Etelä-Siilinjärven rakennusinventointikohdeluettelo tekijä: Hanna Oijala 21.8.2012, tarkistettu 30.12 2012. LIITE 4 Listaan on lisätty kohteen nimen perään sulkuihin Etelä-Siilinjärven yleiskaavaehdotukseen tuleva merkintä. JÄNNEVIRTA TUOMAISEN HUVILA Purettu PUROTIEN MÖKIT Jäljellä yksi asuinkäytössä oleva mökki Rantatien ja Purotie risteyksessä, joka ei enää merkittävä, ANTTILA Maisemallisesti merkittävä Komea puusto pihassa koivukuja pellon yli, vanha talonpaikka. Aitat, navetta ja asuinrakennus ovat menettäneet paljon rakennushistoriallista merkittävyyttä muutoksissa, joista suuri osa tehty kiinteistön ollessa Karjalan lennoston omistuksessa (1990-luvulla). Rakennuksia on muutettu paljon. PITKÄLÄ (sr-2/1) Talliaitta (1881) ja pieni vilja-aitta rakennushistoriallisesti paikallisesti merkittäviä. Maisemallisesti jonkin verran merkittävä, vanha talonpaikka. Asuinrakennus on menettänyt rakennushistoriallista merkittävyyttä muutoksissa. Navetta on purettu, paikalle rakennettu uusi ulkorakennus. KEKÄLÄISEN PAIKKA (sr-2/2) Asuinrakennus on rakennushistoriallisesti ja paikallisesti merkittävä, vaikkakin etenkin sisätiloihin on tehty paljon muutoksia. 1930-luku Edustaa 1930-luvun alemman virkamiesluokan (toimittajat, opettajat) loma-asuntotyyppiä: 5-kulmainen erkkeri, muutoin 1920-luvun pientalotyyppiä, aikoinaan siirretty paikalle (vanha hirsikehikko). Vanha sauna on purettu, paikalle on rakennettu uusi. Uusi rakentaminen ja korjaukset on pyritty sopeuttamaan vanhaan.
SAVOLAINEN (RANTATÖRMÄLÄ) rak.1952 Ominaispiirteensä hyvin säilyttänyt 1950-luvun asuinrakennus. KORHOLA Vanha talonpaikka, suuri osa Jännevirran maista kuulunut tilaan. Pieni vilja-aitta rakennushistoriallisesti paikallisesti merkittävä. Punatiilinavetta rakennettu1939, käytössä tallina. AEJMELAEUKSEN HUVILA (sr-1/1) Huvila rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti seudullisesti merkittävä. Apteekkarin itselleen rakennuttama 1925. Rakennuksen suunnittelija Valter Thome, joka oli paremmin tunnettu taidemaalarina (vuosisadan vaihteen pointillisti) ja hän oli nykyisten omistajien kaukainen sukulainen. Säilynyt lähes alkuperäisenä. Suurehko saunarakennus, säilynyt nähtävästi miltei alkuperäisenä. Esimerkki ylemmän keskiluokan huvilarakentamista, josta edustajia vähän inventointialueella. TÄPERÄ 1900-luvun alussa rakennettu, muutettu hyvin paljon, tullaan purkamaan Jännevirran sillan rakentamisen takia. VIRRANKORVA Sauna 1932 (muutettu aika paljon, turha suojella enää). Aitta 1934 klassistinen, paikallisesti jokseenkin merkittävä. Vanha asuinrakennus purettu ja uusi rakennettu 1986, vanha edusti keskiluokan 1920-30-luvun huvilarakentamista (klassismia). K0IVURANTA Päärakennus rakennettu 1920-luvun lopulla. Asuinrakennus on rakennushistoriallisesti ainakin paikallisesti merkittävä, vaikkakin paljon muutettu, etenkin sisältä. Suhteellisen harvinainen. Edustaa 1920-30 luvun klassistista maatilarakentamista. Jännevirran alueella ainoa aikakaudelta säilynyt maatilan päärakennus. Uudet kuistit ja peltikate on rakennettu edellisen inventoinnin jälkeen. Aitta katkaistu ja muutettu päätyaitaksi, ei tyyliin sopiva. Navetan tilalle rakennettu ulkorakennus.
