Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Riikka Ikonen, erikoistutkija, TtT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Taustaa Suomessa ei ole aikaisempaa kansallisesti kattavaa koottua tietoa sijoitettujen lasten subjektiivisesta hyvinvoinnista Aikaisempien tutkimusten mukaan Sijoitetut nuoret voivat huonommin kuin sijoitetut lapset (Ottosen & Jørgensen 2015) Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on vanhempansa kanssa asuvia enemmän koulunkäyntiä vaikeuttavia ongelmia (Tideman ym. 2011) Sijoitetut lapset ja nuoret kokevat vähemmän väkivaltaa heistä huolehtivan aikuisen taholta kuin syntymävanhempansa kanssa asuvat ikätoverit (Ellonen & Pösö 2010) 2
UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Tietoa saadaan myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kokonaistutkimus, joka toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2019 Kyselyyn vastataan nimettömänä 3
TULOKSET AVOIMESSA TULOSPALVELUSSA www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset 4
KYSELYYN OSALLISTUI 2017 KEVÄÄLLÄ 4. ja 5. luokkien oppilaat 80 % (N = 95 725) 8. ja 9. luokkien oppilaat 63 % (N = 73 680) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (N = 34 961) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 % (N = 31 188) 4. ja 5. luokkien oppilaiden huoltajat 30 % (N= 35 625) Vastausaktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain, kunnittain ja kysymyksittäin Tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja 5
TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää osana toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa Kouluissa ja oppilaitoksissa Kunnissa Maakunnissa 6
Sijoitetut lapset ja nuoret Kouluterveyskyselyssä Sijoitetut lapset ja nuoret identifioitiin aineistosta asumista koskevan kysymyksen avulla Sijoitetuksi määriteltiin lapsi tai nuori, joka oli vastannut asuvansa sijaisperheessä, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa Sukulaisten luona asuvat eivät ole mukana, koska aineistosta ei ole mahdollista erotella lastensuojelusyistä ja muista syistä sukulaistensa luona asuvia Sijoitettuna asui lapsista 0,4 % (n = 351) ja nuorista 1,0 % (n = 705) Verrattuna huhtikuun viimeisenä päivänä 2017 sijoitettuna olleiden lasten ja nuorten lukumäärään (THL:n TIETO-osaston tuottama tieto), kysely kattaa noin 30 % kokonaisjoukosta 7
Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot Sijoitettuna asuvat 4-5. luokka 8-9. luokka Vanhempansa kanssa asuvat Sijoitettuna Vanhempansa asuvat kanssa asuvat Osallistujien lukumäärä 351 86 002 705 68 640 Äidin koulutus, korkea aste Ei saatavilla 19 41 Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai huonompi Ei saatavilla 51 32 Vanhempi työttömänä viimeisen vuoden aikana Ei saatavilla 61 31 Sukupuoli, tyttö 51 50 55 52 Suomalainen syntyperä 84 89 86 95 Fyysinen toimintarajoite Ei saatavilla 14 5 Kognitiivinen toimintarajoite Ei saatavilla 30 11 Pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma Ei saatavilla 37 22 Merkittävät elämäntapahtumat lukuvuoden aikana Koulun vaihto 28 7 28 4 Vanhempien ero 21 6 12 4 Uusperheen muodostuminen 16 4 17 3 Sisaruksen syntymä 16 11 14 5 Oma vakava sairaus, vammautuminen tai muu vastaava 9 4 19 6 Perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen vakava sairaus tai kuolema 30 22 34 22 Sijoitetut lapset ja nuoret eroavat monin tavoin vanhempansa kanssa asuvista taustatietojen osalta Enemmän työttömyyttä ja koettuja taloudellisia ongelmia Enemmän toimintarajoitteita Huomattavasti enemmän merkittäviä elämäntapahtumia Nina Halme, THL
Terveys 4-5. luokka Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 7 10 Mielialaan liittyviä ongelmia 12 26 8-9. luokka Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 18 38 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuusoireilu 12 29 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely 2017 9
Koettu hyvinvointi 4-5. luokka Tyytyväinen elämäänsä 67 90 8-9. luokka Tyytyväinen elämäänsä 46 76 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Sijoitettuna asuvat, koko maa% Vanhemman kanssa asuvat, % THL: Kouluterveyskysely 2017 10
