Suhdannekatsaus maaliskuu 2014 18 maaliskuu 2014 Kasvu tarvitsee vakautta Suomen talous odottaa vuoroaan Maailmantalouden nousun edellytykset ovat kunnossa, mutta poliittiset riskit varjostavat näkymiä etenkin kehittyvissä talouksissa. Kasvulle on vuonna 2014 entistä enemmän tilaa julkisen talouden kiristysten helpottaessa ja rahoitusolojen kohentuessa. Vakaat raaka-ainehinnat tukevat nousua. Yhdysvallat toimii kasvun moottorina yksityisen kulutuksen noustessa. Kasvu piristyy myös euroalueella, joskin sisäiset epätasapainot, korkea velkaantuneisuus ja rakenteelliset ongelmat rokottavat nousua. Euron heikkeneminen tukisi vientinäkymiä. Keskuspankit kulkevat eri suuntiin, kun Yhdysvallat normalisoi rahapolitiikkaa ja EKP etsii uusia keinoja tukea taloutta inflaation hiipuessa. Euriborit pysyttelevät matalina vielä pitkään. Kahden laskuvuoden jälkeen Suomen kokonaistuotanto ponnistaa vaivalloisesti taantumasta ylös. Vuonna 2014 tuotanto kasvaa kuitenkin vain 0,5 prosenttia huolimatta matalasta lähtötasosta. Elpyminen perustuu hiljalleen toipuvaan vientiin, sillä kotimainen kysyntä ei kasva. Vuonna 2015 kasvu on vajaat 2 prosenttia investointien ja yksityisen kulutuksen toipuessa. Kotitaloudet pysyvät puristuksissa, kun työttömyys kasvaa ja ostovoima polkee paikallaan. Inflaatio ja asuntojen hintakehitys pysyvät maltillisina 2014-2015, mutta plussan puolella. Julkisen talouden velkasuhde nousee kiristystoimista huolimatta, eikä selvää käännettä nähdä ennen talouskasvun piristymistä. Rakenneuudistuksissa eteneminen auttaisi säilyttämään parhaan luottoluokituksen ja kohentaisi tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Yrityskyselyt kertovat kasvusta Vaikka poliittiset riskit varjostavat talousnäkymiä, oletamme maailmanpoliittisen tilanteen vakautuvan ja sallivan talouskasvun. SUOMI Nykyinen ennuste 2014 2015 Edellinen ennuste 2014 2015 BKT, volyymi, % 0,5 1,8 1,1 2,0 Työttömyysaste, % 8,4 8,3 8,4 8,2 Inflaatio, % 1,3 1,4 1,2 1,5 Ansiotaso, % 1,3 1,2 1,4 1,2 Asuntojen hinnat, % 0,5 1,5 1,0 1,5 Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 0105467715 pasi.kuoppamaki@danskebank.fi Ekonomisti Juhana Brotherus 0105467159 juhana.brotherus@danskebank.fi Vaihtotase / BKT, % -0,5-0,2-0,5-0,2 Julkinen velka / BKT, % 58,5 60,5 61,0 62,0
Kansainvälinen talous Kasvun eväitä ei ole vielä syöty Kehittyneillä mailla on hyvät edellytykset vahvaan kasvuun 2014. Odotamme kansainvälisen kaupan vilkastuvan vuoden loppua kohti, mutta kehittyvien talouksien kasvukivut ja poliittiset riskit heittävät varjon positiivisen näkymän ylle. Yhdysvalloissa ja vähitellen myös Euroopassa kasvua rajoittaneet tekijät hälvenevät julkisen talouden kiristysten helpottaessa ja rahoitusolojen normalisoituessa. Länsimaiden keskuspankit jatkavat talouden tukemista matalilla koroilla, vaikka Yhdysvalloissa muita rahapolitiikan poikkeustoimia jo vähennetään. Inflaatio ei nouse kasvun tielle länsimaissa, sillä ylimääräinen kapasiteetti ja korkea työttömyys yhdistettynä vähäisiin hintapaineisiin raaka-ainemarkkinoilla ylläpitävät pidemminkin pelkoa deflaatiosta. Euroalueen talous on jo kääntynyt loivaan kasvuun. Viennin nousu ruokkii vähitellen myös yksityistä kulutusta ja investointeja. Rakenteelliset ongelmat, korkea velka ja jähmeästi toimivat rahoitusmarkkinat rasittavat talouskasvua vielä vuosien ajan, mutta euroalueen valuvikojen korjauksessa otetaan vakautta tukevia askeleita pankkiunionin osalta. Kehittyvissä maissa nousu hidastuu, vaikka vientinäkymät länsimaihin kohentuvatkin. Kiinassa saavutettaneen tavoitteeksi asetettu 7,5 prosentin kasvu, mutta riski velkavetoisen investointibuumin aiheuttamista uhista lisää epävarmuutta. Intian talous kasvaa vahvemmin parin synkän vuoden jälkeen. Heikommat kasvunäkymät ovat raaka-aineiden viennistä riippuvaisissa maissa kuten Brasiliassa ja Venäjällä, jonka kehitystä jarruttaa myös konflikti Ukrainan kanssa. Yhdysvaltain talous virkoaa kylmästä talvesta Maailman suurimman kansantalouden tuotanto on kasvanut tasaisen verkkaisesti finanssikriisin pohjilta. Bruttokansantuotteen kasvu jäi vuonna 2013 alle 2 prosentin. Alkuvuoden 2014 teollisuustuotannon ja kaupan luvut ovat olleet vaisuja laajassa osassa maata vaikuttaneen poikkeuksellisen kylmän ja lumisen talven takia, mutta sää ei yksin riitä selittämään usean kuukauden heikohkoa jaksoa. Rahapolitiikan normalisoituminen heijastuu luultavasti ainakin asuntorakentamisen varovaisuuteen. Ostopäällikköindeksit sekä kuluttajien vähitellen nousseet luottamusmittarit kertovat kasvun jatkumisesta maltillisena. Lähitulevaisuutta ajatellen edellytykset kasvulle näyttävät paremmilta kuin vuosiin, sillä ainakin kolme kasvua jarruttanutta tekijää menettää voimiaan: 1) Pankkien luottokriteerit ovat edelleen helpottuneet ja rahoitusmarkkinoiden toiminta palautunut normaalimpaan. 2) Yksityisen sektorin velan sulaminen sekä alhainen korkotaso sallivat yksityisen kulutuksen ja investointien helpomman rahoittamisen. 3) Valtiontalouden budjettiraameista saavutettu sopu sekä velkasuhteen nousun taittuminen helpottavat julkisen talouden paineita ja vähentävät riskiä finanssipolitiikan halvaantumisesta kuluvana vuonna. Lisäksi heikko dollari on parantanut kotimaisen tuotannon kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla, joten myös ulkoinen kysyntä voi kasvaa. Työvoima ja työllisyys kasvussa Työttömyysaste on laskenut finanssikriisin synkästä 10 prosentin huipusta loppuvuonna 2009 nyt helmikuussa 6,7 prosenttiin. Työllisten määrä on korkeimmillaan sitten kesän 2008. Kotitalouksien velkataakka on keventynyt kestävämmälle tasolle ja varallisuusarvot kehittyvät suotuisasti. Kaikki tämä tukee yhdysvaltalaista kuluttajaa, joka on edelleen maailmantalouden tärkein toimija. Alkuvuoden luvut tosin näyttävät vaisuilta kaupan alalla, mutta odotamme kaupan piristyvän kylmän talven väistyttyä. 2 18 maaliskuu 2014
