Mikä on Ruukin Osuuspankki?

Samankaltaiset tiedostot
POP Pankkien perustama Suomen Vahinkovakuutus Oy:n, POP Vakuutuksen, vakuutustoiminta alkoi lokakuussa 2012.

POP Pankkien perustama Suomen Vahinkovakuutus Oy:n, POP Vakuutuksen, vakuutustoiminta alkoi lokakuussa 2012.

Mikä on Loimaan Seudun Osuuspankki? Osuuspankkia koskevat tarkemmat tiedot löytyvät kotisivuiltamme

LIEDON OSUUSPANKKI, taloudelliset tunnusluvut

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

Riemannin integraalista

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto PHe

HELSINGIN KAUPUNKI PYSYVÄISOHJE PYSY089 1 (12) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto/Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki 27.4.

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille ja tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

a f A ffis','.."rjî,î*,,*:;

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

Suorat, käyrät ja kaarevuus

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

MALLISÄÄNNÖT Pankit, joissa osuuskunnan kokous Voimassa olevat MALLISÄÄNNÖT MUUTOSEHDOTUKSET

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

SÄÄNTÖMUUTOS 2011 KYMIJOEN OSUUSPANKKI. Voimassa olevat säännöt. Ehdotetut muutokset sääntöihin

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

2 Hinnat ja rahan arvo

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3

16-300mm 50 EURON CASHBACK! Ehdot PARAS KOLMESTA MAAILMASTA. F/ Di II VC PZD Macro

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

3.7. Rekursiivisista lukujonoista

Riemannin integraali

Säännöt 2 7. Regler Regler. Regler. Rules 26 31

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN Oxford University Press.

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI OSUUSKUNNAN YLIJÄÄMÄNJAON VEROTUSTA KOSKEVIENSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMISESTA

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta

Työpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Päätöspöytäkirja 20/2018

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

KUOPIO HEALTH OSK-nimisen osuuskunnan säännöt

Polynomien laskutoimitukset

Matematiikan tukikurssi

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Joroisten Oma osuuskunnan säännöt 1 Toiminimi ja kotipaikka. Osuuskunnan toiminimi on Joroisten Oma osuuskunta. Sen kotipaikka on Joroinen.

1 Toiminimi ja kotipaikka. 1 Toiminimi ja kotipaikka. 2 Toimiala. 2 Toimiala. 3 Kuuluminen OP Ryhmään

MAANVUOKRASOPIMUS Luonnos

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Q = {q 1, q 2, q 3, q 4 } Σ = {a, b} F = {q 4 },

2 Kokouksen järjestäytyminen

Runkovesijohtoputket

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

1 Kokouksen avaaminen. 2 Kokouksen jåirjestäytyminen. 3 Pöytäkirjantarkastajienjaääntenlaskunvalvojienvalitseminen. 4 Kokouksenlaillisuudentoteaminen

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

4 Taso- ja avaruuskäyrät

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Kertaustehtävien ratkaisut

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

1.Rajaustekijät Koulutuksia Opiskelijoita Vastaus % ,6. 1.Nainen 2.Mies Yhteensä 75,0% 25,0% 100,0%

1 Toiminimi ja kotipaikka. 1 Toiminimi ja kotipaikka. 2 Toimiala. 2 Toimiala. 3 Kuuluminen OP Ryhmään. 3 Kuuluminen OP Ryhmään

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

TIETOA MUISTILÄÄKETUTKIMUKSISTA

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

SULAUTUMISSUUNNITELMA

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen( )

Luonnos Tarjouspyynnön liite 1 Kuopion kaupunkiseutu

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

1 Toiminimi ja kotipaikka. 1 Toiminimi ja kotipaikka. 2 Toimiala. 2 Toimiala. 3 Kuuluminen OP Ryhmään. 3 Kuuluminen OP Ryhmään

VESANNON OSUUSPANKIN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka. 2 Toimiala. 3 Kuuluminen OP-Pohjola-ryhmään

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

Osuuspankki tarjoaa sijoituspalvelulain 1 luvun 11 :n mukaisia sijoituspalveluja.

