EHDOTUS VAASAN KAUPUNGIN JA MUSTASAAREN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä sopimus liitteineen on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus, jossa osapuolina ovat Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta. Sopimus tulee voimaan, kun Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan valtuustot ovat sen hyväksyneet ja tehneet yhdistymisesityksen valtioneuvostolle. Sopimus sitoo sopijapuolia kuntajaon muutospäätöksestä lähtien sen voimaantuloon saakka ja sen jälkeen siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme (3) vuotta. Sopimuksessa on liitteet 1, 2 ja 3. Tavoitteena on, että sopimusta noudatetaan myös kuntarakennelain edellyttämän kolmen (3) vuoden jälkeen. 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan yhdistyminen toteutetaan siten, että kunnat lakkaavat 31.12.2019 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2020. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin ne kuuluvat vuonna 2019. Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 :n mukaisesti uudelle kunnalle. 1.3 Uuden kunnan nimi Tässä sopimuksessa Vaasan ja Mustasaaren kuntien yhdistymisen tuloksena syntynyttä kuntaa kutsutaan uudeksi kunnaksi. Kunnan nimi on Vaasan kaupunki ja vaakunaksi tulee Vaasan kaupungin vaakuna. 1
Sopimusliitteestä 1 ilmenee, miten uusi kunta säilyttää Mustasaaren nimenä virallisissa yhteyksissä. 2. Yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet 2.1 Uuden kunnan kehittämisen tavoitteet Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä, 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten osalta kuntaliitosselvityksen selvitysraportissa todetaan, että kuntarakennelain 4 :n edellytykset täyttyvät. Yhdistymisen tavoitteena on yhdessä sovittujen kokonaisvaltaisten aiheiden toteuttaminen. Kokonaisvaltaiset aiheet ovat: 1. Pohjanmaan pääkaupunki 2. Pohjolan energiapääkaupunki - Tiedon, yrittäjyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden kaupunki 3. Monimuotoisten ja vireiden osa-alueiden kaupunki 4. Kielivakaus 5. Kestävä talous Sopimusliite 1 kuvailee tarkemmin ne toimenpiteet, jotka osapuolet toteuttavat saavuttaakseen ne strategiset tavoitteet, jotka edellä mainituissa kokonaisvaltaisissa aiheissa asetetaan. Yhdistymisen jälkeen valmistellaan uuden kunnan strategia molempien kuntien strategioiden ja sovittujen uuden kunnan kokonaisvaltaisten aiheiden pohjalta. 2
3. Yhdistymishallitus 3.1 Tehtävät ja toimivalta Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaan yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen käyttöön turvataan uuden kunnan valmistelun edellyttämät henkilöstöja talousresurssit. 3.2 Toimikausi Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun kuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevien päätösten jälkeen valinneet yhdistymishallitukseen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus valmistelee uuden kunnan aloittamista niin, että se voi aloittaa toimintansa 1.1.2020 alkaen. Yhdistymishallitus vastaa sovittujen toimenpiteiden toteuttamisesta ennen uuden kunnan aloittamista. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. 3.3 Jäsenet ja paikkojen jakautuminen Yhdistymishallitukseen valitaan 22 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäädöstä noudattaen. Yhdistymishallitus koostuu kuntien valtuustojen valitsemista henkilöistä siten, että Vaasasta on 11 jäsentä ja Mustasaaresta 11 jäsentä ottaen huomioon kuntien poliittiset voimasuhteet. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Yhdistymishallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja ja kunnanjohtaja. 3.4 Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien kanssa Samanaikaisesti 31.12.2019 saakka toimivat yhdistyvien kuntien valtuustot, kaupungin ja kunnan hallitukset, lautakunnat ja muut toimielimet. Yhdistyvät kunnat eivät tee yhdistymissopimuksen ja uuden kunnan etujen vastaisia päätöksiä ja toimenpiteitä ennen valtioneuvoston päätöstä. Uuden kunnan hallintosääntö laaditaan vuoden 2019 loppuun mennessä vastaamaan uuden kunnan rakenteita niin toimielinorganisaation kuin viranhaltijaorganisaation tehtäviä ja toimivaltaa koskien. Yhdistymishallituksen sekä kuntien valtuustojen ja hallitusten yhteistyöstä sovitaan erikseen. 3
4. Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaatio 4.1 Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaatio 2020-2021 Kuntien yhdistymisen johdosta ei järjestetä uusia kunnallisvaaleja, vaan keväällä 2017 valittu Vaasan kaupunginvaltuusto ja Mustasaaren kunnanvaltuusto muodostavat yhteisvaltuuston valtuustokauden 2017-2021 loppuun. Tällöin uuden kunnan valtuustossa on 102 valtuutettua (Vaasa 59 ja Mustasaari 43 valtuutettua). Valtuutetut muodostava uudet valtuustoryhmät yhteisen valtuustokauden alussa, valtuutetut jatkavat tehtävässään 31.5.2021 saakka. Uuden kunnan yhdistetty valtuusto valitsee jäljellä olevalle toimikaudelle kaikki uuden kunnan toimielimet. Tarkempi selvitys valintaperusteista, tehtävistä ja toimivallasta on sopimusliitteessä 2. 4.2 Valtuustokauden 2021 2025 luottamushenkilöorganisaatio Vuoden 2021 kunnallisvaalien jälkeen valtuusto muodostuu yhdistyneen kunnan asukkaiden vaalissa ilmaiseman tahdon mukaiseksi. Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 67 valtuutettua. Muu toimielinorganisaatio on sopimusliitteessä 2. 5. Kunnanjohtajien asema Vaasan kaupunginjohtaja siirretään uuden kunnan kaupunginjohtajan virkaan. Mustasaaren kunnanjohtaja siirtyy johtajaksi virkaan, joka sijoittuu uuden kunnan kehitysyksikköön, jossa tehtävänä on vastata mm. kaupungin edunvalvonnasta julkisten instituutioiden, kuten EU:n ja Suomen valtion suuntaan. Uusi kunta kehittää ja avaa edustuspisteen Brysseliin. Kaupunginjohtajan ja kunnanjohtajan palkka säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Vuoden 2021 vaalien yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta siirtyä pormestari-malliin. 6. Hallinnon järjestämisen periaatteet Hallinnon järjestämisen periaatteet yhdistyneen kunnan toiminnassa ja organisaatiossa ovat: yhdistää kuntien hallinto rakenteeltaan matalaksi ja tehokkaasti toimivaksi hallintoorganisaatioksi, joka heijastaa ja toteuttaa uuden kunnan kokonaisvaltaisia aiheita. poistaa hallinnon päällekkäisyyttä ja vahvistaa henkilöstön osaamista. hyödyntää tietoyhteyksiä ja -järjestelmiä asiakaspalvelussa sekä sähköisiä ratkaisuja. 7. Henkilöstön asema 7.1 Henkilöstön siirtyminen Uuden kunnan muodostamisessa tapahtuu muutos kuntajaossa. Se tarkoittaa, että henkilöstö vaihtaa työnantajaa. Tämä katsotaan liikkeenluovutukseksi. 4