Kansainvälinen talous Keskeinen riski vakaalle talouskehitykselle Yhdysvalloissa on ollut pääpuolueiden vaikeus tehdä kompromisseja. Republikaanit kuitenkin vaihtoivat viime vuoden lopulla strategiaa, sillä kongressivaalien lähestyessä loppuvuonna 2014 ei ole syytä suututtaa äänestäjiä. Lisäksi surkeasti käynnistynyt terveydenhoitouudistus ( Obamacare ) on varjostanut presidentin ja demokraattien kannatuslukemia. Puolueiden välinen budjettisopimus taannee liittovaltiolle meno- ja tulokehykset kahdeksi vuodeksi korvaten osittain vuosien 2014-2015 automaattiset leikkaukset hieman suuremmilla leikkauksilla myöhempinä vuosina. Yhdysvaltain julkinen talous velkaantuu yhä, mutta budjettivaje supistuu jo nykyisillä toimilla ja velka-aste vakiintuu nykytasolleen. Menoleikkaukset ja verojen korotukset jarruttivat talouskasvun 1,9 prosentin vauhtiin 2013. Finanssipolitiikka painaa kasvulukuja myös 2014-2015, mutta vaikutus heikkenee selvästi viime vuodesta. Vuonna 2014 talouskasvu yltäneekin jo noin 3 prosenttiin. Matala inflaatio tukee kasvua ja toisaalta antaa keskuspankille mahdollisuuden jatkaa kevyttä rahapolitiikkaa piristyvästä talouskasvusta ja toipuvista työmarkkinoista huolimatta. Keskuspankin (Fed) Beige Book -raportin mukaan tuotannon kasvu on jatkunut vuodenvaihteen yli ja ennakoivat mittarit kertovat positiivisista odotuksista. Kylmä talvi vaikutti heikentävästi etenkin tammikuun talouslukuihin. Talouden vahvan pohjan vuoksi Fed jatkanee arvopaperien osto-ohjelman (QE) supistamista kuukausittain, kynnys suunnitelman muuttamiselle on korkealla. Vähittäin väistyvät poikkeukselliset tukitoimet ovat aiheuttaneet etenkin kehittyvien talouksien osake- ja valuuttamarkkinoilla hetkellistä turbulenssia, mutta pohjimmiltaan kyse on terveestä ilmiöstä, eli Yhdysvaltain talous kykenee seisomaan omilla jaloillaan ilman keskuspankin tavallisesta poikkeavaa tukea. Vuonna 2008 lopulla nollille laskenut ohjauskorko pysynee silti nykytasollaan vuoteen 2015, minkä pitäisi hillitä markkinakorkojen nousua. Rahapolitiikka pysyy siis kevyenä ja kasvua tukevana pitkään. Kehittyvät taloudet kärsivät kasvukivuista Kehittyvien maiden kasvuvauhti on hiipunut kahden viime vuoden aikana, vaikka niiden kasvupotentiaali pysyy korkeana. Hiipumisen taustalla vaikutti ensin länsimaiden heikkous, mikä vei pohjan viennin kasvulta. Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan muutosten ennakointi heikensi kehittyvien talouksien valuuttoja voimakkaasti toukokuun 2013 jälkeen ja vaihtotaseen vajeet heikensivät sijoittajien luottamusta. Teollisuusmaista kehittyviin maihin tuottojen perässä siirtyneet pääomat vaihtoivat nopeasti suuntaa, ja rahavirrat kääntyivät kohti Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Fed supistaa tukitoimia vuonna 2014 Vaihtotase tasapainottuu Intiassa Viime aikoina pinnalle ovat nousseet valittuun kasvumalliin liittyvät ongelmat etenkin Kiinassa ja Venäjällä. Kiinan talous on kasvanut viime vuosina suuressa määrin velkarahoitteisen rakentamisen ja muiden investointien voimin. Osa investoinneista on osoittautumassa kannattamattomiksi ja kasvumallia pitäisi kääntää yksityiseen kulutukseen, koska kulutus on edelleen alikehittynyt osa taloutta ja kotitalouksien tulot ovat nousseet. Venäjällä raakaainevetoinen talous ei ole onnistunut kehittämään riittävästi muuta maailmanmarkkinoilla kilpailukykyistä tuotantoa. Yhteistä Venäjälle ja Kiinalle on valtion suuri vaikutusvalta suurten yritysten toimintaan ja päätöksenteon keskittyneisyys, mikä jarruttaa ruohonjuuritasolta tapahtuvaa taloudellista kasvua sekä johtaa liialliseen luottamukseen, että viime kädessä valtion kassasta maksetaan aina kaikki merkittävät toteutuneet riskit. Kiina tosin ottaa nyt askeleita siihen suuntaan, että luottoriskien annetaan ainakin yksittäistapauksissa toteutua ja yksityiset velkojat voivat kärsiä tappioita. 3 18 maaliskuu 2014
Kansainvälinen talous Kiinan talouskasvu hidastuu, mikä aiheuttaa huolta rahoitusmarkkinoilla. Kasvun hidastuminen on toisaalta vääjäämätöntä, koska tuottavuuden kasvu hiipuu maaseudulta virtaavien työläisten virran mukana ja keskuskomitea itse tavoittelee hieman alhaisempaa 7,5 prosentin vauhtia talouteen, jotta vältyttäisiin kiinteistömarkkinoiden ylikuumenemiselta ja inflaatiolta. Kasvun hidastuminen yhdistettynä kasvun rakenteen muuttumiseen kulutusvetoiseksi liittyy kuitenkin riskejä, eikä jo tehtyjen investointien kannattavuudesta ole varmuutta. Tilastot viennistä, vähittäiskaupasta, teollisuustuotannosta ja investoinneista ovat tammi-helmikuussa olleet yleisesti ennakoitua heikompia, joten talouskasvu voi alittaa virallisen tavoitteen ensimmäisellä neljänneksellä. Emme odota tilanteen synkentyvän vuoden loppua kohti. Valtiolla on tarve ylläpitää kasvua maan vakauden säilyttämiseksi ja keskushallinnolla on myös liikkumavaraa talouspolitiikassa alhaisen velan takia. Lisäksi keskuspankki voi tarvittaessa keventää rahapolitiikkaa. Koko vuoden kasvu saavuttanee virallisen 7,5 prosentin tavoitteen, mutta epävarmuus on noussut. Kiinan inflaatio ja odotukset laskussa Kiinan poliittinen johto toteuttaa marraskuussa 2013 julkistettuja mittavia reformeja, jotka pyrkivät muokkaamaan maan taloutta kohti kestävämpää kulutusvetoista mallia, joka samalla pyrkii huomioimaan alati pahenevat ympäristöongelmat. Reformit yrittävät antaa kiinalaisille kuluttajille turvaa, jotta kansalaiset uskaltaisivat muuttaa kulutuskäyttäytymistään. Yksityisen kulutuksen osuus BKT:stä on virallisten tilastojen mukaan alle 40 prosenttia, eli puolet Yhdysvaltojen tasosta. Varaa kasvulle on runsaasti. Reformit pitävät sisällään muutoksia Kiinan yhden