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

1 Toiminimi ja kotipaikka. 1 Toiminimi ja kotipaikka. 2 Toimiala. 2 Toimiala. 3 Kuuluminen OP Ryhmään. 3 Kuuluminen OP Ryhmään

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

1 Toiminimi ja kotipaikka. 1 Toiminimi ja kotipaikka. 2 Toimiala. 2 Toimiala. 3 Kuuluminen OP Ryhmään. 3 Kuuluminen OP Ryhmään

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto :21 Anitta Vähäkuopus 1 (3) Koje vaihdetaan ja muutetaan minikojeeksi (ITC-2bM).

Transkriptio:

oo 1 (5) RUUKIN OSUUSPANKIN TUOTTO.OSUUDEN MERKNTÄ Mikä on Ruukin Osuuspnkki? Osuuspnkin toiminimi on Ruukin Osuuspnkki (äljempänä "Osuuspnkki" ti "Pnkki"). Sen kotipikk on Siikjoki. Pnkin y-tunnus on 01951 18-2. Osuuspn kki koskevt trkem mt tiedot löytyvät kotisivuiltm me www. op.filruukki Osuuspnkin trkoituksen on hrjoitt jäsentensä omistmn osuuskuntmuotoisen tlletuspnkkin luottolitostoimint jäsentensä j sikkidens tloudellisen menestyksen tukemiseksi. Toimimme osuuspnkeist j muist osuuskuntmuotoisist luottolitoksist nnetun lin ("osuuspnkkilki") mukisen osuuspnkkin j luottolitostoiminnst nnetun lin ("luottolitoslki") mukisen tlletuspnkkin Finnssivlvonnn vlvonnss. Lisåksi pnkkiimme j sen osuuksiin sekå jäsenistöön sovelletn osuuskuntlki. OP Ryhmäån kuuluvien osuuspnkkien yhteenliittymä on tlletuspnkkien yhteenliittymästä nnetuss liss ("yhteenliittymälki") säädelty tloudellinen kokonisuus. OP Ryhmän muodostvt osuuspnkkien yhteenliiftymä sekä selliset yhteenliittymän ulkopuoliset yritykset, joiden äänivllst yhteenliittymään kuuluvt yhteisöt omistvt yli puolet. Yhteenliittymän keskusyhteisö on OP Osuuskunt. OP Osuuskunnn omistvt keskusyhteisön jäsenpnkit. Jokinen OP Ryhmän jäsenpnkki hrjoitt itsenäisesti liiketoimintns omien voimvrojens pu itteiss. Yhteenliittymään kuuluvt yritykset ovt lin mukn keskinäisessä vstuuss toistens veloist. Yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunt on velvollinen suorittmn trvittess tukitoimen jäsenpnkille määrän, jok on trpeen jäsenpnkin selvitystiln estämiseksi. Lisäksi keskusyhteisö vst jäsenpnkin niistä veloist, joit ei sd suoritetuksi jäsenpnkin vroist. Jäsenpnkki on velvollinen suorittmn keskusyhteisölle osuutens määrästä, jonk keskusyhteisö on suorittnut joko toiselle jäsenpnkille tukitoimen tikk toisen jäsenpnkin velkojlle mksun erääntyneestä velst, johon velkoj ei ole snut suoritust jäsenpnkilt. Jäsenpnkill on lisäksi keskusyhteisön mksukyvyttömyystilnteess osuuskuntliss trkoitettu rjton lisämksuvelvollisuus keskusyhteisön veloist. Jäsenpnkin vstuu määrästä, jonk keskusyhteisö on jonkin jäsenpnkin puolest tämän velkojlle suorittnut, jkutuu jäsenpnkkien kesken niiden viimeksi vhvistettujen tseiden loppusummn mukisess suhteess. OP Ryhmästä j sen keskusyhteisöstä OP Osuuskunnst on stviss kuvus kotisivuillmme www.op.fi. Ruuk n Osuuspnkki Kãtuoso te Siiksvont e 3 92400 Ruukki Puhelin 010 257 6750 Sähköposti ruukin@op.fi wwwop.il Y-tunnus 019511ù2 Kotipikk Siikjoki