Uusi työnantaja ei irtisano kuntaliitoksen johdosta toiminnan uudelleenjärjestelyjen vuoksi palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7. luvun 3. :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37. pykälässä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Virkasuhde voidaan kuitenkin irtisanoa, jos viranhaltija kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa vastaavan tasoista virkasuhdetta tai mikäli tällaista virkasuhdetta ei ole tarjota, toista viranhaltijan ammattitaitoon ja kykyyn nähden kohtuullista virkasuhdetta tai sellaista työsuhdetta kaupunkikonsernissa, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä eikä häntä voida kouluttaa uusiin tehtäviin. Työntekijä voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa hänen työsopimuksensa mukaista tai vastaavaa työtä kuntakonsernista tai jos tällaista työtä ei ole tarjota, muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä kuntakonsernista eikä hänelle ole järjestettävissä sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Työsopimuslain (55/2001) 7. luvun 2. :n mukaan työntekijä tai viranhaltija voidaan aina irtisanoa työntekijän henkilöön liittyvästä syystä tai lain kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 35. :n mukaan viranhaltijasta johtuvasta syystä. Määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan tai konsernin palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa yhdistymishetkellä. Määräaikainen henkilöstö säilyttää ne palvelussuhteen ehdot, jotka ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräaikaisen työsuhteen päättymiseen saakka. Toistaiseksi palkattu henkilöstö siirtyy kaupungin tai konsernin palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Viranhaltijoille perustetaan virat uuteen kuntaan. Osapuolet toteavat, että vaikka suurimmalla osalla henkilöstöstä työtehtävät säilyvät ennallaan, tulee yhdistymisen myötä ilmenemään päällekkäisiä toimintoja ja tietyn henkilöstön kaksoismiehitystä. Siksi tulee olla mahdollisuudet henkilöstön siirtoihin toiminnallisista syistä. Tätä mahdollisuutta tuetaan kokonaisvaltaisella henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella. Kaikessa toiminnassa pyritään kannustavuuteen ja henkilöstöä motivoivaan työtehtävien kehittämiseen ja uudistamiseen. Tämä päätös on voimassa kolme (3) vuotta siitä, kun henkilöstö on siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen. Valtakunnallisen sote-uudistuksen vaikutukset henkilöstöjärjestelyihin ja henkilöstön siirtymiseen määräytyvät sitä koskevan lainsäädännön mukaan. Mikäli sote-palveluiden järjestämisessä päädytään vapaaehtoiseen integraatioon, määräytyy henkilöstön asema sen mukaan, mitä sen yhteydessä sovitaan. Yhdistymishallitus päättää Mustasaaren kunnan ja Vaasan kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden sijoittumisesta yhdistetyn kunnan organisaatioon lokakuun 2019 loppuun mennessä. Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa henkilöstön rekrytoinnissa siirrytään 5
välittömästi yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, eläkkeelle siirtymisen ennakointiin, henkilöstöhakuun ja -valinnan valmisteluun yhdistymishallituksen linjausten mukaisesti. 7.2 Henkilöstön palkkojen harmonisointi Palkkojen harmonisointi perustuu työn vaativuuden arviointiin ja harmonisointi toteutetaan kokonaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Palkkojen harmonisointi tehdään tehtäväkohtaisiin palkkoihin. 7.3 Muut henkilöstölinjaukset: muutoksen tukeminen Henkilöstön muutostukeen, esimiesten valmentamiseen, osaamisen ja työyhteisötaitojen kehittämiseen sekä sisäiseen tiedottamiseen laaditaan selkeä toiminta- ja taloussuunnitelma ja varataan tarpeelliset resurssit vuosille 2019-2022. Vuonna 2019 laaditaan henkilöstöohjelma vuodesta 2020 alkaen, jossa täsmennetään henkilöstön asemaa, ennakoidaan tehtäväkuvien ja osaamistarpeiden muutokset sekä näiden mukaiset rekrytoinnit. Henkilöstöohjelmaan kootaan yhdistymissopimuksen henkilöstöä koskevat asiat ja siirtymiseen liittyvät henkilöstöhallinnon periaatteet. Henkilöstöohjelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa ja sen hyväksyvät Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta. 8. Palvelujärjestelmien yhteensovittaminen ja lähipalvelut Uuden kunnan palveluiden järjestämisen periaatteina ovat asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen, palvelujen kehittäminen asukkaiden tarpeiden mukaan ja yhdenmukaiset perusteet palvelujen saannissa. Palvelujen järjestämisen tavoitteena on järjestää ja tuottaa alueelleen kilpailukykyiset ja kustannustehokkaat palvelut. Uuden kunnan alueen monimuotoisuutta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Palvelujen järjestämisen perustana ovat kuntien strategisten yleiskaavojen ja palveluverkkosuunnitelmien kehykset. Uuden kunnan alueelle ja kunnanosakeskuksittain kuntalaisille varmistetaan lähipalvelujen saatavuus ja toimiva palveluverkosto. Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluja, jotka tarjotaan asukkaan lähiympäristössä tai tuodaan kotiin. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille yhteneväisin perustein ottaen huomioon asukkaiden määrä ja ikä, palveluiden käyttötiheys sekä alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä ja liikenneyhteyksissä. Mikäli palveluiden tuottamisen edellytyksissä ja palveluiden kysynnässä tapahtuu oleellisia tai odottamattomia muutoksia, tehdään palvelutarjonnan muutokset yllä mainittujen kaavojen ja suunnitelmien pohjalta. Palvelutason ja -rakenteen säilyttämistä ja kehittämistä Sepänkylässä ja muissa nykyisen Mustasaaren kunnanosissa kuvaillaan tarkemmin sopimusliitteessä 1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnallinen organisointi ja sen vaikutukset otetaan huomioon omien palvelujen järjestämisessä ja nykyisessä yhteistoiminnassa. 6