lapsen politiikkaan ja väestön liikkuvuutta rajoittaviin lakeihin. Lisäksi Kiinan rahoitusjärjestelmää kehitetään länsimaiseen suuntaan ja valtionyritysten erioikeuksiin puututaan. Reformit vievät Kiinaa kestävämpään suuntaan keskipitkällä aikavälillä, mutta kehitys voi olla kuoppaista murrosvaiheessa. Intian talous kärsi mittavasti vaihtotaseen alijäämästä vielä 2013 alkupuolella, ja maan valuutan arvo heikentyi selvästi Yhdysvaltain keskuspankin aikeista rajoittaa elvytystä. Keskuspankin pääjohtaja, entinen IMF:n pääekonomisti, Raghuram Rajan aloitti valuutan puolustamisen lisäksi rahoitussektoria koskevia rakenneuudistuksia. Vaihtotaseen vaje supistui viime vuoden lopussa merkittävästi ja luottamus maan talouden näkymiin on kohentunut huomattavasti. Keskuspankki nosti ohjauskorkoa tammikuussa ja inflaatio on kääntynyt laskuun. Loppukesällä 2013 käynnistynyt kasvu jatkui markkinahintaisen BKT:n noustessa neljännellä vuosineljänneksellä 4,6 prosenttia ja tuottajahintaisen 4,7 prosenttia edellisvuodesta. Ennakoivat mittarit kertovat kasvun jatkumisesta, vaikkakin ostopäällikköindeksi laski helmikuussa. Heikompi valuutta tuo helpotusta kohenevien vientimahdollisuuksien ansiosta. Intia saattaa tulevina vuosina yltää ripeämpään talouskasvuun kuin mihin jo nopeasti kehittyneellä Kiinalla on mahdollisuuksia, mutta lähitulevaisuus on Kiinaa haasteellisempi. Kehittyvien talouksien ongelmat eivät ainakaan toistaiseksi ole muuttuneet velkakriisiksi. Kelluva valuuttakurssi ja kehittyvien maiden dollarimääräisen velan pienempi osuus ovat keskeiset erot kehittyvien markkinoiden kesäisen turbulenssin ja vuoden 1997 Aasian kriisin välillä. Heikentyvä valuutta ei ole aiheuttanut vastaavia velanhallintaongelmia kuin aikaisemmin ja toisaalta vientinäkymät ovat kohentuneet heikon valuutan ansiosta. Lyhyellä aikavälillä riski kehittyvien talouksien hidastumisesta on merkittävä, mikä aiheuttanee lähikuukausina huolia rahoitusmarkkinoilla. Globaalin talouden päästessä vankemmin kasvuun kiinni, ei silti ole merkittävää syytä epäillä etteikö kehittyvien maiden vienti elpyisi kysynnän kasvaessa teollisuusmaissa. Kasvupotentiaali on yhä selvästi länsimaita korkeampi paremman 4 18 maaliskuu 2014
Kansainvälinen talous väestörakenteen ja perässähiihtäjän edun ansiosta. Edistyksellisen teknologian ja parhaiden toimintatapojen kopiointi länsimaista antaa kehittyville maille vielä pitkään mahdollisuuden vauhdittaa kasvua sanonnan mukaisesti poimimalla matalalla roikkuvia omenoita. Japanin kokonaistuotanto nousi loka-joulukuussa 2,6 prosenttia vuoden takaisesta. Pääministeri Shinzo Aben mukaan nimetty talouspoliittinen doktriini, Abenomics, on onnistunut ainakin alustavasti tavoitteessaan irrottaa Japani vuosikymmeniä riivanneesta deflaatiosta kohti viennin ja kulutuksen kasvua. Voimakas rahapoliittinen elvytys on heikentänyt jeniä ja nostanut inflaatio-odotuksia. Tulokset ovat olleet rohkaisevia inflaation noustua reilusti yli 1 prosenttiin, tuotannon kasvun kiihdyttyä ja vientitilausten kasvaessa. Kotitalouksien ansiot eivät ole vielä seuranneet inflaatiota, mutta yritykset näyttävät vähitellen myöntyvän palkankorotuksiin, jotka tukevat ostovoimaa. Huhtikuussa hallitus korottaa kulutusveroja, jotta maan korkea velkataakka ei kasvaisi kestämättömäksi. Kiristyvä finanssipolitiikka pitää vastuun talouden kasvusta lyhyellä aikavälillä keskuspankissa. Pidemmän ajan näkymien kannalta keskeistä on Aben lupaamat rakenteelliset uudistukset, jotka turvaavat paremman kasvupotentiaalin tulevaisuudessa. Japani kaipaa kipeästi työmarkkinoiden avaamista naisille ja maahanmuuttajille sekä kilpailun lisäämistä tuotemarkkinoille. Nämä uudistukset ovat kuitenkin poliittisesti hankalia, minkä vuoksi tuloksia ei ole toistaiseksi nähty. Pääseekö Japani deflaatioansasta? Tankan-kyselyt ja muut ennakoivat mittarit kertovat vahvoista odotuksista kuluvalle vuodelle. Kasvusta huolimatta valtion nopea velkaantuminen jatkuu ja julkinen velka nousee roimasti yli 200 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Japanin yksityisen sektorin suuret säästöt ja vaihtotaseen ylijäämä ovat mahdollistaneet valtion velkaantumisen ilman kriisiä, ja matalat korot ovat riittäneet sijoittajille. Viime vuosina tapahtunut valtion entistä suurempi nojautuminen velkaan rahoituslähteenä verojen sijasta merkitsee velan runsasta lisäkasvua lähivuosina. Keskuspankin 2 prosentin inflaatiotavoite on muuttanut Japanin valtionlainojen reaalituoton negatiiviseksi. Vaihtotaseen ylijäämä on kutistunut eikä velkarahoitus voine jatkua vuosikymmeniä ilman ongelmia. Japani tarvitsee tulevaisuudessa enemmän verotuloja, minkä vuoksi kulutusverojen nosto tuskin jää viimeiseksi. Kasvu luo omahyväisyyttä euroalueella Euroalue kääntyi kesällä 2013 loivaan kasvuun puolentoista vuoden taantuman jälkeen. Kasvu jatkui viimeisellä neljänneksellä ja BKT nousi 0,4 prosenttia vuoden takaista korkeammalle. Positiivisesta käänteestä huolimatta euroalue laahustaa yhä raskain askelin eteenpäin. Kasvu on kituliasta, työttömyys ennätyskorkea ja julkinen velka jatkaa nousuaan. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa on matalan investointiasteen, pitkäaikaistyöttömyyden ja hitaasti etenevien rakenneuudistusten vaikutukset euroalueen keskipitkän aikavälin kasvunäkymille. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka pysyy kevyenä, mutta keskuspankista puuttuu valmius tukea talouskasvua yhtä voimakkaasti kuin Yhdysvaltojen tai Japanin keskuspankit ovat tehneet. Kasvun palaaminen näyttää saaneen talouspoliittiset päättäjät ennen aikaiseen tyytyväisyyden tilaan, mikä hidastaa rakenteiden uudistamista ja vähentää painetta talouskasvun tukemiseen uusin aloittein. Kasvunäkymien kannalta rohkaisevaa on EKP:n kyselyssä näkyvä odotus pankkien luottopolitiikan kireyden höllentymisestä etenkin P&K yritysten lainojen osalta sekä orastava lisäkysyntä luotoille. Vähitellen etenevä pankkiunioni ja EU:n pankkien taseiden laajamittainen tarkastelu sekä 5 18 maaliskuu 2014
