LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax 020 490 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2006 Diaarinumero LSU 2006 Y 213 (131) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Rauhala Alpo Lestintie 790 69330 Määttälä ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Toholammin kunnan Toholammin kylässä tilalla Isopuro RN:o 48:48. Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Nykyisessä eläinsuojassa on nykyisin 28 lypsylehmää, 16 hiehoa ja 16 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi makuuparsipihatto lypsylehmille olemassa olevan eläinsuojan jäädessä kasvatuseläinpaikoiksi nuorkarjalle ja hiehoille. Laajennuksen jälkeen tilan eläinsuojissa pidetään yhteensä enintään 59 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 50 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 1.3.2006. Lupahakemusta on täydennetty 8.3.2006. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mu

2 kaan, jos kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Eläinyksiköiksi muutettuna hakemuksen mukainen eläinmäärä vastaa 75 lypsylehmää. TOIMINNAN AIKAISEMMAT LUVAT Nykyiselle toiminnalle ei ole voimassa olevia lupia. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Uusi eläinsuoja sijaitsee kaavoittamattomalla haja asutusalueella Toholammin kunnan Toholammin kylässä. Tila sijaitsee välittömästi kantatie 775 (Lestijärvi Kannus) varrella noin kahdeksan kilometriä kuntakeskustasta Lestijärven suuntaan. Itäpuolella, noin 400 metrin etäisyydellä, virtaa Lestijoki. Eläinsuojan lähiympäristö on muutoin pääosin peltoaluetta. Tilan pihapiiri muodostuu olemassa olevasta eläinsuojasta, varastoista, tornisiilosta sekä hakijan asuinkiinteistöstä. Uusi eläinsuoja on suunniteltu rakennettavaksi tilasta noin 70 metrin etäisyydelle sen pohjoispuolella sijaitsevalle pellolle. Noin 300 metrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojasta sijaitsee kuusi muuta asuinkiinteistöä, joista lähin sijaitsee pohjoissuunnalla noin 120 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät sijaitsevat pohjoissuunnalla noin 200 metrin sekä eteläsuunnalla noin 200 metrin ja noin 250 metrin etäisyyksillä. Uudesta lietesäiliöstä on etäisyyttä lähimpään asuinkiinteistöön noin 160 metriä. Lietesäiliö sijoittuu viettävän rinteen alapuolelle. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Uuden eläinsuojan ja uuden lietesäiliön väliin sijoittuu kaksi vesijohtoputkea, Toholammin vesihuollon ja Määttälä Kiviahon vesijohdot. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Uudessa eläinsuojassa tullaan pitämään enintään 59 lypsylehmää, 40 hiehoa sekä 26 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanhassa eläinsuojassa tullaan pitämään enintään 10 hiehoa ja 24 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinten ikäjakaumat saattavat eläinsuojissa vaihdella. Eläinsuojissa muodostuva lanta käsitellään lietelantana. Tilalla, vanhan eläinsuojan yhteydessä, sijaitsee nykyisin noin 335 m³ kokoinen betonikannella katettu lietesäiliö. Tilan toinen noin 460 m³ kokoinen kattamaton lietesäiliö, sijaitsee noin 200 metriä maatilasta itään. Laajennuksen myötä rakennetaan noin 2 500 m³ kokoinen kattamaton lietesäiliö uuden eläinsuojan itäpuolelle, noin 50 metrin etäisyydelle. Lietelannan kokonaisvarastotilavuutta tulee olemaan noin 3 295 m³. Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 45,61 hehtaaria peltoa, josta omaa on 23,83 hehtaaria ja vuokrapeltoa 21,78 hehtaaria. Lisäksi hakijalla on lannan luovutussopimus, joka käsittää 480 m³ naudan lietelantaa. Lannasta 30% levitetään viikoilla 18 22, 50% viikoilla 26 28 ja 20% viikoilla 38 41. Lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan noin neljä kuukautta vuodessa noin yhdeksän hehtaarin laidunalalla. Laidun rajoittuu vesistöön. Eläinten juotto järjestetään pihaton yhteyteen, jolloin eläimiä ei päästetä veteen. Laitumella ei ole pysyvää taikka kiertävää ruokintapaikkaa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua vuosittain noin 800 tonnia vuodessa, joka varastoidaan Harvestore tornissa. Puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Lisäksi laajennuksen myötä tilalla tullaan tekemään noin 400 tonnia esikuivattua säilörehua aumoihin, joista puristenesteet johdetaan säiliöön. Eläinsuojien jätevedet, noin 250 m³ vuodessa, johdetaan lietesäiliöihin.

