Opetushallitus Käsikirjoitus 20.10.2011 Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista 1
Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2011:X ISBN xx (pdf) ISSN-L xx ISSN xx (verkkojulkaisu) 1
Esipuhe Raportti sisältää valtakunnallista ennakointitietoa vuoteen 2025 ulottuvasta työvoiman kysynnästä sekä siihen perustuvista 2010-luvun loppupuolen aloittajatarpeista. Ne kuvaavat nuorten ammatillista peruskoulutusta, ammattikorkeakoulutusta sekä yliopistokoulutusta. Kevään 2011 aikana laadittiin Opetushallituksessa väliraportti, jota tämä raportti täydentää tarkistetuilla ja vaihtoehtoisilla poistumalaskelmilla, laajalla taustaaineistolla sekä vaihtoehtoisilla ennakointituloksilla. Tehdyistä tarkennuksista huolimatta ennakoidut aloittajatarpeet poikkeavat vain vähäisessä määrin väliraportin tuloksista. Raportin tarkoitus on antaa tietoa koulutustarjonnan suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Ennakoinnista ja raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet opetusneuvokset Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja. Ennakointiaineistojen muokkauksesta ja raportin teknisestä valmistelusta on vastannut osastosihteeri Riitta Siitonen. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutustarjonta 2016 -työryhmä on asiantuntijaryhmineen tukenut ja antanut palautetta ennakointityöstä. Pasi Kankare Johtaja 1
SISÄLTÖ 1 Tiivistelmä...4 Työvoiman kysyntä toimialoittain...4 Avautuvat työpaikat...5 Aloittajatarpeet...6 Vaihtoehtoisia ennakointituloksia...10 2 Taustaa...11 3 Toimialakehitys 2008 2025...12 Perusskenaario...12 Tavoiteskenaario...13 Työllisten muutokset toimialoittain...14 4 Työllisten muutokset ammattiryhmittäin 2008 2025...22 Ammattirakenteen perus- ja tavoitekehitys...25 Maa- ja metsätaloustyö...27 Teollinen työ...28 Rakennusalan työ...30 Liikenne- ja logistiikkatyö...32 Palvelutyö...33 Toimistotyö...35 Sosiaali- ja terveysalan työ...37 Opetus- ja kasvatustyö...38 Kulttuuri- ja tiedotustyö...40 Muu johto- ja asiantuntijatyö...41 Turvallisuusalan työ...42 Valtakunnallisen ja maakunnallisten pääammattiryhmittäisten muutosten vertailua...44 5 Poistuma työllisestä työvoimasta vuoteen 2025 mennessä...45 Työvoiman ikä ja eläkkeellesiirtymisiän vaikutus poistumaan...46 Poistuma työvoimasta vuosina 2008 2025...48 Poistuma työllisestä työvoimasta vuosina 2008 2025 ammattiryhmittäin...51 Poistuma työllisestä työvoimasta vuosina 2008 2025 toimialoittain...54 6 Työvoiman kysyntä vuosina 2008 2025...56 Avautuvat työpaikat vuosina 2008 2025...56 Avautuvat työpaikat toimialoittain...57 Avautuvat työpaikat pääammattiryhmittäin...59 Mitkä ammattiryhmät työllistävät tulevaisuudessa?...60 Työttömien työvoimatarjonta ja ennakointikauden lopun työttömyys...61 Ammattisiirtymien vaikutus työvoiman kysyntään...62 7 Nuorten koulutuksesta saatavan työvoiman riittävyys...65 8 Ammattien ja koulutuksen vastaavuus...68 9 Koulutuksen tehokkuus ja vaikuttavuus...71 Koulutuksen läpäisy...71 Jatkoväylät ja moninkertainen koulutus...71 Tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus...72 2
10 Aloittajatarve...73 Humanistinen ja kasvatusala...76 Kulttuuriala...80 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala...86 Luonnontieteiden ala...90 Tekniikan ja liikenteen ala...95 Luonnonvara- ja ympäristöala...105 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala...110 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala...115 Muu koulutus...118 Vaihtoehtoisia ennakointituloksia... 118 Valtakunnallisen ja maakunnallisten tulosten vertailua...121 Lähdekirjallisuutta ja -aineistoja...124 Liitteet 1 Käsitteitä 2 Toimiala-, ammatti- sekä koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus 3 Työllisten määrä toimialoittain 4 Työllisten määrä ammattiryhmittäin 5 Poistuman työvoimasta vuosina 2008 2025, vaihtoehtolaskelmat 6 Vanhuuseläkkeelle siirtymisestä, työkyvyttömyydestä ja kuolleisuudesta johtuva poistuma työvoimasta vuosina 2008 2025 7 Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin vuosina 2008 2025 8 Ennakoinnissa käytetyt ammattisiirtymien vaihtoehdot 9 Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat toimialoittain vuosina 2008 2025 10 Koulutuksen nykyiset ja tavoitteelliset tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimet 11 Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu aloittajatarve, ennakointitulosten vaihtoehdot 3
1 Tiivistelmä Opetushallitus on ennakoinut työvoiman kysyntää laatimalla toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet vuodelle 2025. Sen lisäksi on ennakoitu työvoiman poistuma kaudella 2008 2025. Opetushallitus on työssään hyödyntänyt eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä ja ennakointiselvityksiä. Ennakoinnissa käytetyt toimialaennusteet on laatinut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Raportti sisältää sekä vaihtoehtoisia ammattirakenne- ja poistumaennusteita että vaihtoehtoisia tuloksia työvoiman kysyntään perustuvista aloittajatarpeista. Työvoiman kysyntä toimialoittain VATT on laatinut toimialoittaiset työvoiman kysyntäennusteet koulutustarpeiden ennakointia varten kahtena vaihtoehtoisena ennusteena, perusskenaariona ja tavoiteskenaariona. Perusskenaariossa Suomen talouden rakenteellinen kehitys näyttäisi ennusteiden mukaan jatkuvan tulevaisuudessa pitkälti lähihistorian mukaisena sekä tuotantorakenteen että kokonaiskysynnän ja -tarjonnan rakenteiden osalta. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan kaudella 2008 2025 eniten seuraavilla toimialoilla: - terveydenhuoltopalvelut (67 100) - sosiaalipalvelut (63 100) - vähittäiskauppa (15 900). Työllisyyden ennakoidaan vähenevän kaudella 2008 2025 eniten seuraavilla toimialoilla: - metsätalous- ja -teollisuus (30 300) - elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus (29 600) - liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut (22 500) - metallien ja metallituotteiden valmistus (19 200). Tavoiteskenaariossa talouden kasvu on ennusteen mukaan selvästi nopeampaa kuin perusuralla. Tavoiteuralla Suomen talous lähestyy täystyöllisyyttä. Suomen talouden keskeisten vientitoimialojen maailmanmarkkinakysynnän oletetaan kasvavan perusuraan verrattuna nopeammin. Taustalla on odotus teollisuuden toimialojen kyvystä sopeutua maailmanmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin tulevien vuosikymmenien aikana. Myös palvelutoimialojen kysynnän kasvuun on tehty muutoksia. Liike-elämän palveluiden sekä tutkimuksen ja kehittämisen toimialojen viennin oletetaan kasvavan perusuran kasvua nopeammin. Julkisen hallinnon kysynnän kasvun oletetaan olevan tavoiteuralla matalampi kuin perusuralla. Vähennystä perusskenaarioon nähden on oletettu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään. Työllisyysasteen oletetaan nousevan 75 prosenttiin, kun perusuralla työllisyysaste jää hieman yli 72 prosenttiin. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan eniten kaudella 2008 2025 seuraavilla toimialoilla: - sosiaalipalvelut (38 400) - terveydenhuoltopalvelut (29 700) - vähittäiskauppa (23 000) - koulutus ja tutkimus (22 500). 4
