EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 13.6.2017 COM(2017) 325 final KOMISSION KERTOMUS KOMISSION NELJÄS KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisesta FI FI
1. EUROOPPALAINEN RAJA- JA MERIVARTIOSTO EUROOPAN YHDENNETYN RAJATURVALLISUUDEN TOTEUTUS Euroopan unionin ulkorajojen tehokas suojelu on ennakkoedellytys Schengen-alueen, jonka sisärajoja ei valvota, normaalille toiminnalle ja Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanolle. Yhteinen investoiminen ja osallistuminen sen varmistamiseen, että eurooppalainen raja- ja merivartiosto saadaan mahdollisimman pian täyteen toimintavalmiuteen, on käytännön osoitus jäsenvaltioiden sitoutumisesta vastuun jakamiseen ja solidaarisuuden osoittamiseen yhteisen edun mukaisesti. Siksi komissio on raportoinut säännöllisesti edistymisestä eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisessa. Tässä kertomuksessa tarkastellaan edistymistä toukokuun 2017 alusta lukien. Täytäntöönpanossa saavutetun edistyksen perusteella kertomuksessa esitetään tärkeimmät toimet, jotka Euroopan raja- ja merivartioviraston (jäljempänä virasto ), komission ja jäsenvaltioiden on lähikuukausina tehtävä. Virasto on saanut valmiiksi lähtötilannetta koskevat haavoittuvuusarvioinnit lähes kaikkien Schengen-valtioiden osalta. Arviointi koskee niiden valmiuksia selvitä haasteista niiden alueella sijaitsevalla EU:n ulkorajaosuudella. Virasto havaitsi haavoittuvuustekijöitä joissakin Schengen-valtioissa, ja se on antanut suosituksia niiden korjaamiseksi. Eurooppalaisesta rajaja merivartiostosta annetun asetuksen (jäljempänä asetus ) mukaisesti virasto tekee simulaatioita ja jatkaa kehittymässä olevien uhkien arviointia voidakseen auttaa Schengenvaltioita havaitsemaan haavoittuvuustekijöitä, jotka liittyvät ulkorajoilla tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyviin tai jo kehittymässä oleviin uhkiin. Virasto on suorittanut yhteisiä operaatioita tärkeimmillä muuttoreiteillä eli Välimeren keskisellä ja itäisellä reitillä sekä Länsi-Balkanin reitillä. Se on myös käynnistänyt uuden yhteisen operaation, jolla puututaan laittomiin muuttovirtoihin Välimeren läntisellä reitillä. 2. OPERATIIVINEN TUKI JÄSENVALTIOILLE Virasto jatkaa operatiivisen tuen antamista jäsenvaltioille rajavalvonnassa. Se on lähettänyt yli 1 600 rajavartijaa ja muuta henkilöstöä EU:n ulkorajojen eri osuuksille. Kalustossa ja henkilöstössä on edelleen vajeita, joista on raportoitu aiemmissa kertomuksissa. Vastaanottavat jäsenvaltiot paikkaavat niitä osittain, ja virasto osallistuu siitä aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen. Jäsenvaltioiden panosta kuitenkin tarvitaan, jotta vastaanottavien jäsenvaltioiden yleisiä valmiuksia suojella niiden alueella sijaitsevaa EU:n ulkorajaosuutta voidaan parantaa kestävällä tavalla. 2.1. Resurssien lähettäminen etulinjan jäsenvaltioihin Kreikka Virastolla on käynnissä kolme eri operaatiota Kreikassa. Egeanmerellä toteutettavassa Poseidon-yhteisoperaatiossa Kreikkaa tuetaan rajavalvonnassa, hotspot-lähestymistavan soveltamisessa Egeanmeren saarilla ja EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa. Virasto on lähettänyt Poseidon-yhteisoperaatioon 891 henkilöä muun muassa tukemaan takaisinottotoimia. Kreikan poliisi on puolestaan luovuttanut operaatioon 280 turvahenkilöä, joiden rahoitukseen virasto osallistuu. Lähetettyjen joukossa on hotspot-lähestymistavan 2
soveltamisessa avustavia asiantuntijoita, lähetetyn kaluston miehistön jäseniä ja koordinoinnista vastaavia. Lisäksi on lähetetty 2 merivartioalusta, 3 rannikkovartioalusta, 10 rannikkovartiovenettä, 1 kiinteäsiipinen ilma-alus, 2 helikopteria, 16 partioautoa, 4 linja-autoa ja 3 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa. Virasto tukee Kreikkaa rajavalvonnassa myös joustavia operatiivisia toimia ja yhteyspisteitä koskevien yhteisten operaatioiden sekä ilmaoperaatioiden avulla. Kaikkiaan 53 virkamiestä on lähetetty Kreikan maarajoille, jotka sillä on Turkin, Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Heidän käytössään on 2 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa, 14 partioautoa, 1 koirapartio ja 3 valvontakameraa. Pohjois-Kreikassa toteutettavat operatiiviset toimet tehostavat rajavalvontaa ja estävät maahantulijoiden luvatonta edelleen liikkumista vahvistaen näin EU:n toimintaa, jolla se vastaa haasteisiin Länsi-Balkanin muuttoreitillä. Kreikassa on tällä hetkellä Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian vastaisilla maarajoilla 28 virkamiestä (ja heidän käytössään 2 valvontakameraa ja 1 partioauto), kun toimintasuunnitelmassa on sovittu 63 virkamiehen lähettämisestä. Vahvuudesta puuttuu siis noin 35 virkamiestä. Italia Italiassa ja keskisellä Välimerellä toteutettavan Triton-yhteisoperaation käyttöön virasto on lähettänyt 402 virkamiestä. Heidän joukossaan on lähetetyn