Yhteistoiminta-alueita koskevia sopimuksia on käsitelty luvussa 14. 9. Elinvoiman ja elinkeinojen kehityksen vahvistaminen Uusi kunta toteuttaa määrätietoista ja tuloksekasta elinkeinopolitiikkaa ja luo vahvat edellytykset elinvoiman kehittymiselle. Uusi kunta edistää aktiivisesti kaupunkiseudun ja maakunnan kuntien yhteistyötä. Vaasan seudun alueellisessa kehittämistyössä hyödynnetään mm. Vaasan seudun elinvoimastrategiaa, jota päivitetään ennen ohjelmakauden päättymistä. Uusi kunta haluaa olla voimakas kasvukunta ja lisätä asukasmääräänsä sekä luoda hyvät toimintaedellytykset elinkeinotoiminnalle koko uuden kunnan alueella. Osapuolten yhteinen tahto on yksinkertaistaa tulevan rakentamisen lupaprosessia sekä pystyä tarjoamaan laadukkaita ja monipuolisia asuinympäristöjä niin kaupunkiympäristössä kuin maaseudulla ja saaristossakin. Uudessa kunnassa noudatetaan Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rakennusjärjestystä nykyisten kuntien omilla alueilla, kunnes uusi kunta on päättänyt uudesta rakennusjärjestyksestä. Maaseudun kehittämistä sekä rakentamista ja asuinympäristöjä kuvataan tarkemmin sopimusliitteessä 1. 10. Asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen Yhdistetyn kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Uudessa kunnassa on aluelautakuntia ja aluetoimikuntia. Aluelautakuntien toimintaperiaatteita kuvataan lähemmin sopimusliitteessä 1. Uusi kunta tukee ja kannustaa: 1. yhteisöjä, jotka omalla toiminnallaan edesauttavat kuntalaisten omatoimisuutta. 2. ennaltaehkäisevää toimintaa, joilla edistetään ja ylläpidetään kuntalaisten toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä. 3. kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa. 11. Asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen Uudessa kunnassa perustuslailliset kielelliset perusoikeudet turvataan. Uusi kaupunki on toimivan kaksikielisen hallinnon edelläkävijä eri tasoilla ja näkee mahdollisuuksia alueen monikielisen identiteetin kehittämisessä kansallisesti ja kansainvälisesti. Uusi kunta takaa, että työ-, palvelu- ja hallintokielinä ovat suomi ja ruotsi. Kuntalaiset saavat kaikki palvelunsa omalla äidinkielellään joko suomeksi tai ruotsiksi. Kielellisten oikeuksien turvaamisesta tarkemmin sopimusliitteessä 1. 7
12. Taloudenhoidon yleiset periaatteet Uuden kunnan taloudenhoidon tavoitteena on toimia suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvaamalla talouden tasapaino. Uusi kunta tasapainottaa taloutensa kuntalain vaatimusten mukaisesti ja harjoittaa vastuullista kuntataloutta niin käyttötalouden kuin investointien suhteen. Jos uudella kunnalla on tilinpäätöksessä 2020 kertynyttä alijäämää taselaskelmassa, uuden kunnan tulee vuoden 2021 aikana ryhtyä toimenpiteisiin tämän alijäämän eliminoimiseksi. 12.1 Taloudenhoidon periaatteet ennen kuntien yhdistymistä Yhdistymishallitus määrittelee taloudenhoidon periaatteet ja niiden mukaisesti laaditaan uuden kunnan talousarvio vuodelle 2020. Vuoden 2020 alusta käynnistyvässä uuden kunnan kaupunginvaltuuston johtamassa strategiatyössä tehdään tarvittaessa tarkistuksia taloudenhoidon periaatteisiin. Uuden kunnan perimät lakiin perustuvat maksut ja taksat yhdenmukaistetaan uuden kunnan käynnistyessä 1.1.2020. Muut maksut ja taksat yhdenmukaistetaan 2022 loppuun mennessä. Yhdistymishallitus valmistelee maksu- ja taksarakenteen siten, että se perustuu voimassa oleviin säädöksiin, palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä siihen, että markkinaehtoinen toiminta kunnan eri osissa on edelleen mahdollista. Kunnat noudattavat toimintamenoissa ja investoinneissa vuoden 2019 talousarviota ja vuosien 2020-2021 taloussuunnitelmaa. Uuden kunnan lähitulevaisuudessa investoinneista laaditaan yhdessä erillinen suunnitelma, joka on käytössä viimeistään uuden kunnan aloittaessa 1.1.2020 (sopimusliite 3). Seuraavissa toimenpiteissä vaaditaan yhdistymishallituksen ennakkohyväksyminen: Talousarvioon tehtävät talouteen vaikuttavat merkittävät muutokset toimintamenoihin ja -tuloihin Talousarvioon tehtävät muutokset investointimenoihin ja -tuloihin sekä lainanottoon Kuntia sitovat vuoden 2019 tai sen jälkeen toteutettavaksi suunnitellut investointihankkeet Sopimusten jatkaminen tai sitoutuminen uusiin velvoitteisiin Varojen vastikkeeton tai vastikkeellinen siirtäminen tai pysyvien hyödykkeiden luovuttaminen kuntien tytäryhteisöille tai muille yhteisöille taikka säätiöille. 13. Muutoksen johtaminen ja seuranta Kuntien yhdistymisen onnistuneella toteutuksella on keskeinen merkitys yhteisen kunnan kehittämispotentiaalin ja resurssien hyödyntämisessä. Muutoksen toteutumista seurataan ja raportoidaan säännöllisesti kaupunginvaltuustolle. Vuoden välein toteutetaan ulkoinen reaaliaikainen arviointi yhdistymisen valmistelun ja toteutuksen tuloksista sekä hyödynnetään niitä muutoksen johtamisessa ja uuden kunnan kehittämisessä. 8
Osana muutoksen seurantaa arvioidaan lisäksi yhdistymisen toteutuksen vaikutukset kielellisten oikeuksien toteutumiseen. 14. Kuntien yhdistymiseen liittyvät muut järjestelyt Kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia ja jotka sitovat uutta kuntaa, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä (Kuntarakennelaki 31). Edellä olevaa velvoitetta sovelletaan heti, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. Yhteistoimintasopimukset ja muut sopimukset Vaasan ja Mustasaaren keskinäistä yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2019, ellei jonkin asian kohdalta aikaisemmin erikseen sovita. Lähtökohtaisesti Vaasan tai Mustasaaren muiden kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa tehdyt sopimukset jatkuvat nykyisillä periaatteilla, ellei muuta päätetä. Yhdistymishallitus neuvottelee ja valmistelee kunkin yhteistyötahon kanssa erikseen yhteistoiminta- ja muut sopimukset ja tekee sopimuksiin tarvittavat muutokset. Uuden kunnan hallitus päättää vahvistaa yhteistyösopimukset tai sanoa irti laaditut sopimukset. Yhdistymishallitus vastaa yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka Mikäli rekisteriin merkityn yhtiön, yhdistyksen, osuuskunnan tai muun yhteisön, toiminimen tai säätiön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrättynä kotipaikkana oleva kunta lakkaa, yhdistetty kunta tulee kuntajaon muutoksen voimaan tullessa yhteisön tai säätiön kotipaikaksi kuntarakennelain mukaisesti. 9
