TONTTI 3-37-3, Kirkkolahden eteläosa, 3. kaupunginosa (Heikinpohja) 17.10.2017, päivitetty 3.1.2018 Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot. Sijaintikartta Lähtökohdat ja tavoitteet Tontti 3-37-3 (Kirkkolahden eteläosa) sijaitsee Automiehen- ja Kipparinkadun kulmauksessa ja on nykyisin liikekäytössä. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 0,9 ha. Maanomistaja Esmero Ab esitti hakemuksen tontin 3-37-3 asemakaavamuutokseksi. Perusteluna on, että kohdekiinteistön kysyntä nykyisen asemakaavan mukaiseen käyttöön on vähentynyt. Kiinteistö rajoittuu asuinkerrostaloalueeseen, jonka käytön he näkisivät tulevaisuudessa tarkoituksenmukaiseksi myös kohdekiinteistölle. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavamuutoksen käynnistämisen 11.9.2017 437. Kaavamuutosalueen vieressä sijaitsevaan entiseen syväsatamaan ja ns. Norpanrannan liikekiinteistön alueille on laadittu vuosina 2014 ja 2016 asuinkerrostalokaavat. Kaavamuutos yhdistyy em. alueiden asuinrakentamiseen. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimuksen laadintaa viimeistään kaavaehdotusvaiheessa. Sivu 1 / 5
Vaihtoehtotarkastelut Kirkkolahden asemakaavojen valmistelutyö on käynnistynyt vuonna 2006. Tällöin määriteltiin kaavatyön lähtökohdiksi ja tavoitteiksi (tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi 157) mm. seuraavaa: Korkeatasoisuus, omaleimaisuus ja tiiveys sekä tehokkuus yleiskaavan mukaisesti 1,0 1,2, jossa virkistyskäyttöön tarvittavat tilat otetaan huomioon. Rakennuksissa otetaan huomioon Savonlinnan asuntojen maksimihintataso laadukkaalla, mutta normaalilla rakentamisella sekä rajallinen vuotuinen asuntojen kysyntä maltillisina talokokoina. Järvinäköalat kaikista asunnoista tuovat laatua asunnoille Paikoitus tulee suunnitella maantasoon 1autopaikka /asunto Edulliset katu- ja kunnallistekniset ratkaisut Ympäristön haittatekijöiden selvittäminen Alueelle tulee laatia rakentamisohjeet talosuunnittelijoita varten Kirkkolahteen on laadittu useita eri kaavavaihtoehtoja vuosina 2006 2012, joista valmistelutyön pohjaksi valittiin teknisessä lautakunnassa vuonna 2012 tornitalovaihtoehto ( 189). Ydinkeskustan osayleiskaavassa (oikeusvaikutteinen, 1997) kaavamuutosalue ja sen ympäristö on merkitty seuraavasti: - Osa asuinkerrostalojen alueesta (AK), IIIkerrokseen, 8000 k-m 2 sekä osa asuin- ja liikerakentamisen alueesta (AL), III-kerrokseen, 6500 k-m 2 - Katualue Käyttötarkoitus kerrostaloalueena (AK) on yleiskaavan mukainen. Yleiskaavan aluerajaukset ja katulinjaukset eivät tarkasti vastaa asemakaavamuutoksen rajoja. Yleiskaavassa on esitetty Kirkkolahden alueelle runsaasti rakennusoikeutta ja järveen on esitetty mittavia täyttöjä. Kerroskorkeus on osoitettu kolmeen kerrokseen. Kaavatilanne Maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010 ympäristöministeriössä, Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 12.12.2016) alue on taajamatoimintojen aluetta (A) A16.1 Savonlinnan keskustaajama. Asemakaavamuutos on maakuntakaavan rajausten ja tavoitteiden mukainen. Ote ydinkeskustan osayleiskaavasta, kaavamuutosalue rajattu punaisella AAVAMUUTOSALUE Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä 2016 Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: - Arkistonumero 193, joka on vahvistettu 17.3.1965. Siinä nykyisten liikerakennusten korttelit on merkitty varastorakennusten ja laitosten korttelialueeksi (TV), tehokkuus e=0,60, kerroskorkeutta ei ole määritelty. Tontin kautta kulkee johtorasitteita. - Arkistonumero 79, 21.8.1951, jossa kaavamuutosalue on katualuetta (Automiehenkatu) Ote ajantasa-asemakaavasta on sivulla 5. Sivu 2 / 5
Selvitykset Kaava-alueella ei ole paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä kohteita tai alueita, jotka vaatisivat erityistä huomiota. Pilaantuneet maat on selvitetty vuosina 2010 ja 2012 sekä alueesta on laadittu alustava rakennettavuusselvitys. Pilaantuneiden maiden esiintymät ovat pienialaisia ja pitoisuuksiltaan vähäisiä. Alueelta ei löydetty merkittäviä luontoarvoja tai lajeja kesän 2008 luontoselvityksessä. Kaavamuutosalueesta pääosa on täyttömaata. Liikenneselvitys on tehty vuonna 2010. Alueella ei ole kulttuuriperintöarvoja tai kohteita tai muinaisjäännöksiä, joita tulisi selvittää. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistaja (Esmero Ab), naapurit ja kaupungin asukkaat Kaupungin viranomaiset: Savonlinnan vesi, maankäyttöpalvelut, kunnallistekniset palvelut, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut Yhdyskuntatekniikka: Suur-Savon Sähkö Oy, BLC Oy, Järvi-Suomen Energia Oy ja Telia- Sonera Oyj Jos osallisten listaan haluaa täydennyksiä ja asemakaavahankkeen osallisten postituslistalle, siitä voi tehdä ilmoituksen asemakaavoitukseen. Arvioitavat vaikutukset Asemakaavaa laadittaessa selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Asetuksen mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Lisäksi kaavan vaikutusten arvioinnissa esitetään periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Vaikutusten arviointi pohjautuu olemassa oleviin selvityksiin, karttatietoihin, maastokäynteihin sekä luonto- ja pilaantuneiden maiden inventointeihin ja rakennettavuusselvitykseen sekä liikenneselvitykseen. Vuorovaikutus ja aikataulu Kaavan vireille tulo: Kaava on tullut vireille kaupunginhallituksen päätöksellä 11.9.2017 437. OAS laitetaan kaavaluonnoksen käsittelyn yhteydessä tiedoksi tekniselle lautakunnalle ja sitä päivitetään kaavatyön aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavamuutosaineistoon voi tutustua kaupungintalolla (Olavinkatu 27 kaupunkisuunnittelu 3 krs) ja internet-sivuilla www.savonlinna.fi/asukas/kaavoitus Kaavaluonnos: Kaavaluonnos hyväksyttiin nähtäville teknisessä lautakunnassa 24.10.2017 194. Luonnos oli nähtävänä 30.10. 29.11.2017. Nähtävillä olosta kuulutettiin lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaava oli nähtävillä kaavoituksen ilmoitustaululla C-rappu, 3. krs ja kotisivuilla. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta postitettiin kirjeet naapureille. Nähtävillä oloaikana kaavaluonnoksesta oli mahdollisuus antaa palautetta joko suullisesti kaavoittajalle tai kirjeellä tai sähköpostilla osoitteeseen: Savonlinnan kaupunki,, Olavinkatu 27, 57130 Savonlinna tai asemakaavoitus@savonlinna.fi Lausuntojen pohjalta kaavaehdotukseen tehtiin pieni tarkistus johtorasitealueeseen Kipparinkadun viereisen kaukolämpöjohdon takia. Ympäristölautakunta esitti kaavamääräystä täyttöalueelta mahdollisesti löytyvän rakennusjätteen poistamiseksi koko alueelta. Kaavamääräys pilaantuneista maista on kuitenkin kaavaehdotuksessa jätetty vastaavaksi kuin viereisissä kortteleissa. Pilaantuneiden maiden tutkimusten yhteydessä ei löydetty merkkejä jätteestä täyttömaassa. Jos jätettä löytyisi Sivu 3 / 5
täyttömaan seasta se olisi joka tapauksessa poistettava rakennusten alta. Kahdessa taloyhtiön mielipiteessä toivottiin kerroskorkeuden madaltamista viiteen tai kolmeen kerrokseen. Rakentamistehokkuus on kuitenkin säilytetty kaavaehdotukseen vastaavana kuin aiemmin vuosina 2014 ja 2016 kaavoitetuissa Kirkkolahden eteläosan kortteleissa. Kaavaehdotus: Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaava on tarkistettu kaavaehdotukseksi. Mielipiteet ja lausunnot ovat tiedoksi lautakunnalle. Tekninen lautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville noin kuukauden ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaava on nähtävillä kaavoituksen ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Muistutukset ehdotuksesta on jätettävä kirjallisena ennen nähtävillä oloajan päättymistä samaan osoitteeseen kuin kaavaluonnosvaiheessa. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen (tekninen lautakunta, kaupunginhallitus). Asemakaava: Asemakaavaehdotusvaiheen jälkeen asemakaava menee kaupunginhallitukseen ja edelleen valtuustoon hyväksyttäväksi. Valtuuston hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan myös ELY-keskukselle ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Muutoksenhaku kaavan hyväksymisestä: Muutoksenhakua valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea Kuopion hallintooikeudesta 30 vuorokauden kuluessa. Jatkovalituksen voi tehdä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaavasta ei voi valittaa, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Voimaantulo: Kaavamuutoksen voimaantulosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan laatijan yhteystiedot Päivi Behm asemakaava arkkitehti puh. 044 417 4655 paivi.behm@savolinna.fi Sivu 4 / 5
Ote ajantasa-asemakaavasta, kaavamuutosalue punaisella katkoviivalla Sivu 5 / 5