kaluston miehistön jäseniä, koordinoinnista vastaavia ja hotspot-lähestymistavan soveltamisessa avustavia asiantuntijoita. Lisäksi on lähetetty 3 ilma-alusta, 3 helikopteria, 4 merivartioalusta, 7 rannikkovartioalusta ja 3 rannikkovartiovenettä. Bulgaria Virasto jatkaa Bulgarian avustamista maarajojen valvonnassa. Yhtenä tavoitteena on estää luvaton edelleen liikkuminen. Tukea annetaan Turkin- ja Serbian-vastaisilla maarajoilla joustavia operatiivisia toimia ja yhteyspisteitä koskevien yhteisten operaatioiden sekä ilmaoperaatioiden avulla. Kohteeseen on lähetetty 166 virkamiestä (myös lähetetyn kaluston miehistön jäseniä), ja heidän käytössään on 12 koirapartiota, 6 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa, 50 partioautoa, 6 hiilidioksimittaria, 39 valvontakameraa ja 1 helikopteri. Espanja Läntisellä Välimerellä käynnistettiin 3. toukokuuta 2017 Indalo 2017 -niminen yhteisoperaatio, joka tukee koordinoituja operatiivisia toimia meriulkorajoilla. Tavoitteena on valvoa laittomia muuttovirtoja unioniin ja torjua rajat ylittävää rikollisuutta. Kohteeseen on lähetetty 65 virkamiestä (myös lähetetyn kaluston miehistön jäseniä sekä koordinoinnista ja kuulemisesta vastaavia), ja heidän käytössään on 1 ilma-alus ja 1 merivartioalus. Länsi-Balkan Jäsenvaltioihin on lähetetty 127 virkamiestä avustamaan rajavalvonnassa Länsi-Balkanin alueella. Eniten henkilöstöä lähetetään Kroatian ja Unkarin Serbian-vastaisilla maarajoilla toteutettavien, joustavia operatiivisia toimia koskevien yhteisoperaatioiden sekä yhteys- ja koordinointipisteitä koskevien yhteisoperaatioiden tueksi. Heidän käytössään on 9 koirapartiota, 4 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa, 31 partioautoa, 1 sydämenlyöntitunnistin, 10 hiilidioksidimittaria ja 12 valvontakameraa. 3
2.2. Resurssien yhdistäminen ja viraston oman kapasiteetin kasvattaminen operatiivisen tuen antamiseksi Edellisessä kertomuksessa komissio piti tärkeänä kokonaisvaltaisen strategian laatimista viraston oman kapasiteetin kehittämisestä. Kuten kertomuksessa selitetään, virasto aikoo vuodesta 2017 alkaen käyttää vuosittain 10 miljoonaa euroa (eli yhteensä 40 miljoonaa euroa vuosina 2017 2020) oman kaluston, erityisesti pienen ja keskisuuren kaluston, hankkimiseen. Virasto esittää 13. ja 14. kesäkuuta 2017 hallintoneuvostolle luonnoksen kokonaisvaltaisesta strategiasta. Siinä tarkastellaan eri vaihtoehtoja (osto, vuokraus, liisaus ja pitkäkestoiset komennukset) ja sitä, miten kalusto voidaan pitää toimintavalmiina hankinnan jälkeen. Viraston pitäisi tehostaa käynnissä oleviin operaatioihin tarvittavien resurssien hankintaa hyödyntäen kahdenvälisiä suhteita jäsenvaltioihin; varmistaa, että hallintoneuvosto hyväksyy ripeästi kokonaisvaltaisen strategian siitä, miten viraston omaa kapasiteettia kehitetään ja käytetään vuosina 2017 2020. Jäsenvaltioiden pitäisi huolehtia siitä, että sovitut resurssit luovutetaan virastolle operaatioissa ja pakollisissa reserveissä käytettäviksi; toimitettava resurssit jäljempänä esitettyjen vajeiden paikkaamiseksi. Vaje Kreikan osalta yhteisoperaatio Poseidon 16.5. 29.6.2017: 13 virkamiestä (operatiivinen tarve: 197 virkamiestä). Kesäkuu 2017: 3 rannikkovartiovenettä (30 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka virasto rahoittaa), 1 kiinteäsiipinen ilma-alus (100 % operatiivisesta tarpeesta; vaje katetaan osittain vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka virasto rahoittaa, ja osa jaksosta katetaan vuokra-aluksella), 1 merivartioalus (50 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka virasto rahoittaa), 2 kuljetusajoneuvoa (33 % operatiivisesta tarpeesta). 29.6. 17.8.2017: 43 virkamiestä (operatiivinen tarve: 197 virkamiestä). Heinäkuu 2017: 4 rannikkovartiovenettä (40 % operatiivisesta tarpeesta), 1 helikopteri (50 % operatiivisesta tarpeesta), 1 merivartioalus (50 % operatiivisesta tarpeesta), 1 partioauto, 2 kuljetusajoneuvoa (33 % operatiivisesta tarpeesta). Elokuu 2017: 7 rannikkovartiovenettä (54 % operatiivisesta tarpeesta), 1 rannikkovartioalus (33 % operatiivisesta tarpeesta), 2 merivartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (33 % operatiivisesta tarpeesta). 17.8. 28.9.2017: 35 virkamiestä (operatiivinen tarve: 197 virkamiestä). Syyskuu 2017: 5 rannikkovartiovenettä (38 % operatiivisesta tarpeesta), 2 merivartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (33 % operatiivisesta tarpeesta). 28.9. 16.11.: 25 virkamiestä (operatiivinen tarve: 197 virkamiestä) Vaje Kreikan osalta maarajoilla toteutettavat joustavia operatiivisia toimia koskevat yhteisoperaatiot 4