KOIVURANNAN HUVILA 1939-40-luvun vaihteessa rakennettu. Kertoo 1930-luvun lopun loma-asuntorakentamisesta Asuinrakennus rakennushistoriallisesti paikallisesti merkittävä, julkisivuiltaan melko hyvin ominaispiirteensä säilyttänyt. Aikakaudelle tyypillinen asuinrakennus. SIMO AHON HUVILA (sr-1/2) Rakennushistoriallisesti seudullisesti merkittävä. Rakennettu 1932 Erityistä Amerikan vaikutteet ja samankaltainen viereisen huvilan kanssa. Säilyttänyt ominaispiirteensä muutoksista huolimatta. Yksi alueen Amerikan kävijöiden rakentamista huviloista ANTTI AHON HUVILA (sr-1/3) Rakennushistoriallisesti seudullisesti merkittävä. Rakennettu 1932-33 Erityistä Amerikan vaikutteet ja samankaltainen viereisen kanssa, säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin. Yksi alueen Amerikan kävijöiden rakentamista huviloista. HOLOPAISEN HUVILA (sr-2/3) Huvila rakennushistoriallisesti paikallisesti/seudullisesti merkittävä. Rakennettu 1930-luvun alussa. Säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin, samankaltaisuus viereisten Ahon huviloiden kanssa. KINNUSEN TALO 1940-luvun asuinrakennus ei käyty paikalla, omistajalle ei vielä sopinut KARJALANHARJU Rakennettu 1917-18. Huvila, ei enää rakennushistoriallisesti merkittävä, koska muutoksissa (1990-luvun jälkeen) ei ole osattu huomioida ominaispiirteitä.
ETELÄRANTA (sr-1/4) Huvila, paikallisesti / seudullisesti merkittävä. Rakennettu 1934 Omistajat eivät halua suojelua, mutta kohde olisi suojelun arvoinen (Otto Siippainen oli sanonut aiemmin, että uusi rakennus on mahdollinen, jos rakennetaan vanhan paikalle). Säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin, myös Amerikan vaikutteita. KALLIORANTA Rakennettu 1952 huvilaksi, aiemman vuonna 1934 valmistuneen tilalle. Paikallisesti jokseenkin merkittävä. GRESCHIN HUVILA (sr-2/4) Paikallisesti merkittävä. Rakennettu 1937. Ulkoasu ulko-ovea lukuun ottamatta vaikuttaa alkuperäiseltä, Ei käyty sisällä (omistajiin ei saatu yhteyttä), omistajalta Elsie Lähdetluoma Helsíngistä saatu kuitenkin vastauskirje. PEKKARISEN PAIKKA omistaja korjasi PÄIVÄRINNE ei paikalla käyntiä, koska vastaus 18.3: Hei, viitaten Siilinjärven kunnan kaav.päällikkö Nenosen kirjeeseen Toivalan ja Jännevirran rakennuskulttuurin inventoinnista, kohde 21, osoite Lapinluhdantie 54 Jännevirta. Tulimme kumpikin ko. saunan omistaja samaan tulokseen: emme toivo siellä käytävän. Tuskin sitä aiempaankaan kartoitukseen kuvattiin. Jo siinä museon julkaisemassa kirjassa minua ihmetytti nimitysten valinta "Pekkarisen paikka" kuulostaa kyllä tölliltä toisen maalla. Toivon, että käytettäisiin vain kiinteistön virallista nimeä Päivärinne. ystävällisin terveisin Kaarina Pekkarinen. HUOVILAN SAUNAMÖKKI Vastauskirje, jossa ilmoitettiin, että rakennus (1930-luvun lopulla rakennettu saunamökki) on purettu 1993 uuden tieltä. VÄÄTÄISEN HUVILA puhelimessa omistaja Jonna Rajasilta kertoi, että 2005 vanhan rakennuksen paikalle on rakennettu uusi. Rantasauna on 1950-luvulta.