3 Tilalla sijaitsee 3 000 litran polttoainesäiliö, jossa on lapon estolaite. Tilan konehallissa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 250 litran verran. Nurmirehun säilöntäaineita varastoidaan tilalla noin 6 000 litran verran. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit, ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori ja työkoneliikennettä. Maatila hankkii veden Toholammin kunnalta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uuden eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliö rakennetaan tiiviiksi. Lietelanta ja eläinsuojien jätevedet varastoidaan tiiviissä riittävän kokoisissa lietesäiliöissä, jotka täytetään alta päin. Rehu varastoidaan pääasiassa tornissa ja kaikki varastoinnista aiheutuvat puristenesteet johdetaan tiiviisiin säiliöihin. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 20.3.2006 18.4.2006. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lampintie 5. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Toholammin kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Toholammin kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Eläinsuojan sijaintipaikalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 19.1.2006. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Toholammin kunnan maaseutu ja ympäristölautakunta on 18.4.2006 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella hajaasutusalueella. Kyseinen toiminta on alueelle tyypillistä. Toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole tiedossa olevaa estettä. Valmistelija Jukka Nurmelan päätösehdotus on hyväksytty yksimielisesti. Toholammin kunnan kunnanhallitus on 5.5.2006 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan päättänyt kunnanjohtajan esityksestä hyväksyä rakennustarkastajaympäristönsuojelusihteerin asiasta tekemä lausunto yksimielisesti. Anna Maija Syri poistui kokouksesta esteellisenä tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Muistutukset ja mielipiteet 4 Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Rauhala Alpolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Toholammin kunnan Toholammin kylään tilalle Isopuro RN:o 48:48. Uusi eläinsuoja ja lietesäiliö tulee sijoittaa 5.3.2006 päivätyn, tämä päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen, mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään enintään 59 lypsylehmän, 50 hiehon ja 50 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan pitämiselle lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Eläimet tulee sijoittaa eläinsuojiin hakemuksen mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen varastointi Uuden eläinsuojan pohjarakenteet ja uusi lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista hakemuksen mukaisesti. Myös olemassa olevan eläinsuojan pohjarakenteet ja lantaloiden rakenteet tulee olla vesitiiviitä. Jätevedet ja puristenesteet tulee johtaa lietesäiliöihin ja pellolla sijaitsevien säilörehuaumojen puristenesteet umpisäiliöihin. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen varastointitilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2 726 m³. Lantalat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. Lietesäiliö tulee olla rakennettu ennen kuin uusi eläinsuoja otetaan käyttöön. Uudesta eläinsuojasta tulee liete johtaa uuteen lietesäiliöön niin, että rakennusteknisesti varmistetaan, ettei lannan johtamiseen tarkoitetut rakennelmat aiheuta Toholammin vesihuollon vesijohdolle taikka Määttälä Kiviahon vesijohdolle pilaantumisen vaaraa taikka muuta haittaa. 2. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen hyödyntäminen Lietelanta, jätevedet ja puristeneste tulee hyödyntää peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 58,05 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja

5 kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Luokitellulle pohjavesialueelle ei tule levittää lantaa, jätevesiä tai puristenestettä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan muodostamalle välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 3. Laiduntaminen Laidunalueet tulee rajata vesirajasta ja eläinten juotto tulee järjestää hakemuksen mukaisesti. Laidunalueelle johtavat kulkutiet tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. 4. Hajuhaittojen vähentäminen 5. Jätteet Olemassa olevan eläinsuojan yhteydessä olevan lietesäiliön betonista kantta tulee ylläpitää. Kattamattomat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 cm paksuisella turvekerroksella. Uusi lietesäiliö tulee täyttää altapäin. Lietesäiliöiden ja rehusiilon sekä pellolla sijaitsevien rehuaumojen käytössä tulee olla huolellinen. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua lannan levityksestä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Tarkoitukseen kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai jatkokäsittelyyn kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttoainesäiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja tiiviillä alustalla. Toiminnanharjoittajan on varauduttava öljyvuotojen talteenottoon ja varattava riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa imeytysmateriaalia säiliön läheisyyteen. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen

6 soveltuva tiivispohjainen varastopaikka. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. 6. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantaloiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa, katteissa tai muissa lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: toiminnassa muodostuva lannan määrä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat. Lannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Tulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassa olevat lannan levitys ja peltojen vuokrasopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 7. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristökeskukselle eläinsuojan valmistumisesta kuukautta ennen sen käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi Suomen ympäristökeskus on toiminnan laajennusta koskevassa ympäristölupaharkinnassa ottanut huomioon, että eläinsuoja sijaitsee alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittamisen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee pohjoissuunnalla noin 120 metrin etäisyydellä uudesta eläinsuojasta. Tilan toinen olemassa oleva lantala on katettu betonikannella. Laajennuksen myötä muut lantalat katetaan vähintään kelluvalla katteella. Lannan varastoinnin lisätarve toteutetaan rakentamalla lietesäiliö etäämmäksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta rinteen alapuolelle. Pääosa rehusta varastoidaan pihapiirissä sijaitsevassa umpinaisessa tornisiilossa. Osa rehusta varastoidaan etäämmällä pelloilla aumoissa ja puristeneste kerätään talteen. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

7 Edellä mainitut seikat huomioiden Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksen mukainen toiminta toiminta täyttää täyttää laissa säädetyt laissa säädetyt ympäristöluvan ympäristöluvan myöntämisen myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien pohjarakenteet, lietelannan ja jätevesien johtamiseen tarkoitetut rakenteet ja lietesäiliöt tulee olla tai rakentaa vesitiiviistä materiaalista (MMM RMO C4) suorien valumien ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Hakemuksen mukainen lantalatilavuus on riittävä, vaikka eläinten laidunaikaa ei huomioitaisikaan (eläimet 2 416 m³, jätevesi 250 m³ ja puristeneste 60 m³). Myös sadevedet sopivat avoimiin säiliöihin. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen. Säilörehun varastoinnista syntyvä puristeneste tulee kerätä talteen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Rakennusteknisesti tulee varmistaa, ettei lietteen johtaminen uudesta eläinsuojasta uuteen lietesäiliöön kyseessä olevien vesijohtojen päältä taikka alta aiheuta juomavedelle pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 1) Hakijalla on riittävästi peltoa, kun huomioidaan myös lannan luovutussopimusta koskeva lantamäärä (noin 15 hehtaaria) lannan levitystä varten, ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden (YM ohje 30.9.1998). Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 2) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Jättämällä vesistöjen varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisvaaran takia. (lupamääräys 2) Laitumelle johtavat kulkutiet tulee olla puhdistettavissa. Näin varmistetaan, ettei lannan ravinteita kulkeudu ojiin tai vesistöihin. (lupamääräys 3) Ylläpitämällä lantalan betonikantta ja varustamalla muut lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehuaumojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Muokkaamalla maa mahdollisimman nopeasti lannan levityksen jälkeen vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jät

8 teistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. (lupamääräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantalarakenteita ja katteita, öljysäiliötä ja jätehuoltotiloja säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 7) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2016 koskevat tiedot. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin se on saanut lainvoiman.

9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Toholammin kunnanhallitus Toholammin kunnan maaseutu ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ahokangas Jouni Olavi, Männynkävyntie 1 A 1, 01690 VANTAA

Annala Pekka, Sykäräisentie 624, 69300 TOHOLAMPI Karvinen Eija ja Keijo, Lestintie 746, 69300 TOHOLAMPI Kellosalo Tero, Lestintie 758, 69330 MÄÄTTÄLÄ Kirsilä Tapani, Sykäräisentie 657, 69300 TOHOLAMPI Laine Eero, Lestintie 802, 69330 MÄÄTTÄLÄ Leppäaho Pentti, Lestintie 814, 69340 PURONTAKA Lintilä Kalevi, Lintiläntie 143, 69330 MÄÄTTÄLÄ Maatalousyhtymä Jylhä Vesa ja Markku, Purontakasentie 90, 69340 PURONTAKA Mäki Asiala Harri, Virkkalantie 155, 69300 TOHOLAMPI Olkkola Harri, Lestintie 744, 69300 TOHOLAMPI Olkkola Mika, Purontakasentie 65, 69340 PURONTAKA Virkkala Rami, Virkkalantie 79, 69340 PURONTAKA Virkkala Tapio, Lestintie 800, 69330 MÄÄTTÄLÄ Vuotila Juhani, Lestintie 738, 69330 MÄÄTTÄLÄ 10 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Anne Polso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros