VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!



Samankaltaiset tiedostot
Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

YHDENVERTAISUUSKYSELY

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä Varatuomari Kai Massa

Katsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Yhdenvertaisuus sosiaalialalla. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen

Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Yhdenvertaisuussuunnitelma

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2016: Työ kuuluu kaikille!

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, palvelun saavutettavuus, internet sivusto, näkövamma, viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki

Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Syrjintäolettama, kohtuulliset mukautukset, postipalvelu, pakettiautomaatti

Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Keskeinen lainsäädäntö lähtökohtana yhdenvertaisuus. Imatran vammaisneuvosto

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Siltoja saavutettavuuteen

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Kohti yhdenvertaista kuntaa

Lausunto Ymmärrettävyys lakiesitystekstissä: selkokieli olisi hyvä huomioida myös lakiesityksen valmistelussa.

1. YHDENVERTAISUUSLAIN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA (1-2 ) Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Perustuslain 6 :n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Yhdenvertaisuuslaki kuntien kannalta. Ida Sulin Lakimies, OTT Suomen Kuntaliitto

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä te ta Järvenpää

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

Tutustuminen kouluun, vammaisuus, positiivinen erityiskohtelu, syrjintäolettama

Yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

UUDESTA YHDENVERTAISUUSLAISTA. Hallitusneuvos Susanna Siitonen

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Yhdenvertaisuus työelämässä. Katja Leppänen

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin Invalidiliitto

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

MONENLAISUUS VARHAISKASVATUKSESSA HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

YKSITYISYYDEN SUOJA LABORATORIOSSA JA SISÄÄNKÄYNNIN ESTEETTÖMYYS

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

12/10/2017 Aija Salo 2

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Lahden Rudolf Steiner -koulun perusopetuksen tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Työ kuuluu kaikille!

Yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikalla

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- KYSELY työpaikoille

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Hallituksen esitys eduskunnalle lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO

LAUSUNTO Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Valtti Työpaja, Kankaanpää Petri Puroaho, Vates-säätiö

Mikä on syrjintää työelämässä?

Kyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja

Transkriptio:

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Työsopimuslaki 2 luvun 2 : työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Yhdenvertaisuuslaki 6 : vastaavan sisältöinen syrjinnän kielto kuten työsopimuslaissa Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Myös rikoslaissa on säännöksiä syrjinnän ja työsyrjinnän kielloista. 2 1

Positiivinen erityiskohtelu heikomman osapuolen suoja työelämässä Perustuslain 6 :n 2 momentin perusteluista käy ilmi positiivinen erityiskohtelu; tarkoituksena erityisen haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän, kuten vammaisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden mahdollistaminen erityistoimenpitein työelämässä. Erilainen kohtelu ei ole siten aina syrjintää, vaan positiivinen erityiskohtelu voi olla jopa velvollisuus, jotta vammainen henkilö pystyy tekemään työtä. Esim. fyysisesti vammaiselle henkilölle varataan autopaikka työpaikan välittömästä läheisyydestä, vaikka työkaverilla ei olisi vastaavaa mahdollisuutta Kyse ei ole yleisestä edusta, vaan siitä, että vammainen henkilö pystyy tekemään työtä ja osallistumaan työyhteisöön täysimääräisesti. 3 Käytännön esimerkkejä positiivisesta erityiskohtelusta Fyysisesti vammaiselle henkilölle varataan autopaikka työpaikan välittömästä läheisyydestä, vaikka työkaverilla ei olisi vastaavaa mahdollisuutta. Työajan joustot: vammainen voi tehdä välillä pidempää ja lyhyempää päivää, vaikka kyse ei ole osa-aikaisesta työsuhteesta. Työväline tai -tila: mikäli toimistotöissä edellytetään tietokoneen käyttöä, vaikeavammaiselle työntekijälle voidaan hankkia ns. kannettava tietokone muiden käyttäessä pöytätietokonetta. Samoin on mahdollista hankkia työntekijälle erilaisten liikkumisrajoitteiden takia henkilökohtainen tulostin omaan työhuoneeseen muiden käyttäessä yhteiskäytössä yleisessä tilassa olevaa tulostinta. Oma työhuone apuvälineen tilan tarpeen takia. Työn organisointi: näkövammaisen opettajan työtehtäviin ei voida edellyttää kuuluvan omakohtaista välituntivalvontaa vastaavasti kuin muilta opettajilta. Mahdollistetaan vaikeavammaisen työntekijän ja hänen henkilökohtaisen avustajansa osallistuminen työmatkalle esim. ulkomaille vammaisuutta käsittelevään seminaariin tai koulutukseen. 4 2