Kansainvälinen talous pääomittaminen vakauttavat rahoitusmarkkinoita entisestään. Poliittiset riskit EU-maiden sisällä näyttävät olevan aiempia vuosia vähäisempiä. Finanssipolitiikka ei kiristy siinä määrin 2014, että se merkittävästi heikentäisi kasvunäkymiä. Kreikka tulee toki tarvitsemaan velkahelpotuksia ja uusia tukitoimia, eikä Portugalikaan ole vielä turvallisilla vesillä. Yhtä kaikki, Euroopan poliittinen vakaus voi jopa yllättää positiivisestikin. Vuoden 2014 osalta Euroopan suhdannetilanne on elpyvä, vaikka kasvu onkin yhä vaatimatonta. Teollisuuden ja palveluiden yrityskyselyt sekä kuluttajien luottamusmittarit ennakoivat hennon kasvun jatkuvan keväällä. Myös sijoittajat ovat kohtuullisen optimistisia euroalueen suhteen, minkä voi havaita osakekursseista tai kriisimaiden alas painuneista koroista. Kasvu pohjautui aluksi vientiin, mutta nyt kotimainen kulutuskysyntä ja investoinnit toipuvat kahden heikon vuoden jäljiltä. Viennin lisänousun tielle on tilapäisesti noussut vahvistuva euro, mutta odotamme euron heikkenevän vuoden loppua kohti. EKP:n odotettua kireämpi rahapolitiikka on vahvistanut euroa, mutta Yhdysvaltojen suhteellisesti enemmän kiristyvän rahapolitiikan sekä kasvun pitäisi vähitellen näkyä kurssin kääntymisenä laskuun. Odotamme euroalueen kokonaistuotannon nousevan noin prosentin vuonna 2014. Kestävämmän kasvun kannalta tärkeitä asioita ovat rakenteellisten uudistusten jatkaminen työmarkkinoilla, EU:n yhteismarkkinoiden toiminnan tehostaminen ja euroalueen pankkien lainanannon varmistaminen. Euroalueen inflaatio on pysynyt lokakuusta 2013 lähtien alle prosentissa. Paine laskea kustannustasoa, työttömyys, kilpailu asiakkaista ja maltilliset raaka-aineiden hinnat näkyvät inflaation hidastumisena. EKP itse ennustaa inflaation pysyvän huomattavan alhaisena vielä 2016. Kuluttajat tai sijoittajat eivät vielä pelkää suoranaista deflaatiota, mutta inflaatio lipsuu vaarallisen alhaisiin lukemiin. Deflaatio sopisi heikosti muutenkin hauraaseen tilanteeseen euroalueella. Hieman nopeampi inflaatio etenkin alueen vahvimmissa talouksissa helpottaisi muiden euromaiden sopeutumispaineita. Verotulot kasvavat paitsi Kreikassa Matalan inflaation kausi edessä Euroopan keskuspankin rooli talousalueen vakauttamisessa on ollut merkittävä finanssikriisin puhkeamisen jälkeen. Korkojen lasku, pitkäaikaiset rahoitusoperaatiot pankeille, poikkeustoimet kriisimaiden rahoituksen turvaamiseksi ja vakuutus euron kasassa pitämisestä ovat pelastaneet valuutta-alueen hajoamiselta. Virhearviointejakin on tehty, EKP nosti ohjauskorkoa liian varhain vuonna 2011. Neuvoston korkokokouksen jälkeen 6.3. Draghi näytti liiankin tyytyväiseltä saavutettuihin tuloksiin, eikä EKP ryhtynyt odotusten vastaisesti uusiin toimiin, vaikka euroalueen inflaatio on pudonnut huomattavasti alle keskuspankin oman tavoitteen. Kokouksen jälkeen korot nousivat ja euro vahvistui, mikä heikensi euroalueen kasvuedellytyksiä ja laski inflaationäkymiä entisestään. Tähän saakka EKP on kiistänyt valuuttakurssin näyttelevän merkittävää roolia rahapolitiikan päätöksenteossa, mutta alhaisen inflaation ja vahvistuvan euron yhdistelmä näyttää huolestuttavan myös EKP:n neuvostoa, jonka viimeisimmistä lausunnoista voisi päätellä, että EKP on valmis keventämään rahapolitiikkaa. EKP ottaa tietoisen riskin euroalueen lipsumisesta deflaatioon, ellei se löydä keinoja keventää rahapolitiikkaa kevään kokouksissa. Mahdollisia toimia ovat ohjauskoron lasku lähemmäs nollaa, talletuskoron leikkaaminen hitusen negatiiviseksi, uuden rahoitusoperaation suuntaaminen euroalueen pankeille tai OTM ohjelman sterilisointien lopettaminen, mikä kasvattaisi likviditeettiä. Vaikka EKP ei edelleenkään lisäisi rahapoliittisia poikkeustoimia, on jotakuinkin selvää, että ohjauskorko tulee pysymään lähivuodet poikkeuksellisen matalalla, mikä tarkoittaa myös euriborien pysymistä alhaalla. Pitkät korot 6 18 maaliskuu 2014
Kansainvälinen talous saattavat nousta hieman, kunhan Yhdysvaltojen kasvu piristyy ja korot nousevat Atlantin toisella puolen, mutta merkittävästi korkeammat korot vaatisivat näkymien selkeää muutosta parempaan myös Euroopassa. Viron talouden kasvu pysyi vaatimattomana vuoden lopullakin ja BKT nousi 0,8 prosenttia 2013. Tärkeiden vientimaiden, kuten Venäjän ja Suomen, heikkous näkyy maan taloudessa eikä kotimainen kysyntä riitä suojaamaan taloutta. Asuntojen hintojen nousu jatkui silti ripeänä vuoden 2013 lopulla. Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kokonaistuotannon kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana. Ruotsissa BKT:n kasvu piristyi 2013 viimeisellä neljänneksellä 3,1 prosentin vauhtiin. Maan vahva talous tekee vakauttavan finanssipolitiikan mahdolliseksi. Luottamusmittarit viittaavat kasvun jatkumiseen 2014 ja tuotanto kasvanee 2 prosentin luokkaa. Inflaatio on jämähtänyt nollille ja keskuspankki taipui viimein laskemaan ohjauskoron 0,75 prosenttiin joulukuussa. Jatkossa voimistunut talouskasvu ja huoli matalien korkojen aiheuttamista riskeistä asuntomarkkinoilla saattavat painaa enemmän kuin alhainen inflaatio. Asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti talveen saakka, mutta helmikuussa näyttäisi tapahtuneen maltillinen korjausliike alaspäin. Ison-Britannian talous sai siipeensä finanssikriisin aikana suuren pankkisektorinsa vuoksi. Heikon punnan, kevyen rahapolitiikan ja pankkisektorin tervehtymisen avittamana talouden käänne parempaan nähtiin 2013. BKT kasvoi viimeisellä neljänneksellä jo 