Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan Jyri Häkämies Elinkeinoministeri 13.4.2012
Suomi ja uusiutuvan energian tavoite (osuus loppukulutuksesta %, uusi perusskenaarioluonnos) 45 40 35 Skenaariolaskenta RES-direktiivin mukainen tavoite 38% 30 25 20 15 10 5 Suomi etenee toistaiseksi tavoiteuralla biovoima noussut nopeasti talouden alavire vähentänyt lauhdesähköä Mutta haasteita viimeisille vuosille biovoiman lisäysmahdollisuus rajallinen tuulivoimaa tarvitaan vähintään suunniteltu tuulivoimahankkeet juuttuneet byrokratiaan, täytyy saada liikkeelle 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035
Suomen uusiutuvan energian suunnitelma Uusituvan lisäystarve 2005 LÄHDE % lisäyksestä Energiamäärä 2020 on n. 38 TWh Metsähanke 48 % 18,9 TWh Biopolttoaineet 16 % 6,5 TWh Päivitetty arvio vuoden 2020 energian loppukulutuksesta, metsäteollisuuden sivutuotteiden osuudesta, uusiutuvien lisäämistarpeesta jne. tehdään vuonna 2012 Tuulivoima Lämpöpumput Muut 15 % 15 % 6 % 6 TWh (=2500 MW kapasit.) 6,1 TWh Hallitus päivittää ilmasto- ja energiapoliittisen strategian vuoden 2012 aikana 3
Tuulivoiman lisäystavoite Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % Tuulivoiman tavoite vuodelle 2020 on 6 TWh, vastaa 15 % uusiutuvan lisäyksestä Kapasiteettina vastaa arviolta 2 500 MW eli 700-800 voimalaa Tuulivoimakapasiteetti nyt 197 MW, 130 tuulivoimalaa (toukokuu 2011) 16 % 48 % Metsähake Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut Tavoite edellyttää nykyisen kapasiteetin yli 10-kertaistamista Noin nykyisen kapasiteetin verran uutta kapasiteettia joka vuosi 2012-2020 15 % 4
Miksi tuulivoima kiinnostaa myös elinkeinoministeriä? Tuulivoiman osalta investoinnit Suomeen 2 500 MW:n tavoitteella 3,5-4,5 mrd Hankkeita kehitteillä tuplasti enemmän (n. 7 800 MW) Tavoitteen mukaiset investoinnit tuulivoimaan*: *Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n arvioita 5
Tukijärjestelmä mahdollistaa jo tuulivoiman nopean lisääntymisen 2011- käytössä syöttötariffi, joka takaa tuulivoiman tuottajalle kohtuuhinnan sähköstä (tavoitehinta 83,5 /MWh) Syöttötariffi on voimalakohtainen sitoumus, joka on voimassa 12 vuotta Nykyinen tukijärjestelmä mahdollistaa tuulivoiman runsaan lisäämisen Valtaosa hankkeista juuttunut luvitusvaiheeseen Lisäksi tuulivoimalla vuoden 2015 loppuun ns. korotettu syöttötariffi (tavoitehinta 105,3 /MWh, jota voi saada max. 3 vuotta) Lisäksi varauduttu merituulivoiman demotukeen (kehysriihessä 20m investointitukeen vuodelle 2015) /MWh 100 80 60 40 20 Tariffi 0 1 51 101 151 201 251 301 351 pvä (2008)
Nykysäännöillä jo estetty 2020 tavoitteita vastaava määrä tuulivoimaa Energiateollisuus ry:n Tuulivoiman investointiesteet selvitys (tammi-maalisk 2012) 1. Jo tällä hetkellä tiedossa, että kokonaan estyneitä hankkeita on: - 33 kpl (44%) hankkeista, - eli 2 426 MW (39%) tuotantotehosta 2. Täysin estyneiden lisäksi, pienentymisvaikutus kohdistuu: - 31 kpl (41%) hankkeista - pienentävä vaikutus keskimäärin 34%, eli: 750 MW (12%) tuotantotehosta Selvitys osoittaa nykytilanteessa karkeasti 3 100-3 200 MW:n poistumaa estyneessä tuulivoimarakentamisessa. 7
Rakentamisen pullonkaula näyttää olevan Suomessa Ruotsia vaikeampi Lähde: http://www.vindstat.nu/ 8