Työllisyyden ennakoidaan vähenevän eniten kaudella 2008 2025 seuraavilla toimialoilla: - maa-, riista- ja kalatalous (20 400) - metallien ja metallituotteiden valmistus (13 400) - muu teollisuus, (muun muassa tekstiilien vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus) (12 300) - julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta (11 600). Avautuvat työpaikat Toimialoittaisen työvoiman kysynnän pohjalle on laadittu ammattiryhmittäinen työvoiman kysyntäennuste. Se koostuu kahdesta osasta, työllisten muutoksesta ammattiryhmittäin ja työvoiman poistumasta ennakointikaudella. Muutoksen ja poistuman summa tarkoittaa avautuvien työpaikkojen määrää. Tässä ennakoinnissa on tuotettu kunkin toimialan perusskenaariolle peruskehityksen ammattirakenne-ennuste ja tavoiteskenaariolle tavoitekehityksen ammattirakenne-ennuste. Toimialaennusteen merkitys ammattirakenne-ennusteisiin on useissa tapauksissa merkittävä. Tämä koskee erityisesti niitä ammattiryhmiä, jotka keskittyvät tiettyihin toimialoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi maa- ja metsätalouden ammatit, joissa työskentelevät sijoittuvat pääosin vastaaville toimialoille samoin kuin sosiaali- ja terveysalan ammatit. Ammattiryhmittäiseen työllisyysennusteeseen vaikuttavat lisäksi toimialojen ammattirakenteissa ennakoidut muutokset. Työllisten määrän ennakoidaan peruskehitysvaihtoehdossa vähenevän ennakointikaudella 2008 2025 kaiken kaikkiaan noin 20 000:lla. Suurimmat vähennykset ovat teollisessa työssä, lähes 90 000 henkilöä. Myös toimistotyössä sekä maa- ja metsätaloustyössä työllisten määrä vähenee merkittävästi. Merkittävää lisäystä on kuitenkin sosiaali- ja terveysalan työssä, noin 112 000 työllistä ennakointikaudella 2008 2025. Tavoitekehitysvaihtoehdossa työllisten määrä puolestaan lisääntyy lähes 50 000 henkilöllä. Lisäystä on peruskehitystä useammissa ammattiryhmissä. Eniten työllisyys kasvaa tässäkin vaihtoehdossa sosiaali- ja terveysalan työssä. Lisäystä peruskehitykseen verrattuna on etenkin asiantuntijatehtävissä sekä palvelutyössä. Työllisten määrä vähenee tavoitekehitysvaihtoehdossa eniten teollisessa työssä. Maa- ja metsätaloustyössä sekä toimistotyössä työllisten määrä vähenee voimakkaammin kuin peruskehityksessä. Poistuman työllisestä työvoimasta ennakoidaan olevan 1 036 000 työntekijää, mikä on 44 prosenttia vuoden 2007 työllisten määrästä. Vuosittainen poistuma on keskimäärin 58 000. Poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä on selvästi suurin, noin 55 prosenttia maa- ja metsätaloustyön pääammattiryhmässä. Toimistotyössä osuus on 48 prosenttia ja opetus- ja kasvatustyössä ja sosiaali- ja terveysalan työssä 47 prosenttia. Osuus on pienin kulttuuri- ja tiedostustyössä (40 %). Pääammattiryhmien sisällä ammattiryhmien poistumaosuudet voivat vaihdella huomattavasti. Määrällisesti eniten työllisiä poistuu palvelutyön, teollisen työn sekä sosiaali- ja terveysalan työn ammattiryhmistä, joiden yhteenlaskettu poistuma 560 000 on 54 prosenttia koko työllisten poistumasta. Toimialojen väliset erot poistumassa ovat erittäin suuret. Kun lasketaan poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä toimialoittain, osuudet asettuvat 29 58 prosentin välille Määrällisesti suurimmat poistumat ovat pääosin julkiselle sektorille sijoittuvilta terveydenhuoltopalvelujen, sosiaalipalvelujen ja koulutuksen ja tutkimuksen toimialoilta, joilta poistuu yli kultakin yli 80 000 työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Myös rakentamisessa, kuljetuksessa ja vähittäiskaupassa poistumat ovat merkittäviä ja asettuvat 50 000 5
70 000 välille. Näiden kuuden toimialan poistuma yhteensä on yli 40 prosenttia työllisten kokonaispoistumasta. Työllisten muutoksen ja poistuman yhteenlaskettuna summana saadaan avautuvien työpaikkojen määrä ennakointikaudella. Työpaikkoja ennakoidaan avautuvan ennakointikaudella peruskehityksessä 1 016 000 ja tavoitevaihtoehdossa 1 085 000. Vuositasolle laskettuna tämä tarkoittaa perusvaihtoehdossa keskimäärin 56 400 uutta työpaikkaa ja tavoitekehityksessä 60 300 uutta työpaikkaa. Eniten työpaikkoja ennakoidaan avautuvan vuosittain sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmässä, peruskehitysvaihtoehdossa 5 100 ja tavoitekehitysvaihtoehdossa 4 600. Opettajien ja opetusalan asiantuntijoiden ammattiryhmässä avautuu työpaikkoja edellä mainituissa vaihtoehdoissa 3 600 ja 4 100, kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä 4 200 ja 3 900, sairaanhoitajien ammattiryhmässä 4 200 ja 3 600 sekä perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä on 3 600 ja 2 900 vuosittain. Maaliikennetyöntekijöille ja -yrittäjille, avautuu työpaikkoja vuosittain 1 900 ja 2 400, siivoustyöntekijöille 2 500 ja 2 300 sekä taloushallinnon toimistotyöntekijöille 2 900 ja 2 200. 1 Aloittajatarpeet Tämän raportin tavoite on esitellä vuoteen 2025 ulottuvia työvoiman kysyntäennusteita. Näistä on johdettu aloittajatarpeet 2010-luvun loppupuolelle. Tarkastelu perustuu pääasiassa tavoitekehityksen mukaisiin ennakointituloksiin. Tavoitekehityksessä korostuu eri toimialojen tasapainoinen kehitys ja koko työvoiman tehokas käyttö. Seuraavassa tarkastellaan niitä neljää koulutusalaa, joiden ennakoidut aloittajatarpeet poikkeavat huomattavasti nykyisistä aloittajamääristä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa ennakoidaan neljänneksen (2 000 aloittajaa) kasvutarvetta verrattuna nykyisiin aloittajamääriin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittajatarve on yli 40 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa yli 60 prosenttia nykytilaa suurempi. Ammattikorkeakoulutuksessa tarve on lähes 50 prosenttia nykytilaa alhaisempi. Peruskoulutuksen ennakoitu lisäaloittajatarve kohdistuu ammatillisen peruskoulutuksen puhdistuspalveluiden opintoalaan. Ennakointituloksia tulkittaessa on huomioitava se muutos, että kotitalous- ja puhdistuspalveluiden uusi ammatillinen perustutkinto otettiin käyttöön 1.8.2010. Se korvasi puhdistuspalveluiden sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinnot. Ennakoinnissa käytössä olevat aloittaja- ym. tilastotiedot perustuvat vielä vanhaan tutkintojaotteluun ja sijoittumiseen puhdistuspalveluiden ja kotitalous- ja kuluttajapalveluiden opintoaloille. Näin ollen ennakointitulos kuvaa vielä sitä tilannetta, joka oli ennen mainittua tutkintouudistusta vuonna 2010. Puhdistuspalveluissa koulutustarpeet ovat moninkertaiset aloittajamäärään nähden. Nuorilla ei ole pitkään aikaan ollut halukkuutta alan koulutukseen, joten työvoimatarpeen tyydyttäminen vain nuorten koulutusta lisäämällä ei ole realistista. Ammatillinen aikuiskoulutus ja ennen muuta laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet korvaavat osittain alan työvoiman koulutustarvetta. 