Yksinäisyys ja kaverit 4-5. luokka Tuntee itsensä yksinäiseksi 3 7 8-9. luokka Ei yhtään läheistä ystävää 8 13 Tuntee itsensä usein yksinäiseksi 9 23 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Sijoitettuna asuvat, koko maa% Vanhemman kanssa asuvat, % THL: Kouluterveyskysely 2017 11
Koulunkäynti 4-5. luokka Kouluinnostus 33 40 Pitää koulunkäynnistä 79 82 Koulustressi 33 41 Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa 3 9 Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä 8-9. luokka 54 66 Kouluinto 22 29 Pitää koulunkäynnistä 42 61 Koulu-uupumus 13 26 Vaikeuksia oppimistaidoissa 36 53 Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä 48 64 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely 2017 12
Harrastukset 4.-5. luokka Viettää aikaa jonkin harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa 71 84 8.-9. luokka Harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa 79 90 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely 2017 13
Päihteet 4.-5. luokka Tupakoinut vähintään kerran 4 22 8.-9. luokka Tupakoi päivittäin 6 33 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 10 26 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 7 37 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely 2017 14
Kasvuympäristön turvallisuus 4-5. luokka Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Kokenut seksuaalista häirintää vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana 8-9. luokka 2 2 7 8 7 8 14 16 19 35 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa 3 5 10 15 24 46 Kokenut seksuaalista häirintää vuoden aikana 21 48 Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana 6 26 0 10 20 30 40 50 60 Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely 2017 15
Koulukiusaaminen Kiusaamiseksi määriteltiin Epämiellyttävien asioiden sanominen tai tekeminen Toistuvasti kiusoittelu tavalla, josta kohde ei pidä Koulukiusaamisen ulkopuolelle määriteltiin se, jos kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelee Koulukiusaaminen lisää lapsen ja nuoren turvattomuuden tunnetta ja on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja koulumotivaatiolle Kiusaaminen vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, heikentää koulu- ja opintosuorituksia sekä aiheuttaa poissaoloja Koulukiusatuilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden häiriöitä. Kiusatuilla esiintyy erilaisia psyykkisiä ongelmia, itsetunto-ongelmia ja ihmissuhdeongelmia Koulukiusatut kärsivät samanaikaisesti usein yksinäisyydestä sekä erilaisesta oireilusta, kuten masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta 16
Toistuva koulukiusaaminen näyttäisi kohdentuvan joihinkin nuoriin 17
SYRJIVÄ KIUSAAMINEN KOULUTERVEYSKYSELYSSÄ Syrjivää kiusaamista kuluvan lukukauden aikana koulussa tai vapaa-ajalla on kysytty seuraavista aihe-alueista Ulkonäkö (esim. paino, pituus, kehon muodot) Sukupuoli (esim. tyttömäinen poika, poikamainen tyttö, homoksi nimittely) Ihonväri, kieli, ulkomaalainen tausta, romanitausta, saamelaistausta Vammaisuus Perhe (esim. vanhemmat, köyhyys, asuinpaikka) Uskonto 18
Syrjivää kiusaamista kohdistuu joihinkin nuoriin 19
Palvelut ja avunsaanti 4-5. luokka Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista 48 49 8-9. luokka Mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista 79 85 Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin kouluterveydenhoitajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 11 17 Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koululääkäriltä lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 16 24 Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulupsykologilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 22 31 Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulukuraattorilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin opettajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 19 28 25 24 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Sijoitettuna asuvat, koko maa % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely 2017 20