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Ennakoivat indikaattorit kertovat edelleen kiihtyvästä kasvusta, kuluttajien luottamus nousi helmikuussa korkeimmilleen sitten vuoden 2005. Yksityinen kulutus hyötyy työttömyysasteen laskusta talvella jo 7 prosentin tuntumaan, eli lähelle rajaa jolloin keskuspankki harkitsee rahapolitiikan kiristämistä. Maan talous ei kuitenkaan ole vielä ylikuumenemassa ja odotamme keskuspankin tukevan talouden kehitystä kevyellä rahapolitiikalla vielä pitkään. Matala BKT:n taso mahdollistaa voimakkaamman nousun huolimatta kasvua painavista julkisen sektorin leikkauksista. Ruotsin teollisuus jäänyt odotuksista Venäjän talouskasvu hidastui selvästi viime vuoden aikana. BKT nousi 1,3 prosenttia vuonna 2013 ennakkotietojen mukaan. Ruplan heikentymisen takia kireämmäksi muuttunut rahapolitiikka, Krimin selkkauksen aiheuttama epävarmuus ja tasaantuva öljyn hinta heikentävät kasvua. Vaikka tilanne Ukrainan suhteen rauhoittuisikin ilman ulkomaankauppaan kohdistuvia sanktioita, maan talouskasvu tulee pysymään vaatimattomana. Kriisin syveneminen merkitsisi Venäjän taantumista. Riskit enemmän poliittisia kuin taloudellisia Finanssikriisin jälkeen suhdannenäkymät ovat edelleen sumuiset ja poliittiset riskit voivat yllättää. Täysimittainen konflikti Krimillä ei kuulu ennusteemme oletuksiin, mutta sekin on mahdollinen. Silti monet talouden mittarit kertovat riskien olevan nyt paremmin hallinnassa kuin aikoihin. Ylivelkaantuneisuus on purkautunut Yhdysvalloissa, eurokriisi tyyntynyt ja rahoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet keskuspankkien toimin. Ekonomistit usein aliarvioivat talouskäänteiden voimakkuuden. Tämä saattaa tapahtua jälleen talouden noustessa kohti trendikasvua. Maailmantalous on historiassa kestänyt monta poliittista kriisiä ilman pysyviä vaurioita. Mikäli poliittiset riskit pysyvät aisoissa, raaka-aineiden hinnat voivat vakautua. Maailmantalous voisi saada positiivisen tuotantoshokin samaan aikaan yleisen suhdannekäänteen kanssa. Pasi Kuoppamäki 7 18 maaliskuu 2014
Kansainvälinen talous Kokonaistuotannon kasvu teollisuusmaissa Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa Kuluttajien luottamus Teollisuuden suhdanneodotukset Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen pitkät korot 8 18 maaliskuu 2014
Kotimaiset suhdanteet Suomen talous odottaa vuoroaan Suomen talous sukelsi syvemmälle taantumaan viime vuoden lopussa bruttokansantuotteen supistuessa 0,3 prosenttia loka-joulukuussa edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2013 kokonaistuotanto laski peräti 1,4 prosenttia. Heikosta startista huolimatta odotamme Suomen ponnistavan irti taantumasta vuoden 2014 edetessä. Maailmantalouden positiivinen vire ja talouskasvu heijastuvat vääjäämättä myös Suomeen, joskin selvällä viiveellä. Myönteisiä merkkejä voi jo nähdä yritysten tilaus- ja tuotantoodotuksissa. Haasteita talousnäkymille luovat kotimaassa varovaiset kuluttajat, paikallaan polkeva ostovoima ja julkisen sektorin säästöt. Myös ulkoisessa ympäristössä on riskejä euron arvon pysyessä korkealla ja Venäjän tilanteen heikentyessä Krimin tilanteen mukana. Ennustamme viennin kääntyvän globaalin talouden mukana kasvuun kesän lähestyessä, mikä vetää myös kokonaistuotannon hienoiseen nousuun. Inflaatio on laskenut reiluun prosenttiin, ensi kesänä lähestytään jo yhtä prosenttia. Julkinen velkasuhde heikkenee ilman talouskasvua kiristystoimista huolimatta ja vaihtotase pysyttelee lievästi alijäämäisenä ennusteperiodilla. Palkkamaltti ja mahdolliset rakenneuudistukset tuovat helpotusta vasta tulevina vuosina. Sitä ennen harmaa sää jatkuu Suomen taloudessa. BKT saavuttaa 2012 (ei 2007) tason 2015 lopussa Suomen BKT:n kasvu ennusteen mukaan Kasvu on viennin varassa Kotimaisesta kysynnästä ei ole odotettavissa kummoisempaa kasvua lähivuosille, joten talouden nousu nojaa liki täysin viennin elpymiseen. Tavaroiden ja palveluiden viennin volyymi nousi viime vuonna 0,3 prosenttia, 9 18 maaliskuu 2014
Kotimaiset suhdanteet kun sekä tavara- että palveluvienti kasvoivat aavistuksen. Tavaravientiä painoi etenkin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvon sukeltaminen 13 prosentilla. Nokian vaikeudet tuntuivat siis taloudessa vielä vuonna 2013. Positiivista oli puolestaan metsäteollisuuden viennin arvon nousu 3 prosenttia vaikean vuoden 2012 jälkeen. Vienti kasvoi euroalueelle 2 prosenttia, mutta supistui valuutta-alueen ulkopuolelle jopa 5 prosenttia. Vahva euro tuo haasteita valuutta-alueen ulkopuoliseen kauppaan myös 2014. Vientiodotukset nousussa Teollisuuden vientiodotukset nousivat huomattavasti alkuvuonna ja tarjouspyynnöissä on havaittavissa selvää nousua viime vuoden pohjalukemista. Maailmantalouden kasvun jatkuessa 2014 myös Suomen vientisektori saa väistämättä osansa tästä noususta vuoden edetessä. Lähikuukaudet ovat kuitenkin haasteelliset, sillä uudet tilaukset ja tilauskannat ovat yhä alamaissa. Vaikka nopeaa korjausliikettä ei ole luvassa, odotamme viennin volyymin kääntyvän 2 prosentin nousuun. Ensi vuonna vienti kasvaa jo 4 prosenttia. Ei kasvua, ei investointeja Vuonna 2013 kiinteät investoinnit romahtivat 4,6 prosenttia. Lasku johtui sekä rakennusinvestointien pitkittyneestä heikkoudesta että kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien romahduksesta vuoden jälkipuoliskolla. Investointien lasku tuli täysin yksityiseltä puolelta, sillä julkiset investoinnit kasvoivat edellisvuodesta. Rakennusalan heikkous oli odotettua myönnettyjen rakennuslupien supistuessa liki koko vuoden. Luvat ovat poikkeuksellisen matalalla huolimatta joulukuun myönteisestä käänteestä. Rakennusalan ahdinko jatkuu siis ainakin alkuvuonna. Talouden supistuessa yritysten tarpeet uusille investoinneille ovat rajalliset ja ylimääräistä