24.5. 21.6.2017: 36 virkamiestä (operatiivinen tarve: 79 virkamiestä), 17 partioautoa (55 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta). 21.6. 19.7.2017: 45 virkamiestä (operatiivinen tarve: 79 virkamiestä), 21 partioautoa (68 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta). 19.7. 16.8.2017: 46 virkamiestä (operatiivinen tarve: 79 virkamiestä), 22 partioautoa (71 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta). 16.8. 13.9.2017: 45 virkamiestä (operatiivinen tarve: 79 virkamiestä), 21 partioautoa (68 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta). 13.9. 11.10.2017: 46 virkamiestä (operatiivinen tarve: 79 virkamiestä), 20 partioautoa (65 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta). Vaje Kreikan osalta maarajoilla toteutettavat yhteyspisteitä koskevat yhteisoperaatiot (2017) 24.5. 21.6.2017: 7 virkamiestä (operatiivinen tarve: 16 virkamiestä). 21.6. 19.7.2017: 7 virkamiestä (operatiivinen tarve: 16 virkamiestä), 1 sydämenlyöntitunnistin (100 % operatiivisesta tarpeesta). 19.7. 16.8.2017: 8 virkamiestä (operatiivinen tarve: 16 virkamiestä), 1 sydämenlyöntitunnistin (100 % operatiivisesta tarpeesta). 16.8. 13.9.2017: 6 virkamiestä (operatiivinen tarve: 16 virkamiestä), 1 sydämenlyöntitunnistin (100 % operatiivisesta tarpeesta). Vaje Italian osalta yhteisoperaatio Triton Kesäkuu 2017: 23 virkamiestä (operatiivinen tarve: 126 virkamiestä), 1 rannikkovartiovene (33 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka virasto rahoittaa), 4 rannikkovartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka virasto rahoittaa). Heinäkuu 2017: 24 virkamiestä (operatiivinen tarve: 126 virkamiestä), 1 rannikkovartiovene (33 % operatiivisesta tarpeesta), 4 rannikkovartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta), kiinteäsiipinen ilma-alus 0,5 kuukaudeksi (25 % operatiivisesta tarpeesta), 1 helikopteri (50 % operatiivisesta tarpeesta). Elokuu 2017: 15 virkamiestä (operatiivinen tarve: 126 virkamiestä), 2 rannikkovartiovenettä (67 % operatiivisesta tarpeesta), 4 rannikkovartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta), 1 helikopteri (50 % operatiivisesta tarpeesta). Syyskuu 2017: 10 virkamiestä (operatiivinen tarve: 126 virkamiestä), 4 rannikkovartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta), 1 merivartioalus (50 % operatiivisesta tarpeesta). Vaje Bulgarian osalta maarajoilla toteutettavat joustavia operatiivisia toimia koskevat yhteisoperaatiot (2017) 24.5. 21.6.2017: 58 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio luovuttaa käyttöön 24 virkamiestä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 22 partioautoa (37 % operatiivisesta tarpeesta), 2 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa (25 % operatiivisesta tarpeesta). 5
21.6. 19.7.2017: 77 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio luovuttaa käyttöön 24 virkamiestä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 30 partioautoa (50 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio luovuttaa käyttöön 12 partioautoa, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 3 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa (38 % operatiivisesta tarpeesta). 19.7. 16.8.2017: 67 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio luovuttaa käyttöön 24 virkamiestä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 28 partioautoa (47 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio luovuttaa käyttöön 12 partioautoa, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 2 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa (25 % operatiivisesta tarpeesta). 16.8. 13.9.: 59 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio luovuttaa käyttöön 24 virkamiestä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 29 partioautoa (48 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio luovuttaa käyttöön 12 partioautoa, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 1 lämpökameralla varustettu ajoneuvo (13 % operatiivisesta tarpeesta). 13.9. 11.10.: 59 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio luovuttaa käyttöön 24 virkamiestä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 26 partioautoa (43 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio luovuttaa käyttöön 12 partioautoa, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu). Vaje Bulgarian osalta maarajoilla toteutettavat yhteyspisteitä koskevat yhteisoperaatiot (2017) 24.5. 21.6.2017: 3 virkamiestä (operatiivinen tarve: 12 virkamiestä). 21.6. 19.7.2017: 3 virkamiestä (operatiivinen tarve: 12 virkamiestä). 19.7. 16.8.2017: 3 virkamiestä (operatiivinen tarve: 12 virkamiestä). 16.8. 13.9.2017: 4 virkamiestä (operatiivinen tarve: 12 virkamiestä). Vaje Espanjan osalta yhteisoperaatio Indalo Kesäkuu 2017: 4 virkamiestä (operatiivinen tarve: 11 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vaje katetaan osittain vastaanottavan jäsenvaltion käyttöön luovuttamilla 3 virkamiehellä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 1 merivartioalus (100 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka virasto rahoittaa). Heinäkuu 2017: 3 virkamiestä (operatiivinen tarve: 11 virkamiestä). Elokuu 2017: 3 virkamiestä (operatiivinen tarve: 11 virkamiestä), 1 kiinteäsiipinen ilma-alus (100 % operatiivisesta tarpeesta). Syyskuu 2017: 3 virkamiestä (operatiivinen tarve: 11 virkamiestä). Vaje Espanjan osalta yhteisoperaatio Hera Elokuu 2017: 2 virkamiestä (operatiivinen tarve: 2 virkamiestä), 1 merivartioalus (100 % operatiivisesta tarpeesta), 1 rannikkovartioalus (100 % operatiivisesta tarpeesta). Vaje Espanjan osalta yhteisoperaatio Minerva 14.7. 15.9.2017: 32 virkamiestä (operatiivinen tarve: 74 virkamiestä), 12 koirapartiota (44 % operatiivisesta tarpeesta). 6