1 Edellä esitetyt nimikkeet ovat ammattiryhmien eikä opintoalojen tai tutkintojen nimikkeitä. Esimerkiksi perus- ja lähihoitajien ammattiryhmän avautuvat työpaikat kuvaavat vain osittain lähihoitajien koulutustarvetta, koska koulutuksesta sijoitutaan muihinkin ammattiryhmiin, muun muassa sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmään. Koulutustarve johdetaan useista ammattiryhmistä. 6
Matkailualalla ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen aloittajamäärät ovat nelinkertaiset ennakoituun koulutustarpeeseen nähden. Matkailualan koulutus on ollut pitkään suosittua nuorten keskuudessa, mikä on johtanut koulutuksen ylitarjontaan. Matkailualan työvoimatarve ei kuitenkaan ole kehittynyt samaa vauhtia. Tulevaisuudessakaan ei ole nähtävissä niin suurta työvoiman kysynnän kasvua, että se edellyttäisi nykyisten koulutusmäärien ylläpitämistä. Lisäksi matkailu- sekä majoitus- ja ravitsemisalan useiden ammattien työlliset ovat nuoria, jolloin poistuma on melko vähäistä. Yliopistokoulutuksessa lisäystarve kohdistuu kotitalous- ja kuluttajapalveluihin. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukseen ennakoidaan 2 100 aloittajan lisäystarvetta. Se kohdistuu eniten ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa aloittajamäärää tulisi lisätä noin 20 prosentilla. Ammattikorkeakoulujen ennakointitulos vastaa nykytilaa. Yliopistokoulutuksen aloittajatarve on ennakoitu noin kolmasosa vuoden 2009 aloittajamäärää suuremmaksi. Todellisuudessa lisäystarve ei ole näin suuri, koska vertailussa käytössä olevista tilastoista puuttuu sellaisia lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoita, jotka ovat vaihtaneet alaa kyseiseen koulutukseen saman yliopiston sisällä. Opintoaloista suhteellisesti suurimpia kasvutarpeita ennakoidaan useilla pienimmillä opintoaloilla mutta myös kuntoutuksen ja liikunnan yliopistokoulutuksessa sekä sosiaalija terveysalan (yhteiset) peruskoulutuksessa. Viimeksi mainitun opintoalan kasvu on määrällisesti ylivoimaisesti suurin ja vastaa koko koulutusalan kasvutarvetta. Kauneudenhoitoala on opintoaloista ainoa, jolle ennakoidaan nykyistä alhaisempaa aloittajatarvetta, joka on noin puolet vuoden 2009 aloittajamäärästä. Sosiaali- ja terveysalan ennakoituun koulutustarpeeseen vaikuttavat eniten sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat työvoimatarpeet ja niiden lisäksi suuret poistumat. Kulttuurialan koulutuksen nykyinen aloittajamäärä on kaksinkertainen verrattuna ennakointitulokseen. Vähennystarpeet kohdistuvat kaikille koulutusasteille: eniten ammatilliseen peruskoulutukseen ja vähiten yliopistokoulutukseen. Opintoaloista suurimmat supistustarpeet nykytilaan nähden ovat viestintä- ja informaatiotieteiden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, kulttuurin- ja taiteiden tutkimuksen yliopistokoulutuksessa, musiikin ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä käsi- ja taideteollisuuden kaikkien koulutusasteiden koulutuksessa. Kulttuurialan koulutus on ollut hyvin suosittua. Tämä on johtanut aloittajamäärien merkittävään kasvuun viimeisten 10 15 vuoden aikana. Ennakointitulokseen vaikuttaa se, että suuressa osassa kulttuurialan ammatteja työntekijät ovat keskimääräistä nuorempia ja poistuma jää muiden ammattien työntekijöiden poistumaa pienemmäksi. Myös läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä koskevat tavoitteet vaikuttavat ennakointitulosta alentavasti. Kulttuuri- ja tiedotustyöntekijät työskentelevät pääosin virkistys- ja kulttuuritoiminnan toimialalla. Ennakoituun aloittajatarpeeseen vaikuttaa lisäksi se, että virkistys- ja kulttuuritoiminnan toimialan työllisten määrän on ennakoitu pienentyvän selvästi ennakointikaudella tavoitekehityksessä. Tästä huolimatta ennakoinnissa nähdään monilla toimialoilla kulttuurialoihin liittyvien ammattien ja osaamisen merkityksen kasvavan. Tämä on otettu huomioon ennakoinnissa kaikkien toimialojen ammattirakenne-ennusteiden sekä ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimien laadinnassa. Luonnontieteiden alalla vähennystarve olisi 34 prosenttia vuoden 2009 aloittajamäärästä. Ennakoidut tarpeet ovat nykytilaa selvästi alhaisemmat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa ennakoitu aloittajatarve on viidenneksen nykytilaa korkeampi. Opintoaloilla suurimpia muutoksia ennakoidaan tietojenkäsittelyn 7
ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa laskennallinen aloittajatarve on noin kolmanneksen nykytilasta. Tämän vastapainona ammattikorkeakoulutuksen tarpeen ennakoidaan kasvavan noin 20 prosenttia. Matemaattis-luonnontieteellisessä yliopistokoulutuksessa on ennakointituloksen mukaan vähentämistarvetta opintoaloittain 30 50 prosenttia. Ennakointitulokseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat tietojenkäsittelyn osalta liikeelämänpalvelujen työllisyyskehityksen voimakas hidastuminen ja muiden luonnontieteiden osalta lisäksi eräiden teollisuuden toimialojen ja julkisen hallinnon vähenevä työllisyys. Lisäksi luonnontieteelliselle yliopistokoulutukselle on ollut tyypillistä pitkät opintoajat, erittäin alhainen läpäisyaste ja siihen liittyen suuri alan vaihto. Ennakoinnissa koulutuksen tehokkuustavoitetta on nostettu selvästi, minkä on pienentänyt ennakoitua aloittajatarvetta nykytilaan nähden. Seuraavaksi tarkastellaan niitä koulutusaloja, joiden ennakoidut aloittajatarpeet poikkeavat vain vähän nykyisistä aloittajamääristä. Sen sijaan koulutusaste- ja opintoalakohtaisessa vertailussa eroja löytyy jo enemmän. Ennakointitulosten perusteella tekniikan- ja liikenteen ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja kaupan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan yliopistokoulutuksessa ja humanistisen ja kasvatusalan ammatillisessa peruskoulutuksessa olisi selvää vähentämistarvetta. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on tavoitekehityksessä hieman suurempi (+4 %) kuin vuonna 2009. Ammattikorkeakoulujen (-20 %) ja yliopistojen (-17 %) aloittajatarve koko koulutusalalla on nykytilaa alhaisempi. Ennakoitu aloittajatarve on nykytilaa suurempi muutamilla opintoaloilla ammatillisessa peruskoulutuksessa. Niillä lisäystarpeet ovat kuitenkin niin suuria, että koko koulutusalan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on kasvava. Suurinta muutostarvetta ennakoidaan kone-, metalli- ja energiatekniikkaan, jossa ennakoitu aloittajatarve on 1 500 suurempi kuin nykytila. Vaikka opintoalan kannalta keskeisille toimialoille arvioidaan työvoiman määrän vähennystä, on poistumalla iso merkitys lopputuloksen muodostumiselle. Lähes yhtä suuri lisäystarve on ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa, jossa poistuman osuus laskelmantuloksen muodostumisessa on kasvanut merkittävästi. Valtaosa alan työpaikoista on kuljetuksen toimialalla, jolle ennustetaan tavoitekehityksessä pientä kasvua. Kuljetusalan merkittäviä muutoksia ovat viime vuosina olleet pakollinen kuljettajapätevyyden suorittaminen ja ylläpito täydennyskoulutuksella sekä työaikalainsäädännön muutokset. Arkkitehtuurin ja rakentamisen yliopistokoulutukseen ennakoidaan merkittävää lisäystarvetta. Yliopistokoulutettujen työpaikat ovat pääsääntöisesti rakentamisen ja liikeelämän teknisten palvelujen toimialoilla, joille ennakoidaan työllisten määrän kasvua. Tavoitevaihtoehdossa on lisäksi korostettu korkean osaamisen ja asiantuntijatyön merkityksen kasvua. Ennakoinnissa tehdyistä painotuksista johtuen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve jää lähelle nykytilaa, vaikka alan keskeisten ammattien poistuma on suurta. Ennakoinninkin kannalta keskeinen tulevaisuuden kysymys on tilapäisen ulkomaisen työvoiman määrä ja siihen liittyvät taustatekijät, kuten esimerkiksi se, että koulutettuja kotimaisia osaajia ei olisi riittävästi tarjolla tai ulkomaisen työvoiman alhaisemmat kustannukset. Tekniikan ja liikenteen koulutustarpeen ennakointituloksiin vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden toimialojen aleneva työllisyys ennustekaudella ja teollisuudelle tuotteita ja palveluja tuottavien toimialojen hidas työllisyyden kasvu. Monissa teollisuusammateissa työvoima on ikääntynyttä ja poistuma sen vuoksi suuri. Ammattiryhmien välillä on isoja- 8
kin eroja, joten poistuman vaikutus ja ajoittuminen eri opintoalojen ennakointitulokseen vaihtelee. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja kaupan ennakoitu aloittajatarve on vähän nykytilaa pienempi. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve vastaa nykytilaa, ammattikorkeakouluissa on vähän lisäystarvetta (6 %) ja yliopistokoulutuksessa ennakointitulos on 21 prosenttia nykytilaa pienempi. Suurin ero nykytilaan nähden on liiketalouden ja kaupan, hallinnon, tilastotieteen ja politiikkatieteiden yliopistokoulutuksessa, joiden ennakoitu tarve on 30 50 prosenttia pienempi kuin nykyinen koulutustarjonta. Oikeustieteessä ennakoidaan selvää lisäystarvetta, samoin liiketalouden ja kaupan ammattikorkeakoulutuksessa. Koulutusalan tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin monenlaisiin ammatteihin ja lähes kaikille toimialoille. Aloittajatarpeiden ennakointitulokseen vaikuttavat eniten kaupan, rahoituksen ja vakuutuksen ja liike-elämän palvelujen toimialat, joille kaikille ennakoidaan kasvavaa työllisyyttä. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja osassa liike-elämän palveluja kasvu on pientä, mikä heijastuu korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden tarpeeseen. Tärkeä työllistäjä julkinen hallinto on supistumassa. Toimistotyön ammattien työvoimatarpeen ennakoidaan pienenevän ja myyntityön työvoimatarpeen kasvavan vain vähän, mikä vaikuttaa ammatillisen peruskoulutuksen ennakoituun aloittajatarpeeseen. Humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on jonkin verran nykytilaa pienempi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ennakointitulos on neljänneksen nykytilaa pienempi. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloittajatarpeet ovat lähellä nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suurimmat erot nykytilaan nähden ovat vapaa-aika ja nuorisotyön sekä kielitieteiden opintoaloilla, joilla ennakoidut vähennystarpeet ovat melko suuria. Merkittävää aloittajamäärän kasvua ennakoidaan vapaa-aika ja nuorisotyön ammattikorkeakoulutukseen. Yliopistokoulutuksessa ennakointitulos eri opintoaloilla on 3 51 prosenttia pienempi kuin nykyiset aloittajamäärät lukuun ottamatta opetus- ja kasvatustyön opintoalaa. Ennakointitulosten mukaan aloittajamäärää tulisi lisätä nykytilaan nähden 35 prosenttia. Muutos aiheutuu eräiden opetusalalle keskeisesti liittyvien toimialojen työllisyyden ennakoidusta kasvusta. Opetus- ja kasvatustyön pääammattiryhmän työntekijöistä yli 90 prosenttia työskentelee kahdella suurella toimialalla. Koulutuksen ja tutkimuksen toimialan työllisyyden on ennakoitu kasvavan 13 prosenttia sekä sosiaalipalvelujen toimialan työllisyyden 22 prosenttia. Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakoitu aloittajatarve vastaa nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa tulos on nykytilan mukainen ja yliopistokoulutuksessa 30 prosenttia nykytilaa alhaisempi. Opintoaloittain tarkasteltuna ennakointitulos poikkeaa nykytilasta alaspäin eniten luonto- ja ympäristöalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, puutarhatalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja metsätalouden yliopistokoulutuksessa. Ennakoidut aloittajatarpeet ovat nykytilaa suurempia maatilatalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa sekä metsätalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa. Luonnonvara-alan työpaikkojen kannalta keskeisten toimialojen, maa- ja riistatalouden sekä metsätalouden ja -teollisuuden, työllisyyden supistumisen ennakoidaan jatkuvan. Teollisuuden työllisyyskehitys näkyy ennen kaikkea metsätalouden korkeakoulutuksen tarpeen supistumisena. Maa- ja metsätaloudessa toimiva työvoima on hyvin iäkästä, minkä vuoksi suuri poistuma pitää erityisesti maatilatalouden ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta korkealla tasolla. 9