kapasiteettia on käytettävissä. Kone- ja laiteinvestoinnit pääsevät kasvuun vasta kysynnän toipuessa, mikä voi siirtää investointeja ensi vuoteen asti. Rakennusalan luottamusmittarit ja teollisuuden investointiaikeet kielivät heikkoa vuotta sekä rakennusalalle että vaikuttavat tulevan kasvun potentiaaliin. Vuodesta 2014 tulleekin kolmas peräkkäinen vuosi, kun investoinnit supistuvat. Viimeksi kolme yhtenäistä laskuvuotta on nähty Suomen taloudessa 90-luvun alussa. Vasta ensi vuonna viennin kasvu, patoutunut investointikysyntä ja rakennusalan toipuminen saavat investoinnit 2,5 prosentin kasvuun. Rakennusluvissa vihdoin käänne Kotitalouksien leipä on jatkossa pitkä, mutta kapea Yksityinen kulutus supistui vajaan prosentin viime vuonna. Tämä oli kriisivuoden 2009 lisäksi ainoa lasku viimeisen 20 vuoden ajalta. Todellisuudessa yksityisen kulutuksen lasku vuonna 2013 oli alle 0,5 prosenttia, sillä televisiolupamaksujen päättyminen ja siirtyminen YLE-veroon siirsi kulutusta tilastollisesti katsottuna yksityisestä kulutuksesta julkiseen, vaikka tällä oli vain vähän merkitystä tavallisen suomalaisen näkökulmasta. Vastavuoroisesti julkinen kulutus pysyi viime vuonna ilman laskennallista muutosta likimain ennallaan. Kulutus pysyy vaimeana Kuluttajien luottamus on selvästi tavanomaista heikompi, mutta luottamus omaan talouteen on toipunut syksyn matalista lukemista. Kotitalouksien 10 18 maaliskuu 2014
Kotimaiset suhdanteet kulutushaluja hillitsee pelko työttömyydestä sekä henkilökohtaisesti että Suomen tasolla. Pelot eivät ole aiheettomia, sillä työmarkkinoiden tila on jatkanut heikkenemistään. Työttömyyden kasvaessa alkuvuonna ja ostovoiman polkiessa paikallaan, voi odottaa kulutuksen pysyvän varovaisena. Itä- ja Etelä-Suomen kaupalle ei tiedä hyvää myöskään ruplan arvon romahtaminen, mikä leikkaa tärkeiden venäläisturistien ostovoimaa. Yksityinen kulutus pysyy lähivuodet maltillisena, kun matalat palkankorotukset ja vaatimaton työllisyystilanne pitävät kotitaloudet puristuksissa. Julkisen sektorin leikkaukset ja sitkeät säästöpaineet pitävät huolen siitä, että julkinen kulutus pysyy lähivuosina nollan tuntumassa. Ei kahta ilman kolmatta? Bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna liki täsmälleen aiemman ennusteemme mukaisesti 1,4 prosenttia. Vuoden ensimmäisen neljänneksen supistumisen jälkeen tuotanto junnasi paikallaan, kunnes loka-joulukuussa bruttokansantuote supistui 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vaikka teknistä taantumaa ei ennakkotietojen valossa aivan rikottu, voi sanoa Suomen nähneen todellista kasvua viimeksi kesällä 2011. Näin ollen lähtökohdat ovat kuluvaan vuoteen hauraat, vaikkakin matalalta lähtötasolta voisi odottaa olevan helpompi ponnistaa. Kahden heikon vuoden jälkeen näköpiirissä on kuitenkin yhä haasteita. Teollisuuden rakennemuutos on ravisuttanut talouden perusteita, eikä korvaavia aloja ole vielä löytynyt paikkaamaan Nokian ja metsäteollisuuden jättämää aukkoa. Luvassa on kolmas vaisu talousvuosi peräkkäin. Palkkamaltti ja mahdolliset rakennemuutokset kantavat hedelmää vasta tulevina vuosina. Palvelualat korvaavat teollisuutta Tehdasteollisuuden volyymi supistui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,8 prosenttia. Helpotusta eivät tuoneet myöskään tammikuun luvut koko teollisuustuotanto upposi jopa 3,5 prosenttia edelliskuusta. Vuoteen saatiin todella heikko startti, sillä myös teollisuuden uusien tilausten arvo supistui 3,6 prosenttia edellisvuoden tammikuusta. Luottamusmittarien hento optimismi ei ole välittynyt ainakaan toistaiseksi todellisiin tuotantolukuihin. Rakentamisen tuotanto on supistunut käytännössä jo kaksi vuotta. Viime vuonna myös kauppa ja rahoitus- ja vakuutustoiminta heikkenivät. Toimialoista hentoa kasvua tuli lähinnä informaatio ja viestintä-alalta, joka on ollut Suomen vahvoin toimiala viime vuosina. Palveluiden luottamusmittarit ovat nousseet vuoden alussa, mikä on tärkeää kasvun lisäksi työllisyydelle. Toisin kuin teollisuudessa ja palvelualoilla, rakentamisen synkkyys jatkuu yhä ja lupamäärät ovat matalalla tasolla. Merkittäviä tukitoimia hallitukselta ei ole odotettavissa. Varovaisuutta ilmassa Odotamme Suomen bruttokansantuotteen pinnistävän vain vaivoin plussalle vuonna 2014. Nousu perustuu viennin kasvulle vuoden jälkipuoliskolla, sillä kotimainen kysyntä ei kasva. Vahvempaa kasvua on luvassa vasta ensi vuonna, mutta silloinkin nousu jää vajaaseen kahteen prosenttiin. Pidemmällä tähtäimellä Suomen kasvupotentiaali on yhä olemassa, mutta rakenteelliset uudistukset kestävän kasvun saavuttamiseksi ovat ensisijaisia. Työikäisen väestön supistuminen toki tarkoittaa, ettei aikaisempien vuosikymmenien lukemiin ole enää mahdollisuuksia. 11 18 maaliskuu 2014
Kotimaiset suhdanteet Todellisuus työttömyysastetta synkempi Vuoden 2013 työttömyysaste oli keskimäärin 8,2 prosenttia. Tammikuussa kausitasoitettu työttömyysaste oli noussut 8,4 prosenttiin. Tilastokeskuksen viralliset työttömyysluvut ovat pysyneet yllättävän vakaina huolimatta tuotannon supistumisesta liki puolellatoista prosentilla. Todellisuudessa työmarkkinoiden tilanne on virallisia lukuja heikompi. Kasvanut piilotyöttömyyden eli työtä haluavien, mutta työnhaun syystä tai toisesta luovuttaneiden määrä on noussut ennätyslukemiin. Myös alityöllisten eli tahtomattaan osa-aikatyötä tekevien määrän kasvu kertoo työmarkkinoiden synkästä tilasta. Tammikuussa työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinotoimistoissa nousi 36 000 hengellä edellisvuodesta. Huolestuttavaa on, että samaan aikaan uudet avoimet paikat jatkoivat kaksi ja puolivuotta jatkunutta laskuaan. Tilastokeskuksen ja ministeriön työttömyyslukujen eron kasvu johtuu nimenomaan työvoiman passivoitumisesta. Totuus