Vaje Länsi-Balkanin osalta maarajoilla toteutettavat yhteyspisteitä koskevat yhteisoperaatiot (2017) 25.5. 21.6.2017: 1 virkamies Romanian ja Serbian välisellä rajalla (operatiivinen tarve: 22 virkamiestä) 21.6. 19.7.2017: Ei vajetta. 19.7. 16.8.2017: 1 virkamies Romanian ja Serbian välisellä rajalla (operatiivinen tarve: 22 virkamiestä), 1 sydämenlyöntitunnistin Kroatian ja Serbian välisellä rajalla (100 % operatiivisesta tarpeesta). 16.8. 13.9.2017: 1 sydämenlyöntitunnistin Kroatian ja Serbian välisellä rajalla (100 % operatiivisesta tarpeesta). 3. TÄYTÄNTÖÖNPANON EDISTYMINEN PAINOPISTEALOILLA 3.1. Viraston nopean toiminnan valmiuksien parantaminen, mukaan lukien resurssien pakollinen yhdistäminen Nopean toiminnan reservi Vaikka yhteensä yli 1 500 rajavartijasta ja muusta virkamiehestä muodostuvan nopean toiminnan reservin käyttöön saamiselle täysilukuisena on saatu vahvistus, seuraavat kaksi seikkaa vaikuttavat edelleen sen täyteen toimintavalmiuteen asetuksessa kuvatulla tavalla. 1) Rajavartijoiden nimeäminen Vaatimus rajavartijoiden nimeämisestä on määritelty selvästi asetuksen 20 artiklan 4 kohdassa. Virasto tarvitsee virkamiesten nimet voidakseen varmistua reservin laadusta tarkistamalla, että nimetyt rajavartijat vastaavat laadittuja profiileja, ja huolehtimalla, että heillä on riittävä koulutus ennen operatiivisiin toimiin osallistumista. Edellisen kertomuksen jälkeen neljä muuta Schengen-valtiota on toimittanut vähintään yhtä monen asiantuntijan nimet kuin niiden edellytetään asetuksen liitteessä I lähettävän. Nimet ilmoittaneita Schengenvaltioita on kuitenkin vasta kymmenen (Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Romania, Saksa (osa nimistä), Suomi, Sveitsi, Tšekki ja Viro). Tilanteen ratkaisemiseksi käytännössä on käyty keskusteluja. 1 Niiden pohjalta virasto esittää hallintoneuvoston 13. ja 14. kesäkuuta 2017 järjestettävässä kokouksessa yhteenvedon vaihtoehtoisista tavoista, joilla voidaan varmistaa asiantuntijoiden nimittäminen nopean toiminnan reserviin. Komissio aikoo myös toistaa kehotuksena jäsenvaltioille nimetä koko sovittu määrä asiantuntijoita, jotta virasto voi varmistaa profiilivaatimusten täyttymisen ja antaa tarvittaessa koulutusta. 2) Profiilien yhdenmukaistaminen Edellisen kertomuksen jälkeen virasto on järjestänyt jäsenvaltioiden kanssa kahdenvälisiä tapaamisia sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden profiileittain lupaamien asiantuntijoiden määrä vastaa asianomaisessa hallintoneuvoston täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettuja määriä. Virasto odottaa edelleen jäsenvaltioiden lopullisia vastauksia. Rajavalvojia ja useiden muiden profiilien virkamiehiä tarjottiin 137 yli tarpeen. Puutetta taas on rekisteröinti- /sormenjälkiasiantuntijoista (vaje 167) ja suojelutarpeen arvioinnin asiantuntijoista (vaje 38). 1 Kaikki eurooppalaisen raja- ja merivartioston normaalireservin 5 000 virkamiestä nimetään (rekisteröinti nimen mukaan). Jäsenvaltiot ilmoittavat, ketkä nimetyistä virkamiehistä ovat osa 1 500 henkilön vahvuista nopean toiminnan reserviä; heidät voidaan korvata profiililtaan vastaavilla normaalireservin virkamiehillä missä tahansa vaiheessa vuotta tai nopean rajaintervention tapauksessa. 7
Ranska ei ole vieläkään toimittanut lopullisia tietoja 25 virkamiehestä, jotka sen kuuluu nimetä. Yhdenmukaisuuden puute profiilien välillä tekee entistä tärkeämmäksi sen, että jokainen asiantuntija nimetään erikseen, jotta virasto voi tarkistaa, että heillä on vaadittu profiili, ja samalla varmistaa, että hallintoneuvoston kullekin profiilille vahvistama määrä asiantuntijoita tulee nimetyksi. Nopean toiminnan kalustoreservi Kuten edellisissäkin kertomuksissa, virasto pyysi jäsenvaltioilta uusia lupauksia yhdistettyjen resurssien verkoston tapaamisessa 25. ja 26. huhtikuuta 2017. Toukokuun 2017 lopussa tilanne oli kuitenkin se, että uusia lupauksia ei ollut annettu rannikkovartioveneistä, merivartioaluksista eikä lämpökameralla varustetuista ajoneuvoista, joiden osalta on edelleen huomattavia vajeita. Toistaiseksi ainoastaan 14 jäsenvaltiota (Alankomaat, Bulgaria, Italia, Itävalta, Kroatia, Latvia, Portugali, Puola, Romania, Saksa, Slovenia, Suomi, Tšekki ja Unkari) on