SUUNNITELMASELOSTUS Projekti 1510004515 Päivämäärä 14.11.2014 8.1.2015; lisätty kappale 2.3 Tilaaja Rauman kaupunki RAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2 Kuva: Rauman kaupunki, www.lakariarea.fi
SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 2 2. ALUE- JA KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU 2 2.1 GEOTEKNIIKKA 2 2.2 KORTTELI-ALUEET 3 2.3 RATA-ALUEEN MAAPERÄ 4 2.4 KATUJEN YLEISSUUNNITELMA 4 2.5 VESIHUOLTO 5 2.5.1 Vesijohto 5 2.5.2 Jätevesiviemäri 5 2.5.3 Hulevesiviemäri 5 3. Jatkotoimenpiteet 5 Piirustukset 1510004515.S1 A Suunnitelmakartta 1510004515.S2 Pituusleikkaus, Lakarinkatu 1510004515.S3 A Pituusleikkaus, Karjamaankatu 1510004515.S4 Pituusleikkaus, Ellinniitunkatu 1510004515.S5 Paalukohtaiset poikkileikkaukset, Lakarinkatu (10 kpl) 1510004515.S6 A(6.3) Paalukohtaiset poikkileikkaukset, Karjamaankatu (13 kpl) 1510004515.S7 Paalukohtaiset poikkileikkaukset, Ellinniitunkatu (4 kpl) 1510004515.S8 A Geotekninen kartta (arvio pohjaolosuhteetmassojen käsittely) Sivu 1
1. YLEISTÄ Rauman kaupungin tavoitteena on toteuttaa Lakarin logistiikka- ja teollisuusalue valtatien 8 ja Kokemäki Rauma junaradan väliselle alueelle. Alue sijaitsee noin 4 km Rauman kaupungin keskustasta koilliseen. Kaava-alueen infra on tarkoitus toteuttaa useammassa vaiheessa, joista ensimmäinen toteutettiin vuonna 2013. Koko kaava-alueen pinta-ala on noin 133 ha. Nyt suunnitteilla oleva 2 vaiheen korttelialueen pinta-ala on noin 69 ha. Alueelle on osoitettu varaukset teollisuusraiteelle, joka voidaan liittää Kokemäki Rauma rataan. Uudelle alueelle rakentuu edellytykset eri liikennemuotojen logistiselle kohtaamiselle. Lakarin kokonaisrakennusoikeus tulee olemaan noin 310 000 kem2. Asemakaavoitus Lakarin logistiikka- ja teollisuusalue on osa Rauman Koillista teollisuusaluetta. Lakarin asemakaava on saanut lainvoiman 4.12.2012. Nyt kaupunki on käynnistänyt asemakaavan muutostyön. 2. ALUE- JA KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU 2.1 GEOTEKNIIKKA Tässä selostuksessa esitettävät arviot katujen ja korttelien rakennustoimenpiteistä rakennettavuudesta on tehty alustavalla pohjatutkimustietomäärällä sekä maaperäkartan perusteella. Arviot ja merkinnät maanpinnassa olevasta maalajista ovat vain suuntaa antavia. Lakarin 2 alueesta voi rakennettavuuden kannalta todeta, että alueen maaperän pohjaolosuhteet ovat pääosin joko kalliota ja moreenia, pehmeikkö-alueet turvetta ja savea. Tämä tarkoittaa, että rakennusten ja pihojen perustaminen kovan pohjan varaan olisi vallitseva perustamistapa. Tämä toteutuu louhimalla kalliot, paikoin leikkaamalla maata tai tekemällä pehmeikkö-alueilla massanvaihtoja (turve ja savi korvataan kantavalla maa-aineksella). Sivu 2
2.2 KORTTELI-ALUEET Alla olevassa taulukossa (taulukko 1.) on esitetty arvioidut korttelialueiden maaperätiedot, arvio kortteleiden rakennettavuudesta sekä alustavat leikkaus- ja täyttömassamääräarviot. Tulevien pihatasojen määrät on arvioitu korttelia ympäröivien katujen tasausviivojen korkeustasojen perustella. Kallio- ja maaleikkausmäärät sekä arvioidut täyttömäärät ovat vain suuntaa-antavia. Kallioalueilla on pääosin maanpinnan nykyinen taso tulevan pihatason yläpuolella ja tällöin tulee tehtäväksi kallioleikkausta pintamaan poiston jälkeen. Korttelit