Laatija JARI LEPISTÖ Hyväksyjä PELASTUSJOHTAJA Riskienhallinta Nimi Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Luonti Pvm 2014-12-02 Viimeksi tallennettu 2014-12-08 16.12 Version 1.0 Tulostettu 2015-01-08 VALVONTASUUNNITELMA 2015 Ylivieskassa..2014 Jarmo Haapanen, pelastusjohtaja
Sisällysluettelo MÄÄRITELMÄT... 3 1. JOHDANTO... 5 2. VALVONTATOIMINTA... 7 2.1. YRITYSTEN JA LAITOSTEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET (A1-A6)... 8 2.2. ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET (A7)...10 2.3. VAPAA-AJAN ASUNTOJEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET (A8)...11 2.4. YHTEENVETO VUODEN 2015 AIKANA SUORITETTAVASTA VALVONNASTA...11 3. MUUT VALVONTATEHTÄVÄT...12 3.1. PELASTUSLAITOKSEN SUORITTAMAT EPÄSÄÄNNÖLLISET VALVONTAKÄYNNIT...12 3.2. KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA...13 3.3. MUUT VALVONTATOIMENPITEET...13 3.4. VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA...14 4. TIETOJEN KÄSITTELY...16 4.1. LUOTTAMUKSELLISTEN TIETOJEN KÄSITTELY...16 4.2. VALVONTATIETOJEN KÄSITTELY...16 4.3. VALVONTATOIMINNAN TOTEUTUMISEN KIRJAAMINEN PRONTOON...16 4.4. VALVONTASUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN...16 5. RESURSSIT JA SEURANTA...17 5.1. PALOTARKASTUSOHJELMISTO...17 5.2. HENKILÖSTÖRESURSSIT...17 5.3. SEURANTA...18 LIITTEET 1) Pelastuslaitoksen johtokunnan hyväksymät valvontataksat 2) Yritysten ja laitosten kohderyhmät ja palotarkastusvälit Vaikuttava lainsäädäntö: 1) Pelastuslaki (379/2011) 2) Pelastusasetus (407/2011) 3) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 4) Öljylämmityslaitteistosta annettu asetus (1211/1995) 5) Nestekaasuasetus (711/1993) 6) Kemikaalilaki (744/89) 7) Kemikaaliasetus (675/93) 8) Laki kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/05) 9) Räjähdeasetus (473/93) 10) Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/99) 11) Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999) 12) Hallintolaki (434/2003) 2
MÄÄRITELMÄT Nimike Asiakirjavalvonta Asuinrakennusten omavalvonta Erityinen palotarkastus Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Kohde Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Määritelmä Asiakirjavalvontaa ovat dokumenttien perusteella tehdyt viranomaispäätökset ja muut viranomaisen määrittelemät toimenpiteet, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi.. Asuinrakennusten omavalvonnassa kiinteistön edustaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon nojalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojensa turvallisuutta. Omavalvonta tehdään tarkistuslistan mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Palotarkastuksia voidaan kohdentaa omavalvonnan tulosten mukaan. Omavalvonnalla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantamiseen. Uudisrakennus- tai saneerauskohteessa tehtävä valvontakäynti, jonka rakennusvalvontaviranomainen on määritellyt käyttöönottotarkastuksen ja toiminnan aloittamisen ehdoksi. Erityinen palotarkastus on luonteeltaan pelastusviranomaisen asiatuntijalausunto rakennusvalvonnalle rakennuksen palo- ja pelastusturvallisuudesta. Ennen varsinaista erityistä palotarkastusta voidaan suorittaa ennakoivia erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus voidaan tehdä myös muihin kohteisiin kuin rakennuksiin. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa aiemmin annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus toimitetaan palotarkastuksella annettujen määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Kohde on se, jolle, jota varten tai johon kohdistuen valvontaa tehdään tai valvonta kohdentuu. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen. 3
Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Pyydetty palotarkastus Tarkastusväli Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Yleinen palotarkastus Yleisötilaisuuden palotarkastus Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 36 :n mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä suoritettava palotarkastus tehdään aina pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, ks. ylimääräinen palotarkastus. Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty kohteen määräaikaisten palotarkastusten väliseksi ajaksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti, joka ei ole samalla kohteen yleinen palotarkastus. Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä kiinteistöön. Työryhmä suosittaa ryhmittelemään kohteen toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä toiminnanharjoittajien määrä. Pelastuslaitos voi kirjata oman käytäntönsä valvontasuunnitelmaan. Valvontasuunnitelman mukaisin määrävälein tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti, josta käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden dokumenttien ja arvioidun riskin perusteella ennen yleisötilaisuuden alkamista suorittama valvontakäynti, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Ylimääräinen palotarkastus Pelastusviranomaisen harkinnan mukaan suorittava valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä ennakoimattomia palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: - nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai toisen viranomaisen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista - huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä - epäily, että palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on oleellisia puutteita - teematarkastukset esim. muiden viranomaisten kanssa Öljylämmityslaitteiston käyttöönotto Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 38 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pelastusviranomaiselle myös sellaisen sumutuspolttimella varastetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole edellyttänyt 32 :n mukaista ilmoitusta. Tarkastus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. 4
1. JOHDANTO 1.7.2011 voimaan tullut pelastuslaki (379/2011) uudisti merkittävästi pelastustoimen onnettomuuksien ennalta ehkäisyä. Pelastuslain uudistuksessa onnettomuuksien ehkäisyssä siirryttiin palotarkastuksiin perustuvasta toiminnasta riskien arviointiin perustuvaan valvontaan. Sen lisäksi että pelastuslaitoksen valvonnan tulee nyt perustua riskien arviointiin, on sen oltava myös laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitos tekee palotarkastuksia sekä muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi asiakirjavalvontaa. Pelastuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse valvottavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattaminen kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Uusi laki mahdollistaa pelastuslaitoksen suorittaman valvonnan kohdentamisen nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään vuosittain tehtävässä valvontasuunnitelmassa, joka perustuu alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista. Valvontasuunnitelman toteutumista valvoo aluehallintoviranomainen osana pelastustoimen palvelutason riittävyyden valvontaa. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien periaatteellinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Pelastuslaitos perii valvontasuunnitelmassa määritellyistä tarkastuksista Pelastuslain 96 mukaisesti maksun. Palotarkastusmaksu määräytyy pelastuslaitoksen taksapäätöksen mukaisesti. Liitteessä 1 on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnan päättämät valvontataksat. 5
Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Valvontasuunnitelman sisällön ja perusteiden osalta riittävä tiedotuskanava on pelastuslaitoksen verkkosivut, joiden kautta alueen asukkailla ja valvontakohteiden edustajilla on mahdollisuus tutustua sen sisältöön. Tämä asiakirja liitteineen on nähtävillä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen nettisivuilla www.jokipelastus.fi. Kuva 1. Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. Tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi pyritään tunnistamaan myös muita turvallisuusriskejä valvontakohteiden määrittelyssä. 6
2. VALVONTATOIMINTA Kaikille valvontakohteille määritellään tarkastusvälit riskien arviointiin perustuen. Ensimmäinen tarkastusvälien määrittely tehtiin 2011. Näihin määrittelyihin on tullut tarkennuksia neljän vuoden aikana käytännön valvontatyön tuloksena. Kohteet tarkastetaan ensimmäisen määrittelyn mukaisin tai edellisestä tarkastuksesta johtuvin väliajoin. Riippuen kohteen turvallisuuskulttuurin tasosta voi kohteen tarkastusväli muuttua joko lyhyemmäksi tai pidemmäksi. Jokilaaksojen pelastuslaitos noudattaa pelastuslaitosten kumppanuusverkoston valvontasuunnitelmatyöryhmän linjauksia kiinteistöjen valvontavälien määrittelyssä. Valvontatyössä pyritään siihen tarkkuuteen, että kohteiden valvonta pysyisi ± 3 kk sisällä suunnitellusta kuitenkin niin, että ajankohta on oikeana kalenterivuotena. Riskeinä tarkastellaan henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan näiden riskien perusteella. Arvioinneissa käytetään paikallisten pelastusviranomaisten tuntemusta sekä osana palotarkastusohjelmistoa olevaa turvallisuuskulttuurin arviointia. Palotarkastuskäynnit jyvitetään koko vuoden ajalle. Paloasemaryhmittäin kohteet jaetaan palotarkastuksia tekeville pelastusviranomaisille. TAULUKKO 1: Valvontakohteiden määrät kohderyhmittäin Jokilaaksojen alueella (Wisemaster 2.12.2014) paloasemaryhmittäin tarkasteltuna Kunta A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 Yht. pr. Yht. Alavieska 5 4 12 26 42 8 979 52 1128 Merijärvi 2 1 7 4 13 4 450 65 546 Oulainen 10 14 42 42 40 12 2516 244 2920 Ylivieska 16 22 85 66 66 65 4001 144 4465 9059 Haapajärvi 18 14 63 69 88 40 2613 129 3034 Kärsämäki 13 6 22 25 34 14 1068 73 1255 Pyhäjärvi 21 14 25 12 28 13 2100 827 3040 7329 Haapavesi 11 12 21 22 49 21 2503 297 2936 Pyhäntä 5 2 9 13 19 9 603 326 986 Siikalatva 26 15 56 27 115 46 2638 745 3668 7590 Kalajoki 27 26 89 76 132 22 4273 1225 5870 Pyhäjoki 6 5 26 21 40 13 1306 231 1648 7518 Raahe 33 43 190 149 58 66 8311 495 9345 Siikajoki 13 10 36 24 95 48 2192 639 3057 12402 Nivala 13 23 53 62 149 76 3450 131 3957 Reisjärvi 10 9 25 27 43 18 1050 292 1474 Sievi 12 13 33 41 83 50 1722 217 2171 7602 Yht. 241 233 794 706 1094 525 41775 6132 51500 Kohderyhmät ovat seuraavat: A1 A2 A3 A4 A5 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet Opetusrakennukset ja päiväkodit Kokoontumis- ja liiketilat Teollisuus- ja varastorakennukset Maatalousrakennukset 7
A6 A7 A8 Muut rakennukset Asuinkohteet Vapaa-ajanasuinkohteet 2.1. Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset (A1-A6) Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita: Koska yritys- ja laitoskohteissa on sattunut vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytetään tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi arvioitiin myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Liitteessä 2 on tietoa yritysten ja laitosten palotarkastusvälien määrittelystä. Määrittelyt ovat kansallisesti pelastuslaitosten kesken yhteneväiset. Tarkastusvälien määrittely on tehty hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä, jotka on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi arvioidaan myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritään huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Tilastointia varten muutosperusteet ryhmitellään neljään pääluokkaan: Arviointi, Turvallisuuskulttuuri, Uhatut arvot ja Tapahtuneet onnettomuudet / läheltä piti -tilanteet. Tarvittaessa voidaan painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Valvontakäynnin suorittaminen Valvontakäyntiä valmisteltaessa otetaan tarkastajan toimesta ensin yhteys tarkastettavan valvontakohdeyrityksen tai -laitoksen johtoon sopiakseen tarkastusajankohdasta. Yhteydenoton jälkeen tarkastettavaan kohteeseen lähetetään palotarkastuskäynnistä ja sisällöstä kertova kirje. Kirje voidaan lähettää sähköpostilla. Ennen tarkastusta tutustutaan kohteen taustatietoihin (aikaisemmat tarkastukset, erhe-hälytykset jne.). Tarkastus suoritetaan Wisemaster palotarkastusohjelmiston kohdetyypille räätälöidyn mallin mukaisesti ja valvontapöytäkirja tallennetaan palotarkastustietokantaan. Tarkastuksen yhteydessä pelastusviranomainen jakaa tietoa turvallisuudesta ja vastaa kohteen edustajan kysymyksiin. Annetut korjausmääräykset valvotaan mahdollisimman pian annetun korjausmääräysajan kuluttua umpeen. Vuoden loppuun mennessä tarkastetaan korjausmääräykset 100%:sti. Mikäli tavoite ei toteudu, jälkitarkastusten valvonta suoritetaan loppuun seuraavan vuoden alussa. 8
Yhteydenotto yrityksen / laitoksen johtoon ja tarkastusajan sopiminen Palotarkastuskirjeen lähetys yrityksen / laitoksen johdolle Taustatietoihin tutustuminen aiemmat tarkastukset Erhe-hälyt. Tarkastus johdon kanssa Kuuleminen korjausmääräyksissä Pöytäkirjan toimitus Kuva 2: Tarkastusprosessi Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa Annettaessa korjausmääräys on asiakasta kuultava. Kuulemisessa on kaksi menettelytapaa: 1) Tarkastuspöytäkirjaa kohteessa viimeisteltäessä, palotarkastuspöytäkirjaan pyydetään kohteen edustajan allekirjoitukset. 2) Haastavammissa valvontakohteissa joissa pöytäkirjaan täytyy syventyä tarkemmin ja se tehdään tarkastajan toimistopöydän takan, pöytäkirja lähetetään sähköpostitse ja pyydetään antamaan vastine viikon sisällä pöytäkirjan lähettämisestä. Tämä menettely tulee huomioida kohtuullisen korjausajan määrittämisessä. Valvontakäynnin aikana tehdään yritykseen tai laitokseen teknisen tarkastuksen lisäksi turvallisuuskulttuurin arviointi. Turvallisuuskulttuurin arvio vaikuttaa siihen, milloin kohteessa käydään seuraavan kerran. Tarkastusväli voi lyhentyä tai pidentyä riippuen turvallisuuskulttuurin tasosta. Turvallisuuskulttuuria arvioidaan kolmiportaisena: puutteellinen, lakisääteinen, esimerkillinen. TAULUKKO 2: Vuodelle 2015 suunniteltu yritys- ja laitoskohteiden palotarkastusten määrä paloasemaryhmittäin. Paloasemaryhmä A1 A2 A3 A4 A5 A6 Yht. Haapajärven 27 20 27 30 29 32 165 Haapaveden 11 8 6 18 20 14 77 Kalajoen 17 18 10 18 68 4 135 Nivalan 25 33 38 29 67 23 215 Raahen 24 25 96 58 53 26 282 Ylivieskan 20 25 60 28 46 14 193 Yht. 124 129 237 181 283 113 1067 Yritys- ja laitoskohteiden valvontaa suorittavat pääsääntöisesti pelastuslaitoksen päällystöviranhaltijat. Palotarkastuksen työjohdollisessa suunnittelussa kohteet voidaan jyvittää myös muulle henkilölle, mikäli katsotaan hänen tiedot ja taidot riittäväksi suorittamaan palotarkastusta. Mikäli alipäällystö tai miehistötehtävissä olevalla on laajempi koulutuspohja (esim. AMK päällystö, rakennusinsinööri), hänelle voidaan antaa myös haastavampia kohteita tarkastetta- 9