HAIMAKAISEN PAIKKA Rakennettu 1940-50-luvulla. Hieno sodanjälkeinen pientilakokonaisuus, säilyneisyys, tyypillisyys. Paikallisesti merkittävä. Jos joku sodan jälkeinen kohde suojellaan tämä olisi sopiva: aittarakennus ja asuinrakennus. UUHILAHTI maatilan asuinrakennus rakennettu 1950 ja navetta 1953.Edelleen toimii maatilana (huom. kaava). 1970-luvulla asuinrakennukseen sauna ym. kuistimuutoksia, 2005-06 peruskorjaus. Paikka ollut Ylä-Hovin torppa, vanhat asuinrakennus ja hirsinavetta purettu. Peltoalueet pihan paikka maisemallisesti paikallisesti merkittävä. LAMMINHARJU II kokonaisuus hyvin tyypillinen sodanjälkeinen kylmä tila. Kylmillään 1980-luvun lopulta. Saatu vastauslähetys. JUSSINPELTO Muutokset aika voimakkaita, ei näy enää karjalaisista vaikutteista piirteitä, joista oli mainittu aiemmassa inventoinnissa. KONTTINEN 1953 suurehko asuinrakennus Lentokentäntiellä. JÄNNEVIRRAN SILTA Rakennustyöt aloitettu 1938, valmistui 1950. Ensimmäinen Suomeen rakennettu puhdasoppinen kokonaan teräksestä rakennettu Langer-palkkisilta, jäykistetty sauvakaari, jonka kaaret on nostettu ajoradan yläpuolelle. Pohjois-Savon maakuntakaavassa suojeltu. Maakunnallisesti merkittävä.
TOIVALA SÄYNEENJOEN TAIMISTO Maatilapäärakennus, Suomen maatilat 1930-luvulla painetussa kirjassa. Muutettu paljon. SÄYNEENJOEN TUULIMYLLY (sr-2/13) Paikallisesti merkittävä. Siirretty maatilan alueelle 1898 Suonenjoelta. Koneisto säilynyt. PYÖREENLAHTI Asumaton maatilapihapiiri. Asuinrakennus on menettänyt rakennushistoriallisen arvonsa muutoksissa. TOIVALAN METSÄKOULU (sr-1/6) Päärakennus, opettajien asunto, johtajan asuinrakennus muodostavat aikakauden ammatillisesta koulurakentamisesta edustavan kokonaisuuden. Paikallisesti /seudullisesti merkittävä. Aikakautensa laaturakentamista. Päärakennus rakennettu 1953. HAAPAMÄEN HAVAINTOTILA (km3 ja sr-1/10) Paikallisesti /seudullisesti merkittävä kokonaisuus, (sivistyshistoriallinen merkitys rakennushistoriallisten merkitysten lisäksi). alkuperäinen paikalla ollut tupa 1800-1900-lukujen vaihteesta, savupirtti 1700-luvulta ja siirretty 1950-luvulla museoksi paikalle. Ainakin savupirtti ja vanha 1800-luvun tuparakennus suojeltava. Myös uudemmat rakennukset mielenkiintoisia ja luovat osaltaan kerroksellisuutta alueelle. Peltokivirakenteinen navetta, maisemallisesti kaunis vanha sauna Kekkosen sauna, sekä uudempi modernismia edustava 1940-luvulla rakennettu sauna. Eino Sorrin suunnittelema asuinrakennus on sisältä muutettu hyvin paljon, ulospäin paremmin säilynyt. LAAKSOLA Alue muuttunut paljon, ei alueena suojeltavaa. KOIVIKKO Rakennettu 1933-35 Huvila, omaperäinen, lama-ajan huvila, hyvin alkuperäisyytensä säilyttänyt.
