Vientiliittojen budjettikannanotto 17.8.2012



Samankaltaiset tiedostot
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Metallien jalostuksen tilanne ja kasvumahdollisuudet

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Pääekonomisti Jukka Palokangas

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

koulutuksesta kuvaajia

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

muutos *) %-yks. % 2016

Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

*) %-yks. % 2018*)

Tekes on innovaatiorahoittaja

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Julkiset hyvinvointimenot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

muutos *) %-yks. % 2017*)

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kansantalouden tilinpito

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Suomen menestyksen edellytykset. Vesa Vihriälä Haikko

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Bruttokansantuotteen kasvu

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku

Tekes rohkaisee uudistumaan. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Innovaatiotoiminnan ja viennin edistämisen rahoitustarpeet teknologiateollisuudessa

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat Pasi Holm

Suomi työn verottajana 2008

Suomi elää osaamisesta

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Kääntyykö Venäjä itään?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Yritykset ja yrittäjyys

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla Raimo Sailas

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

menestykseen Sakari Tamminen

Talouskasvu euromaissa on hidastunut selvästi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

VEROASTE , KANSAINVÄLINEN VERTAILU

Maailman valutuotanto

Bruttokansantuotteen kasvu

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

Teknologiateollisuuden Talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola,

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset Tiivistelmä

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ajankohtaista verotuksesta

Talousnäkymät. Suomen on kurottava umpeen pitkä takamatka kasvussa. Lämpökäsittely- ja takomopäivät Jukka Palokangas, pääekonomisti

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Suomen talouden näkymät

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Transkriptio:

Vientiliittojen budjettikannanotto 17.8.2012

Jorma Turunen toimitusjohtaja 2

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Viimeinen havainto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat 17.8.2012

Suomen viennistä puuttuu vuositasolla 20 30 miljardia euroa 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 *) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina 1992-2007 ja 5,2 % vuosina 2000-2007. Viimeinen havainto: huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki Toteutunut vienti Jos vienti olisi jatkanut maltillista kasvua* 17.8.2012

Suomen kauppa- ja vaihtotase heikentyneet kroonisesti 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 12 kk:n liukuva summa, miljardia euroa, käyvin hinnoin 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Vaihtotase Kauppatase Viimeinen havainto 5/2012 Lähde: Suomen Pankki 17.8.2012

Teollisuuden ostopäällikköindeksi on notkahtanut myös maailmanlaajuisesti Viimeinen havainto 7/2012. Lähde: Markit 17.8.2012

Budjetin on tuettava kilpailukykyä Ei enää uusia rasitteita yrityksille Suomalaisia yrityksiä ei tule EU:ssa eikä kansainvälisesti rasittaa eriarvoisesti (vrt. rikkidirektiivi). Kansallisesti ei tule tehdä enää yhtään päätöstä, jolla lisätään yritysten kustannuksia ja heikennetään näin kilpailukykyämme. 7

Nyt tarvitaan proaktiivista kasvupolitiikkaa Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on tuettava Tutkimus- ja kehittämisinvestointien veronhyvitys. Pääomasijoittamisen verokannustin. Teollisuuden kiinteiden investointien kaksinkertainen poistomahdollisuus. Ei uusia leikkauksia korkeakoulujen määrärahoihin. Yritysten verotaakkaa on määrätietoisesti ja tavoitteellisesti alennettava nykyistä kilpailukykyisemmälle tasolle. Ansiotulojen marginaaliverotus on Suomessa huippukireää. Työnteon lisäämistä tulisi aidosti kannustaa. 8

Timo Jaatinen toimitusjohtaja 9

Valtiovallan toimien vaikutus metsäteollisuuteen Energia ja liikennepolttoaineiden verotus, rikkidirektiivin kustannukset, jätevero, windfall vero ja kela maksu 700 600 500 400 300 200 100 0 100 200 Milj.euroa 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Rikkidirektiivin kustannukset Windfall vero Kuljetusten dieselvero Moottoripolttoöljyn vero (metsä ja työkoneet) Jätevero Turveveron korotus Maakaasuveron korotus Kela maksu Energiavero (brutto) Käyttövoima veron palautus Energiaveron palautus Kustannusvaikutus metsäteollisuuteen 10

Rikkidirektiivistä aiheutuvat lisäkustannukset on kompensoitava täysimääräisesti vientiteollisuudelle Nopeavaikutteiset Valtiontuki rikkidirektiivin perusteella Väylämaksusta luopuminen Rataveroista luopuminen Polttoaineen dieselveron palautusjärjestelmä Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin kehittäminen Päästökauppakompensaatio Hidasvaikutteiset Tuet laivojen rikkipesureille Tuet maakaasun käytön edistämiseen laivaliikenteessä Ei uusia kilpailukykyä heikentäviä päätöksiä Päätös windfall-veron käyttöönotosta peruttava 11 11

Timo Leppä toimitusjohtaja 11.2.2011 12

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen taso on säilytettävä Suomen TKI-rahoituksessa yksityisen rahoituksen osuus on huomattava. Yritysten ollessa haasteiden keskellä innovaatiorahoitusta uhkaa raju tasopudotus. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että valtiovalta huolehtii hallitusohjelmaan kirjatusta TKI-rahoituksen tavoitetasosta: 4 % BKT:sta. Innovaatio- ja yliopistorahoituksen taso on turvattava Tekesin, SHOKien, Suomen Akatemian kautta kanavoituva rahoitus Yliopistojen perusrahoitus ja säätiöyliopistoille annetut lupaukset VTT:n kehittäminen 13

Tutkimus- ja kehityspanostus eri maissa % bruttokansantuotteesta 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Israel SUOMI Ruotsi Korea Japani Tanska Yhdysvallat Itävalta Saksa Islanti OECD Ranska Iso-Britannia Kanada Alankomaat Norja Irlanti Kiina Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, Tekes 14

Uudet kannustimet yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan T&K verokannustin kannustamaan erityisesti pk-yrityksiä innovaatiotoimintaan Innovaatioboxin valmistelua jatkettava, jotta patenttien ja immateriaalioikeuksien tuotot kanavoituvat Suomeen. Kansainvälinen kilpailu maiden houkuttelevuudesta innovaattoreille on kiristymässä. 15

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannusteet ovat Suomessa vähäiset Yhdysvallat Ranska Korea Tsekki Espanja (2007) Ruotsi (2007) Itävalta (2007) Norja Saksa Islanti Belgia Iso-Britannia Suomi Tanska Irlanti (2007) Unkari Italia Japani (2007) Slovakia Portugali Alankomaat (2007) Kanada 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2010, Tekes. Julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaan Yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan verohelpotukset % BKT:sta 16

Petri Vanhala puheenjohtaja 11.2.2011 17

Valmistuminen ja työllistyminen ohjaamaan koulutuksen rahoitusta Ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten rahoituksen pitää tulevaisuudessa perustua selvästi valmistumiseen ja työllistymiseen, mikä ohjaa oppilaitokset ja yritykset yhä tiiviimpään yhteistyöhön ja työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseen. Koulutuksen ajantasaisuutta kohennettava tiiviimmällä yhteydellä työelämään ja yrityksiin Nopeampaa ja onnistuneempaa reagointia muutostilanteissa eli jatkuvasti Laadukkaat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen Koko ikäluokasta pidettävä isossa kuvassa huoli 18

Oppisopimuskoulutukseen on panostettava Oppisopimuskoulutus sopii niin nuorten kuin jo työelämässä olevien osaamisen kehittämiseen sekä työuran murrosvaiheiden muuntokoulutustarpeisiin. Leikkaukset oppisopimuskoulutuksen voimavaroista on arvioitava uudelleen. Oppisopimuskoulutukseen on kohdistettu kohtuuttomat leikkaukset Tehokas ja joustava ammattikoulutuksen muoto Leikkaukset arvioitava uudelleen, eli rahaa lisää 19

Riku Aalto puheenjohtaja 11.2.2011 20

Päästökaupan taakka on kompensoitava Uusi päästökauppakausi 2013-2020 Päästökaupasta teollisuudelle aiheutuva kohtuuton taakka on kompensoitava kansallisista varoista Kompensointi on direktiivin suuntaviivojen mukaista Saksa varautuu satojen miljoonien tukeen Rahoitus otetaan päästökaupan tuotoista 21

Timo Vallittu puheenjohtaja 11.2.2011 22

Kilpailukyky ja työllisyys keskiössä Vientiteollisuuden tilanne on sellaisessa vaiheessa, että poliittisten päätöksentekijöiden erityisesti Suomen hallituksen - tulee kaikissa keskeisissä linjapäätöksissään ja ratkaisuissaan huomioida teollisuuden kilpailukyky ja työllisyys. Tämä koskee erityisesti: investoinnit koulutus ja innovaatiot energia-asiat verotus kansanväliset säädökset 23

24