2 (5) Miksi osuuspnkki nt merkittäväksi Tuotto-osuuksi? Euroopn pnkkiln säåntely on muuttunut j muuttuu olennisestilähivuosin. Erityisesti pnkkien omien vrojen vähimmäismäärää, vkvrisuusvtimuksi, mksuvlmiutt, omvrisuusstett sekä suuri siksriskejå säännellään yhteiseuroopplisell vkvrisuussetuksell. Lisäksi pnkkien kriisinrtkisu koskev sääntely lisää pnkkien pääomvtimuksi. Smnikisesti on käynnissä useit uusi j olemss olevn sääntelyn muutoshnkkeit. Tuotto-osuudet ovt pnkin ydinvkvrisuuteen (CET1) luettv pääominstrumentti. Yhä tiukentuvn virnomissääntelyn johdost sekä vrmistkseen OP Ryhmån kilpilukykyisen semoitumisen suhteess sikkisiin, luottoluokituslitoksiin j tukkuvrinhnkintmrkkinoihin OP Ryhmän ydinvkvrisuustvoitteeksi (CET 1 ) on setettu 18 prosentti. Vkvrisuustvoite svutettiin kesäkuuss 2015. Tvoitteen svuttmisen jälkeen Tuotto-osuuksien liikkeeseen lskuss siirrytään ylläpitämäåin svutettu Tuotto-osuuksien määrä. Smll OP Ryhmän vkvrisuutt pyritään edelleen vhvistmn vhvn tuloksentekokyvyn kutt. Osuuspnkki voi lske liikkeeseen useit Tuotto-osuus-ntej. Tuotto-osuus-nnin ehdot määräytyvät ntikohtisesti. Mihin Tuotto-osuus on trkoitettu? Tuotto-osuus on trkoitettu tuottmn pnkin jäsenelle vkt vuosittist tuotto. Se on trkoitettu pitkäikiseksi sijoitukseksi, jonk tuotto muodostuu osuudelle mksettvst korost. Tuofto-osuuden korko j sen mksminen riippuvt pnkkimme toiminnn tuloksellisuudest. Tuotto-osuuteen ei liity rvonnousuodotuksi eikä sille måäritellä mrkkin-rvo. Millinen sijoitus on osuuspnkin Tuotto-osuus? Tuotto-osuus on osuuskuntlin mukinen sijoitus osuuspnkin omn pääomn, joll ei ole etuoikeutt mhdollisess mksukyvyttömyysmenettelyssä. Osuuspnkki voint Tuotto-osuuksi pnkin sääntöjen mukisestisdn (100) euron Tuottoosuus-mksu vstn. Tuotto-osuuksi voidn nt vin osuuspnkin jäsenille. Tuotto-osuus tuott oikeuden korkoon, jok mksetn rhn. Tuotto-osuusmksuille voidn mks korko osuuspnkin vpn omn pääomn määrästä, jost on vähennetty vrrhstoon siirrettävä määrä, osuuskunnn kokouksen päätöksen mukisesti. Korkopäivät lsketn todelliset/todelliset (365/365 ti 366/366 krkusvuosin) mukisesti. Osuuspnkin vrojenjko koskevt säännökset, vkvrisuus- j muu sääntely vikuttvt ylijäämän jost päättämiseen. On mhdollist, että osuuspnkille ei synny jkokelpoist ylijäämää ti sitä syntyy enemmän kuin Tuotto-osuuksille mksetn korko. Tuotto-osuuksien korko mksetn 6 kuukuden kuluess ylijäämän jko koskevst päätöksestä. Tuotto-osuuksien korko siltä vuodelt, jonk päätyttyä Tuottoosuus-mksu on plutettu, mksetn seurvn koronmksun yhteydessä. Myös plutettvksi vdituille Tuotto-osuuksille mksetn korko. Tilivuoden ikn suoritetuille osuuksille korko voidn mks suorituspäivästä lukien. Mikäli osuuspnkki muutetn oskeyhtiöksi, sulutuu toiseen osuuskuntn ti jkutuu, Tuotto-osuus-mksut plutetn osuuskuntlin mukisesti. Tuotto-osuusmksut voivt tällöin myös siirtyä toiseen osuuskuntn. ïuotto-osuuksiin liittyvät oikeudet eivät muutu, jos osuuspnkki lent ti vähentää tässä kohdss trkoitettuj Tuotto-osu us-mksuj ti m uit osu usmksuj.