Tarastin toimeksiannon lähtökohta Suomea tiheämmin asutuissa maissa (esim. Saksa, Hollanti, Tanska) on onnistuttu sovittamaan tuulivoiman rakentaminen ja muu maankäyttö. Suomessa on eri viranomaisten yhteistyössä luotava toimiva kokonaisprosessi, joka mahdollistaa tuulivoiman rakentamistavoitteiden ja muiden maankäytön tarpeiden yhteensovittamisen. Oltava mahdollista ilman liikenneturvallisuuden tai puolustusvoimien toiminnan vaarantumista taikka ihmisten viihtyvyyden merkittävää heikkenemistä. Congress Center, Kööpenhamina 9
Tarastin selvitys ja vastuu tuulivoimasta Rakentaminen tuulivoimayleiskaavalla (1) YM LVM PLM Tuulivoimayleiskaavan ja YVA:n yhdistäminen (2) Rakennusluvan käsittely lainvoimaa vailla olevan yleiskaavan nojalla (9) Tuulivoiman käytön määräykset (joita ilman lupa estyy) (10) Melu (kesälomaseisokki), jäänesto ja lintukarkotin (11) Tuulivoimalan rakentaminen poikkeusluvalla teollisuus-, satama- ja kaivoskaava-alueilla (12) Taustamelun huomiointi tuulivoiman meluarvoja arvioitaessa (14) Muutoksenhaun luvanvaraistaminen ympäristöluvassa (15) Lentoesteluvan myöntäminen (5) Tuulivoimalan valot lentoesteenä (6) Etäisyydet maanteistä ja rautateistä (13) VM Tuulivoimalan kiinteistöveron korottaminen (7) Puolustusministeriön tuulivoimalausunnon sitovuus (4) Työryhmä selvittämään tutkavalvontajärjestelmän muutosten rahoittamista (3) Tuulivoima-ala Suositus maankäyttökorvauksesta naapurissa maata omistaville (8) TEM Yleisvastuu tuulivoiman rakentamistavoitteesta Tuulivoimatyöryhmän nimittäminen (ehdotus 16) Fiskaaliset tuet (syöttötariffi ja merituulivoiman demotuki)
Selvityksen toimeenpano hyvistä aikeista tekoihin Poliittinen tahtotila ja yhteistyöhenki Tarastin ohjelma edellyttää muutoksia 5 lakiin sekä lisäksi muutoksia ministeriöiden ohjeisiin ja toimialan käytäntöihin TEM, YM, LVM, PLM yhteinen tuulivoimatyöryhmä Edustus intressiryhmistä (tuulivoima-ala, maanomistajat, kaavoittajat, luonnonsuojelu) Tehtävänä seurata tuulivoiman rakentamista asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteensovittaa tuulivoimaan vaikuttavia toimenpiteitä Erillinen virkamiesryhmä selvittää tutkavalvonnan edellyttämät toimenpiteet, raportoi seurantaryhmälle Katsaukset eduskunnan talous- ja ympäristövaliokunnille syysistuntokauden kuluessa Tarastin raportin toteuttamisesta ja tuulivoiman tilanteesta Suomessa 11
LIITTEET
EU:n 20-20-20-tavoitteet vuodelle 2020 EU:n tavoite Suomen tavoite 1. Kasvihuonekaasupäästöt -20% vrt. 1990 / -14% vrt 2005 (täsmäytys vain EU- -päästökauppa-sektori - 21% vrt. 2005 tasolla) -ei-päästökauppa-sektori - 10% vrt. 2005-16% vrt. 2005 3. Uusiutuvan energian osuus 20 % 38% (28,5% v. 2005) - Liikennesektorilla 10 % 20% (4,0% v. 2010) 2. Energiatehokkuus - 20 % vrt. BAU 2020-11% (edellisessä strategiassa)
Suomen energiantuotannon päästöissä luvassa laskua Päästökauppasektorilla ei sitovaa kansallista tavoitetta (allokoituu päästöoikeusmarkkinoilla) Suomen päästöt vähenemässä 2020-luvulla reippaasti Päästökauppasektorin CO2-päästöt, milj t uudet ydinvoimalat (hiili)lauhde syrjäytyy uusiutuvat syrjäyttävät fossiilisia lämmöntuotannossa