NUORTEN OPISKELUSUUNNITELMAT 9 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ei ole opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen Pojista 10 % Tytöistä 9 % Koko maassa opintosuunnitelmat puuttuvat useammin joiltakin nuorilta Toimintarajoitteisista 17 % Kodin ulkopuolelle sijoitetuista 21 % Ulkomailla syntyneistä 21 % Äidin matala koulutustaso 19 % 21
Hyvinvoinnin riskitekijöiden kasautuminen Kasautumista tarkasteltiin 8. ja 9. luokkaa käyvien nuorien osalta Hyvinvoinnin riskitekijöiden kasautumista laskettaessa otettiin huomioon seuraavat indikaattorit: Ei ole tyytyväinen elämäänsä Tuntee itsensä yksinäiseksi Terveydentila keskinkertainen tai huono Ahdistuneisuusoireilua Koulu-uupumusta 22
1-2 riskitekijää: sijoitetuista nuoresta neljällä kymmenestä (41 %), vanhempansa kanssa asuvista joka kolmanneksella (29 %) 4-5 riskitekijää: sijoitetuista nuorilla joka neljännellä (25 %), vanhempansa kanssa asuvista vain harvalla (5 %) 23
Väkivallan kokemusten kasautuminen Väkivallan kasautumisen osalta tarkasteltiin seuraavia väkivallan muotoja: Viikoittaisen koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen Joutunut fyysisen väkivallan tai sen uhkaamisen kohteeksi: varastettu tai yritetty varastaa jotakin väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla, uhattu fyysisesti vahingoittaa tai käyty fyysisesti kimppuun Joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi: kehon intiimien alueiden koskettelu vastoin tahtoa, seksiin painostaminen tai pakottaminen tai rahan, tavaran tai päihteiden tarjoaminen vastineeksi seksistä 24
2-3 väkivallan kokemusta: sijoitetuista nuorista joka viidennellä (22 %), vanhempansa kanssa asuvista vain harvalla (5 %) 25
Pohdintaa Sijoitettujen lasten ja nuorten elämässä on usein tapahtunut suuria muutoksia kuluvan lukuvuoden aikana Erityisesti sijoitetuilla nuorilla on merkittävä ero elämään tyytyväisyydessä ja yksinäisyyden kokemuksissa verrattuna vanhempansa kanssa asuviin ikätovereihin Suuri osa sijoitetuista lapsista ja nuorista oli kuitenkin tyytyväisiä elämäänsä Psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat ja koulunkäynnin ongelmat (ml. osallisuus kouluyhteisössä) ovat huomattavan yleisiä Käytännön haasteena tukea nuorta tehokkaasti Tutkimuksellisena haasteena selvittää kuormittavien elämäntapahtumien ja väkivaltakokemuksien yhteyttä ongelmiin Hyvinvoinnin riskitekijät näyttäisivät kasautuvan noin joka kuudennekselle sijoitetuista nuorista Näiden nuorten tunnistaminen ja tehokas tukeminen 26
Pohdintaa Aineistosta ei käy ilmi, onko väkivallan kokemukset tapahtuneet sijoituksen aikana tai sijoituspaikassa Aikaisempi tutkimus (Ellonen & Pösö 2010) antaa viitteitä siitä, että väkivaltaa koetaan mahdollisesti muissa kuin nuorten ja heistä huolehtivien aikuisten suhteissa Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla huomattavan paljon kiusaamisen ja väkivallan kokemuksia Väkivallan yleisyyden vuoksi on perusteltua kysyä jokaiselta sijoitetulta lapselta ja nuorelta väkivallan kokemuksista ja tarvittaessa ohjata heidän avun piiriin Erityistä huomiota ja tehokasta apua tarvitsee se viidennes nuorista, jolle on kasautunut useita väkivallan kokemuksia 27
ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Asioita voidaan parantaa oppilaitoksissa, kunnissa ja maakunnassa monin keinoin Lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Huolehtimalla, että kiusaamiseen puututaan heti Kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista Vahvistamalla oppilaiden ja opiskelijoiden voimavaroja Apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen Huolehtimalla tuen ja palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Kohtaamalla lapsi ja nuori yksilönä Opiskeluhuollolla on tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa Tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena 28
Riikka Ikonen Riikka.ikonen@thl.fi stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke 29