon noin 6-7 vuoden sukupolvikierto säilytysistutukset Pielisjokeen ja Lieksanjokeen LUKE (RKTL): Enonkoski Viljelyvastuu 1980-luvulta alkaen 8
Kuurna, Pielisjoen alin voimalaitos Future Missions 9
Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellusalue Vuoksen vesistössä Ala-Koitajoki 2-v jokeen Istutuspaikka Kuurnassa 2-4 v järvellä 10 kartta: POK-ELY
1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2-v j-lohia, kpl 2-v järvilohien istutukset Pielisjokeen ei tiedossa velvoitteet valtion sopimusviljely muu 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 2018 0 11
palautus, % Pielisjokeen istutettujen järvilohien palautukset menneet heikompaan suuntaan 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1979 1985-1999 2000-2004 2005-2009 2010-2012 Saalis keskim. 59 kg/1000 istukasta, paras 265 kg/1000 ist. 12
Kutuvalmis järvilohi Kuurnasta, Pielisjoesta (2-4 järvivuotta, noin 3-4 kg) 13
Kuurnasta, Pielisjoesta saatu järvilohikoiras (3-5 järvivuotta, noin 5-6 kg) 14
kutukaloja, kpl Pielisjoesta saadut järvilohen kutukalat 70 60 naaraat koiraat Istukkaat Enonkosken mädistä 50 40 30 20 10 0 Emokalastot Enonkoskelle 15
vesihome ja muut vitsaukset? 16
lisää ongelmia suuri mätikuolleisuus muutaman viime vuoden aikana poikasten laatu vaihtelee, heikkenemässä? ärhäkkä vesihome (+ bakteerit?) tappoi keväällä 2015-2016 istukkaita useilla laitoksilla ja syksyllä 2016 Enonkosken emokalastoja (vuosiluokat 2011-2013), myös Paltamossa 2016-2018 istukaspula 2018-2022 17
Miten eteenpäin luvassa parempaa? säilyminen varmistettava luontaisella elinkierrolla koko elinkierron kattavat ympäristöt ja ratkaisut : 1. tarvitaan kutukoskia ja poikasten kasvuympäristöjä virtavesiin > entisten kutujokien kunnostukset, kutulohien siirrot, nousuesteet/kalatiet? 2. tarvitaan lisää kutukaloja > uuden kalastuslain toivotut vaikutukset, järvilohen rauhoitus 3. kalastuksen ongelmiin lisää täsmäratkaisuja, salakalastus kuriin! tarvitaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä toimintaa 18 JP/Rovaniemi 18.4.2018
434 palautusta Järvilohi ja kalastus: Suuri haaste kalastusjärjestelyille ja hallinnolle ennen lakiuudistusta: erilaisia säädöksiä villejä ei pystytty erottelemaan alamitat mitä sattui muitakin kaloja tavoitellaan > sivusaalisongelma Pielisjokeen ja Oriveden alueelle v. 2011-2013 istutettujen 2- ja 3-v lohien pyyntipaikat 19
Uusi laki 2016 alkaen: evällinen JL rauhoitettu > rasvaevästä tunnistuskeino kalastajille - eväleikatulla lohella 60 cm alamitta, saaliskiintiö, rajoitettu kalastusaika (rauhoitus 1.6.-31.8. pääreitillä) 20
lohia, kpl Pielisjoesta saadut kutulohet 2000-2017 300 250 naarat koiraat 200 150 100 50 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 21
Mitä kutulohien määrän nousu voisi merkitä? Siirrot patojen yläpuolisille kutualueille Ala- Koitajoessa ja Lieksanjoessa Luonnontuotannon elpyminen > jokipoikasten käyttö laitoskalastojen perustamisessa Luonnonkierron läpikäyneiden emojen mädin käyttö poikasistutusten tarpeisiin > elinkelpoisemmat istukkaat? Asteittainen luopuminen laitoskalastoista kannan säilyttämisistutuksia varten Ja rahaa säästyisi. 22
Hiiskosken pato Ala-Koitajoessa 2010: 2 m 3 /s KHO: 2013-2019 lisää vettä, 1.4-30.9. 6 m 3 /s ja 1.10.-31.3. 4 m 3 /s 23
Entisiä lisääntymisalueita palautettavissa tuottaviksi kunnostuksilla vie aikaa ja maksaa! heko kako Ala-Koitajoelle kutu- ja poikasalueita 8 koskialueella 2014-2017 n. 4,5-5 ha kustannukset noin 500 000 Lieksanjoella vastaavia kunnostuksia 2010-2017 3-4 koskialueella 24
Mäntykosken poikasalue konetyönä avaamalla rantaa 2015 25
Mikä kelpaa poikasille ja mikä kutulohille? 26
Kutulohien siirrot Ala-Koitajokeen 2013 2014 2015 2016 2017 Kuurnasta yhteensä 9 13 34 44 152 laitoskasvatettuja 24 30 12 233 27
Ala-Koitajoki 2014-2017: mikä toimii, mikä ei? kutusoraikkojen kunnostaminen, kutulohien siirto, kuteminen ja mädin hautoutuminen poikasalueiden kunnostuksista hyviä kokemuksia: hyviä nollikasalueita kako-työnä avaamalla rantaalueita kuivalle maalle heko-työnä vaikeille paikoille ja kako-työn täydennyksenä (sekä kutu- että poikassoraikot) kutulohia, mäti- ja poikasmateriaalia liian vähän täyttämään potentiaalisia kasvualueita (viime syksyyn asti) poikasten talvi- ym. kuolleisuus suuri syitä ei tiedetä > petotappiot suuria vaelluspoikasten määrä pieni 28
Monia konkreettisia toimia on käynnistetty Ala-Koitajoen kunnostukset, kutulohien siirrot ja selvitykset jatkuvat Uusi tilannearvio 2019 jälkeen lisävesityksen jatko? Pielisjoen Kuurnan kärkihanke tulvakanavan vesitys ja lisääntymisalue suunnitteilla > mallinnukset elinympäristökunnostusten optimoimiseksi! Lieksanjoen kärkihanke Pankajärven yläpuolisen Lieksanjoen koskikunnostukset ja kutulohien ja taimenten ylisiirrot käynnistetty Tutkimushanke järvilohen elinvoimaisuuden parantamismahdollisuuksista risteyttämällä (Tornionjoen, Nevajoen lohi, Hiitolanjoen lohi?) käynnistetty 29
Kiitos! 30