MERIKANNON HUVILA ei ole enää tai muutettu hyvin paljon, osoite puuttuu aikaisemmasta inventoinnista KONTTIHOVI navetta poikkeuksellinen 1930-luvulle: pelkka- eli porakivet ulkokuorena, mutta sisäkerrokset lappeelleen asetettua betonitiiltä. Rakennukseen tehty, vuosikymmenten kuluessa useita muutoksia tuotantosuunnan ja tekniikoiden muutoksissa. Navetalla rakennushistoriallinen merkitys seinärakenteensa ja suunnitelijan Eino Sorrin takia. Vanha tila, josta muu vanha rakennuskanta hävinnyt uuden tieltä. RATAVARTIJAN MÖKKI (sr-2/6) Paikallisesti merkittävä, täydentää asema-alueen kokonaisuutta. 1900 Bruno Granholmin tyyppipiirustuksin rakennettu asuinrakennus ja ulkorakennus. Muutettu ikkunoita ym. Kuopio Iisalmi rataosuudella on useita paremmin säilyneitä yksinkertaisen vahtituvan piirustuksilla rakennettuja kohteita. LOMMI (sr-1/6) Maakunnallisesti merkittävää tasoa rakennushistoriallisesti. Huvila rakennettu 1930 (piirustuksissa Sonninen / Soininen), laajennus 1952-53 (arkkitehti A.S. Sandelin). Sauna 1930-luvun puolivälistä (omistaja konsuli Kaarlo Lommin piirustustuksin), säilynyt nähtävästi lähes alkuperäisenä. Piharakennus 1930-luvulta. Pihalla säilyneitä rakenteita ja istutuksia: kiviportaat, terassointi, tienvarressa kivistä muuratut portin pylväät. Istutuksista vielä viitteitä. KOIVIKKO (sr-2/5) paikallisesti p, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rh ja h Esimerkki 1930-luvun huvilarakentamisesta, sisä- ja ulkotiloiltaan poikkeuksellisen autenttinen.
TOIVALAN ASEMA (sr-1/7 ja km1) Kuopion seudun maakuntakaavassa (vahvistettu Ympäristöministeriössä 2008) Toivalan asema-alue on maakunnallisesti merkittävä. Toivalaan asema-alueeseen kuuluu asemarakennus piha-alueineen ja rakennuksineen (makasiini, talousrakennus ja kellari) sekä lähempänä maantietä sijaitsevat asemamiesten asuinrakennus pihoineen ja rakennuksineen (kaksi talousrakennusta ja kellari. Aseman pihan ja asemamiesten pihan välillä on alun perin yhteiskäyttöön rakennettu sauna- ja pesutuparakennus. Maantien (Toivalantie) pohjois-puolella on ratavartijan mökki ulkorakennuksineen, joka on inventoitu erikseen, koska se ei kuulu varsinaiseen asema-alueeseen. Toivalan asemarakennus on ainoa Kuopio-Siilinjärvi välisellä rataosuudella lähes alkuperäisenä (myös sisätiloiltaan) säilynyt asemarakennus. PETÄJÄHARJU Rakennettu 1920-luvulla Kuopion Osuusliikkeen kauppa- ja asuintaloksi. Muutoksia on tehty paljon, nykyinen ulkoasu 1970-80-luvuilta luvulta. Kuuluu Toivalan aseman seutuun. KÄRKI Rakennettu 1900-luvun vaihteessa. Ei enää rakennushistoriallisesti merkittävä, koska muutoksia. Kuuluu Toivalan aseman seutuun. LAPPALA Vanha tila, toiminut kievarina aiemmin nimenä Fredrikberg 1930-luvulle asti, edelleen karjaa. Maisemallisesti hieno kokonaisuus vanhan Kuopiosta Siilinjärven kautta pohjoiseen kulkevan tien varrella: uudempaa ja vanhempaa maatalouden rakennuskantaa, (1897, 1938 navetan vanhimmat osat), asuinrakennus 1952, vanhoja aittoja pihassa. Vanha tila, toiminut kievarina. Aiemmin nimenä Fredrikberg 1930-luvulle asti. Maisemallisesti paikallisesti merkittävä. KESÄMÖKKI ei ole enää (aiemman omistajan vastauskirjeessä tieto purkamisesta /Matti Suhonen allekirjoitus)