T2, T3, T5, T8 ja T9 ovat suuria kallioleikkausalueita. Kallioalueilla tulee yleislouhinnan jälkeen muita rakennuskohtaisia louhintoja syvennyksille, kuten mahdollisille pumppaamoille, kunnallistekniikalle jatai muulle johtokanavistolle. Korttelit, joissa on pehmeitä maakerroksia, kuten turvetta ja savea, tulee tehdä massanvaihtoa esim. louheella. Täydentävillä pohjatutkimuksilla tulee selvittää maalajit sekä kerrosten tiiveydet ja painumaominaisuudet. Tulevat täytöt kuormittavat maakerroksia ja saattavat aiheuttaa painumia. Vaihtoehtoisesti voi harkita massanvaihdon korvaamista ns. esikuormituskerroksella, painuma-aika arviot tulee selvittää laskelmin. Massalaskennat ovat tehty hyvin rajatulla pohjatutkimus-määrällä ja pohjatutkimuksia tulee korttelikohtaisesti täydentää. KORT KORTTELIN KORTTE- KALLIO- MAA- ARVIO RAKENNUTTA- TELI TASOT: LIN PIN- TÄYTTÖ VUUDESTA VALLIT- NRO KENTTÄ TA-ALA SEVASTA TYÖMENE- M.P. (m 2 ) TELMÄSTÄ T1 +18,5 +20,5 27.160 0 17.200 pääasiassa täyttöä, kes- kellä pieni savikko +17,7 +21,3 15.500 25.000 (massanvaihto) T2 +16,8 +18,5 38.740 15.300 45.000 pohjoisessa louhintaa, eteläosassa syvä mas- +15,2 +21,1 13.200 41.000 sanvaihto T3 +16,8 +17,5 35.440 24.800 63.000 louhintaa ja massan- vaihtoa +15,2 +20,2 7.000 33.600 T4 +18,5 +21,5 29.870 15.300 7.100 maaleikkausta, louhinta, määrät tarkistettava +17,9 +22,4 26.500 5.200 T5 +16,8 +19,0 55.580 62.000 26.400 louhinta, massanvaihtoa, täyttöä +16,2 +24,2 20.000 45.000 T6 +15,5 +16,8 42.530 0 50.000 iso massanvaihto-alue sekä täyttöä +15,2 +18,6 22.300 38.000 T7 +15,5 15.550 0 36.500 suo-alue jossa massan- +15,1 +15,6 vaihtoa ja täyttöä 3.500 16.500 T8 +19,5 +22,0 47.470 39.300 3.400 kallio-alue länsiosassa, itä-osassa täyttöä, +19,5 +27,2 23.300 31.000 T9 +16,8 +19,0 38.660 25.400 27.000 louhintaa ja massan- vaihtoa +16,0 +24,0 19.600 0 T10 +15,0 +16,8 71.270 0 85.000 iso massanvaihto-alue +14,7 +18,6 17.500 71.000 T11 +15,5 30.770 0 4.000 massanvaihtoa +14,5 +16,5 6.000 30.000 jatkuu Sivu 3
KORT KORTTELIN KORTTE- KALLIO- MAA- ARVIO RAKENNUTTA- TELI TASOT: LIN PIN- TÄYTTÖ VUUDESTA VALLIT- NRO KENTTÄ TA-ALA SEVASTA TYÖMENE- M.P. (m 2 ) TELMÄSTÄ T12 +15,2 +16,8 T13 +15,0 +14,3 +20,2 +14,5 +14,8 30.300 21.400 7.820 0 19.100 1.000 11.000 0 14.000 6.000 kallio-alueen louhinta, maaleikkausta ja massanvaihtoa massanvaihtoa Taulukko 1. Kortteli-alueiden maaperätietojen mukaan karkeasti arvioidut leikkaus- ja täyttömäärät. Maanpinnan taso on arvioitu pohjakartan korkeuskäyrien perusteella. 2.3 RATA-ALUEEN MAAPERÄ Suunnittelualueen rata-alueesta on aikaisemmin laadittu alustava geometria, jossa alueen korkeustasoksi on valittu n +16,8. (Tämän työn edeltäviltä ajoilta ja on ollut työssämme lähtötietona). KORT RATA-ALUE RATA- KALLIO- MAA- ARVIO RAKENNUTTA- TELI TASOT: ALUEEN TÄYTTÖ VUUDESTA VALLIT- NRO KENTTÄ PINTA- SEVASTA TYÖMENE- M.P. ALA (m 2 ) TELMÄSTÄ 2604 +16,8 2603 +16,8 +15,6 +19,2 +15,2 +19,8 43.000 16.000 19.500 34.000 9.000 3.000 30.000 18.000 69.000 7.000 kallio-alueen louhinta, maaleikkausta ja massanvaihtoa massanvaihtoa, 3 louhinta-aluetta, täyttöä mv-alueen päälle Taulukko 2. Rata-alueiden maaperätietojen mukaan karkeasti arvioidut leikkaus- ja täyttömäärät. Maanpinnan taso on arvioitu pohjakartan korkeuskäyrien perusteella. 