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen ja ratifioi sen tällä hallituskaudella, viimeistään 2015; Ulkoasiainministeriön koordinoima ratifiointityöryhmä on saanut valmiiksi mietinnön ja kirjoittanut hallituksen esityksen YK:n vammaissopimuksen voimaansaattamislaiksi. YK:n yleissopimuksen artikla 2: Kohtuullisten mukautusten määritelmä eli tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia, joilla ei aiheuteta kohtuutonta rasitetta, joilla varmistetaan vammaisten vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet täysimääräisesti; kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on syrjintää! YK:n yleissopimuksen 5 artiklassa laaja syrjintäkielto, mutta positiivinen erityiskohtelu mainitaan nimenomaisesti sallittuna keinona toteuttaa vammaisten tosiasiallinen yhdenvertaisuus. YK:n yleissopimus edellyttää myös, että yritykset kunnioittavat vammaisten ihmisoikeuksia mm. artikla 9, Esteettömyys ja artikla 21, Tiedonsaanti YK:n yleissopimuksen artikla 24: vammaisten oikeus tehdä yhdenvertaisesti työtä avoimilla työmarkkinoilla; työympäristön on oltava avoin, esteetön ja saavutettava sekä osallistava 5 Kohtuulliset mukautukset tulevat työnantajaa yhä velvoittavammaksi; uusi yhdenvertaisuuslaki tulee voimaan 2015 Yhdenvertaisuuslaki 5 (20.1.2004/21): Vammaisen henkilön työllistymisedellytysten parantaminen Yhdenvertaisuuden edistämiseksi työn teettäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Uusi HE yhdenvertaisuuslaiksi 15 -luonnos - kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi: Työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada mm. työtä samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Kohtuulliset mukautusten arvioinnissa otetaan huomioon uusina seikkoina vammaisen ihmisen tarpeet ja toimijan koko. Työnantaja on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä hakiessaan tai työssä ollessaan. 6 3

Kohtuulliset mukautukset käytännössä Työelämässä mukautukset voivat kohdistua: Työn organisointiin, kuten työn yksilölliseen jaksotukseen esim. työaikajärjestelyt ja ajoittainen etätyömahdollisuus Työpaikan esteettömyys yksittäiselle vammaiselle henkilölle, Mikäli johonkin työpaikkaan on soveltuvuuskoe tai edellytetään psykologin haastattelua, niin kohtuullisena mukautuksena henkilölle voi olla esteettömän tilan varaaminen tai sallitun ajan ylittäminen kokeen tekemiseksi vammasta johtuvasta syystä. Luiskan tai rampin asentaminen pyörätuolinkäyttäjälle tai työtilojen ja akustiikan muuttaminen. Työpisteen siirtäminen helppokulkuisempaan paikkaan, samoin konkreettiset toimet, kuten työpöydän tai välineiden asentaminen oikealla korkeudelle (myös ovien leventäminen tai kynnyksen poistaminen) vammaiselle sopiviksi Huom. Uusi yhdenvertaisuuslakiesitys: tilapäiseen käyttöön tarkoitetun luiskan hankkiminen voi vain harvoin olla taloudellisen aseman takia kohtuutonta toimijalle. 7 Kohtuulliset mukautukset käytännössä Apuvälineet: työssä tarvittavia apuvälineitä yksilöllisten vammasta tai sairaudesta aiheutuvien tarpeiden perusteella, kuten esim. erityispöydät, -tuolit tai valaisimet. Myös induktiosilmukka ja ruudunlukuohjelma voivat olla kohtuullisia mukautuksia. Tässä kohtaa voidaan huomioida mukautuksia varten julkiselta vallalta tai muualta mahdollisesti saatava tuki. HE yhdenvertaisuuslaki: Tukijärjestelmän puuttuminen ei tee vielä mukautuksesta kohtuutonta. Työn koskevan opastuksen järjestäminen: esimiesten ja työkaverien tulee opastaa. Kaikille jaettava informaatio koskee myös vammaista. Työnantaja voi hakea mm. työolosuhteiden järjestelytukea työ- ja elinkeinoviranomaisilta Vammaisen henkilön tarvitsemat kohtuulliset mukautukset eivät saa estää työhönottopäätöstä, tämä pätee myös työharjoitteluun Kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on uuden yhdenvertaisuuslain perusteella syrjintää! 8 4

Kohtuulliset mukautukset käytännössä Mukautusten kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena huomioiden konkreettisessa tilanteessa olennaiset seikat (uusi yhdenvertaisuuslakiesitys): Vammaisen ihmisen tarpeet Toimijan koko taloudellinen asema Toiminnan luonne ja laajuus; mukautusten arvioinnissa työnantajalle voitaisiin asettaa pidemmälle meneviä mukautustoimia palvelussuhteen pitkän keston perusteella; Henrik Gustafsson: toisaalta tämä syrjisi nuoria vammaisia ensimmäistä työpaikkaa hakevia Mukautusten arvioidut kustannukset Mukautuksia varten saatavissa oleva tuki; Henrik Gustafsson: monesti työnantajilta puuttuu tietoa julkisista tukitoimista ja vammaisen palkkaaminen koetaan byrokraattiseksi; on helpompaa palkata terve henkilö Laissa ei ole määritelty sitä, paljonko mukautus saa maksaa, koska kyse on vammaisen tarpeesta ja yksilöllisestä arvioinnista kussakin konkreettisessa tilanteessa. Yleinen esteettömyys on eri asia. 9 Kiitos mielenkiinnostanne! Lisätietoja antaa: Henrik Gustafsson ry Mannerheimintie 107 00280 Helsinki Puh. 044 765 06 93 E-mail. henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi 10 5