Yhdistymissopimuksen liite 1 Tämän kuntaliitoksen ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa uuden kunnan asemaa alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä lisätä uuden kunnan asukasmäärää. Näin asukkaiden tulevaisuus voidaan parhaiten turvata kovassa kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Koulutuksen, sivistyksen ja yrittämisen toimintaedellytysten turvaaminen sekä yksilön mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä hallintaan on strategisesti tärkeää uudelle kunnalle. Tämä edellyttää sellaisten uusien toimintamuotojen löytämistä, jotka entistä paremmin vastaavat uuden ajan vaatimuksia. Tätä tarkoitusta varten allekirjoittaneet osapuolet ehdottavat, että uusi kunta perustetaan yhdistämään alueen kehittämispotentiaali ja luomaan yhteisöllisyyttä kaikenikäisten asukkaiden välille. Hyvinvoiva väestö on uuden kunnan suurin vahvuus. UUDEN KUNNAN YHTEISET KOKONAISVALTAISET AIHEET Pohjanmaan pääkaupunki Läntisen Suomen keskus, joka valvoo alueen etuja kansallisesti ja kansainvälisesti. Uusi kunta panostaa edunvalvontaan Helsingissä ja Brysselissä sekä muilla kansainvälisillä areenoilla. Uusi kunta vahvistaa yhteistyötä Pohjanmaan kuntien ja yhteisöjen kanssa ja on aloitteellinen uuden yhteistyön rakentamisessa. Uusi kunta vaalii suomen- ja ruotsinkielisten alueiden toimintaa vahvistaen uuden kunnan roolia Pohjanmaan sivistyksen, innovaation ja kulttuurin keskuksena. Merenkurkun maailmanperintöalueen kehittäminen ja maaseudun kulttuuriperinteen vaaliminen, kuten Stundarsin kotiseutumuseo, on uuden kunnan tehtävä. Mustasaaren nimi esiintyy edelleen luontevissa ja historiallisissa yhteyksissä puhuttaessa rakennuksista, tiestöstä tai tapahtumista, kuten esimerkiksi Mustasaaren virastotalo, Mustasaaren koulukeskus, Mustasaaren lähisairaala, Mustasaaren kulttuuritalo, Korsholman musiikkijuhlat ja Korsholms gymnasium. Uusi kunta on edistämässä Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon vapaaehtoista integraatioita. Uusi kunta turvaa osaltaan Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur kuntayhtymän toiminnan ja vahvistaa asemansa uudessa tilanteessa, Yrkesakademin koulutusta ja Wasa Teaterin toimintaa kehitetään. Vamian kaksikielinen ammatillinen toiminta turvataan. Vaasan kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin toimintaa kehitetään seudullisesti. Monipuolinen koulutus on alueen kehityksen ydin. Vaasan Yliopiston, Åbo Akademin, VAMK:n ja muiden korkeakoulujen toiminnan turvaaminen sekä monipuolisen ammatillisen koulutuksen edistäminen työelämälähtöisesti, on osa uuden kunnan tehtäväkenttää. Pohjolan energiapääkaupunki Tiedon, yrittäjyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden kaupunki Kuntalaisista, yrityksistä ja yhteisöistä huolehtiva energiapääkaupunki, joka rakentuu kansainvälisesti merkittävien energia-alan yhtiöiden klusteriin ja eri alojen paikallisiin pienyrityksiin ja laajaan elinkeinoelämään. Kansainvälisten yritysten, paikallisen yrittäjyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden perustana on toimiminen tiedon, koulutuksen ja innovaatioiden keskuksena. Globaaleilla markkinoilla on elintärkeää oman osaamisen jatkuva kehittäminen yhteistyössä vientiyritysten ja elinkeinojen kanssa. Uusien trendien ennakoiminen sekä koulutusresurssien 1
turvaaminen luovat perustan energiateknologian globaalille johtajuudelle sekä uusille osaamisalueille. Uusi kunta edistää aktiivisesti vientiin suuntautuneiden yritysten toimintaedellytyksiä kehittämällä logistisia yhteyksiä, satamaa, laivaliikennettä, tiestöä ja lentokenttää. Energiapääkaupungin tavoitteena on Energia-ja ilmasto-ohjelman mukaisesti saavuttaa hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Uusi kunta on kiertotalouden edelläkävijä ja pyrkii energiateollisuuden ratkaisujen avulla vaikuttamaan globaalisti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Uudella kunnalla on kestävän kehityksen yksikkö. Monimuotoisten ja vireiden osa-alueiden kaupunki Uusi kunta rakentuu elävien ja monipuolisten kaupunginosakeskusten perustalle. Lähidemokratia ja alueellinen vaikuttaminen rakentuvat aluelautakuntien varaan sekä tukemalla kuntalaisten aktiivisuutta ja vapaata yhdistystoimintaa kaupungin eri alueilla. Uuden kunnan kehittämisessä kunnioitetaan paikallisia näkökulmia ja huomioidaan seudullinen identiteetti. Lähtökohtana on kehittää nykyistä palveluverkkoa nykyisten kuntien jo laatimien suunnitelmien lähtökohdista. Uuden kunnan yhteistä palvelustrategiaa ryhdytään rakentamaan välittömästi hyödyntämällä Vaasanseudun rakennemallia, Mustasaaren strategista yleiskaavaa ja Vaasan kaupungin yleiskaavaa sekä palvelustrategioita. Uusi kunta parantaa joukkoliikennettä ja kehittää uusia joukkoliikenteen muotoja, jotka vastaavat kestävän kehityksen vaatimuksiin ja koko kunnan liikenneyhteyksien tarpeisiin. Uusi kunta sitoutuu edistämään Sepänkylän keskustan kehittämissuunnitelmien toteuttamista. Sepänkylän aluetta kehitetään osana uuden kunnan kaupunkikeskusta, jossa julkisen liikenteen kehittäminen on tärkeää. Uuden kunnan toimintojen sijoittamisessa ja hallinnon suunnittelussa käytetään Sepänkylän keskustan kehittämissuunnitelma sekä Mustasaaren nykyisen virastotalon tiloja, lähinnä sellaisessa toiminnassa, joka edellyttää usein asiakaskäyntejä. Sepänkylän alueen palvelutaso säilytetään vähintään nykyisellä tasolla niin sivistyksen, koulutuksen, kulttuurin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Uuden kunnan alueella on kaikkiaan kuusi (6) aluelautakuntaa, joista viisi (5) sijaitsee nykyisen Mustasaaren alueella ja yksi (1) Vähässäkyrössä. Uudet aluelautakunnat: Raippaluoto-Björköby, Koivulahti, Pohjois-Mustasaari, Sulva, Eteläinen ja itäinen Mustasaari. Aluelautakuntien taloudelliset resurssit määritetään kunkin alueen asukasluvun mukaisesti, jolloin kutakin alueen asukasta kohden varataan 10 euroa. Lisäksi uuden kunnan alueella on aluetoimikuntia. Aluelautakunta toimii kunnan osa-alueilla. Aluelautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtajan on oltava valtuutettu tai varavaltuutettu. Aluelautakunnan jäsenet valitaan kunkin alueen asukkaista alueen poliittisten voimasuhteiden mukaisesti. 2