Vaihtoehtoisia ennakointituloksia Aloittajatarpeita on ennakoitu perus- ja tavoitekehitysvaihtoehtojen lisäksi myös nykytilanteen mukaisilla tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimilla sekä ottamalla huomioon työvoiman ammatinvaihtoja (myöhemmin ammattisiirtymät). Molemmissa laskelmat perustuvat tavoitekehityksen mukaiseen työvoiman kysyntään. Luvussa 10 esitetyt aloittajatarpeet perustuvat siihen, että koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta saadaan parannetuksi. Näin työvoiman tarvetta voidaan tyydyttää pienemmillä koulutusmäärillä kuin nykytilanteen mukaisilla kertoimilla ennakoitaessa. Mikäli keskeyttäminen, moninkertainen koulutus ja jatkoväylien käyttö sekä tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen ovat nykytasolla, aloittajatarve on 20 000 aloittajaa eli noin 20 prosenttia suurempi kuin tavoitteellisten kertoimien mukainen aloittajatarve. Aloittajia tarvitaan kaikille koulutusasteille enemmän kuin tavoitteellisilla kertoimilla ennakoitaessa, eniten kuitenkin ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen. Toiminnan tehostamistavoitteet vähentävät aloittajatarvetta eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Suhteellisesti eniten tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen vähentää aloittajatarvetta luonnonvara- ja ympäristöalalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä kulttuurialalla. Ammattisiirtymät vaikuttavat koulutustarvetta lisäävästi, mikäli ammatista siirrytään muihin ammatteihin enemmän kuin kyseiseen ammattiin tullaan (negatiivinen nettosiirtymä). Jos nettosiirtymä on positiivinen, se vähentää aloittajatarvetta. Pääsuunta ammattisiirtymissä on ollut se, että ammateista, joihin kouluttaudutaan enimmäkseen ammatillisella peruskoulutuksella, siirrytään korkeampaa koulutusta vaativiin ammatteihin. Ammattisiirtymät vaikuttavat koulutusasteiden välillä laskentatavasta riippuen siten, että ammatillinen peruskoulutukseen tarvitaan 1 500 2 000 aloittajaa enemmän ja ammattikorkeakoulutukseen sekä ylipistokoulutukseen molemmille 800 1 000 aloittajaa vähemmän. Määrällisesti ammattisiirtymät lisäävät eniten matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarvetta ja vähentävät eniten tekniikan ja liikenteen korkeakoulutuksen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan yliopistokoulutuksen aloittajatarvetta. 10
2 Taustaa Opetushallitus on ennakoinut valtakunnallisia koulutustarpeita vuodesta 1996 alkaen. Edelliset, vuoteen 2020 ulottuneet ennakointitulokset tuotettiin vuosina 2006 2007 ja ne päivitettiin vuonna 2009. Tarkempi ennakoinnin menetelmällinen kuvaus ja ennakoinnin eri vaiheet on raportoitu aikaisemmissa julkaisuissa (esim. Opetushallitus 2009a). Tämä raportti sisältää toimialaennusteet, ennakointitulokset ammattirakenteen muutoksista ja poistumista vuoteen 2025 saakka sekä tuloksia ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeista. Kyse on tämän vuosikymmenen loppupuolen keskimääräisistä aloittajatarpeista nuorten ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa. Toimialaennusteet on laatinut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) neljän ministeriön muodostaman yhteenliittymän toimeksiannosta. Opetushallituksessa on ennakoitu toimialojen ammattirakenteen muutos vuodelle 2025. Lisäksi on arvioitu työvoiman poistuma ennakointikaudella, otettu huomioon työttömistä saatava työvoima arvioitaessa uuden työvoiman kokonaistarvetta, muunnettu työvoiman kysyntä koulutuksen kysynnäksi sekä asetettu koulutuksen tehokkuus- ja vaikuttavuustavoitteet. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi tuottaa tietoa koulutustarjonnan päätöksentekoon. Muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Koulutustarjonta 2016 -työryhmä on hyödyntänyt tämän ennakointityön tuloksia vuosien 2011 2016 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa. Samanaikaisesti valtakunnallisen ennakoinnin kanssa maakuntien liitot ennakoivat yhteistyötahojensa kanssa alueellisia työvoima- ja koulutustarpeita. Opetushallitus koordinoi alueellista ennakointia, tuotti alueille tilastoja, ennakointilaskelmat ja muita tukipalveluja. Opetushallituksessa ennakoidaan myös ruotsinkielisen väestön työvoima- ja koulutustarpeita. 11
3 Toimialakehitys 2008 2025 Toimialakehitystä koskevassa luvussa tarkastellaan kahta VATTin laatimaa toimialaennustetta, joita Opetushallitus on käyttänyt pitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnissa. VATT julkaisi alkuvuodesta 2010 raportin (2010a) työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuosina 2010 2025. Talouden rakenneanalyysi täydentyi loppuvuodesta 2010 vaihtoehtoisella näkemyksellä. VATT on laatinut skenaarioista myös alueelliset ennusteet maakuntien liittojen ja niiden ennakointiryhmien käyttöön. Toimialaennusteissa käytetty kansantalouden tilinpidon työllisten määrän taso on muunnettu Opetushallituksessa työssäkäyntitilaston tasoon, koska ennakoinnissa keskeiset ammattien työllisyystiedot saadaan Tilastokeskuksesta työssäkäyntitilastosta. Kansantalouden tilinpidon aineistoissa ja Opetushallituksen käyttämissä toimialaluokituksissa on eroja, jotka ennakointityössä on huomioitu. Tässä luvussa kerrotut toimialoittaiset tiedot ovat työssäkäyntitilaston tasossa. Perusskenaario Perusskenaariossa Suomen talouden rakenteellinen kehitys näyttäisi VATTin ennusteiden mukaan jatkuvan tulevaisuudessa pitkälti lähihistorian mukaisena sekä tuotantorakenteen että kokonaiskysynnän ja -tarjonnan rakenteiden osalta. Kotimainen kysyntä kasvaa kuitenkin suhteellisesti nopeammin kuin vientikysyntä, mikä on selkeä muutos aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Tuotantorakenteessa palvelualojen osuus bruttokansantuotteesta ja työvoimasta kasvaa alkutuotannon ja jalostuksen osuuksien pienentyessä. Erityisen selvästi tuotantorakenteen muutos näkyy työvoiman kysynnässä, ja työllisten määrä palvelualoilla tulee kasvamaan tulevaisuudessa nopeasti. Teollisuuden toimialoilla työllisten määrän vähenemiseen vaikuttavat ennen kaikkea mahdollisuus korvata työvoimaa lisäämällä pääomapanoksia ja palvelualoja nopeampi tuottavuuskehitys. Niiden seurauksena vähemmällä työpanoksella tuotetaan tulevaisuudessa aikaisempaa suurempi arvonlisäys. Ennusteen mukaan työvoiman määrä kääntyisi laskuun vuoden 2010 aikana, minkä jälkeen työvoima vähenee tasaisesti koko tarkastelujakson ajan. Työllisten määrän huippu saavutettiin vuonna 2008, minkä jälkeen finanssikriisiä seuranneen taantuman vuoksi työllisten määrä putosi nopeasti. Ennusteessa arvioitiin, että vuonna 2010 työllisiä olisi yli 150 000 vähemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Työttömyysaste alkaa kuitenkin laskea jo seuraavana vuonna ja työllisyystilanne paranee vähitellen. Vuonna 2025 työllisten määrän ennakoidaan olevan noin 2 350 000, mikä on 20 000 vähemmän kuin taantumaa edeltäneenä vuonna 2007. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan kaudella 2008 2025 eniten seuraavilla toimialoilla: - terveydenhuoltopalvelut (67 100) - sosiaalipalvelut (63 100) - vähittäiskauppa (15 900). Työllisyyden ennakoidaan vähenevän eniten seuraavilla toimialoilla: - metsätalous- ja -teollisuus (30 300) - elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus (29 600) - liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut (22 500) - metallien ja metallituotteiden valmistus (19 200) - koneiden, laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus (14 000) - muu teollisuus, jossa muun muassa tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus (14 500). 12
Perusskenaarion oletukset tulevaisuuden kysyntärakenteen kehityksestä ja vientikysynnän merkityksen pienenemisestä saattavat olla ylimitoitettuja, jos toimialat onnistuvat luomaan jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluita, joiden hintakilpailukyky ylittää olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn. Erityisesti yksittäisten toimialojen vientikysynnän kehitys voi erota paljonkin perusuralla oletetusta laskevasta trendistä. Tämä edellyttää kuitenkin laaja-alaista tuottavuuden kasvua ja teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä. Tavoiteskenaario Tavoiteskenaariossa talouden kasvu makrotasolla on selvästi nopeampaa kuin perusskenaariossa. Siinä talouskasvu jää 2020-luvulla noin 1,7 prosentin tasolle. Tavoiteskenaariossa reaalinen bruttokansantuote kasvaa tarkastelujakson viimeisinä vuosina 2,3 prosentin vuosivauhtia. Tavoiteuralla Suomen talous lähestyy täystyöllisyyttä, sillä työttömyysaste putoaa 2020- luvulla lähelle 4 prosenttia työllisyyden kasvaessa ja työvoiman vähetessä. Tavoiteuran tulosten perusteella työllisten määrä laskee vuoteen 2012 saakka, minkä jälkeen se kasvaa nopeasti parin vuoden ajan. Tämän jälkeen kasvu hidastuu, mutta jatkuu vuoteen 2025 saakka. Vuonna 2025 työllisten määrän ennakoidaan olevan 2 420 000. Tavoiteuralla Suomen talouden keskeisten vientitoimialojen maailmanmarkkinakysynnän oletetaan kasvavan perusuraan verrattuna nopeammin vuodesta 2011 eteenpäin. Taustalla on odotus teollisuuden toimialojen kyvystä sopeutua maailmanmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin myös tulevien vuosikymmenien aikana. Teollisuuden toimialojen kysynnän kasvuoletusten lisäksi myös palvelutoimialojen kysynnän kasvuun on tehty muutoksia. Liike-elämän palveluiden ja tutkimuksen ja kehittämisen toimialojen viennin oletetaan kasvavan perusuran kasvua nopeammin. Myös julkiseen kysyntään on tehty tavoiteuralla vaihtoehtoisia oletuksia, joiden myötä talouden resursseja vapautuu menestyvien yksityisten toimialojen käyttöön perusuraa enemmän. Julkisen hallinnon kysynnän kasvun oletetaan olevan tavoiteuralla matalampi kuin perusuralla, koska valtionhallinnon tuottavuusohjelman seurauksena julkisen kulutuksen osuus kansantuotteessa tulee pienenemään. Myös paikallishallinnon kulutuksen odotetaan supistuvan jonkin verran. Samansuuruinen vähennys perusskenaarioon nähden on oletettu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään. Syynä kysynnän hitaampaan kasvuun nähdään julkisten palvelujen rakenteiden ja tuottamistapojen muutokset, joiden avulla tuottavuutta pystytään parantamaan. Kysynnän kehitykseen liittyvien oletusten lisäksi tavoiteskenaariossa on tehty merkittävä muutos oletukseen työllisyyden ja työllisyysasteen kehityksestä tulevina vuosina. Vuoteen 2025 mennessä 15 64-vuotiaiden työllisyysasteen oletetaan nousevan 75 prosenttiin, kun perusuralla työllisyysaste jää hieman yli 72 prosenttiin. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan eniten kaudella 2008 2025 seuraavilla toimialoilla: - sosiaalipalvelut (38 400) - terveydenhuoltopalvelut (29 700) - vähittäiskauppa (23 000) - koulutus ja tutkimus (22 500) - liike-elämän tekniset palvelut (11 600). 13
Työllisyyden ennakoidaan vähenevän eniten seuraavilla toimialoilla: - maa-, riista- ja kalatalous (20 400) - metallien ja metallituotteiden valmistus (13 400) - muu teollisuus, muun muassa tekstiilien vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus (12 300) - julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta (11 600). Työllisten muutokset toimialoittain Toimialaennusteet on laadittu 28 toimialalle. Seuraavassa tarkastellaan työllisten muutoksia toimialoittain. Perustelut työvoiman kysynnän kehitykselle ilmenevät VATTin raporteista (2010a; 2010b). Liitteestä 3 ilmenee työllisten kehitys toimialoittain työssäkäyntitilaston tason mukaisena vuodesta 1995 eteenpäin. Maa-, riista- ja kalataloudessa työllisten määrä vuonna 2007 oli 75 000. Vuodesta 1995 työllisten määrä on pienentynyt 44 000:lla eli keskimäärin 3 700:lla vuodessa. Työllisten määrän väheneminen hidastui lähestyttäessä vuotta 2007. VATTin mukaan vuosikymmenen puolivälissä alkanut noususuhdanne on saattanut vaikuttaa niin, että työllisyysaste on pysynyt korkeana ja hidastanut rakenteellisen muutoksen vaikutusta. Toisaalta saattaa olla kysymys pysyvämmästä rakennemuutoksen hidastumisesta. Työllisyyden ennakoidaan alenevan myös tulevaisuudessa, mutta huomattavasti hitaammin kuin edellisten 12 vuoden aikana. Perusuran mukaan työllisyys alenisi 5 600:lla vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että nopein rakennemuutos toimialalla olisi jäämässä taakse. Tavoiteuran toimialaennusteessa työllisyyden ennakoidaan pienenevän huomattavasti enemmän kuin perusuralla ja nopeammin kuin viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Tavoiteuran toimialaennusteen mukaan työllisten määrä vähenisi 20 400:lla vuosina 2008 2025. Tavoiteuran toimialaennusteessa työllisyyden kasvuodotukset koskevat enemmän muita toimialoja, joiden käyttöön jää maatalouden supistuessa enemmän työvoimaa. Kalatalouden toimialan työllisten määrä pieneni vuosina 1995 2004 yli 30 prosenttia, minkä jälkeen väheneminen pysähtyi. Tulevaisuudessa työllisten