työmarkkinoista on synkkä Odotamme työttömyysasteen nousun jatkuvan vähittäisenä kesään asti, kunnes hiljalleen piristyvä talouskasvu, palkkamaltti ja eläköityminen kääntävät työttömyyden hitaaseen laskuun. Suhdanteiden kohentuessa osa nyt työmarkkinoiden ulkopuolelle jättäytyneistä henkilöistä palannee takaisin työvoimaan, mikä vakauttaa työttömyysasteen lähivuosina 8 prosentin tuntumaan. Suomikin lähelle deflaatiota Kuluttajahintojen vuosimuutos oli vuonna 2013 keskimäärin 1,5 prosenttia. Helmikuussa inflaatio laski vielä aavistuksen matalammalle, 1,3 prosenttiin. Ilman vuoden alussa tehtyjä hyödykeverojen korotuksia inflaatio olisi jo alle prosentin. Jatkossa hintapaineet pysyvät hyvin vaimeina maltillinen palkkakehitys, vaisu kysyntä, ylimääräinen kapasiteetti ja vakiintuneet raakaainehinnat naulaavat hintakehityksen 1 prosentin tuntumaan. Vahvana pysyttelevä euron kurssi tuo deflaatiota Suomen talouteen laskevien tuontihintojen kautta ainakin alkuvuonna. Ennustamme inflaation olevan tänä ja ensi vuonna vajaat puolitoista prosenttia huolimatta veronkorotuksien aiheuttamasta näennäisestä nosteesta. Reaaliansioiden kasvu hyytyy Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuonna 2013 tasan 2 prosenttia. Kattava tulosopimus tuo tänä ja ensi vuonna vain laihat korotukset suomalaisten työntekijöiden kukkaroon. Palkkakehitys pysyy lähivuosina maltillisena, kun Suomea väännetään vientivetoiseen kuntoon. Kustannuskilpailukyvyn kohentaminen vaatii useamman vuoden kilpailijoita matalampaa palkkakehitystä, kun valuuttakurssit ovat kiinnitetyt euroalueella yhteen. Pienten korotusten lisäksi liukumat ja rakennemuutos johtavat ansiotason reilun prosentin kasvuun vuosina 2014-2015. Palkkakehitys yhdistettynä inflaatioennusteeseen ja verotuksen etenkin kunnallisverotuksen kiristyminen tarkoittavat, että reaaliansiot nousevat aikaisintaan vuonna 2016. 12 18 maaliskuu 2014
Kotimaiset suhdanteet Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen myyntihinnat kääntyivät viime kesänä laskuun. Koko vuonna 2013 asuntojen hinnat nousivat kuitenkin 1,6 prosenttia pääkaupunkiseudun vetämänä. Kuitenkin vuoden lopussa myös Helsingin alueella hinnat kääntyivät laskuun ja heikkous jatkui kuluvan vuoden alussa. Tammikuussa asuntojen hinnat laskivat 0,5 prosenttia joulukuusta. Asuntomarkkinoista ei enää pidä puhua kokonaisuutena, koska käynnissä on kärjistyvää erkaantumista: pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa asuntojen hinnat pitävät pintansa, kun muuttotappioalueet ja etenkin teollisuuden rakennemuutoksesta kärsivät paikkakunnat näkevät asuntovarallisuuden arvon selvää laskua. Kaupunkikeskusten sisälläkin erkaantumista tapahtuu rivitalojen ja pienten kerrostaloasuntojen välillä. Ero Helsingin keskustassa sijaitsevalla kerrostaloyksiöllä ja Salossa seisovalla rivi- tai omakotitalolla on kuin yöllä ja päivällä. Pian voi kuitenkin kysyä, ovatko Helsingin yksiöiden hinnat karanneet käsistä asuntosijoittajien rynnättyä joukolla markkinoille? Mikäli uudistuotanto kuitenkin laahaa yhä vaatimattomana, lienee jatkossa todennäköisempää hintojen vakiintuminen kuin suuret muutokset suuntaan tai toiseen. Myös matalana pysyvä korkotaso tukee asuntomarkkinoita. Asuntolainanottajia tympinyt pankkien marginaalien nousu on sekin pysähtynyt. Suomen Pankin tietojen mukaan asuntolainojen keskimarginaalit ovat laskeneet elokuun 1,61 prosentista vuoden lopun 1,56 prosenttiin. Kerrostalot omassa luokassaan Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat pienestä toipumisesta huolimatta yhä matalalla tasolla. Odotamme asuntomarkkinoiden pysyvän vaisuina, mutta vakaina myös jatkossa hintatason polkiessa paikoillaan. Erot eri alueiden ja talotyyppien välillä pysyvät korkeina. Vaihtotase kohentuu vähitellen Vaihtotase oli Suomessa 2,1 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2013. Alijäämä johtui täysin tulonsiirroista, sillä Suomi maksoi nettona tulonsiirtoja tismalleen 2,1 miljardia euroa. Tulonsiirrot johtuvat nettomaksuista EU:lle, kehitysavusta ja muista kansainvälisille organisaatioille maksetuista menoista. Kauppatase ja palvelutase olivat molemmat ylijäämäisiä viime vuonna. Suomen on kuitenkin saavutettava pieni krooninen ylijäämä näihin alaeriin tulonsiirtojen pysyessä jatkossakin pari miljardia pakkasella. Muuten Suomi velkaantuu ulkomaille, mikä ei ole kestävä tilanne pidemmän päälle. Vielä ei ole syytä huoleen, vaihtotaseen oietessa. Suomella on myös takanaan 17 vuoden ylijäämäkausi 1994-2010. Vaihtotase tasapainottuu vähitellen Tammikuun ennakkotiedot vaihtotaseesta olivat heikot viennin pehmeyden vuoksi. Odotamme hitaasti kohenevan viennin tukevan vaihtotaseen kehitystä 2014 loppua kohden. Myös vaihtosuhteessa voi näkyä pitkästä aikaa paranemista. Odotamme vaihtotaseen olevan kuluvana vuonna miljardin euron pakkasella, mutta ensi vuonna päästään jo liki tasapainoiseen vaihtotaseeseen. Suomi ei velkaannu merkittävästi ulkomaille. 13 18 maaliskuu 2014
