YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (10) Helsinki 25.10.2004 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0100Y0313 121 No YS 1250 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vihdin Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnalle myönnetyn ympäristölupapäätöksen No YS 514/8.5.2002 lupamääräysten muuttamista. LUVAN HAKIJA Vihdin kunta Virastotalo, Vihdintie 7 03400 Vihti LAITOS JA SEN SIJAINTI Vihdin Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Osoite: Jokikunnantie 112, 03400 Vihti RN:ot 927 448 0003 0093, 927 448 0003 0237 Kiinteistön omistaja: Vihdin kunta Liike ja yhteisötunnus: 0131905 6 Toimialatunnus: 90010 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 13 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 e ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 14.6.2004. MAKSU 420 A11 121 AT20 Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200
2 (10) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Vihdin Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnalle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa No YS 514/8.5.2002. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Lupamääräykset Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla käsitellään Vihdin kunnan pohjoisten osien viemäröidyt jätevedet, jotka koostuvat noin 3 000 asukkaan asumajätevesistä. Määräys 3. Jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden BOD 7 ATU arvo saa olla enintään 15 mg/l, COD Cr 100 mg/l, kiintoainepitoisuus 30 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l sekä ammoniumtyppipitoisuus enintään 4,0 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi BOD 7 ATU :n, kiintoaineen, kokonaisfosforin ja ammoniumtypen osalta oltava vähintään 90 % sekä COD Cr :n osalta 80 %. Lisäksi jätevedenpuhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Näytteet lähtevästä vedestä on otettava vähintään kahdeksan kertaa vuodessa. BOD 7 ATU, COD Cr ja kiintoainepitoisuuden osalta yksittäisistä näytteistä kaksi saa ylittää edellä mainitut raja arvot mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Kiintoaineen osalta pitoisuus ja puhdistusteho ovat vaihtoehtoisia puhdistustulosta arvioitaessa. Fosforin arvot on saavutettava neljännesvuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen arvot vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. (YSL 43, VNp 365/1994) Määräys 4. Ympärivuotisen nitrifikaation toteuttamiseksi on luvan saajan jatkettava selvityksiä ja koetoimintaa siten, että tehostettu puhdistusprosessi on käytössä vuoden 2005 loppuun mennessä. Suunnitelma ammoniumtypen poistotehon parantamiseksi on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.8.2004 mennessä. Koetoimintaan liittyen luvan saaja voi tilapäisesti vähäisessä määrin ylittää määräyksessä 3. määrättyjä raja arvoja ammoniumtypen osalta edellyttäen, että Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt menettelyn ennakolta. Ylityksistä on ennakolta ilmoitettava myös Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 ) Määräys 14.1. Puhdistusjärjestelmän toimintaa, jätevesien määrää ja laatua on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti 6.2.2001 päivätyn ohjelman, jota on käsitelty sivuilla 14 ja 15, mukaisesti. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös.