Aluelautakunnan tehtävät ja toimivalta: Aluelautakunta huolehtii yhdessä kaupungin muun organisaation kanssa kaupunginosan lähipalvelujen, elinkeinojen ja osallistumisen kehittämisestä poikkihallinnollisesti hyvinvoinnin, elinvoiman ja osallisuuden edistämiseksi. Lisäksi lautakunta: antaa lausuntoja ja tekee aloitteita ja esityksiä oman toimialueensa asioista, joilla voi olla vaikutusta asukkaiden palveluihin tai elinympäristöön hyväksyy tehtäväalueensa talousarvio- ja toimintasuunnitelmaesitykset, tilinpäätöksen ja toimintakertomukset sekä käsittelee muut kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle esitettävät toimialaansa kuuluvat asiat päättää alueelle myönnettyjen avustus- ja hankerahojen kohdistamisesta, ei koske kuitenkaan yhdistyksiä, jotka saavat avustusta keskitetysti kunnan muilta toimielimiltä huolehtii alueensa perinteiden säilyttämisestä ja identiteetin vahvistumisesta yhdessä alueen asukkaiden kanssa sekä järjestää paikallisia tapahtumia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toimii suunnittelu- ja kehittämiskumppanina erityisesti alueen elinvoimaa edistävissä strategisissa kehittämishankkeissa. Alueiden kehittämisessä huomioidaan nykyiset strategiset suunnitelmat ja palvelurakennemallit niin sivistyksen, koulutuksen, kulttuurin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Uuden kunnan toimintatuen kriteerit yhdistyksille pidetään vuoden 2018 tasolla. Toimintatuen myöntämisen kriteerit yhdenmukaistetaan vuosien 2020-2022 aikana. Rakentaminen ja asuminen Uuden kunnan kaavoitusohjelma ja osayleiskaavat synkronoidaan ja toteutetaan yhdessä vahvistetun aikataulun mukaisesti. Siltä osin kuin osayleiskaavoja laaditaan haja-asutusalueille, pyritään ne laatimaan oikeusvaikutteisina. Osayleiskaavoja laadittaessa kaikille maaseutualueille vahvistetaan erikseen mitoitusperusteet. Rakentamis- ja lupamenettelyyn laaditaan uuden kunnan ohjeistus vuoden 2019 aikana ja niissä huomioidaan yhdistyvien kuntien parhaat käytännöt ja lain suomat mahdollisuudet. Uusi rakennusjärjestys pohjautuu Vaasan ja Mustasaaren nykyisiin rakennusjärjestyksiin. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolisen rakentamisen ja ranta-alueella rakentamisen laajuuden ja päätöksenteon on jatkossakin noudatettava yhdistymisen ajankohtana Mustasaaren voimassa olevaa rakennusjärjestystä ja hallintosääntöä. Yleinen tieverkko ja pyörätiet pidetään laadukkaina, jotta kylät ovat houkuttelevia asuinpaikkoja. Laaditaan uuden kunnan yhteinen suunnitelma kevyen liikenteen väylistä ja valtion teistä. Yksityisteiden kunnossapito turvataan ja avustus uuden kunnan alueella määritetään nykyisen Mustasaaren tasolle. Yksityisteiden kunnossapito määrittyy tarkemmin uuden lainsäädännön mukaisesti 1.1.2019 alkaen. Uusi kunta kehittää vene- ja kalasatamia sekä tukee investointeja veneväyliin ja väylien kunnossapitoa yhteisen suunnitelman pohjalta. Uusi kunta pitää ensisijaisena satamatien ja maailmanperintötien toteuttamista kulkuyhteyksien ja matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen 3
edellytysten parantamiseksi. Kylien osakaskuntien (jakokunnat, vesiosuuskunnat) itsenäinen juridinen asema huomioidaan. Haja-asutusalueiden vesi- ja viemärirakentamista resursoidaan riittävästi ja verkon laajentamista jatketaan yhdessä kuntien nykyisten kehittämissuunnitelmien pohjalta. Maaseudun kehittäminen ja yrittäjyys Uuden kunnan pyrkimyksenä on olla Suomen yrittäjämyönteisin kunta. Hyvinvoiva yhdyskunta edellyttää elinkeinojen monimuotoisuutta. Uusi kunta luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehittämiselle ja työpaikkoja asukkaille. Avoin vuoropuhelu pienyrittäjien, alueen yritysten alihankkijoiden, maaseudun toimijoiden, matkailuelinkeinon toimijoiden, matkailualan ja muiden tahojen kanssa varmistaa, että he tulevat kuulluiksi ja kehittämistarpeen huomioiduksi. Uusi kunta panostaa sekä seudullisen kehitystyön että kaavoituksen kautta pienyrittäjyyteen. Uusi kunta tukee monipuolisen osaamisen kehittämistä ja luo foorumeita, joissa erilaiset osaamisen muodot kohtaavat ja tukevat toisiaan ja houkuttelevat innovaatioita ja osaajia kaupunkiin. Yritysalueita on kunnan eri osissa. Uuden kunnan omassa organisaatiossa on erityisen tärkeää olla omia kylä- ja maaseutukehityksen asiantuntijoita. Maaseutua ja saaristoa kehitetään ja tätä varten nimetään uuteen kuntaan vastaavat viranhaltijat. Maaseutu- ja kyläkehitys kuuluvat suunnittelu- ja kehittämisjaoston tehtäviin. Kylien ja maaseudun kehittämisen paikalliset asiantuntijat liittyvät uuden kunnan päätöksentekoorganisaatioon aluelautakuntien kautta. Maaseudun ja alueiden kehittämisessä aluelautakunnat ovat aloitteellisia ja antavat lausuntoja omaa aluetta koskevasta kaavoituksesta ja ympäristökysymyksistä ja muusta alueen kehittämisestä. Peruselinkeinojen ja eläintenpidon erityistarpeet huomioidaan. Uusi kunta turvaa toimivat tietoliikenneyhteydet koko uuden kunnan alueella, koskien päiväkoteja, kouluja ja muita kuntalaisille tärkeitä toimijoita. Kielivakaus Uudessa kunnassa perustuslailliset kielelliset perusoikeudet turvataan. Uusi kaupunki on toimivan kaksikielisen hallinnon edelläkävijä eri tasoilla ja näkee mahdollisuuksia alueen monikielisen identiteetin kehittämisessä kansallisesti ja kansainvälisesti. Uusi kunta takaa, että työ-, palvelu- ja hallintokielinä ovat suomi ja ruotsi. Kuntalaiset saavat kaikki palvelunsa omalla äidinkielellään joko suomeksi tai ruotsiksi, kuntalaisen toivomuksen mukaisesti niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin toisen asteen koulutuksessa. Myös kotouttamiskieli on vapaasti valittavissa. Nykyisten ammatillisten oppilaitosten ja kulttuuripalveluiden toimintaedellytykset turvataan huomioiden kieliperusta. Englantia palvelukielenä tarvitsevat kuntalaiset huomioidaan, ja mahdollisuuksien mukaan myös muut monikielisen kaupungin kielet. Uusi kunta laatii ensimmäisen vuoden aikana kielistrategian. Uusi kunta kannustaa erityisesti henkilökuntaa käyttämään ja parantamaan kieliosaamistaan. Kunnalla on käytössä kielilisä. Osana kielistrategiaa yhdenmukaistetaan pätevyysvaatimukset ja 4