ennakoidaan edelleen vähenevän, mutta jonkin verran hitaammin eli 38 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Työllisyyttä alentavat EU:n kalatalouspolitiikka, merialueiden pyyntirajoitukset, kiristyvä kilpailu elintarvikealalla sekä näistä johtuva yritystoiminnan huono kannattavuus. Toisaalta ala on jo käynyt läpi isoja rakennemuutoksia ja supistuksia, ja matkailuun liittyvässä kalastustoiminnassa sekä ihmisten kiinnostuksessa syödä lähellä tuotettua ruokaa nähdään kasvun mahdollisuuksia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (2011) mukaan kalan tuonti Norjasta, mutta uutena ilmiönä myös Aasiasta, on edelleen lisääntynyt. Vastaavasti suomalaisen kalan ja kalatuotteiden vienti kasvoi merkittävästi viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Metsätalouden ja -teollisuuden työllisten määrä oli 72 900 vuonna 2007. Työllisten määrä pieneni 3 400:lla vuosina 1995 2007. Vuodesta 2008 työllisyys alkoi voimakkaasti laskea etenkin metsäteollisuudessa. Työllisyyden vähennyksen ennakoidaan olevan perusuralla 30 000 henkilöä vuosina 2008 2025. Tavoiteuralla toimialaennusteen mukaan työllisten määrä vähenisi 9 900:lla. 14
Alatoimialoista massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen työllisten määrä vähenee eniten eli perusurassa 48 prosenttia ja tavoiteurassakin 23 prosenttia vuosina 2008 2025. Tavoiteuran suotuisampi kehitys edellyttää uusien tuotelinjojen ja nykyistä kehittyneempien tuotteiden luomista ja siitä syntyvää kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla. Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen alatoimialalla työllisyys laskee perusuran mukaan 31 prosenttia ja tavoiteuralla kasvaa 2 prosenttia. Tavoiteuran hyvä työllisyyskehitys saavutetaan tuoteinnovaatioiden ja niiden seurauksena kasvavan vientikysynnän avulla. Metsätalouden alatoimialan työllisyyskehitys heijastelee metsäteollisuuden kehitysnäkymiä. Perusuralla työllisten määrän ennakoidaan vähenevän 48 prosenttia ja tavoiteuralla 24 prosenttia. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa työllisten määrä vuonna 2007 oli 36 500. Työllisten määrä laskee vuosien 2007 ja 2025 välillä peruskehityksessä jopa 46 prosenttia. Elintarviketeollisuuden kehityksestä on lyhyemmällä aikavälillä VATTin ennustetta suotuisampia arvioita (esim. ETLA) ja teollisuus itse arvioi pitkällä aikavälillä noin viidenneksen vähennyksen työllisten määriin toimialalla (Heiskanen 2010). VATT onkin arvioinut, että historiatietoihin perustunut lähtökohta toimialan tuottavuuden kasvusta ja kysyntärakenteesta tuotti peruslaskelmassa epärealistisen kehityksen työllisyydelle. Näin ollen tavoitekehityksen ennuste, jossa työllisten määrä laskee ennustekauden aikana 23 prosenttia vastaa paremmin teollisuudenkin näkemyksiä. Tavoitevaihtoehdossa on oletus, että ulkomaiselle kysynnälle löytyy korvaavaa kysyntää kotimaasta. Alalle arvioidaan syntyvän lisää pienyrittäjyyttä panimo- ja juoma-alalla sekä ruoka-alalla. Keskittyminen jatkuu tulevaisuudessakin, mutta mitään suurta muutosta ei ole näköpiirissä seuraavien 15 vuoden aikana. Lisääntyvällä tuonnilla on merkitystä ja alan toimintaympäristö muuttuu jo lähivuosina. (Ks. esim. TEM 2009a; 2010e.) Metallien ja metallituotteiden valmistuksessa työllisten määrän oli vuonna 2007 70 500. Peruskehityksessä työllisten määrän ennakoidaan supistuvan runsaan neljänneksen ennustekauden aikana. Tavoitevaihtoehdossa työllisten lasku on noin viidenneksen. Alatoimialojen kehitys nähdään supistuvaksi molemmissa vaihtoehdoissa, lukuun ottamatta mineraalien kaivua, jonne nähdään pientä kasvua tavoitevaihtoehdossa (4 %). Ennakoitu kehitys tarkoittaa peruskehityksessä 19 000 vähennystä ja tavoitevaihtoehdossakin työllisten määrä laskee 13 500:lla. Kahden kehitysvaihtoehdon välinen ero ennustekauden lopussa on vain 5 800 työllistä. Kemiallisten yms. tuotteiden valmistukseen on arvioitu peruskehityksessä työllisten määrän laskua noin 14 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 5 000 työllistä vähemmän kuin vuonna 2007, jolloin työllisiä oli 36 400. Kahden kehitysvaihtoehdon välillä ei ole merkittävää eroa työllisten määrissä ennustekauden lopussa. VATT arvioi peruskehitystä siten, että toimialan työllisyys alkaa hitaasti laskea 2010-luvun puolivälissä ennen kaikkea raaka-aineiden hintojen nousun seurauksena. Näin ollen öljytuotteiden jalostuksen työpaikat vähenevät ja kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksen työllisyys kääntyy laskuun vientikysynnän vähentyessä toimialan tuottavuuden seurauksena. Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksen toimialan ennakoidaan supistuvan peruskehityksessä 16 prosenttia ja tavoitevaihtoehdossa 8 prosenttia. Vuonna 2007 työllisiä oli koko toimialalla 88 700. Alatoimialoista kulkuneuvojen valmistuksen on arvioitu supistuvan koneiden ja laitteiden valmistusta enemmän. Peruskehityksessä työllisten määrä kulkuneuvojen valmistuksessa supistuu lähes puoleen nykyisestä. Tavoitekehityksen arvio on hieman positiivisempi, mutta edelleen työllisten määrä vähentyy vuoteen 2025 mennessä lähes neljänneksellä ts. runsaalla 5 000 työllisellä. Ennustetta pe- 15
rustellaan sillä, että Suomessa toimivat yritykset tulevat siirtämään tuotantoaan ns. halpatuotantomaihin ja lähelle kasvavia markkinoita. Kehitys tulisi olemaan samanlainen kuin mitä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa on koettu. Suomeen arvioidaan jäävän asiakaskohtaisesti räätälöitävien tuotteiden valmistusta ja piensarjatuotantoa. (Ks. TEM 2009c.) Teollisuuden toimialoista suurin työllisten määrän muutos prosentteina ennakoidaan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialalle, vaikka ala on jo käynyt läpi suuren murroksen 2000-luvun aikana. Vuonna 2007 toimialan työllisiä oli 60 400. Peruskehityksessä muutos jatkuisi voimakkaana, sillä toimialan työllisten määrä puolittuisi vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi 30 000 työllisen vähennystä. Tavoitevaihtoehdossa arvioidaan huomattavasti alhaisempaa työllisten vähennystä, ts. vähennys on 16 prosenttia ja 9 500 työllistä. Molemmissa kehitysvaihtoehdoissa sähkökoneiden ja -laitteiden valmistuksen alatoimiala supistuu voimakkaasti, tavoitekehityksessäkin 37 prosenttia. Sen sijaan radio-, TV- ja tietoliikennetoiminnalle peruskehityksessä ennakoitu työllisen työvoiman supistuminen alle puoleen lieventyy tavoitevaihtoehdossa vain hyvin pieneen vähennykseen (3 %). Lääkintäkojeiden, mittauslaitteiden yms. valmistuksen alatoimialan kehitys arvioidaan molemmissa vaihtoehdoissa lähes samoin. Toimialan työllisistä vähentyy noin viidennes ennustekauden aikana. Muun teollisuuden työllisten määrä laskee noin kolmanneksella molemmissa kehitysvaihtoehdoissa. Vuonna 2007 työllisiä oli 45 000. Merkittävä työllisten määrän lasku on ennakoitu peruskehityksessä savi-, lasi- ja kivituotteiden valmistukseen (42 %). Tavoitekehityksessä näkymä on hieman suotuisampi, mutta työllisten määrä supistuisi tässäkin vaihtoehdossa lähes 5 000:lla. Viime vuosikymmeninä suurta murrosta läpikäynyt tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus sen sijaan ei enää menettäisi merkittävästi työllisiä. Työllisten vähennys olisi molemmissa kehitysvaihtoehdoissa alle 2 000 työllistä ennustekauden aikana. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialan työllisyyden ennakoidaan laskevan ennustekaudella noin neljänneksen sekä perus- että tavoitekehityksessä. Kun vuonna 2007 työllisiä oli 15 500, laskisi työllisten määrä molemmissa kehitysvaihtoehdoissa vajaalla 4 000 työllisellä. Uusien voimalaitosten, innovaatioiden ja investointien vaikutus olisi merkittävä toimialan panos- ja teknologiarakenteisiin. Tästä huolimatta tavoitevaihtoehdossa VATT ei ole tehnyt vaihtoehtoisia oletuksia toimialan kehityksestä viitaten siihen, että riittävän selkeää kuvaa 2020-luvun energiaratkaisuista ei ole vielä olemassa. Rakentamisen toimialalle ennakoidaan pientä kasvua molemmissa kehitysvaihtoehdoissa. Vuonna 2007 työllisiä oli 157 000. Talonrakennustoiminta kasvaa peruskehityksessä 3 prosenttia ja tavoitevaihtoehdossa 4 prosenttia. Kasvu tarkoittaa runsaan 3 000 työllisen lisäystä ennustejakson loppuun mennessä molemmissa vaihtoehdoissa. Maa- ja vesirakennustoiminnan on arvioitu kasvavan peruskehityksessä vain hiukan nykytilaan nähden ja tavoitevaihtoehdossa työllisten määrä laskee ennustekaudella 3 prosenttia. VATT on arvioinut alatoimialojen kehitysennustetta siten, että tavoiteuralla investointikysynnän kasvu on selvästi peruskehitystä voimakkaampaa. Tästä seuraa, että talonrakennustoiminta kasvaa nopeasti ja työllistää hyvin. Sen sijaan julkisen kulutuksen hitaampi kasvu laskee maa- ja vesirakentamisen työllisyyttä. Tukkukaupassa ja agentuuritoiminnassa oli 97 000 työllistä vuonna 2007. Työllisyyden kasvun ennakoidaan tulevaisuudessa olevan huomattavasti vähäisempää kuin 2000- luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2025 työllisten määrä olisi vain vähän vuoden 2007 määrää korkeampi sekä perus- että tavoiteuralla, joiden välillä ei ole eroa. Tavoiteuran työllisyys jää jonkin verran perusuraa alhaisemmalle tasolle. 16
VATTin arvion mukaan tukkukaupan kysyntä eroaa vähittäiskaupan kysynnästä kahdesta näkökulmasta: Tukkukaupan merkitys teollisuudelle on suuri ja myös vientiin tarvitaan tukkukaupan palveluja. Tukkukaupan tulevaisuuden kasvu riippuu välillisesti kulutuskysynnän kasvusta, jonka ennakoidaan olevan ensi vuosikymmenellä noin 2 prosenttia vuodessa. Tuottavuuskasvu on selvästi hitaampaa kuin teollisuudessa ja työpanoksen merkitys arvonlisäyksen kasvussa on suuri. Vähittäiskaupassa oli 167 000 työllistä vuonna 2007. Työllisten määrä kasvoi 35 600:lla vuosina 1996 2007. Tulevaisuudessa kasvun ennakoidaan jäävän selvästi tätä hitaammaksi molemmissa ennustevaihtoehdoissa. Tavoiteuralla kaupan toimialojen kasvu kiihtyy 2020-luvulla kansantalouden kasvun nopeutumisen seurauksena. Kotitalouksien kysyntä kehittyy suotuisasti, mikä lisää vähittäiskaupan kasvua ja työllisyyttä. Työllisten määrän kasvu on perusuran toimialaennusteen mukaan 15 900 henkilöä ja tavoiteuran toimialaennusteen mukaan 23 000 henkilöä vuosina 2008 2025. Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminannan toimialalla oli 81 700 työllistä vuonna 2007. Työllisyyden kasvuksi ennakoidaan peruskehityksessä 4 prosenttia ja tavoitekehityksessä 8 prosenttia (6 200 työllistä). Kasvu johtuu pääasiassa ravitsemistoiminnan (ravintolat, kahvilat, yms. ateriapalvelu) alatoimialan työllisyyden kasvusta (9 %). Toimialan tulevaisuuden kasvu seuraa tavoitevaihtoehdossa kansantalouden kasvuvauhtia. Majoitus- ja ravitsemistoimialan kasvupotentiaalin määrittelee koti- ja ulkomaisen kotitalouskysynnän kehitys. Kansainvälinen kilpailu matkailussa edellyttää alan uusiutumista ja uusien palvelumuotojen luomista. Toimialalla tuotetaan tulevaisuudessa runsaasti myös muita palveluita kuin hotelli- ja ravintolapalveluita (ks. myös TEM 2010a; 2010b). Matkailun ohjelmapalveluissa näyttää olevan kysyntää tulevaisuudessa ennen muuta hyvinvointipalveluissa ja siinä erityisesti liikuntapalveluissa (TEM 2010c). Vuonna 2007 kuljetuksen toimialalla työllisten määrä oli 123 700. Työllisten määrä supistuu ennustejaksolla arvioiden mukaan peruskehityksessä noin 2 prosenttia. Tavoiteurassa sen sijaan työllisten määrä kasvaa siten, että nykytilaan nähden työllisiä olisi toimialalla noin 6 000 enemmän (5 %). Alatoimialoille on ennakoitu merkittäviä muutoksia. Suurin alatoimialoista on maaliikennekuljetus, jonka työllisten määrä supistuu perusurassa noin 5 prosenttia. Tavoitevaihtoehdossa ennakoidaan sen sijaan noin 4 prosenttia kasvua. Ero selittyy kansantalouden nopeammalla kasvulla tavoitekehityksessä, joka lisää kuljetuspalveluiden kysyntää. VAT- Tin mukaan viennin kasvu lisää puolestaan tavarakuljetuksia ja kotimaisen kysynnän kasvu nostaa sekä tavarakuljetuksen että henkilökuljetuksen tarvetta. Vesiliikenteen työllisten määrä kasvaa peruskehityksessä lähes neljänneksellä ts. noin 2 000 työllisellä. Tavoiteuralla kasvua on enää 13 prosenttia. VATTin mukaan tämä johtuu vaihtoehtolaskelmassa viennin kasvun hidastumisesta 2020-luvulla, jolloin sekä ilmaliikenteen että vesiliikenteen kokonaiskysyntä laskee hieman. Myös julkisen kysynnän väheneminen vaikuttaa omalta osaltaan vesiliikenteen työvoiman kysynnän hitaampaan kasvuun. Ilmaliikenteen työllisten määrä kasvaa peruskehityksessä noin 4 prosenttia, mutta tavoiteuralla työllisten määrä jää nykytilan tasolle. Vaihtoehtolaskelmassa ilma- ja vesiliikenteessä ennustekauden loppupuolella nimenomaan henkilöliikenteen osuus kasvaa ja tavarakuljetusten osuus vähentyy hieman. Posti- ja telealan toimialalla oli työllisiä 40 300 vuonna 2007. Työllisyyden ennakoidaan edelleen vähenevän peruskehityksessä 9 prosenttia ja kasvavan tavoitekehityksessä 2 prosenttia ennakointijaksolla. Tavoitekehityksessä on arvioitu vain teleliikenteen ala- 17