40 35 30 SUOMEN PÄÄSTÖTAVOITE: EI-PÄÄSTÖKAUPPASEKTORI Voimassa oleva Suomen -16% tavoite toteutumassa, mutta Durbanin nieluratkaisu edellyttää rajuja lisätoimia jos ei kompensoida (sininen viiva) (lisäksi komissio on teknisistä syistä laskemassa Suomen kiintiötä hieman, punainen katkoviiva) Ei-päästökauppasektorin CO2-päästöt, milj t F-kaasut Dityppioksidi (pl. typpihapon valmistus) Metaani Muu ei-polton CO2 25 20 15 10 5 Ei-päästökauppasektorilla ratkaisevaa on kehitys liikenteen, talokohtaisen lämmityksen, rakentamisen, maatalouden ja työkoneiden päästöissä. 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Värimetallien tuotanto CO2 Pienkaukolämpö CO2 Muun teollisuuden kattilat CO2 Talokohtainen lämmitys CO2 Maatalous, rakentaminen ja työkoneet CO2 Liikenne CO2 (ei sis liik.tyko, ei sis PKSlentoliik.) EPKS LIN.POLKU 2013-2020 EPKS, Komission 0,8 Mt vähennys EPKS, Dubran & nielut 2,5..3,5 Mt
500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Primäärienergian hankinta, TWh sähkön nettotuonti muu uusiutuva (pl. öljyt) puun pienkäyttö ja pelletit metsähake teollisuuden tähdepuu metsäteollisuuden jäteliemet turve vesivoima ydinvoima kivihiili koksi, masuunikaasut, teollisuuden reaktiolämpö ym maakaasu muut öljyt 0 bensiini, diesel 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035
Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana, TWh (vanhan hallituksen strategiaoletusten mukainen laskelma) Lähde: Uusiutuvan energian toimintasuunnitelma kesäkuu 2010
Uusiutuvien osuudessa Suomi on edelläkävijä palkinnoksi saimme kunnianhimoisen lisäystavoitteen
UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Primäärienergiana 2005 2020 2005=>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet 37 38 1,1 Teollisuuden tähdepuu 20 19-1,8 Yhteensä 57 56-0,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake 6 25 18,9 Puun pienkäyttö 13 12-0,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä 37 77 40,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä (2 94 134 39,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa (2 87 124 37,5 Energian loppukulutus 303 327 (* 23,6 Muutos, TWh / %-yksikköä Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima 2005-2009 normalisoitu (3 päivitetty laskelma 30.3.2010: paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020 Lähde: Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma 2010
Yhteenveto Suomen ohjausvälineistä 1) Päästökauppa ja kansalliset verot 2) Uusiutuvan tuet Investointituki (nk energiatuki), TAE2012 n. 154 M uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin Syöttötariffit, TAE2012 n. 97 M Maksetaan sähkön tuotantotukena Sidottu tuotantomuodosta riippuen sähkön, päästöoikeuden ja/tai kilpailevan polttoaineen hintaan 3) Liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoite 20 % vuonna 2020 4) Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki, TAE2012 n. 10 M 5) Yleinen t&k-rahoitus, noin 40% Tekesin rahoituksesta cleantech-hankkeisiin, josta merkittävin siivu energiaan