3 (10) Muutoshakemus Määräys 14.2. Luvan saajan on edelleen osallistuttava Hiidenveden ja eräiden siihen laskevien vesistönosien yhteistarkkailuun, jossa jätevesien vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun seurataan säännöllisesti 5.11.1991 päivätyn ohjelman ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös. Vihdin kunta ehdottaa, että Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan määräyksiä tarkistetaan nitrifikaation ja fosforin osalta. Nitrifikaation osalta määräys olisi rajoitettava koskemaan aikajaksoa toukokuu syyskuu tai aikaa, jolloin käsiteltävän veden lämpötila täyttää EU:n asettaman lämpötilarajan typenpoistolle (+12 C). Fosforin osalta vesistöön johdettavan veden fosforipitoisuus olisi tiukennettava arvoon enintään 0,3 mg/l. Muutosten olisi astuttava voimaan syksyllä 2004. Kehittämisen osalta Vihdin kunta ehdottaa, että kunnan olisi pantava vireille selvitystyö jätevesien käsittelyn lopullisen ratkaisumallin selvittämiseksi ja päättämiseksi. Ehdotus Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon jatkotoimenpiteiksi olisi esitettävä samaan aikaan, kun Vihdin kunta vuoden 2006 loppuun mennessä panee vireille ympäristölupahakemuksen Nummelan jätevedenkeskuspuhdistamon lupamääräysten tarkistamiseksi. Muutoshakemuksen perustelut Kirkkojärvi on kunnan kannalta tärkeä vesistö. Ranta alueet on keskeisiltä osin kaavoitettu ulkoilun tarpeisiin. Puhdistamoa vastapäätä, Kirkkojärven toisella puolella sijaitsevat uimaranta ja venesatama. Kirkonkylän kehittäminen nojautuu osaltaan Kirkkojärven hyödyntämiseen vesipuiston luonteisesti. Kantoaineprojekti 2001 2003 Vuosina 2001 2003 toteutetussa Vihdin Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon kantopaineprojektissa päädyttiin tulokseen, että jätevedenpuhdistamon ilmastusaltaiden tilavuus ei kantoaineella täydennettynäkään ole riittävä tehokkaan nitrifikaation ylläpitämiseksi myös talvella. Kesäkauden nitrifikaatio on ongelmaton. Talviaikaisen nitrifikaation esteenä on veden voimakas jäähtyminen, mikä hidastaa olennaisesti nitrifikaatiota. Tehokas ympärivuotinen nitrifikaatio edellyttäisi bioprosessin allastilavuuden olennaista lisäämistä. Lisäksi kylmän vuodenajan fosforitulos jäi kantoaineprojektissa heikommaksi kuin aikaisemmalla tavalla toimittaessa. Myös kokonaistoimivuus vaihteli aikaisempaa enemmän ja jälkisaostusprosessi oli vaikeammin hallittavissa. DynaSand koeajo 2004 Fosfori toimii Hiidenveden alueella leväkasvuston minimiravinteena, tällöin fosforinpoisto olisi tarpeen toteuttaa mahdollisimman tehokkaa
4 (10) na. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla on tästä syystä testattu fosforinpoiston ja kokonaistoimivuuden kehittämiseksi jälkisuodatusta vuonna 2004. DynaSand jälkisuodatuskoe toteutettiin Vihdin Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla 17.2.2004 1.5.2004. Koeajossa todettiin, että jälkisuodatus vähensi merkittävästi käsitellyn veden kiintoaine ja fosforipitoisuutta. Paranemista tapahtui myös BHK 7 pitoisuuden osalta. Jälkisuodatinkokeessa saavutettiin 0,2 mg/l kokonaisfosforipitoisuus häiriöttömänä aikana ilman saostuskemikaalia ja alle 0,05 mg/l pitoisuus saostuskemikaalilla. Takuuarvona suodatukselle voidaan pitää fosforipitoisuutta 0,3 mg/l. Ammoniumtypen vaikutukset Kirkkojärvessä Ammoniumtypen talviaikaisia vaikutuksia Kirkkojärvessä tutkittiin kevättalvella 2004. Tehtyjen mittausten perusteella todettiin, että Kirkkojärveen johdetut puhdistetut jätevedet laimenevat hyvin nopeasti Vihtijoen suurehkoon virtaamaan. Jätevedet etenivät vesistössä tietyn tiheyden saavutettuaan putkimaisina virtauksina, pääosan kulkiessa Kirjavanluodon itäpuolelta luusuaan. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että pääosa jätevesivirtauksesta kulkeutuu Kirkkojärven happivajauksesta kärsivien syvimpien alueiden ohitse, joten jätevesien käsittelyä tehostamalla ei voida juurikaan muuttaa syvimpien alueiden olosuhteita. Vesistökokonaisuutta tarkasteltaessa voidaan todeta, että Vihdin Kirkonkylän puhdistamon vesistövaikutukset näkyvät lähinnä Kirkkojärven ja Mustionselän alueilla tietyissä kohdissa kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina. Puhdistettujen jätevesien vaikutukset vesistön happi ja ravinnetalouteen ovat muilta osin marginaaliset. Hiidenveden yhteistarkkailuraportissa vuodelta 2003 todetaan, että lopputalven happitilanteessa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Pääasialliset happiongelmat painottuvat kesäkausiin ja ovat yleisen rehevöitymisen aiheuttamia. Jätevedenpuhdistamon prosessimuutokset Jätevedenpuhdistamon olennaisin suunnitelmissa oleva prosessimuutos on jälkisuodatusvaiheen rakentaminen ja käyttöönotto syksyllä 2005. Puhdistamo säilyy edelleen yksilinjaisena. Jätevedenpuhdistamon toimintoja selvitetään edelleen mm. siten, että nyt yhtenä prosessiyksikkönä toimivasta pitkäaikaistasauksesta luovuttaisiin ja tasaus muutettaisiin jäteveden välivarastoksi. Varastoa käytettäisiin huippuvirtaamien leikkaamiseen ja huoltotöiden aikana. Biologisen vaiheen osalta selvitetään, jatketaanko kantoaineprosessilla vai palataanko aktiivilieteprosessiin. Lisäksi selvitetään vaihtoehtoa, että jälkisaostusvaihe toimisi samalla jälkisuodatusvaiheen pumppausaltaana. Jos bioprosessiksi valitaan rinnakkaissaostus, on mahdollista luopua jälkisaostusvaiheen omasta jatkuvaluonteisesta kemikaloinnista.
5 (10) Ehdotus tarkkailuksi Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kuormitustarkkailu tapahtuvat nykyisin 6.2.2001 päivätyn ohjelman mukaisesti. Ohjelma on päivitetty 8.10.2004. Kuormitustarkkailun kohteiden lukumäärä säilyy entisellään. Muutoksena on se, että jälkisuodatetun veden tarkkailu otetaan mukaan uutena kohteena ja nykyisessä ohjelmassa oleva tasausaltaan tarkkailu jää pois. Käyttö ja kuormitustarkkailuohjelma päivitetään kokonaisuudessaan sitten, kun uudistettu puhdistamo syksyllä 2005 otetaan käyttöön. Hiidenveden yhteistarkkailuohjelmaa esitetään täydennettäväksi jätevedenpuhdistamolla tapahtuvan nitrifikaation vaikutusten selvittämistä varten lisäämällä näytteenottopisteiden 4 Vihtijoen suuosa, 5 Kirkkojärven syvänne ja 6 Mustionselkä analyyseihin ammoniumtypen, nitraattitypen ja nitriittitypen määritykset. Kirkkojärven ja lähialueiden veden laadun seurantaa täydennetään tekemällä talven tilanteesta happikartoitus jätevedenpuhdistamolla tapahtuvan nitrifikaation vaikutusten määrittämiseksi. Happikartoituksen sisällöstä ja toteuttamisesta sovitaan ennakkoon Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 13.7.2004 ja 11.10.2004. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus tiedotti hakemuksesta kuuluttamalla Vihdin kunnan ilmoitustauluilla 2.8.2004 31.8.2004 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 2.8.2004 31.8.2004. Hakemuksen vireilläolosta ilmoitettiin myös Vihdin Uutiset nimisessä lehdessä. Hakemuksesta annettiin lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Vihdin Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla Vihdissä suoritettiin tarkastuskäynti 24.9.2004. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta pyydettiin ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Vihdin kunnanhallitukselta ja Vihdin kunnan ympäristölautakunnalta ja Uudenmaan TEkeskuksen kalatalousyksiköltä. Etelä Suomen lääninhallitus esittää 13.9.2004 päivätyssä lausunnossaan mm., että fosforin poiston tehostaminen on perusteltua ja suositeltavaa, typenpoiston kehittämiseen ja tehostamiseen on edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota ja että Vihdin kunnan jätevesien käsittelymahdolli
6 (10) suuksista on tehtävä selvitys ja esitettävä jätevesien käsittelyn lopullinen ratkaisumalli. Vihdin kunnan ympäristölautakunta kiinnittää huomiotaan 31.8.2004 päivätyssä lausunnossaan mm. siihen, että jos nitrifikaatiovaatimusta voidaan lieventää, on Kirkkojärven ja Mustionselän ammoniumtyppipitoisuuksien kehitystä seurattava kattavasti ja aikaisempaa perusteellisemmin analysoitava mahdollisten muutosten syyt ja seuraukset. Typenpoistovaatimuksesta voitaneen parin vuoden ajan joustaa, mutta pidemmällä tähtäimellä Vihdin kunnan jätevesien käsittelystä on saatava lopullinen ratkaisu, joka täyttää uusissa ympäristöluvissa asetetut tehokkuusvaatimukset. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi 24.9.2004 päivätyllä kirjeellä No YS 1100 sekä esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muussa lupakäsittelyssä kertyneestä aineistosta. Toiminnan harjoittaja ilmoitti 14.10.2004 Uudenmaan ympäristökeskukselle, että he eivät anna vastinetta. RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus muuttaa ympäristölupapäätöksen No YS 514/8.5.2002 lupamääräykset 3. ja 4. sekä muuttaa ja lisää määräyksiin 14.1. ja 14.2. uudet kappaleet. 3. Jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden BOD 7 ATU arvo saa olla enintään 15 mg/l, COD Cr 100 mg/l, kiintoainepitoisuus 30 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,3 mg/l. Lähtevän jäteveden ammoniumtyppipitoisuus saa olla enintään 4,0 mg/l silloin, kun prosessilämpötila +12 C. Puhdistustehon on lisäksi BOD 7 ATU :n, kiintoaineen, kokonaisfosforin ja ammoniumtypen osalta oltava vähintään 90 % sekä COD Cr :n osalta 80 %. Lisäksi jätevedenpuhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Näytteet lähtevästä jätevedestä on otettava vähintään kahdeksan kertaa vuodessa. BOD 7 ATU, COD Cr ja kiintoainepitoisuuden osalta yksittäisistä näytteistä kaksi saa ylittää edellä mainitut raja arvot mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeukselliset tilanteet mukaan lukien. Kiintoaineen osalta pitoisuus ja puhdistusteho ovat vaihtoehtoisia puhdistustulosta arvioitaessa. Fosforin arvot on saavutettava neljännesvuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen arvot lämpimän kauden (prosessilämpötila +12 C) keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeukselliset tilanteet mukaan lukien. (YSL 43, VNp 365/1994)
7 (10) 4. Puhdistamon toimintaa on kehitettävä jälkikäsittelyn toteuttamisella siten, että tehostettu puhdistusprosessi on käytössä 30.9.2005 mennessä. Valitusta puhdistamon prosessiratkaisusta on toimitettava suunnitelma tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.3.2005 mennessä. (YSL 43 ) 14.1. Puhdistusjärjestelmän toimintaa, jätevesien määrää ja laatua on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti 6.2.2001 päivätyn ohjelman ja siihen tehtyjen, 8.10.2004 päivättyjen, tarkennusten mukaisesti. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös. Puhdistamon päivitetty käyttö ja kuormitustarkkailuohjelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle sitten, kun puhdistamon uudistamistavasta on päätetty, kuitenkin 30.9.2005 mennessä. (YSL 46, YSA 19 ) 14.2. Luvan saajan on edelleen osallistuttava Hiidenveden ja eräiden siihen laskevien vesistönosien yhteistarkkailuun, jossa jätevesien vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun seurataan säännöllisesti 5.11.1991 päivätyn ohjelman ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Yhteistarkkailun analyysivalikoimaan