vakseen. Seuraavat rakennustyypit voidaan jyvittää alipäällystön tarkastettaviksi kohteiksi: A1 Vuokrattavat lomamökit Leirintäalueet A2 alle 25 paikan päiväkodit A3 alle 400 neliön myymälät Pienet ruokaravintolat alle 500 neliön seuratuvat alle 500 neliön muut kokoontumisrakennukset A4 alle 1000 neliön teollisuushallit, teollisuus- ja pienteollisuus sekä varastorakennukset A5 kunnan ympäristöluvan omaavat maataloustuotantokohteet A6 pienet toimistot ja työpaikkatilat Tekemättä jääneet tarkastukset siirretään seuraavalle vuodelle. Vuoden tarkastusteema Valvontakäyntien yhteydessä toteutetaan erilaisia teemoja. Vuonna 2015 teemana on erheellisten paloilmoitusten ehkäisy. Valvontakäynnille valmistautuessa pelastusviranomainen selvittää Pronto-tietokannasta kohteen erheelliset paloilmoitushälytykset viimeisen vuoden aikana. Samassa yhteydessä kun asiaa käsitellään, informoidaan kohteen edustajia erheellisten paloilmoitusten maksullisuudesta. 2.2. Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset (A7) Asuinrakennuksissa tapahtuu valtaosa palokuolemista. Asuinkohteisiin tehdään tämän vuoksi palotarkastuksia. Valvonta 2015 aikana Asuinkohteiden valvonnassa on kohteena taloyhtiömuotoiset kiinteistöt. Valvonta suoritetaan seuraavalla kaavalla: Omavalvontalomake toimitetaan massapostituksella taloyhtiöiden isännöitsijöille maaliskuun loppuun mennessä. Lomakkeen täyttää taloyhtiön hallitus. Omavalvontakuoressa on lisäksi taloyhtiön turvaopas, saatekirje sekä asukkaiden oppaat jaettavaksi taloyhtiössä. Taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä palauttaa lomakkeen kirjaamalla tiedot osoitteessa www.kiinteistonomavalvonta.fi Mikäli lomaketta ei ole palautettu määräaikaan mennessä, karhutaan se isännöitsijältä muistutuskirjeellä. Paloasemaryhmän alueella tehdään vähintään viiteen kohteeseen fyysisen palotarkastuskäynnin. 10
Annetut korjausmääräykset valvotaan 100%:sti vuoden loppuun mennessä. Pelastusviranomainen jakaa tietoa turvallisesta asumisesta ja vastaa kohteen edustajien kysymyksiin asuinkohteen tarkastuksen aikana. TAULUKKO 3: vuoden 2015 aikana tarkastettavat asuinrakennukset ja niihin verrattavat kohteet. Kunta A7 pr. Yht. Alavieska 17 Merijärvi 7 Oulainen 118 Ylivieska 183 325 Haapajärvi 90 Kärsämäki 27 Pyhäjärvi 81 198 Haapavesi 55 Pyhäntä 26 Siikalatva 81 162 Kalajoki 103 Pyhäjoki 23 126 Raahe 233 Siikajoki 48 281 Nivala 78 Reisjärvi 26 Sievi 33 137 Yht. 1229 Kohteeksi katsotaan yhtiömuotoisessa kohteessa koko kiinteistön rakennukset yhteensä. Asuinkiinteistöjen valvontaan kohdistuu alipäällystön ja miehistön työaikaa kirjeiden lähetyksen osalta. 2.3. Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset (A8) 2015 aikana ei vapaa-asuntoihin kohdisteta erillistä valvontakierrosta. Poikkeuksen tekevät ainoastaan yhtiömuotoiset loma-asunnot. 2.4. Yhteenveto vuoden 2015 aikana suoritettavasta valvonnasta Taulukossa 4 on kooste Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vuonna 2015 suoritettavista valvonnoista. TAULUKKO 4: Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien lukumäärä vuonna 2015. 11
Kohde Kohteita yhteensä Vuonna 2015 tarkastettavat kohteet A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 215 124 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit 218 129 A3 Kokoontumis- ja liiketilat 738 237 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 679 181 A5 Maatalousrakennukset 979 283 A6 Muut rakennukset 480 113 A7 Asuinrakennukset 39159 3893 A8 Vapaa-ajan rakennukset 5388 138 Yhteensä 47856 5098 3. MUUT VALVONTATEHTÄVÄT 3.1. Pelastuslaitoksen suorittamat epäsäännölliset valvontakäynnit Pelastusviranomainen suorittaa jokaiseen asuinkohteeseen ensimmäisen valvontakäynnin rakennuksen käyttöönoton yhteydessä. Tarvittaessa voidaan rakentamisen aikana tehdä konsultaatiokäyntejä, niissä asioissa mitkä liittyvät pelastusviranomaisen toimintaan. Yhden ja kahden asunnon rakennuksiin voidaan suorittaa valvontakäynti asunnonomistajan