Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:

Samankaltaiset tiedostot
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017

Uutta tietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyn 2017 valossa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2008

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Kouluterveyskysely 2017

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely 2008

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille?

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Kainuussa?

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Keski-Suomessa?

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

Kouluterveyskysely 2017

Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa?

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla?

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Integratiivisen työn osa-alueet

PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi

Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Oman elämänsä ekspertit

Adoptoitujen nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä 2017

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla?

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset

Sateenkaariperheide n lasten ja nuorten kokemukset

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Kouluterveyskysely 2017,

Jyväskylä on nuorten kaupunki

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

5-LUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS. Aineistona vuonna 2012 toteutettu kysely: Koski, Kustavi, Loimaa, Oripää, Sauvo ja Paimio

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön

Transkriptio:

Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku: Työryhmässä mukana: Nupoli, Tyttöjen Talo, Ohjaamo, Opiskelija- ja kouluterveydenhuolto, Vamos, Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut, Maahanmuuttaja palvelut, Aikuissosiaalityö, sotetin järjestökoordinaattori, Lapsiperheiden sosiaalityö

Nostoja Kouluterveyskyselystä 2017 - kiusaaminen ja yksinäisyys Valtakunnallisesti: Ulkomaista syntyperää olevat nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Ryhmän sisältä löytyy merkittäviä hyvinvointieroja mm. poikien ja tyttöjen väliltä. Ulkomaista syntyperää olevat, ulkomailla syntyneet nuoret elävät muita nuoria useammin turvattomassa kasvuympäristössä. He kokevat enemmän toistuvaa koulukiusaamista ja fyysistä väkivaltaa. Noin kolmannes on kokenut syrjivää kiusaamista. Lähes kolmannes ulkomailla syntyneistä, ulkomaista syntyperää olevista pojista ja viidennes tytöistä on ilman läheistä ystävää. Lähde: Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi kouluterveyskyselyssä 2017 29.10.2018 2

Espoossa Kiusaamisen kokemukset ovat selvästi yleisempiä ulkomaalaistataustaisilla. Joka viides ulkomaista syntyperää oleva, ulkomailla syntynyt poika kokee koulukiusaamista viikoittain. Ihonvärin tai kielen vuoksi kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla on kokenut lähes 40 % ulkomaista syntyperää olevista ulkomailla syntyneistä nuorista. Yksinäisyyden kokemukset ovat selvästi yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla. Joka viides ulkomaista syntyperää oleva, ulkomailla syntynyt nuori tuntee itsensä yksinäiseksi. Joka kolmannella ulkomaista syntyperää olevalla, ulkomailla syntyneellä pojalla ei ole yhtään läheistä ystävää. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Lähes joka neljännellä ulkomaista syntyperää olevalla ulkomailla syntyneellä pojalla on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Espoossa ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat kuitenkin aliedustettuina nuorten mielenterveyspalveluissa 29.10.2018 3

Mitä tähän mennessä on tehty? Kaksi työpajaa takana joissa kehittämistyön keskiöön nousee asiakastyötä tekevien osaamisen ja kokemuksen perusteella seuraavat teemat: 29.10.2018 4

Keskusteluissa esiin nousutta Maahanmuuttaja palveluissa tavataan koko perhe; Perheen lapset ja nuoret eivät kuulu erikseen/ yksilöinä sosiaalihuoltolain palveluihin oman haastattelun tarve lapsille / nuorille? Nuori ei tunnista hoidon tarvetta; ei motivoidu, tai pelkää esim. leimautumista - tarvetta motivointityöskentelylle ja kannattelulle (järjestötyön mahdollisuudet?) Tiedon kulussa ongelmia asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen asiakas ei aina pysty itse heikolla suomenkielentaidolla varmistamaan tiedon siirtymistä. Yhteisiin ensitapaamisiin ( saattaen vaihto) ei löydy aikaa tai yhteistä aikaa on vaikea löytää Kulttuuristen erityispiirteiden huomioiminen / osaaminen viranomaispalveluissa on paikoittain riittämätöntä Koululääkärin palveluja ei ole kohdennettu erityisesti niille kouluille, joissa on paljon ulkomaalaistaustaisia oppilaita. Erikoissairaanhoidon palvelut tuntuvat toimimattomilta 29.10.2018 5

Kallis Jonot ovat akuuttitilanteessa pitkän tuntuiset Mamu asiakas vaatii pidemmän vastaanottoajan mm. tulkin tarpeen vuoksi tällä hetkellä tätä ei huomioida suoritetavoitteissa / resursseissa, jonka vuoksi laatu kärsii. Vaahteraan: palvelukuvaukset selkiytettyyn palveluprosessiin, materiaalipankki, kunkin yksikön menetelmällinen osaamisen listaus Koulutus Ajan puute syö verkostoitumista Suorite myös konsultaatiosta, vaikka asiakkaalle ei avata palvelua Halpa Helppo Vaikea 29.10.2018 6

Mitä voimme tehdä näille asioille? Maahanmuuttajataustainen asiakas vaatii pidemmän vastaanottoajan mm. tulkin tarpeen vuoksi tällä hetkellä tätä ei huomioida kaikkien toimintojen suoritetavoitteissa ja sen myötä henkilöstöresurssissa Työn laatu kärsii. Espoo-tarinan mukaan kaupungin työllisyystavoitteiden toimenpiteissä kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajien työllisyyden kasvuun Sosiaali- ja terveyspalveluissa on monikulttuuristen kulttuuritulkkien / kulttuuriohjaajien tarve (sivistystoimessa ovat jo käytössä ) kulttuurisensitiivisyyden ja työn tehokkuuden ja laadun lisäämiseksi. 29.10.2018 7