3 (5) Osuuspnkki mks osuudenomistjlle Tuotto-osuuden merkintähinnn plutuksen jäsenyyden päättyessä. Tuotto-osuuden merkintähinnn plutus mksetn osuuden-omistjlle myös, kun osuudenomistj on irtisnonut osuuden. Tuottoosuus-mksu plutetn 12 kuukuden kuluttu sen tilikuden päättymiseståi, jonk ikn jäsenyys on päättynyt ti Tuotto-osuuden omistj on irtisnonut osuuden, jos osuuspnkki ei ole kieltäytynyt pluttmst mksu. Plutuksiin vditn vlvovn virnomisen lup, mikäli sääntely sitä edellyttää. Tuotto-osuus-mksut plutetn osuuskuntliss, osuuspnkeist j muist osuuskuntmuotoisist luottolitoksist nnetuss liss j pnkin säånnöissä säädetyin edellytyksin. Tuottoosuudet ktsotn irtisnotuksi smll kert jäsenyyden irtisnomisen yhteydessä. Ellei Tuotto-osuus-mksun plutust void jonin vuonn mks täysimääräisesti, mksmtt jäänyt os mksetn seurvien tilinpäätösten perusteell käytettävissä olevist omist pääomist. Edellä määrätty oikeus mksmtt jåäneen osn jälkiplutukseen päättyy kuitenkin viidennen seurvn tilinpäätöksen jälkeen. Osuuspnkin Tuotto-osuudet ovt lunstusehtoisi. Osuuspnkill on oikeus lunst kikki Tuotto-osuudet. Lunstusvstike on Tuotto-osuudest mksettu merkintähint. Lunstusoikeuden käyttåmisestä pääittåiä osuuspnkin hllitus. Lunstukseen vditn keskusyhteisön lup. Lisäksi lunstukseen vditn vlvovn virnomisen lup, mikäli sääntely sitäi edellyttää. Tuotto-osuus ei tuot äänioikeutt eikä etuoikeutt nnettviin jäsen- ti Tuottoosuuksiin. Tuotto-osuuksist ei nnet osuustodistust ti muutkn osuusoikeuden osoittv rvopperi. Tuotto-osuudet eivät ole siirtokelpoisi muille kuin jäsenelle. Tuottoosuudet eivät ole rvoppereit eikä niille ole järjestetty jälkimrkkin. Miten Tuotto-osuuteen voi sijoitt? Oikeus merkitå Tuotto-osuuksi on henkilöllä, yhteisöllä j säätiöllä, jok on merkintähetkellä osuuspnkin jäsen. Tuotto-osuuksien vähimmäismerkintä on yksi osuus eli st (100) euro. Kukin jäsen voi merkitä enintään pnkin päättämän enimmäismäårän osuuksi. Pnkkikohtinen enimmäismäärä ilmenee Tuotto-osuus-nnin ehdoist. Tuotto-osuuden merkintähint on st (100) euro osuudelt. Merkintähint on mksettv merkinnän yhteydessä. Tuotto-osuuteen voi sijoitt osuuspnkin konttoreiss. Jäsen voi tehdä myös merkintähkemuksen, jok käsitellään osuuspnkin konttoriss. Merkintähint veloitetn merkintåihkemuksen hyväksymisen yhteydessä. Pnkin hllitus hyväksyy merkinnän. Mitkä ovt Tuotto-osuussijoituksen riskit? Tuotto-osuus-sijoitukseen, kuten muuhunkin sijoittmiseen liittyy riskejä. Seurvss luetteloss kuvtn olennisimpi osuuspnkkiin, OP Ryhmään j Tuotto-osuuteen liittyviä riskejä. Myös selliset riskit j epävrmuustekijät, joit ei ole kuvttu tässä esimerkiksi siksi, että niitä ei tällåi hetkellä tunnistet ti niitä pidetään våhäisinä, voivt vikutt osuuspnkin toimintn j Tuotto-osuuden rvoon.