kartuttanut reserviä. Viraston pitäisi jatkaa ensi tilassa kahdenvälisiä keskusteluja nopean toiminnan kalustoreservissä todettujen puutteiden paikkaamiseksi niiden Schengen-valtioiden kanssa, jotka eivät ole toistaiseksi luovuttaneet kalustoa (Belgia, Espanja, Kreikka, Kypros, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Tanska ja Viro); varmistaa nopeasti, että maat luovuttavat nopean toiminnan reserviin nimettyjä asiantuntijoita, varsinkin rekisteröinti-/sormenjälkiasiantuntijoita ja suojelutarpeen arvioinnin asiantuntijoita, määrän, joka vastaa hallintoneuvoston kullekin profiilille vahvistamaa määrää; varmistaa nopeasti kaikkien nopean toiminnan reservin 1 500 rajavartijan saatavuus ja toteuttaa lokakuun 2017 loppuun mennessä harjoitusluonteinen henkilöstön ja kaluston käyttöönotto asianomaisista reserveistä. Jäsenvaltioiden pitäisi paikata nopean toiminnan kalustoreservin osalta todetut vajeet nopeasti. Suurinta panosta odotetaan jäsenvaltioilta, jotka eivät ole toistaiseksi osallistuneet; ilmoittaa kesäkuun 2017 loppuun mennessä nopean toiminnan reserviin luovutettavien asiantuntijoiden nimet. 3.2. Yhteiseen menetelmään perustuvien ennakoivien haavoittuvuusarviointien laatiminen Schengen-alueen tehokkaan toiminnan takaavien ennakoivien arviointien käytön lisääminen on edelleen yksi EU:n tärkeimmistä poliittisista painopisteistä. Virasto on tehnyt kovasti työtä valmistellessaan haavoittuvuusarviointeja yhteistä menetelmää ja sovittua aikataulua noudattaen. Arvioinnit ovat avainasemassa Schengen-järjestelmän laadunvalvontaprosessissa. 8
Tanskaa ja Saksaa 2 lukuun ottamatta virasto on laatinut objektiivisia kriteerejä käyttäen lähtötilannearvion eli syväanalyysin kunkin jäsenvaltion valmiuksista suhteessa tämänhetkisiin uhkatekijöihin. Lähtötilannearvio Saksan osalta valmistuu kesäkuun puoliväliin mennessä. Tanskaa koskevan arvion valmistelu voidaan aloittaa vasta sitten, kun maa on toimittanut virastolle arvion perustana käytettävät tiedot. Lähtötilannearvioiden perusteella viraston pääjohtaja päätti 5. kesäkuuta 2017 antaa 20 Schengen-valtiolle suosituksia, joissa ehdotetaan asetuksen 13 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja käytännön toimenpiteitä. Ottaen huomioon haavoittuvuusarviointien päätavoitteen varsinkin niiden Schengen-valtioiden osalta, joilla on erityisiä ja suhteettoman suuria haasteita, suosituksissa keskityttiin kiireellisimpiin ulkorajoilla tällä hetkellä vallitseviin haasteisiin liittyviin haavoittuvuustekijöihin. Virasto valvoo suositusten ja toimenpiteiden täytäntöönpanoa Schengen-valtioissa. Jos toimenpiteitä ei panna täytäntöön asetetussa määräajassa, pääjohtajan on siirrettävä asia hallintoneuvoston käsiteltäväksi ja ilmoitettava siitä komissiolle. Haavoittuvuusarvioinnit ja niiden johdosta mahdollisesti annettava suositukset on nähtävä välineinä, joilla jäsenvaltioita autetaan havaitsemaan uhat, jotka saattavat vaikuttaa niiden ulkorajaosuuksien tehokkaaseen valvontaan, sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet. Komissio katsookin, että toimenpiteiden täytäntöönpanon valvonta on olennainen osa Euroopan yhteisiä pyrkimyksiä hallita muuttoliikkeen kaikkia ulottuvuuksia. Siksi komissio seuraa tilannetta tarkkaan myös poliittisella tasolla, ja se on valmis tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa nykyisten tai tulevien haavoittuvuustekijöiden torjumiseksi. Virasto on valinnut lähtötilannearvioiden perusteella kuusi jäsenvaltiota, joiden osalta se tekee simulaatioita arvioidakseen niiden valmiudet selvitä tulevista haasteista ulkorajoilla. Simulaatioissa selvitetään ja testataan jäsenvaltioiden valmiuksia, erityisesti niiden valmiussuunnitelmia, sellaisten riskien ja tilanteiden varalta, jotka eivät ole toistaiseksi realisoituneet mutta jotka ovat realistisia kolmansista naapurimaista ja tärkeimmistä lähtö- ja kauttakulkumaista laaditun tilanneanalyysin pohjalta. Simulaatioiden tulokset saadaan lokakuun 2017 loppuun mennessä. Sen jälkeen pääjohtaja voi tarvittaessa antaa uusia suosituksia asianomaisille jäsenvaltioille. Huhtikuussa 2017 virasto aloittaa kehittymässä olevien uhkien arvioinnin. Se tarkastelee jäsenvaltioita kuukausittain tiettyjä indikaattoreita käyttäen. Tarkastelun pohjalta virasto voi milloin tahansa laatia kohdennetumman arvion tai tehdä simulaation selvittääkseen, minkälaiset valmiudet jäsenvaltiolla on selviytyä uusista kehittymässä olevista uhista. Arvion/simulaation johdosta virasto saattaa antaa uusia suosituksia sellaisista haavoittuvuustekijöistä, joita ei ole otettu huomioon aiemmissa lähtötilannearvioissa tai simulaatioissa. Kehittymässä olevia uhkia arvioidaan tällä hetkellä Kreikan, Italian ja Espanjan osalta. Maat valittiin jatkuvan tilanneseurannan ja viimeisimpien muuttoliikesuuntausten perusteella. 2 Tanska on ilmoittanut maan asemasta tehdyssä, SEU- ja SEUT-sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 4 artiklan mukaisesti aloittavansa asetuksen täytäntöönpanon 14. maaliskuuta 2017. Saksa toimitti asiaankuuluvat tiedot myöhässä. 9