2.4 KATUJEN YLEISSUUNNITELMA Suunnittelualueen kaduille on laadittu alustavat vaaka- ja pystygeometriat sekä esitetty katualueen käyttö. Katujen tasaukset on laadittu siten, että katujen ja kortteleiden korkeuserot ovat pienet ja vesihuollon ratkaisut järjestettävissä. Samalla on pyritty mahdollisimman hyvään massatasapainoon. Toimeksiantoon sisältyvän työn on tarkoitus toimia kaavoitusta avustavana. KATU MAANPIN- KATUJEN PINTA- PINTAMAAN KALLIO- MAA- NAN TASO TASOT ALA (m 2 ) POISTOA TÄYTTÖ POHJAKAR- (m 2 ) TALLA LAKA- RINKA- TU +18,5 +20,5 +17,7 +21,3 +18.2 +20.5 29.900 22.000 36.000 23.000 9.500 3.000 KARJA- MAAN- KATU +16,8 +18,5 +15,2 +21,1 +14 +18 25.000 7.000 18.000 3.000 48.000 29.000 ELLIN- NII- TUNKA- TU +16,8 +17,5 +15,2 +20,2 +14 +18 11.200 5.000 5.000 5.000 10.000 5.000 Taulukko 3. Katualueiden leikkaus- ja täyttömäärät ovat suuntaa-antavia arvioita. Sivu 4
2.5 VESIHUOLTO Suunnitelmakartalla on esitetty alueen vesihuollon periaatteet ja virtaussuunnat. Kyseessä on alueen vesihuollon selvitys ja tarkempi verkoston mitoitus tulee tehdä erikseen lähtötietojen tarkentuessa. 2.5.1 Vesijohto Lakarin 2 vaiheen korttelialue liitetään vesijohdon osalta 1 vaiheessa toteutettuun Lakarinkadun Ø225 vesijohtoon. Suunnitelmassa on esitetty vesijohdolle kiertojärjestelmää, jossa vesijohto kiertää korttelialueen Karjamaankadun ja Ellinniitunkadun kautta. Lisäksi on esitetty vesijohdon rakentamista avo-ojan viereen korttelia luoteis-kaakko suunnassa halkovalle varaukselle. Korttelin keskelle sijoitettu vesijohto mahdollistaisi erilaiset variaatiot tonttien rakentamisjärjestyksessä. Vesijohtojen tarvittavat koot alueella tulee tarkastella erillisten verkostolaskelmien perusteella, kun vesijohtoverkoston yleisjärjestelyt on suunniteltu ja alueen sammutusvedentarve varmistettu. 2.5.2 Jätevesiviemäri Lakarin 2 vaiheen jätevedet pumpataan valtatie 8 ja yksityistien väliselle alueelle ja puretaan nykyiseen jätevesiviemäriin. Alueen jätevesijärjestelyt on esitetty toteutettavan kolmella pumppaamolla erityisen syvien putkikaivantojen välttämiseksi. Pumppaamojen rakentamisjärjestyksen tulee olla seuraava: 1. Karjamaankadun eteläisen kulman pumppaamo 2. Karjamaankadun pumppaamo kaakkoissuoralla 3. Ellinniitunkadun kaakkoispään pumppaamo. 2.5.3 Hulevesiviemäri Alueen hulevedet johdetaan avo-ojissa. Tonttien hulevesiviemäröinti liitetään avo-ojiin. Tästä syystä sopivaksi avo-ojien syvyydeksi on katsottu 1,6 m 2,4 m. Kaikki alueen hulevedet johdetaan olemassa olevaan hulevesikanavaan. Karjamaankadun kaakkoispuolelle EV-alueelle on esitetty hulevesiallas. Hulevesialtaan tilavuus tulee mitoittaa rakennussuunnitteluvaiheessa. 3. JATKOTOIMENPITEET Rakentamista alueella on tarkoitus jatkaa Lakarinkadulta. Ajankohdasta ei ole tässä vaiheessa tietoa. Laajennusalue on katujen rakentamisen osalta mahdollista jakaa pienempiin kokonaisuuksiin. Ennen esirakentamista kortteleille tulee tehdä pohjatutkimuksia ja varmistaa maaperän laatu sekä suunnitella tutkimusten tulosten perusteella esikuormituksen taso sekä esirakentamis- ja painumaseurantatoimenpiteet. Katujen osalta tarvitaan lisää pohjatutkimustietoja Lakarinkadun plv 750-950 ja plv 1000-1550. Korttelittontit joissa pohjatutkimustiedot ovat puutteelliset, ja joista pitää tehdä lisää kairauksia, ovat ainakin: T4, T5, T8, T9 ja T12. Sivu 5