Kotimaiset suhdanteet Velkasuhde ei taitu ilman kasvua Helmikuun lopussa valtionvelka oli noin 94 miljardia euroa eli noin 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Koko julkinen velka valtionhallinto, kuntatalous ja sosiaaliturvarahastot oli yhteensä liki 57 prosenttia BKT:sta. Tänä vuonna valtio nettolainanotto on hallituksen arvion mukaan reilut 7 miljardia euroa. Velkakanta ja velkasuhde nousevat siis odotetusti ilman talouskasvua. Kasvun puuttuminen lisää suhdanneluonteisia menoja ja vähentää verotuloja, joten edes hallituksen veronkorotukset ja menoleikkaukset eivät riitä pysäyttämään velkakehitystä. Suomen velkataso ei kuitenkaan ole vielä kansainvälisesti vertailtuna korkea, lainakorot matelevat 10-vuoden lainoissakin 2 prosentin tuntumassa ja valtion luottoluokitus on kaikilta kolmelta merkittävältä taholta paras mahdollinen vakain näkymin. Velka kasvaa taantumassa Suomen julkisen talouden haaste ei ole lyhyen aikavälin tilanne, vaan pidemmän aikavälin kestävyysvaje. Ikääntymisen aiheuttama kustannuspaine terveydenhuoltoon ja kansantalouden aiempaa hitaampi kasvu edellyttävät tuottavuuden nostoa, työurien pidentämistä ja kustannustietoisuutta. Odotamme hallituksen päättävän maaliskuun kehysriihessä Hetemäen asiantuntijaryhmän suositusten mukaisesti uusista säästötoimista noin miljardin euron verran. Lisäksi toivottavaa olisi, että rakennepoliittisesta ohjelmasta saadaan lisää yksityiskohtia ja konkreettisia linjauksia. Heinäkuusta lähtien tilastokeskus julkistaa talousluvut uuden kansantalouden tilinpidon (EKT 2010) mukaisesti. Olemmekin ottaneet tämän muutoksen huomioon ensimmäisen kerran tätä ennustetta laadittaessa. Arvioiden perusteella uudistus nostaa Suomen bkt:n tasoa noin 4 prosenttia johtuen etenkin tuote- ja kehitysmenojen pääomittamisesta investoinneiksi. Toisaalta myös velkakäsite laajenee sektorimuutosten takia. Odotamme muutosten tuovan velkasuhdelukua hieman aiempaa uraa matalammalle. Ennustamme koko julkisen sektorin (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) velan kohoavan 58,5 prosenttiin kuluvan vuoden lopussa ja ensi vuonna uudellakin käsitteellä Suomi ylittää niukasti 60 prosentin rajan. Ylitys tuskin aiheuttaa isoja ongelmia, mutta on toki kolhu Suomen maineeseen. Uhkia ja mahdollisuuksia Talousennustetta laadittaessa maailmalla oli edelleen epävarmuustekijöitä, jotka kärjistyessään johtaisivat odotettua heikompaan talouskehitykseen. Emme odota Ukrainan kriisin johtavan laajoihin kauppapakotteisiin Venäjää vastaan, öljyntuotannon kohtaavan merkittäviä häiriöitä tai eurokriisin uudelleen kärjistyvän, mitkä kaikki vaikuttaisivat välittömästi myös Suomen talouteen. Toki perusennustetta suotuisampikin kehitys on mahdollista, mikäli EKP ryhtyy aktiivisiin tukitoimiin tai patoutunut investointikysyntä ryöpsähtää käyntiin Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla. Kaiken kaikkiaan monet keskeiset tekijät kertovat riskien olevan nyt paremmin hallinnassa kuin aikoihin. Ylivelkaantuneisuus on purkautunut Yhdysvalloissa, eurokriisi on tyyntynyt ja rahoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet. Tilaa olisi myös positiivisille yllätyksille. Juhana Brotherus 14 18 maaliskuu 2014
Kotimaiset suhdanteet Tarjonta ja kysyntä Tuotanto toimialoittain Uusien kotitalouslainojen korkokehitys Uusien yritysluottojen korkokehitys Luottokannan kehitys Talletuskannan kehitys 15 18 maaliskuu 2014
SUOMI ennuste ennuste Kysyntä ja tarjonta 2011 2012 2013 2014 2015 Määrän muutos, % Bkt 2,8-1,0-1,4 0,5 1,8 Tuonti 6,2-0,7-1,8 1,0 3,0 Vienti 2,8-0,2 0,3 2,0 4,0 Kulutus 1,9 0,4-0,3 0,2 0,5 -yksityinen 2,5 0,3-0,8 0,2 0,9 -julkinen 0,5 0,5 0,8 0,3 0,3 Investoinnit 5,8-0,8-4,6-1,0 2,5 Indikaattoreita 2011 2012 2013 2014 2015 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,4 8,3 Ansiotaso, % 2,7 3,5 2,0 1,3 1,2 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,4 1,3 1,4 Asuntojen hinnat, % 2,7 1,7 1,6 0,5 1,5 Vaihtotase, mrd. eur -2,8-2,7-2,1-1,0-0,5 Vaihtotase / bkt, % -1,5-1,4-1,1-0,5-0,2 Julkinen alijäämä / bkt, % -0,7-1,8-2,0-1,7-1,4 Julkinen velka / bkt, % 49,3 53,6 56,9 58,5 60,5 Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit KANSAINVÄLINEN TALOUS Ennuste Ennuste Vuosimuutos, % 2011 2012 2013 2014 2015 Euroalue BKT 1,6-0,7-0,5 1,3 1,7 Kuluttajahinnat 2,7 2,5 1,4 0,7 1,0 Iso-Britannia BKT 1,1 0,3 1,9 2,8 2,6 Kuluttajahinnat 4,5 2,8 2,6 1,9 1,8 Japani BKT -0,5 1,5 1,5 2,0 1,6 Kuluttajahinnat -0,3 0,0 0,4 2,8 2,2 Kiina BKT 9,6 7,7 7,7 7,6 7,4 Kuluttajahinnat 5,4 2,7 2,6 2,9 3,2 Ruotsi BKT 2,9 0,9 1,5 2,5 2,5 Kuluttajahinnat 3,0 0,9 0,1 0,5 1,6 Yhdysvallat BKT 1,8 2,8 1,9 3,0 3,4 Kuluttajahinnat 3,2 2,1 1,5 1,2 1,7 Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 17.3.2014 16 18 maaliskuu 2014
ENNUSTEVERTAILUA Ennuste vuodelle 2014 Ennuste vuodelle 2015 Danske Bank VM ETLA PTT PT SP Danske Bank VM ETLA PTT PT SP KYSYNTÄ JA TARJONTA Määrän muutos, % BKT 0,5 0,8 1,6 2,3 2,1 0,6 1,8 1,8 2,7.... 1,7 Tuonti 1,0 2,0 3,5 2,5 2,6 0,9 2,0 3,4 3,7.... 4,2 Vienti 2,0 3,6 3,5 4,0 4,0 1,7 4,0 4,1 4,5.... 4,7 Yksityiset kulutusmenot 0,2 0,2 1,2 1,5 0,8-0,2 0,9 1,0 1,9.... 1,0 Julkiset kulutusmenot 0,3 0,7 0,4-0,2 0,3 0,7 0,3 0,8 0,4.... 0,6 Investoinnit -1,0-3,2 0,7 2,3 2,8.. 2,5 3,5 5,0...... TALOUDEN TASAPAINO Vaihtotase, mrd. Eur -1,0-1,6.... -1,5 0,3-0,5-0,7...... 0,8 Kuluttajahinnat, % 1,3 1,5 1,7 2,0 1,6 1,6 1,4 1,6 1,6.... 1,7 Ansiotason muutos, % 1,3 1,3 1,3 1,9 1,1 1,5 1,2 1,2 1,0.... 1,5 Työttömyysaste, % 8,4 8,4 8,2 8,0 8,1 8,1 8,3 8,2 7,9.... 7,5 Ennustaja: Julkaistu: Ennustaja: Julkaistu: Danske Bank Oyj Maaliskuu 2014 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Syyskuu 2013 Valtiovarainministeriö (VM) Joulukuu 2013 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) Syyskuu 2013 Suomen Pankki (SP) Joulukuu 2013 Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) Syyskuu 2013 17 18 maaliskuu 2014
Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puh. 010 5467715 Julkaisun päätoimittaja Ekonomisti Juhana Brotherus puh. 010 5467159 ISSN 2323-7457 Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7 18 18 maaliskuu 2014
Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat: Macrobond, EcoWin, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tullihallitus. Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n ( pankki ) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden perustana olevat tiedot on koottu pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet. Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä. 19 18 maaliskuu 2014