4 (5) Pnkkitoimintn j osuuspnkkiin voi liittyä esimerkiksi seurvi ulkopuolisen tekijän ti pnkin omn toiminnn iheuttmi riskejä: Knsinvälisten j knsllisten rhoitusmrkkinoiden häiriöt, vikeutunut tloudellinen tilnne j yleinen epäluottmus pnkkitoimintn, pnkin mhdollinen mksukyvyttömyys, sikkiden mksuvikeudet, toimiln kov kilpilu, vkvt häiriöt tietojärjestelmissä j toimintn liittyvät muut opertiiviset riskit sekä finnssitoimiln lisääntynyt sääntely voivt vikeutt OP Ryhmän j osuuspnkin toimint. Tuotto-osuuksiin liittyviä riskejä: Osuuspnkkiin kohdistuv verotus ti Tuotto-osuuksien koron verotus stt muuttu jäsenelle epäedullisesti. Osuuspnkille ei välttämättä synny sellist ylijäämää, jot voitisiin jk Tuotto-osuuksien omistjille. Tuotto-osuus on osuuskuntlin mukinen sijoitus osuuspnkín omn pääomn j on trkoitettu pitkäikiseksi sijoitukseksi. Tuotto-osuusmksut plutetn osuuskuntliss, osuuspnkeist j muist osuuskuntmuotoisist luottolitoksist nnetuss liss j pnkin säännöissä säädetyin edellytyksin. Osuuspnkill on oikeus kieltäytyä Tuotto-osuus-mksujen pluttmisest osuuspnkin toiminnn ikn (ktso trkemmin osuuspnkin säännöt). Jos pnkki päättää käyttää kieltäytymisoikeuttn, plutusprosessi ei linkn käynnisty. Tuotto-osuus-mksu plutetn 1 2 kuukuden kuluttu sen tilikuden päättymisestä, jonk ikn jäsenyys on päättynyt ti Tuotto-osuuden omistj on irtisnonut osuuden. lrtisnomisen jnkohdst riippuen osuudenomistj s plutuksen 1-2 vuoden kuluttu irtisnomisest Tuotto-osuus-mksun plutuksiin vditn vlvovn virnomisen lup, mikäli sääntely sitä edellyttää. Jälkiplutus koskee niitëi tilnteit, jolloin pnkill ei ole riittävästi osuuskuntlin j osuuspnkkilin ti mhdollisen muun pnkkisääntelyn mukisesti lskettvi vroj tijos virnominen ei ole ntnut plutukselle lup. Näissä tpuksiss oikeus Tuotto-osuus-mksun plutukseen säilyy viidenteen seurvn tilinpäätökseen skk. Ellei osuuspnkki pysty pluttmn Tuotto-osuus-mksu tällöinkään, oikeus Tuotto-osuusmksun plutukseen päättyy kokonn. Tuotto-osuus-sijoituksell ei ole pääomturv eikä sille ole setettu vkuutt eikä Tuotto-osuuksien mksun turvksi ti osuuspnkin puolest ole nnettu tkust ti tkuut. Sijoitus Tuotto-osuuteen ei ole tlletus eikä sillä ole luottolitosliss trkoitettu tlletussuoj eikä se kuulu minkään vkuus- ti suojrhston ti korvusjärjestelmän piiriin. Näin Tuotto-osuuteen sijoittvll on riski Tuotto-osuuden koron j sijoitetun pääomn menettämisestä. Riski voi relisoitu pnkin vkvrisuussemn heikentymisen, kriisihllintoon settmisen ti pnkin mksukyvyttömyyden johdost. Tloudelliseen kriisiin joutuneess pnkiss pnkin omistjt j velkojt kntvt pnkin tppiot. Tämä toteutetn kriisihllinnon kutt. Kriisinrtkisuvirnomisell on oikeus puuttu pnkin liikkeeseen lskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittjn semn vikuttvll tvll. Omistjnvstuu trkoitt sitä, että ensi viheess kriisihllinnoss kikkien pnkin omksi pääomksi luettvien instrumenttien rvo voidn nollt j sijoittjn koko omistus voi muuttu rvottomksi. Näin käy myös silloin, jos pnkki setetn konkurssiin.