Syöttötariffit pähkinänkuoressa Energiamarkkinavirasto maksaa tuen valtion budjetista Teknisesti monimutkainen, jakautuu useaan harkittuun elementtiin 1) Sähkön markkinahintaan sidottu syöttötariffi liukuva preemio Tuetaan uusia investointeja tuulivoimaan, biokaasusähköön ja puuta käyttäviin chplaitoksiin Tuki maksetaan 12 vuoden aikana sidottuna sähköntuotantoon Tuki poistaa tuottajalta sähkön hintariskin 2) Muuttuva tuki sähköntuotannolle metsähakkeesta Alennetaan hakkeen käytön polttoainekustannuksia alle turpeen kustannusten CHP-tuotannossa ns. puustamaksukyky 21 /MWh Maksetaan sekä vanhoille ja uusille voimalaitoksille Tuki riippuu päästöoikeuden hinnasta ja turpeen kustannuksista Tarkoituksena ei ole parantaa laitosten kannattavuutta
Uusiutuvan energian investointituki (nk. energiatuki) Tukijärjestelmä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointien tukemiseksi ELY- keskuksilla pienet hankkeet, TEM:ssä suuret ja uuden teknologian hankkeet Tuen suuruus max. 40 %, tyypillisesti 15-30 % Tukikohteita mm. puun energiakäyttö (noin kolmannes), pienvesivoima, aurinkovoima, kierrätyspolttoaineet, biokaasu liikenteessä sekä energiatehokkuus (noin neljännes)
Syöttötariffi tuulivoimalle Tukea maksetaan enintään 12 vuotta Tuki on tavoitehinnan ja 3 kuukauden markkinahinnan erotus Tavoitehinta on 83,5 /MWh Tuulivoimalle tavoitehinta on 105,3 /MWh vuoden 2015 loppuun saakka, kuitenkin enintään kolme vuotta per voimalaitos Tukijärjestelmä sulkeutuu, kun järjestelmään hyväksyttyjen tuulivoimaloiden yhteenlaskettu generaattoreiden nimellisteho ylittää 2 500 MVA /MWh 100 80 60 40 20 0 Tariffi Tavoitehinta, 83,5 /MWh Toteutunut sähkön markkinahinta 1 51 101 151 201 251 301 351 pvä (2008)
Syöttötariffi biokaasuvoimalaitoksille Tariffia maksetaan reaktorilaitoksille (ei kaatopaikkakaasu) Laitoksen raaka-aineita ei rajata Syöttötariffin tavoitehinta on 83,5 /MWh + lisätuki 50 /MWh, jos lämmöntuotantoa (hyötysuhde min. 50 %) ja tariffin kesto 12 vuotta Tariffina maksetaan tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus (esim. CHP laitokselle tariffi 83,5 /MWh, jos markkinahinta 50 /MWh) Yhteismädättämöt ja suuret käsittelylaitokset ovat kannattavia porttimaksuista ja muista tekijöistä riippuen. /MWh 100 80 60 40 20 Syöttötariffi + lämpöpreemio 50 /MWh Tavoitehinta, 83,5 /MWh Toteutunut sähkön markkinahinta 0 1 51 101 151 201 251 301 351 pvä (2008)
Syöttötariffi pienille puuta käyttäville CHP-laitoksille Erillistä lämpöä tuottavia kattiloita korvataan yhdistetyllä tuotannolla Tavoitehinta (syöttötariffi = tavoitehinta sähkön spot-hinta) uusille CHP-laitoksille, tyypillinen kapasiteetti 3 MWe Lämpöpreemio 20 /MWh Tukimaksimi 750 000 /laitos/vuosi /MWh 100 80 60 40 Syöttötariffi + lämpöpreemio 20 /MWh 20 Tavoitehinta, 83,5 /MWh Toteutunut sähkön markkinahinta 0 1 51 101 151 201 251 301 351 pvä (2008)
Päästöoikeuden hinnasta riippuva muuttuva tuotantotuki metsähakkeella tuotetulle sähkölle Metsähakkeen osuutta lisätään puuta ja turvetta käyttävissä monipolttoainekattiloissa Tuotantotuki riippuu päästöoikeuden hinnasta (ja turpeen verosta lämmön tuotannossa) Tukitaso tällä hetkellä: 18 /MWhe, kun CO2 hinta max. 10 /t, tuki pienenee lineaarisesti 0 /MWh:iin, kun CO2 hinta on 23 /t. Voimalaitoksen maksukyky metsähakkeesta on asetettu 21 /MWh HE valmisteilla: tuki alenee, kun turpeen vero nousee v 2013 ja 2015 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Tuki sähkölle, /MWh 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Päästöoikeuden hinta,