vaihdon yhteydessä. Valvontakäynti pyydetään paikalliselta pelastusviranomaiselta ennen kuin kiinteistö vaihtaa omistajaa. Valvontakäynnissä on oltava mukana omistaja ja/tai kiinteistönvälittäjä. Uusiin ja peruskorjattuihin yritysten ja laitosten rakennuksiin tehdään aina erityinen valvontakäynti käyttöönoton yhteydessä. Erityinen palotarkastus tehdään myös aina yli 3 kerroksista rakennusta käyttöön otettaessa. Pyydettäessä pelastusviranomainen voi olla mukana auktorisoidun tarkastusliikkeen suorittamassa automaattisen paloilmoitin- tai sammutusjärjestelmän tarkastuksessa. Mikäli pelastuslain 42 :n johdosta jokin viranomainen tekee ilmoituksen rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa olevasta ilmeisestä palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä, suoritetaan kohteeseen ylimääräinen palotarkastus viipymättä. Muiden viranomaisten ilmoitusten käsittely on pelastuslaitoksella ohjeistettu erikseen turvallisuustyön toimintaohjeessa. Käsittelyprosessissa on huomioitu eri vaiheiden dokumentointi erikseen. Jälkitarkastukset Annettaessa määräaikaisissa valvonnoissa korjausmääräyksiä, tulee niiden toteutumista valvoa. Jälkitarkastuksissa käytetään seuraavia periaatteita: 12
Jälkitarkastus suoritetaan paikanpäällä kohteissa, joissa korjausmääräyksissä on kysymys henkilöturvallisuuden kannalta vakavista asioista. Käynti on yritys- ja laitoskohteille maksullinen. Korjausmääräykset, joissa kysymyksessä on ns. pienimuotoinen korjaus (esim. palovaroittimen pariston laitto/vaihto), voidaan korjausmääräys kuitata puhelinilmoituksen perusteella. Puhelimitse riittäväksi todettu korjaus on asiakkaalle maksuton. Kaikki jälkitarkastukset kirjataan palotarkastusjärjestelmään. 3.2. Kemikaalikohteiden valvonta Kemikaalikohteiden valvonnasta säädetään seuraavissa säädöksissä: Kemikaalilaki (744/89) kemikaaliasetus (675/93) laki kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/05) räjähdeasetus (473/93) asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/99) Pelastusviranomaisen on tarkastettava vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien tuotantolaitosten toimintatavat ja teknisen toteutuksen vaatimustenmukaisuus. Kemikaalisäädöksillä säädetään tarkemmin tarkastusten sisällöstä, määrä-ajoista ja ajankohdista sekä ilmoituksista muille viranomaisille ja tarkastusten muusta käytännön toteutuksesta. 3 kk:n sisällä käyttöönotosta o Öljylämmityslaitteisto / väliaikainen asennus o Öljyn varastointi o Nestekaasun vähäinen varastointi ja käyttö o Kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Pyydettäessä (ilmoitusvelvollisuuden mukaan) o Ilotulitteiden myymälävarasto ja myyntipiste o Pohjavesialueelle sijoitettavan säiliön sijoituksen tarkastus o Käytöstä poistettavien öljysäiliöiden varmennus Pelastusviranomainen valvoo kemikaalikohteiden turvallisuutta normaalien valvontakäyntien yhteydessä, sekä osallistuu pyydettäessä Tukes - tarkastuksiin laajamittaisissa kemikaalikohteissa. Määräaikaisissa palotarkastuksissa kiinnitetään huomiota erityisesti pohjavesialueella sijaitseviin, käytössä oleviin tai käytöstä poistettuihin, rakennuksissa tai maan alla oleviin öljysäiliöihin. 3.3. Muut valvontatoimenpiteet Pelastuslaitos tekee muita valvontakäyntejä seuraavasti: 13
erityisiä palotarkastuksia, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin o yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) tarvittaessa o väestösuojat kiinteistön haltijan vastuulle kuuluvan määräaikaistarkastuksen toteutumisen valvonta (asiakirjavalvonta) ylimääräisiä palotarkastuksia tarvittaessa esim. pelastusviranomaisen saaman ilmoituksen johdosta muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia ja yleisötilaisuuksien palotarkastuksia tarvittaessa Pelastusviranomaiset valvovat myös seuraavien toimenpiteiden toteutumista ja laatua: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelman laadintavelvoite ja sisältö on säädetty pelastuslain 15 :ssä. Pelastussuunnitelmavelvollisista kohteista ja tarkemmasta sisällöstä on säädetty pelastusasetuksessa 407/2011. Pelastusviranomainen pitää kirjaa kohteiden pelastussuunnitelmista palotarkastusjärjestelmän rakennustietokannassa. Kohteista toimitetut pelastussuunnitelmat tallennetaan palotarkastustietokantaan kiinteistökohtaisesti. Poistumisturvallisuusselvitykset Poistumisturvallisuusselvitysvelvollisuudesta, -kohteista ja sisällöstä on säädetty pelastuslain 18-21. Vaaditut ja toimitetut poistumisturvallisuusselvitykset tallennetaan palotarkastusjärjestelmän rakennustietokantaan kiinteistökohtaisesti. 3.4. Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Pelastusviranomaiset osallistuvat oman alueensa muiden viranomaisten valvontakäynteihin seuraavasti: Ely-keskuksen suorittamiin patokatselmuksiin Pyydettäessä rakennusvalvontaviranomaisten suorittamiin rakennusten käyttöönottokatselmuksiin pelastusviranomainen suorittaa rakennuksen ensimmäisen palotarkastuksen Tarvittaessa rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä muulloinkin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) suorittamiin tarkastuksiin pyydettäessä. Terveystarkastajien suorittamiin valvontakäynteihin esimerkiksi ravintoloihin pyydettäessä Työsuojeluviranomaisten suorittamiin kemikaalisatamien tarkastuksiin (lähinnä Raahessa) 14
Eri viranomaisten yhteistoiminnassa suorittamiin yleisötilaisuuksien turvallisuuskatselmuksiin Pyydettäessä Liikenneturvallisuusvirasto Trafin suorittamiin tarkastuksiin (lähinnä ratapihojen osalta) Paloasemaryhmän päällikön harkinnan mukaan pelastusviranomainen voi olla aktiivinen tarjoutumaan mukaan tarkastuskäynteihin, jos muilta viranomaisilta tietoa mahdollisista tarkastuksista tulee. Harkinnan periaatteina tulee kuitenkin olla tasapuolisuus ja laadukkuus. Myös pelastusviranomaisen lainsäädännöllinen mandaatti tarkastuksille tulee olla harkinnassa mukana. Nuohoojat raportoivat pelastusviranomaiselle puutteista ja laiminlyönneistä tulisijoissa, hormeissa tai niiden huoltoon käytettävissä olevissa kulkuteissä. Nuohoojat tekevät myös ilmoituksia puutteellisista kattovarusteista, joihin pelastusviranomainen on velvollinen puuttumaan järjestäen kohteeseen ylimääräisen palotarkastuksen ja antamalla tarvittaessa korjausmääräyksen. Pelastuslaitoksen ja poliisilaitoksen johdon erikseen sopimalla tavalla, pelastusviranomainen voi osallistua poliisin kanssa vaarallisten aineiden kuljetusten yhteisvalvontoihin. Näissä valvonnoissa pelastusviranomainen toimii asiantuntijana vaarallisten aineiden ominaisuuksiin ja kuljetusauton rakenteisiin liittyvissä asioissa. Pelastusviranomaiset toimivat asiantuntijatukena muiden viranomaisten suorittamissa valvontatehtävissä. Muiden viranomaisten suorittamien tarkastusten yhteydessä voidaan suorittaa palotarkastus edellyttäen, että se sopii tilaisuuden kaikille osapuolille. 15
4. TIETOJEN KÄSITTELY 4.1. Luottamuksellisten tietojen käsittely Kun muilta viranomaisilta saadaan tietoja erityisistä riskikohteista, on niiden käsittely oltava luottamuksellista. Pelastuslain (379/2011) 42 ja 89 määrittelevät pelastusviranomaisen tiedonsaantioikeudesta. Pelastusviranomaisen vaitiolovelvollisuudesta on säädetty 86 :ssä. Pelastusviranomainen käsittelee saamiaan tietoja luottamuksellisesti kunnioittaen yksityisyyttä ja yrityssalaisuuksia. Luottamuksellisten tietojen käsittelyssä noudatetaan laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) kirjattuja periaatteita. 