5 (5) Omistjnvstuu koskee osuuspnkin omn pääomnehtoisi sijoitustuotteit, joit ovt jëisenosuudet j Tuotto-osuudet. Tuotto-osuudell ei ole etuoikeutt kriisihllinnoss ti pnkin mhdollisess mksukyvyttömyystilnteess. Jos pnkki setetn kriisihllintoon tijoutuu mksukyvyttömäksi, voidn Tuotto-osuuksien pääomi leikt mhdollisten pnkin tppioiden kttmiseksi. Yhteenliittymään kuuluvien yritysten keskinäinen vstuu j mhdollisuus ryhmän tukitoimiin koskevt pnkkimme siinä tilnteess, että joutuisimme tloudellisiin vikeuksiin. Vstvsti pnkkimme stt joutu tukemn tloudellisiin vikeuksiin joutunutt toist yhteenliittymään kuuluv yritystä. OP Osuuskunt j OP Ryhmä eivät kuitenkn vst Tuotto-osuussijoituksen lunstm isest, mksust ti Tuotto-osu u ksien korost. Tuotto-osuutt ei voi vpsti luovutt eteenpäin. Tuotto-osuuksill ei ole jälkimrkkinoit. Tuotto-osuudest voi luopu esittämällä Tuotto-osuuden irtísnomisvtimuksen osuuspnkille. Itlitä kustnnuksi sijoittjlle iheutuu j miten Tuotto-osuussiioitust verotetn? Tuotto-osuuden merkinnästä ei peritä kuluj. Henkilöverotuksess vuoden 2015 lust lukien Tuotto-osuuksille mksettvst korost 25 prosentti on veronlist pääomtulo j75 prosentti verovpt tulo 5 000 euroon skk. Tämän euromääräisen rjn ylittävältä oslt korost 85 prosentti on veronlist pääomtulo j 15 prosentti verovpt tulo. Verovelvollisen eri osuuskunnist smt korot j niihin rinnstettvt tuotot lsketn yhteen 5 000 euron rjn täyttymistä trksteltess. Muutost sovelletn ensimmäisen kerrn vuodelt 2015 toimitettvss verotuksess. Pnkki toimitt koron mksun yhteydessä ennkonpidätyksen ennkkoperintäsetuksen mukisesti. Elinkeinotoiminnn j mtlouden hrjoittjn yritystuloon sisältyvästä osuuspääomn korost 25 prosentti on veronlist elinkeinotoiminnn ti mtlouden tulo j 75 prosentti verovpt tulo 5.000 euron rjn skk. Sen yliftävältä oslt 75 prosentti korost on veronlist yritystulo. Eri tulolähteissä 25 prosenttisesti verotettvi osuuspääomn korkoj voi yhteensä oll 5 000 euro j näiden lievästi verotettvien ktsotn kohdistuvn ensisijisesti henkilökohtiseen tulolähteeseen. Yhteisöjen verotuksest s tietoj verotuksen sintuntijoilt.