siihen liittyvä kielilisäjärjestelmä. Uusi kunta huolehtii erityisesti siitä, että päätöksentekoelimissä toiminta voidaan tarvittaessa järjestää esimerkiksi simultaanitulkkausta käyttämällä. Uusi kunta tukee kansalliskielten vahvaa perustaa kasvatuksen ja koulutuksen saralla. Toimialarajat ylittävä yhteissuunnittelu edistää luontevaa kielten välistä vuorovaikutusta, tilojen yhteiskäyttöä ja synergiaa. Uusi kunta suhtautuu myönteisesti kielikylpymallien edelleen kehittämiseen ja kehittää systemaattisesti kielisuihkuja ja kielikylpypedagogiikkaa sekä kannustaa kaksikielisten päiväkotien toiminnan laajentamista. Uusi kunta luo aktiivisesti kielikylpyratkaisuja ja kehittää kahdensuuntaista kielikylpyä eri puolille uutta kuntaa. Mahdollistetaan toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittaminen peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Uusi kunta kotouttaa maahanmuuttajia ja muita ulkomaista syntyperää olevia suomeksi ja ruotsiksi. Kestävä talous Uusi kunta aloittaa hallitun ja tasapainoisen kuntatalouden varassa, jossa kumulatiivinen alijäämä on lainmukaisessa hallinnassa molemmissa kunnissa. Uusi kunta optimoi nykyiset investoinnit ja hyödyntää tehokkaasti kiinteistömassan ja on valmis luopumaan ylimääräisistä kiinteistöistään. Kiinteistöjen ja infrastruktuurin korjausvelka otetaan nopeasti haltuun ja laaditaan suunnitelma sen purkamiseksi. Verotulot ja valtionosuudet mahdollistavat palvelurakenteen, toiminnan sekä investoinnit peruspalveluihin. Tulevaisuuden investoinnit kaupunkirakenteeseen ja palveluihin toteutetaan ilman kohtuutonta velkaantumista. Tulevaisuudessa toiminnan perusperiaatteena taloudellisesti huonompina aikoina on, että uuden kunnan palveluja kehitetään hallitusti yhteisen strategisen suunnitelman mukaisesti. Yhteisen palveluverkon luomisessa pyritään toiminnan ja investointien synergiaetuihin. Yhteiskäytön mahdollisuus on aina tutkittava ja toteutettava silloin kun se on mahdollista. Turvataan uuden kunnan asema saaristo-osakuntana niin, että valtioneuvoston päätös saaristolain nojalla säilyy. Uuden kunnan lähitulevaisuuden investoinneista laaditaan yhdessä erillinen suunnitelma, joka on käytössä viimeistään uuden kunnan aloittaessa 1.1.2020 (liite 3). 5
Yhdistymissopimuksen liite 2 Uuden kunnan luottamushenkilöorganisaatio 1.6 31.12.2019 Yhdistymishallitus valmistelee uuden kunnan aloittamista 1.1.2020 alkaen. Yhdistymishallitus vastaa sovittujen toimenpiteiden toteuttamisesta ennen uuden kunnan aloittamista. Yhdistymishallituksessa on yksitoista (11) vaasalaista ja yksitoista (11=7+4) mustasaarelaista jäsentä ja heidän henkilökohtaista varajäsentä. Yhdistymishallituksen puheenjohtajana toimii Vaasan valitsema ja varapuheenjohtajana Mustasaaren valitsema hallituksen jäsen. Saman aikaisesti toimivat yhdistyvien kuntien valtuustot, kaupungin ja kunnan hallitukset ja muut toimielimet. 1.1.2020 31.5.2021 Vaasan kaupungin valtuustossa on 59 jäsentä ja kahdeksan (8) poliittista puoluetta. Mustasaaren kunnanvaltuustossa on 43 jäsentä ja viisi (5) poliittista puoluetta tai ryhmää. Uuden kunnan yhdistetyssä valtuustossa on 102 jäsentä, jolloin kaikki valtuutetut jatkavat tehtävässään 31.5.2021 saakka ja muodostavat uudet valtuustoryhmät yhteisen valtuustokauden alussa. Valtuusto valitsee puheenjohtajan ja kolme (3) varapuheenjohtajaa toimikaudekseen. Uuden kunnan yhdistetty valtuusto valitsee jäljellä olevalle toimikaudelle kaikki uuden kunnan toimielimet seuraavasti: Tässä sovitaan keskeiset toimielimet. Samoja periaatteita sovelletaan myös uusien toimielinten valintojen osalta, ellei muista säännöistä toisin johdu. Uusi kunta nimeää kunnan toimielinten jäsenet poliittisin perustein. Mustasaaren jäsenten nimeämisessä huomioidaan kaikkien valtuustoryhmien mahdollisuudet osallistua uuden kunnan poliittiseen päätöksentekoon siten, että joka neljäs Mustasaaren edustajista edustaa aina muita ryhmiä kuin RKP. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on kuusitoista (16) jäsentä, Vaasalla nykyisen poliittisen jaon mukaan yksitoista (11) jäsentä ja Mustasaarella viisi (5) jäsentä. Valtuusto valitsee toimikaudeksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä kolme (3) varapuheenjohtajaa. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginhallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valitaan valtuutettujen keskuudesta. Kaupunginhallituksella on kolme jaostoa: kehittämis- ja suunnittelujaosto, yleisjaosto ja konsernijaosto. Jaostoissa on yhdeksän (9) jäsentä, joista seitsemän (7) on Vaasalla nykyisen poliittisen jaon mukaan ja Mustasaarella kaksi (2). Jaostojen jäsenet sekä heidän 1
henkilökohtaiset varajäsenet valitaan kaupunginhallituksen jäsenistä tai henkilökohtaisista varajäsenistä, vähintään neljä (4) jaoston jäsentä on kaupunginhallituksen varsinaisia jäseniä. Kaupunginhallitus valitsee jaostojen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kunkin jaoston puheenjohtajaksi nimetään yksi (1) kaupunginhallituksen varapuheenjohtajista. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on kolmetoista (13) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan yhdeksän (9) jäsentä ja Mustasaarella neljä (4) jäsentä. Valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunta voi asettaa keskuudestaan valmistelevia jaostoja ja päättää niiden tehtävistä. Tarkastuslautakunnan alaisena toimii tarkastusyksikkö, jonka tehtävänä on avustaa lautakuntaa toiminnan ja talouden arviointitehtävissä sekä tarvittaessa, lautakunnan niin päättäessä, muissa hallinnon ja talouden tarkastukseen liittyvissä tehtävissä. Tarkastuslautakunnan arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Ennen arviointikertomuksen valmistumista tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Tarkastuslautakunta voi raportoida tilikauden aikana valtuustolle myös muista merkittävistä havainnoista. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnassa on viisitoista (15) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan yksitoista (11) jäsentä ja Mustasaarella neljä (4) jäsentä, jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä on vähintään kymmenen (10) oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Sivistyslautakunta huolehtii kaupungin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta sekä toisen asteen koulutuksen (ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä lukiokoulutuksen) palveluista ja toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa. Sivistyslautakunnalla on suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto Jaostot käyttävät valtuuston myöntämien ja lautakunnan päättämien resurssien puitteissa itsenäistä päätösvaltaa kieliryhmäänsä koskevissa opetushallinnollisissa asioissa. Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston alaisuudessa toimii suomenkielisen perusopetuksen tulosalue ja ruotsinkielisen jaoston alaisuudessa ruotsinkielisen perusopetuksen tulosalue. Esiopetuksen osalta jaostot käsittelevät omaa kieliryhmäänsä koskevat opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät asiat ja hyväksyvät opetussuunnitelmat ja niihin liittyvät muut suunnitelmat. Kaksikielisten oppilaitosten jaostot käsittelevät omaa kieliryhmäänsä koskevat opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät asiat. Suomenkielisessä jaostossa on kolmetoista (13) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan kymmenen (10) jäsentä ja Mustasaarella kolme (3) jäsentä. Valtuusto valitsee jaoston suomenkieliset jäsenet ja varajäsenet siten, että puheenjohtajan, 2