4.2. Valvontatietojen käsittely Muilta viranomaisilta saatua tietoa käsitellään hyvää hallinnointitapaa noudattaen huomioiden tiedon käsittelyn luottamuksellisuus. Muiden viranomaisten toimittamat valvonta-asiakirjat tallennetaan pelastuslaitoksen käytössä olevaan Wisemaster-palotarkastusohjelmiston tietokantaan rakennuskohtaisesti. Valvonta-asiakirjojen käsittelyssä noudatetaan Ylivieskan kaupungin arkistonmuodostussuunnitelmaa. Sen mukaan valvonta-asiakirjoista arkistoidaan viimeisin ja tietokantaan tallentamisen lisäksi kohteiden palotarkastuspöytäkirjat tulee tulostaa paperille ja säilyttää kansioituna paloasemilla. Säilytystapa on aikajärjestys. Valvontakohteiden osalta voidaan kansioarkistointi suorittaa myös kohteittain. 4.3. Valvontatoiminnan toteutumisen kirjaaminen Prontoon Suunnitellut ja toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan Pelastustoimen resurssija tilastointijärjestelmä Prontoon onnettomuuksien ehkäisyn lomakkeeseen. Prontoon kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset että muut tarkastukset. Kirjaamiset tulee tehdä edellisen kuun osalta jokaisen kuun ensimmäisen viikon loppuun mennessä. 4.4. Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen Valvontasuunnitelma liitteineen pidetään näkyvillä pelastuslaitoksen nettisivuilla. Lisäksi valvontasuunnitelma toimitetaan aluehallintovirastolle. 16
5. RESURSSIT JA SEURANTA 5.1. Palotarkastusohjelmisto Pelastuslaitos käyttää M-Technologyn toimittamaa Wisemasterpalotarkastusohjelmistoa. Ohjelmiston toiminta perustuu monentyyppisiin tietokantoihin kuten palotarkastaja-, kunta-, rakennus- ja rakennusluokkatietokannat. Ohjelmalla pystytään hallinnoimaan palotarkastusta kokonaisuutena työsuunnittelusta yksityiskohtaisempaan valvontaan. Palotarkastusohjelmiston avulla tallennetaan kaikki valvontatehtävät tietokantoihin. Tietokannoissa tieto tallennetaan kohdekohtaisesti. Tietokannan tietojen tallennuksessa noudatetaan hyvää hallinnointitapaa ja annettuja arkistointiohjeita. 5.2. Henkilöstöresurssit Valvontatyötä tekevät Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa pelastusviranomaisiksi nimetyt henkilöt. Valvottavat kohteet jaetaan työn haastavuuden mukaan seuraaviin ryhmiin ja suorittajiin: A1-A6 A7-A8 Päällystöviranhaltijat (paloasemaryhmien päälliköt, palomestarit, palotarkastajat) ja alipäällystö edellä mainituin rajauksin Alipäällystö ja miehistö (esim. paloesimiehet ja palomiehet) Valvontatehtävissä toimivat: paloasemaryhmien päälliköt 6 palomestarit 21 palotarkastaja 1 paloesimiehet 11 ylipalomiehet 12 palomiehet 29 kalustonhoitajat 4 Valvontatoiminta on osa onnettomuuksien ehkäisyn kokonaisuutta. Onnettomuuksien ehkäisyyn osallistuvat resurssit 2013 on esitetty seuraavassa taulukossa. Onnettomuuksien ehkäisyn resurssit hlöt yht. Päätoimiset 2 Muiden tehtävien ohella toimivat 46 Työvuorot 36 Yhteensä 84 17
5.3. Seuranta Toteutunut valvonta Paloasemaryhmän päällikkö tehtäviin kuuluu seurata tarkastusprosentteja kuukausittain kohdeluokittain (A1-A8). Vaikuttavuuden arviointi Arvioitaessa valvontatyön vaikuttavuutta Jokilaaksojen pelastuslaitoksen asiantuntijat seuraavat onnettomuusmäärien, esiintymistiheyksien sekä onnettomuusvahinkojen kehitystä rakennuksissa. Ensisijaisesti seurannassa hyödynnetään Pronton tietokantoja. Turvallisuuskulttuurin kehittymistä seurataan Wisemasterin raportointityökalun avulla. Raportointi Tarkastusmäärien seuranta hoidetaan paloasemaryhmäkohtaisen neljännesvuosittaisen raportoinnin yhteydessä. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia tehdään kerran vuodessa. Pelastuslaitoksen johtokunnalle annetaan selvitys toiminnan toteutumisesta tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. 18