KESÄMÖKKI Lappalan tilaan kuuluva, ei juuri nyt käytössä, isäntä suunnitteli mahdollisesti siirtävänsä mökin. VANHAPAIKKA Rakennuskanta lähes täysin uudistettu, tila on yksi alueen kantatiloista, yksi Toivalan suurimman peltoalueen toimivista maatiloista. INGMANIN KOTITEOLLISUUSKOULU (sr-1/8) Vanhalla päärakennuksella maakunnallista merkittävyyttä. Rakennus edustaa melko myöhäistä pelkistetyn klassismin vaihetta. Pelkistetyn klassismin piirteitä säilynyt, tyylin ominaispiirteet on ehkä vaikea tunnistaa, joten vaarana niiden häviäminen tulevissa korjauksissa. Koulu on instituutiona erityinen, sivistyshistoriallinen maakunnallinen merkitys. Vanha päärakennus valmistui 1943, tätä ennen koulurakennuksena toimi maatilan entinen 1800-luvulla rakennettu päärakennus, jota on useaan kertaan muutettu, nykyinen asu 1958 (luokat, kansliatilat), aitta ajalta ennen koulun perustamista. YLÄMÖKKKI (sr-2/7) Rakennushistoriallisesti paikallisesti merkittävä. Seinät tehty Lappalan tilan vanhan päärakennuksen hirsistä 1953 pystyhirsirakenteena. Säilynyt melko alkuperäisenä. Vanha,rakennuspaikka, viehättävä hoidettu piha, johon uusi asuinrakennus rakennettu vanhan mittakaavan mukaisesti. Lähteentien ja Vallantien asutus Rakennuskanta on asultaan vaihtelevaa, 1950-luvulta tai sen jälkeen. Aiemman inventoinnin jälkeen alueen ilme on edelleen uudistunut. URHEILUKENTTÄ JA TANHULA Toivalan urheilijat ry. Tärkeä ja aktiivisesti käytetty paikka lähivirkistysalueena. Urheilukenttä oli Konttihovin aiemmin laidunmaata. PIHLAJAHARJU Rakennettu 1900-luvun vaihteessa, mutta nykyinen ulkoasu on 1950-luvulta. SUININLAHTI Vanha tila, ulkoasu 1980-90-luvulta, muutettu paljon alkuperäisestä.
LOTTEINEN 1941-45, peruskorjaus 2000- luvun vaihteessa, muutettu paljon alkuperäisestä. KIVELÄ Rakennettu 1956-58, muutettu melko paljon alkuperäisestä. KALLIOLAHTI Vanha maatila, asuinrakennus vuodelta 1958 (peruskorjattu kahdesti), aitta- ja tallirakennus 1800-luvulta purettu. MÄNTYRANTA (sr-2/8) Rakennushistoriallisesti paikallisesti merkittävä. Asuinrakennus on siirretty paikalle 1968, aitta on siirretty Kuopiosta. Kummatkin ovat kuitenkin rakennettu vanhaa rakennustapaa noudattaen. Asuinrakennus oli alun perin rakennettu kylmänä tilana Pyhännälle, jossa jäänyt asumattomaksi. Poikkeuksellisuus. KELTTU (sr-2/9) Maisemallisesti m ja rakennushistoriallisesti rh paikallisesti merkittävä 1920-luvun yhtenäinen kokonaisuus, maisemallinen merkittävyys, myös komea puusto. Asuinrakennus on korjattu sisätilat täysin muuttaen RISSALA Mömmö niminen tila jo 1500-luvulla, Matti Rissanen 1832 Nilsiästä, asuinrakennuksen vanha osa on 1850-luvulta. Entisen kivinavetan vanhimmat osat 1904, vanhoja aittoja. Rakennushistoriallisesti rh paikallisesti merkittävä, vaikkakin pellot muuttuneet asuinalueiksi, ITKOLA (sr-2/10) Vanha maatila, navetta vuodelta 1935, vanhoja aittoja: paikallisesti merkittävä. vierekkäin olevat liha-ja kala-aitta sekä sen vieressä eloaitta, komea navetta. Maisemallisesti m ja rakennushistoriallisesti rh paikallisesti merkittävä
LIMALAHTI (sr-2/11) Maisemallisesti m ja rakennushistoriallisesti rh paikallisesti merkittävä aitta 1800-luvulta, suojelu, vanha maatila. KIIKKUKANGAS (sr-2/12) Rakennushistoriallisesti rh paikallisesti merkittävä. Navetta- ja tallirakennus. Esimerkki porakivinavetasta, joka on rakennettu hieman pienemmälle maatilalle. Porakivinavetoita rakennettiin rautatierakentamisen vaikutuksesta useita seudulle, suhteellisen suuri määrä verrattuna esim. rautatien pohjoisempiin kuntiin. UUDET KOHTEET Uudemmat kohteet ovat lähinnä julkisia rakennuksia, joilla on maaseudulla lähes aina vähintään paikallista merkittävyyttä. Mutta kohteiden merkitseminen sen perusteella kaavalla suojeltaviksi ei tunnu perustellulta. JÄNNEVIRRAN KOULU Rakennettu 1964, Juhani Nylund / MKR= Maaseudun keskusrakennustoimisto, hyvä esimerkki MKR:n 1960-luvun modernismista. Koulun yhteyteen rakennettiin asunnot opettajille ja vahtimestarille. Rakennusten sisätiloja on melko paljon muutettu etenkin asuinrakennusta. KUNNONPAIKKA Rakennettu 1974 alun perin sotaveteraanien ja invalidien tarpeisiin. Suunnittelu 1972 Arkkitehtitoimisto Aarni Ehojoki. Huoltoliitto Ry:n rakennuttama kuntouttamiskeskus. Laajennus 1979: uusi majoitussiipi, ravintola, kokoontumistilat saman toimiston suunnitelmin, 1982 fysiatrian osasto, laajennettu uimahalli. Peruskorjaus ja laajennus 1995: 60 m2 Antero Repo. Uudemmat rakennusvaiheet (1980-luku) ovat vallitsevana ulkohahmossa. LENTOASEMA Alun perin tehty sotilaallisiin tarkoituksiin. Ensimmäiset kiitoradat valmistuivat 1940. Nykyisen lentoaseman vanhimmat osat 1977, laajennus ja muutostyö 1998 Perko & Rautamäki. Alueen vanhinta rakennuskantaa edustaa Lentokentäntien varressa konehalli (?), muuta vanhempaa rakennuskantaa työntekijöiden paritalot 1970-luvulta.
Sijainti maisemallisesti upealla paikalla järven ympäröimällä niemellä luo lentokentälle monista muista lentoasemista poikkeavan ja hienon matkustamisen saapumis- ja lähtöympäristön. PIKKUSIILIN PÄIVÄKOTI Ei inventointiin, koska rakennettu vasta 1995. Vuorelan keskustassa vanha päiväkoti voidaan käsitellä Vuorelan asuinalueen yhteydessä. TOIVALAN YLÄASTE eli Suininlahden koulu 1988 Perko & Rautamäki/ Toivalan koulut, laajennus 2008 Qvim-arkkitehdit. Paikalla oli ensin Toivalan 1909 rakennettu kansakoulu. TOIVALAN ALA-ASTE / Toivalan koulut Rakennettiin ensin Toivalan kansakoulun lisärakennukseksi. 1956 Arkkitehdit Veikko Nortomaa ja J. Nylund / Maaseudun keskusrakennustoimisto. Laajennus ja muutostyöt, 2009 alkaen, 2011 vanhan osan peruskorjaus, korjauksessa vanhat rakennusosat ja tilajärjestelyt melko totaalisesti uusittu (kuten sisäporraskaiteet, jotka 1950-luvulla tehtiin varsin laadukkaasti). TSASOUNA 1978, ortodoksinen rukoushuone, suojelu paikallisesti/seudullisesti Erityisyys, ortodoksisen kirkkorakennusperinteen jatkuminen nykypäivään. Rakennuksen perinteinen malli, myös detaljeissa pyritty noudattamaan perinnettä. Suojelu ei kiellä siirtämistä, jos on tarve löytää rauhallisempi paikka. VUORELAN SEURAKUNTAKESKUS 1975, arkkitehti Kaj Michael. Rakennuksessa näkyy tekijänsä töitä enemmän ja vähemmän leimaava mahtipontisuus.julkisivut valkoinen lohkotiili ja betoni. Tulipalo 1984. Kuuluu Vuorelan asuinalueeseen. VUORELAN ASUINALUE toteutettu 1965 pidetyn rakennuskaavakilpailunvoittoehdotuksen (voittajat arkkitehtiylioppilaat Timo Vormala ja Unto Toikkanen) perusteella. Toteutunut rakenne, rakennussuunnittelu, pihat ja väylästö ei kuitenkaan suojelun arvoista, vaan aikakaudelle melko tavanomaista.