varapuheenjohtajan sekä seitsemän (7) jäsenen tulee olla lautakunnan jäsen tai varajäsen. Muut jäsenet ja varajäsenet voivat olla muita vaalikelpoisia henkilöitä. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu tai varavaltuutettu. Ruotsinkielisessä jaostossa on kolmetoista (13) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan seitsemän (7) jäsentä ja Mustasaarella kuusi (6) jäsentä. Valtuusto valitsee jaoston ruotsinkieliset jäsenet ja varajäsenet siten, että puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä seitsemän (7) jäsenen tulee olla lautakunnan jäsen tai varajäsen. Muut jäsenet ja varajäsenet voivat olla muita vaalikelpoisia henkilöitä. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu tai varavaltuutettu. Sivistyslautakunnalla on asiakasta koskevia yksilöpäätöksiä varten yksilöjaosto, johon lautakunta valitsee toimikaudekseen varsinaisista tai varajäsenistään viisi (5) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Lautakunta valitsee yksilöjaoston jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Peruskoululla ja lukioilla voi olla kodin ja koulun yhteistyötä edistävä johtokunta, mikäli sivistyslautakunnan suomenkielinen tai ruotsinkielinen jaosto näin päättää. Sivistyslautakunnan suomen- ja ruotsinkieliset jaostot valitsevat johtokunnat ja jaoston edustajan niihin. Johtokunnassa on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä, joista yksi (1) on opettajakuntaan ja yksi (1) muuhun henkilökuntaan kuuluva. Koulun oppilaskunnan kahdella edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksessa. 18 vuotta täyttäneellä oppilasedustajalla on äänioikeus johtokunnan kokouksessa. Kullakin oppilasedustajalla on henkilökohtainen varaedustaja. Koulujen johtokuntien tehtävistä sivistyslautakunnan alaisten tulosalueiden toimintasäännössä. Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunnassa on viisitoista (15) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan yksitoista (11) jäsentä ja Mustasaarella neljä (4) jäsentä, jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä on vähintään kymmenen (10) oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Hyvinvointilautakunta huolehtii kaupungin liikuntapalveluista sekä museoista, kulttuuritoiminnasta, kirjastoista, teatterista ja orkesterista ja vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä nuorisopalveluiden palveluista ja toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa. Kulttuurijaosto Kulttuurijaostossa on kolmetoista (13) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan yhdeksän (9) jäsentä ja Mustasaarella neljä (4) jäsentä. Valtuusto valitsee jaoston jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan hyvinvointilautakunnan jäsenten joukosta siten, että puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä seitsemän (7) jäsenen tulee olla lautakunnan jäsen tai varajäsen. Muut jäsenet ja varajäsenet voivat olla muita vaalikelpoisia henkilöitä. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu tai varavaltuutettu. 3
Liikuntajaosto Liikuntajaostossa on kolmetoista (13) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan yhdeksän (9) jäsentä ja Mustasaarella neljä (4) jäsentä. Valtuusto valitsee jaoston jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan hyvinvointilautakunnan jäsenten joukosta siten, että puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä seitsemän (7) jäsenen tulee olla lautakunnan jäsen tai varajäsen. Muut jäsenet ja varajäsenet voivat olla muita vaalikelpoisia henkilöitä. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu tai varavaltuutettu. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on viisitoista (15) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan yksitoista (11) jäsentä ja Mustasaarella neljä (4) jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi Laihian ja Vöyrin kunnille varataan mahdollisuus esittää edustajansa lautakuntaan siten, että yksi (1) jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä valitaan Laihian esityksestä ja yksi (1) jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä valitaan Vöyrin esityksestä. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä on vähintään kymmenen (10) oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on Laihian ja Vöyrin kunnan niin halutessa sekä Vaasan yhteistoimintaalueiden toimintoja varten aluejaostot. Lautakunta huolehtii Laihian ja Vöyrin perusterveydenhuollon tehtävistä sekä niistä sosiaalitoimen palveluista, jotka Laihian kunta ja Vöyrin kunta on erillisellä sopimuksella sille siirtänyt. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on asiakasta tai potilasta koskevia yksilöpäätöksiä varten yksilöjaosto, johon lautakunta valitsee toimikaudekseen varsinaisista tai varajäsenistään viisi (5) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Lautakunta valitsee yksilöjaoston jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Laihian ja Vaasan aluejaosto sekä Vöyrin ja Vaasan aluejaosto, joihin lautakunta valitsee toimikaudekseen viisi (5) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Laihian ja Vaasan aluejaostoon valitaan neljä (4) jäsentä Laihian esityksestä ja yksi (1) jäsen valitaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenistä tai varajäsenistä. Vöyrin ja Vaasan aluejaostoon valitaan neljä (4) jäsentä Vöyrin esityksestä ja yksi (1) jäsen valitaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenistä tai varajäsenistä. Aluejaoston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi valitaan kunkin kunnan edustajat, joiden on oltava Laihian tai Vöyrin edustajia sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan aluejaosto toimii Laihian ympäristöterveydenhuollon asioissa myös rakennus- ja valvontalautakunnan jaostona. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa on viisitoista (15) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan yksitoista (11) jäsentä ja Mustasaarella neljä (4) jäsentä, 4
jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä on vähintään kymmenen (10) oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta huolehtii kaupungin maaomaisuudesta ja sen kehittämisestä, asuntotoimen tehtävistä, paikkatietopalveluista, kiinteistönmuodostuksesta, kunnallisteknisistä palveluista, kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestämisestä ja toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa sekä huolehtii kaupungin teknisistä palveluista. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta toimii lisäksi tielautakuntana ja joukkoliikenneviranomaisena. Rakennus- ja valvontalautakunta Rakennus-ja valvontalautakunnassa kolmetoista (13) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan yhdeksän (9) jäsentä ja Mustasaarella neljä (4) jäsentä, jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä on vähintään seitsemän (7) oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Rakennus-ja valvontalautakunta huolehtii kaupungin rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon palveluista ja toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa sekä tukee ja edistää toiminnallaan hyvän ympäristön ja kaupunkikuvan luomista ja säilymistä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen aluejaosto toimii Laihian ympäristöterveydenhuollon asioissa myös rakennus-ja valvontalautakunnan jaostona. Alueellinen jaosto käyttää Laihian kunnan alueella lautakunnan päätösvaltaa. Rakennus-ja valvontalautakunnalla on kaavoittamattomien alueiden rakennuslupien ratkaisua varten erillinen lupajaosto, johon lautakunta valitsee toimikaudekseen varsinaisista tai varajäsenistään viisi (5) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Lautakunta valitsee lupajaoston jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lupajaosto päättää rakennusluvan edellytyksistä suunnittelutarvealueella, maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaisten rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolosta sekä 171 :n nojalla annettavista poikkeamista. Lisäksi lupajaosto päättää tien- ja paikannimistä asemakaava-alueen ulkopuolella sekä maankäyttö- ja rakennuslain 55 4 momentissa tarkoitetusta kadun ja muun yleisen alueen nimen muuttamisesta. Lupajaosto huolehtii kaava-alueiden ulkopuolisen rakentamisen ja kaavoittamattomille ranta-alueille rakentamisen laajuudesta ja sitä koskevasta päätöksenteosta. Seudullinen valvontajaosto ja ympäristöjaosto käyttävät kyseisten kuntien alueella lautakunnan päätösvaltaa. Jaostojen toiminta-alue on nykyisen Länsirannikon valvontayksikön mukainen, huomioiden nykyiset sopijakunnat ja Mustasaaren toiminta-alue. Uuden kunnan rakennus- ja valvontalautakunnan alaisuudessa on seudullinen valvontajaosto yhdessä Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Maalahden, Närpiön ja 5
Vöyrin kuntien kanssa. Seudullisessa valvontajaostossa on seitsemän (7) jäsentä. Kukin kunta valitsee jaostoon yhden (1) jäsenen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Uuden kunnan valtuusto valitsee lautakunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan niin, että uuden kunnan edustaja on lautakunnan jäsen, valtuutettu ja jaoston puheenjohtaja. Varapuheenjohtajuus kiertää kuntien ruotsinkielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä muiden yhteistoimintakuntien edustajien kesken toimikausittain. Lisäksi uuden kunnan rakennus- ja valvontalautakunnan alaisuudessa on Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin ja Närpiön kuntien kanssa ympäristöasioiden käsittelyä varten yhteinen ympäristöjaosto. Seudullisessa ympäristöjaostossa on viisi (5) jäsentä. Kukin kunta valitsee jaostoon yhden (1) jäsenen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Uuden kunnan valtuusto valitsee jaostolle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan niin, että uuden kunnan edustaja on lautakunnan jäsen, valtuutettu ja jaoston puheenjohtaja. Varapuheenjohtajuus kiertää kuntien ruotsinkielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä muiden yhteistoimintakuntien edustajien kesken toimikausittain. Teknisten liikelaitosten johtokunta Vaasan Talotoimen ja Vaasan Veden yhteisessä Teknisten liikelaitosten johtokunnassa kolmetoista (13) jäsentä, joista Vaasalla on nykyisen poliittisen jaon mukaan yhdeksän (9) jäsentä ja Mustasaarella neljä (4) jäsentä, jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä on vähintään seitsemän (7) oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Liikelaitosten johtokunnat ohjaavat ja valvovat liikelaitosten toimintaa sekä vastaavat liikelaitosten hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kuntalain 67 :ssä liikelaitoksen johtokunnalle säädettyjen tehtävien lisäksi liikelaitosten johtokunnan yleisiin tehtäviin ja toimivaltaan sovelletaan samoja määräyksiä kuin lautakuntiin. Vaasan talotoimen osalta johtokunta päättää vuokrausperiaatteista, sisäisten vuokrien osalta kaupunginhallituksen määrittelemien suuntaviivojen pohjalta, sekä päättää kaupungin tarvitsemien tilojen vuokralle ottamisesta, sekä laatii kaupungin toimitilahankkeiden hankesuunnitelmat tulosalueiden tekemien tarveselvitysten pohjalta sekä suunnittelee ja toteuttaa uudisrakennus- ja perusparannushankkeet valtuuston hyväksymien toimitilahankinnan yleisten menettelytapaohjeiden pohjalta. Vaasan Veden osalta johtokunta päättää vesi- ja jätevesimaksuista, liittymis- ja toimitusehdoista sekä Vaasan Vesi-liikelaitoksen muista maksuista. Johtokunta ottaa vastatakseen Mustasaaren alueella vesihuoltolain nojalla kuuluvat tehtävät, sekä alueen talonrakennuksen ja julkisen omaisuuden sekä vesihuoltolaitoksen investointien suunnittelun ja toteuttamisen. Aluelautakunnat Vähänkyrön aluelautakunta Vähänkyrön aluelautakunta toimii entisen Vähänkyrön kunnan alueella. Aluelautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto 6