Viraston pitäisi varmistaa haavoittuvuusarvioinnista vastaavan tiimin riittävä miehitys kesään 2017 mennessä; toimittaa haavoittuvuusarviointien alustavat tulokset Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta 2017 asetuksen 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti; tehdä lokakuuhun 2017 mennessä simulaatioita tulevaisuuden haasteista; jatkaa tilanteen seuraamista ulkorajoilla, viimeistellä käynnissä olevat kehittymässä olevien uhkien arviot ja toimittaa niiden tulokset asianomaisille jäsenvaltioille hyvissä ajoin; hyväksyä marraskuun 2017 loppuun mennessä yhteinen haavoittuvuusarviointimenetelmä, jota on tarkistettu saatujen kokemusten perusteella. Jäsenvaltiot Tanskan olisi toimitettava viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään 15. kesäkuuta 2017 tarvittavat tiedot, jotta virasto voi tehdä lähtötilannearvion [Tanska on luvannut lähettää tiedot 4. kesäkuuta varmistettava]; Viraston toistuvien, vähintään kerran vuodessa tehtävien haavoittuvuusarviointien osalta niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole toimittaneet täydellisiä tietoja olemassa olevista valmiuksistaan, olisi parannettava kansallista tiedonkeruutaan; Jäsenvaltioiden, joille annetaan lähtötilannearvion perusteella suosituksia, olisi laadittava tarvittavat toimintasuunnitelmat ja raportoitava virastolle säännöllisesti. Simulaation kohteeksi valittujen jäsenvaltioiden olisi vastattava nopeasti viraston lisätietopyyntöihin. 3.3. Tuki palauttamisille Viraston toimivaltuuksia palauttamisasioissa on lisätty, minkä ansiosta jäsenvaltioita on voitu tukea palautusoperaatioiden toteuttamisessa. Viraston ja jäsenvaltioiden on kuitenkin saatettava osa uusista välineistä täysin toimintavalmiiksi ja käytettävä kaikkia niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Viraston tukemien palautusoperaatioiden tahti on kiristynyt entisestään. Ajanjaksolla 1.1. 9.6.2017 virasto antoi tukensa 144 palautusoperaatiolle, joissa palautettiin 6 799 laittomasti oleskelevaa kolmannen maan kansalaista. Valmisteluvaiheessa on 43 operaatiota. Kyseessä on yli 157 prosentin lisäys verrattuna samaan ajanjaksoon edellisvuonna. Valtaosassa operaatioista (101 kaikkiaan 144:stä) oli kyse lennoista Länsi-Balkanille. Virasto on suunnittelemassa kohdennettua pilottihanketta, jossa kaupallisten liikenteenharjoittajien kanssa tehdään sopimus tiettyihin kohteisiin liikennöinnistä. Valmisteilla on myös toteuttavuustutkimus rahoitus- ja hallintomenettelyistä. Näin helpotetaan palautusoperaatioita muihin kolmansiin maihin kuin Länsi-Balkanille. Lisäksi vain muutamat jäsenvaltiot pyytävät viraston apua palautusoperaatioiden järjestämiseen 3. Siksi välineen käyttöä onkin lisättävä niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät sitä vielä käytä. Viraston pitäisi myös alkaa käyttää oikeuttaan ehdottaa oma-aloitteisesti 3 Useimmissa vuonna 2017 toteutetuista palautusoperaatioissa alullepanijoina olivat Saksa (20) ja Itävalta (12). Belgia, Ruotsi ja Kreikka olivat kukin aloitteellisia neljässä operaatiossa. Monet tuen tarpeessa olevat jäsenvaltiot eivät kuitenkaan osallistu yhteisiin palautusoperaatioihin lainkaan tai osallistuvat vain hyvin rajoitetusti (esim. Ranska on osallistunut vain yhteen yhteisoperaatioon, ja Bulgaria ei osallistunut kertaakaan vuosina 2016 ja 2017). 10
palautusoperaatioiden järjestämistä jäsenvaltioiden kuukausittain toimittamien tietojen perusteella. 4 Yhdessä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston kanssa sillä voi olla keskeinen rooli varsinkin ensimmäisten maahantulojäsenvaltioiden tukemisessa niin, että ne voivat palauttaa nopeasti ja tosiasiallisesti sellaiset hakijat, jotka eivät selvästikään ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Palauttamiseen osallistuvien reservejä on kolme: pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvojat, pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajat ja palautusasiantuntijat. Ne antavat operatiivista tukea mutta eivät ole vielä täydessä toimintavalmiudessa. Tilanne 26. toukokuuta 2017 oli se, että kaikki jäsenvaltiot olivat luovuttaneet asiantuntijoita vähintään yhteen reserviin. Vaadituista 690 asiantuntijasta 549 on nyt käytettävissä. 5 Palauttamisiin osallistuvien reservit on otettu käyttöön: 26. toukokuuta 2017 mennessä pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvojia oli osallistunut 34 palautusoperaation valvontaan. Vielä on kuitenkin kiireesti selkiytettävä henkilöstön luovuttamista reserviin koskevia käytännön järjestelyjä ja sääntöjä, operatiivisia tehtäviä ja oikeudellisia vastuita. Virasto on toteuttanut toimia täyttääkseen avoinna olevat paikat, mutta sillä on edelleen vaikeuksia ammattitaitoisten ja kokeneiden hakijoiden houkuttelemisessa. Mitä tulee palauttamiseen osoitettuihin määrärahoihin, virasto on onnistunut parantamaan varojen käyttöastetta, ja se näyttäisi edistyvän hyvin tavoitteiden saavuttamisessa palauttamista valmistelevaa tukea lukuun ottamatta. 6 Viraston pitäisi ehdottaa oma-aloitteisesti palautusoperaatioiden järjestämistä jäsenvaltioiden kuukausittain toimittamien tietojen perusteella; viimeistellä viipymättä reservien jäsenten lähettämistä koskevat käytännön järjestelyt, säännöt, operatiiviset tehtävät ja oikeudelliset vastuut; käynnistää kohdennettu pilottihanke sopimuksen tekemiseksi kaupallisten liikenteenharjoittajien kanssa; jatkaa palauttamisiin liittyvien avoimien tehtävien täyttämistä; varmistaa, että palauttamisen valmisteluun vuodeksi 2017 osoitetut varat käytetään kokonaisuudessaan. Jäsenvaltioiden pitäisi aloittaa viipymättä tietojen toimittaminen kuukausittain palautusoperaatioidensa alustavista suunnitelmista, myös palautettavien henkilöiden määrästä ja kolmansista maista, joihin henkilöitä palautetaan; täyttää viipymättä kaikki reserveissä vielä olevat vajeet; hyödyntää täysimääräisesti tukea, jota virasto tarjoaa palautusoperaatioiden järjestämiseen; 4 5 6 Ks. toinen kertomus eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisesta, COM(2017) 201 final. Jäsenvaltioiden pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen asiantuntijareserviin tarjoamien asiantuntijoiden määrä (419, tilanne 26.5.2017) ei edelleenkään vastaa tarvittavaa määrää (600). Palautusoperaatioihin vuonna 2017 myönnetystä 50 miljoonan euron kokonaismäärästä on sidottu 18,65 miljoonaa euroa (tilanne 25.5.2017). Takaisinottotoimiin myönnetystä 6 miljoonan euron kokonaismäärästä on sidottu 3,05 miljoonaa euroa. Palauttamista valmistelevaan tukeen myönnetyistä 4,85 miljoonan euron kokonaismäärästä on sidottu 0,21 miljoonaa euroa. 11
luovuttaa viraston käyttöön ammattitaitoista ja kokenutta henkilöstöä kansallisia asiantuntijoita lähettämällä. 3.4. Viraston valitusmekanismin käyttöönotto Perusoikeusvaltuutetulle on tehty tällä raportointikaudella yhdeksän valitusta. Niistä kaksi on otettu käsiteltäväksi ja toimitettu toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja viraston pääjohtajalle. Perusoikeusvaltuutettu tekee parhaillaan tarkempaa arviota siitä, ottaako se käsiteltäväksi neljä sille toukokuussa tehtyä valitusta. Virasto tekee työtä sen varmistamiseksi, että valitusmekanismi on helposti käytettävissä, ja siitä aiotaan kertoa viraston verkkosivuilla. Sen on myös tarkoitus järjestää tiedotuskampanja valitusmekanismin tunnettuuden lisäämiseksi. Perusoikeusvaltuutetun työn tukemiseksi käynnistettiin touko-/kesäkuussa 2017 menettely kahden assistentin rekrytoimiseksi. Sen lisäksi virasto suunnittelee osoittavansa lisää henkilöstöä tukemaan perusoikeusvaltuutettua sille asetuksessa määrättyjen tehtävien hoitamisessa. Lasten suojeleminen osana viraston toimintaa on yksi keskeinen osa asetuksen täytäntöönpanoa. Perusoikeuksia käsittelevä neuvoa-antava ryhmä antoi toukokuussa 2017 joitakin keskeisiä suosituksia. Virasto aikoo niiden johdosta tehostaa lastensuojelun näkökohtia tiiviissä yhteistyössä perusoikeusvaltuutetun kanssa. Lastensuojeluun kiinnitetään erityishuomiota myös parhaillaan tehtävässä viraston perusoikeusstrategian tarkistuksessa. Viraston pitäisi rekrytoida marraskuun 2017 loppuun mennessä lisää henkilöstöä tukemaan perusoikeusvaltuutetun työtä; saattaa IT-infrastruktuuri valmiiksi kesäkuun 2017 loppuun mennessä valituslomakkeiden käytön helpottamiseksi; toteuttaa tiedotuskampanja valitusmekanismin tunnettuuden lisäämiseksi; tarkistaa ja edelleen kehittää perusoikeusstrategiaansa marraskuuhun 2017 mennessä kiinnittäen erityistä huomiota lasten suojelemiseen ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin kaikessa toiminnassaan. 3.5. Edellytysten luominen ensisijaisten kolmansien maiden kanssa tehtävän operatiivisen yhteistyön parantamiselle Virasto on esittänyt hallintoneuvostolleen yhteenvedon samassa kohteessa toimivien viraston yhteyshenkilöiden, jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden ja Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöiden välisestä yhteistyöstä. Nigeriin heinäkuussa 2017 lähetettävä yhteyshenkilö aloitti viraston palveluksessa 16. toukokuuta 2017. Hän saa parhaillaan komennusta edeltävää koulutusta. Länsi-Balkanille lähetettävä yhteyshenkilö aloittaa viraston palveluksessa 1. heinäkuuta 2017. Myös hänelle annetaan koulutusta ennen Belgradissa elokuussa 2017 alkavaa komennusta. Komennusta edeltävää koulutusta annetaan päätoimipaikassa; sen puitteissa vieraillaan myös eräiden ulkopuolisten yhteistyökumppanien luona ja asiaankuuluvissa viraston koordinoimissa yhteisoperaatioissa. 12
Virasto jatkaa yhteistyön tehostamista yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan toimijoiden kanssa. Toukokuusta 2017 lukien viraston asiantuntija on tukenut Tunisista käsin EU:n rajavalvonnan avustusoperaatiota Libyassa. Toinen neuvottelukierros asemaa koskevasta sopimuksesta Serbian kanssa käytiin 11. ja 12. toukokuuta 2017. Sopimus on ennakkoedellytys Euroopan raja- ja merivartioryhmien lähettämiselle Serbiaan. Vain muutama kysymys jäi vielä ratkaisematta. Vastaavia neuvotteluja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa ei ole aloitettu vielä. Komissio aikoo piakkoin esittää ehdotuksen valtuutukseksi neuvotella asemaa koskeva sopimus Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan ja Montenegron kanssa. Komissio aikoo aloittaa viralliset neuvottelut asemaa koskevasta sopimuksesta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa heti, kun vastapuoli on siihen valmis; viedä piakkoin päätökseen neuvottelut Serbian kanssa; esittää piakkoin ehdotukset valtuutukseksi neuvotella asemaa koskeva sopimus Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan ja Montenegron kanssa. Viraston pitäisi toteuttaa suunnitelma yhteyshenkilön lähettämisestä Nigeriin heinäkuussa ja Serbiaan elokuussa 2017. 3.6. Toimipaikkaa koskeva sopimus Puola ei ole vieläkään ratifioinut toimipaikkasopimusta. Sen odotetaan raportoivan ratifiointimenettelyn etenemisestä kesäkuussa 2017 järjestettävässä hallintoneuvoston kokouksessa. Puolan olisi ratifioitava toimipaikkasopimus mahdollisimman pian. 3.7. Yhteyshenkilöiden lähettäminen jäsenvaltioihin Viraston olisi seurattava säännöllisesti ulkorajojen valvontaa jäsenvaltioissa. Riskianalyysin, tiedonvaihdon ja Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) lisäksi seurannassa olisi käytettävä viraston jäsenvaltioihin lähettämiä yhteyshenkilöitä. Pääjohtaja esittää hallintoneuvoston 13. ja 14. kesäkuuta 2017 järjestettävässä kokouksessa sen hyväksyttäväksi lopullisen päätösluonnoksen, jossa määritellään yhteyshenkilöiden asema, tehtävät ja tiedonsaanti sekä sovitaan tarvittaessa yhden ainoan yhteyshenkilön lähettämisestä useampaan jäsenvaltioon. Viraston on määrä allekirjoittaa kunkin jäsenvaltioin kanssa lokakuuhun 2017 mennessä yhteisymmärryspöytäkirja komennusten käytännön järjestelyistä. Sitä ennen viraston odotetaan käynnistävän menettelyn lähettävien henkilöiden rekrytoimiseksi ja kouluttamiseksi. Viraston pitäisi hyväksyä asiaa koskeva täytäntöönpanopäätös kesäkuun 2017 loppuun mennessä; käynnistää vuoden 2017 loppuun mennessä menettely yhteyshenkilöiden rekrytoimiseksi, kouluttamiseksi ja komennukselle lähettämiseksi. 13
Jäsenvaltioiden pitäisi tehdä viraston kanssa lokakuuhun 2017 mennessä yhteisymmärryspöytäkirja, jossa vahvistetaan yhteyshenkilöiden lähettämistä koskevat käytännön järjestelyt. 4. PÄÄTELMÄT Neljännestä kertomuksesta käy ilmi, että työtä asetuksessa säädettyjen toimien ja välineiden käyttöön ottamiseksi on jatkettu. Niiden tavoitteena on parantaa mahdollisimman nopeasti EU:n valmiuksia suojella ja valvoa ulkorajojaan tehokkaasti. Virasto on toimittanut ensimmäiset suositukset lähes kaikille Schengen-valtioille ensimmäisissä lähtötilannetta koskevissa haavoittuvuusarvioinneissa havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Käytännön toimenpiteitä on ehdotettu 20 Schengen-valtiolle. Asemaa koskevasta sopimuksesta Serbian kanssa käytävissä neuvotteluissa on edistytty. Sopimus tulee tarjoamaan selkeän oikeudellisen kehyksen jäsenvaltioiden ja Serbian rajavalvontaviranomaisten operatiiviselle yhteistyölle, jota viraston tukee ja koordinoi. Jäsenvaltiot eivät ole kuitenkaan lunastaneet sitoumuksiaan, jotka koskevat nopean toiminnan reservien saattamista täyteen toimintavalmiuteen ja etenkin nopean toiminnan kalustoreservissä olevien vajeiden paikkaamista. Tarvitaan myös lisää yhteisiä toimia, jotta käynnissä olevissa yhteisoperaatioissa edelleen olevat resurssivajeet saadaan paikattua. Yhteisoperaatioilla tuetaan etulinjan jäsenvaltioita ulkorajojen tehokkaassa valvonnassa. Vajeet on paikattava ensi tilassa. Viraston valmiuksia avustaa palautusoperaatioiden järjestämisessä on lisätty, ja jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään tarjolla olevaa apua enemmän. Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen työntötekijät eivät ole poistuneet. Sen vuoksi olisi vauhditettava toimia, joilla voidaan parantaa mahdollisimman nopeasti EU:n valmiuksia suojella ja valvoa ulkorajojaan tehokkaasti. Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia, Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa tarkastelemaan tähänastista edistystä. Neuvostoa pyydetään kannustamaan virastoa ja Schengen-valtioiden toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan ehdotetut toimenpiteet. Komissio raportoi seuraavan kerran syksyllä siitä, miten ulkorajojen vahvistamisessa on edistytty. 14