on lisättävä vuoden 2005 alusta lähtien ammoniumtypen, nitraattitypen ja nitriittitypen määritykset näytepisteissä 4 Vihtijoen suuosa, 5 Kirkkojärven syvänne ja 6 Mustionselkä. Lisäksi Kirkkojärvellä ja Mustionselällä on selvitettävä puhdistettujen jätevesien ja niiden sisältämän ammoniumtypen vaikutuksia vesistön happitilanteeseen vuosina 2005 2006. Yksityiskohtainen suunnitelma happiselvityksen toteuttamisesta on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.12.2004 mennessä jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös. (YSL 46, YSA 19 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että jätevedenpuhdistamon toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pi
8 (10) laantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Jätevedenpuhdistamon puhdistusteholle asetetut vaatimukset ovat tarpeen, jotta puhdistamolta lähtevä vesi ei aiheuta haittaa purkuvesistössä. Purkuvesistön talviaikaisen ammoniumtyppiselvityksen perusteella jätevedenpuhdistamolla talviaikana toteutettavalla nitrifikaatiolla ei ole vaikutusta purkuvesistön syvänteiden happipitoisuuksiin, koska pääosa jätevesivirtauksesta kulkeutuu Kirkkojärven happivajauksesta kärsivien syvimpien alueiden ohitse. (Määräys 3.) Vihdin kunta on ympäristölupapäätöksen No YS 514/8.5.2002 lupamääräyksen 4. mukaisesti jatkanut selvityksiä ja koetoimintaa lupamääräysten täyttämiseksi. Suunnitelma ammoniumtypen poistotehon parantamiseksi oli toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.8.2004 mennessä. Tehdyt selvitykset ja koetoiminta ovat kuitenkin osoittaneet, että mahdollisuuksia ympärivuotiseen nitrifikaatioon ei ole olemassa Vihdin Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla tällä hetkellä nykyisillä ilmastusallastilavuuksilla. Puhdistusprosessia on edelleen kehitettävä mm. jälkikäsittelyn toteuttamisella ja käsittelytoimintojen järjestämisellä siten, että puhdistamolla saavutetaan paras mahdollinen puhdistustulos. (Määräys 4.) Jätevesien puhdistusjärjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi toimintaa on tarkkailtava. (Määräys 14.1.) Jätevedenpuhdistamolla tapahtuvan nitrifikaation vaikutusten selvittämiseksi ammoniumtyppi, nitraattityppi ja nitriittityppipitoisuuksia on seurattava yhteistarkkailun yhteydessä Kirkkojärvellä ja Mustionselällä. Lisäksi happitilannetta ja jätevesien sisältämän ammoniumtypen vaikutusta siihen on tarpeen selvittää tarkkailututkimuksia intensiivisemmällä erillisselvityksellä Kirkkojärvellä ja lähialueilla. (Määräys 14.2.) Muilta osin on noudatettava ympäristölupapäätöksen No YS 514/8.5.2002 määräyksiä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa niin kauan, kunnes viimeistään 31.12.2008 toimivaltaiselle lupaviranomaiselle toimitettavasta lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta saadaan lainvoimainen päätös. (YSL 55 )
9 (10) Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 46, 54, 55, 56, 58, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (365/1994) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 420. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Luvanhaltijan aloitteesta vireille pannun luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 % taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vihdin kunta Virastotalo, Vihdintie 7 03400 Vihti Jäljennös päätöksestä Vihdin kunnanhallitus Vihdin kunnan ympäristölautakunta
10 (10) Ilmoitus päätöksestä Etelä Suomen lääninhallitus Suomen ympäristökeskus Uudenmaan TE keskus, Kalatalousyksikkö Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vihdin kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Marjo Vuola LIITTEET 1. Päätöksestä ilmoituksen saajat 2. Valitusosoitus