TALVIVAARA SOTKAMO OY

KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu

Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 KALASTUSKIRJANPITO... 3 3 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 11 3.1 Aineisto ja menetelmät... 11 3.2 Tulokset... 12 4 VERKKOKOEKALASTUKSET... 14 4.1 Aineisto ja menetelmät... 14 4.2 Tulokset... 15 5 KALASTUSTIEDUSTELU... 21 5.1 Aineisto ja menetelmät... 21 5.2 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 21 5.3 Pyydykset ja saalis... 22 5.4 Kalastusta haittaavat tekijät... 25 5.5 Rapuhavainnot... 26 6 KALOJEN METALLIPITOISUUS... 26 7 YHTEENVETO KALATALOUSTARKKAILUSTA... 27 8 VIITTEET... 28 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Kalastuskirjanpidon perustulokset Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Verkkokoekalastuskohteet kartalla Verkkokoekalastuskohteiden koordinaatit Verkkokoekalastusten tulokset Järvialueiden kalastustiedustelukaavake Koskikalastuksen tiedustelukaavake Kalastustiedustelun perustulostus Kalojen metallipitoisuus Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos Copyright Pöyry Finland Oy

2 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008) on Kainuun TE-keskus (nyk. Kainuun ELY-keskus) hyväksynyt eräin lisäyksin päätöksellään dnro 914/5723-2007, 12.2.2008. Lisäksi Tuhkajoen taimenkannan tilaa on seurattava vuosittain Kainuun TE-keskuksen (kirje dnro 816/5722-2009, 17.8.2009) hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen tarkkailu käsittää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä Tuhkajoen kahden kohteen sähkökoekalastukset ja määrävuosin tehtäviä laajempia sähkökoekalastuksia, verkkokoekalastuksia sekä kalastustiedusteluja. Vuonna 2013 tarkkailuun sisältyivät kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu, verkkokoekalastukset sekä laajat sähkökoekalastukset. Vuonna 2013 sähkö- ja verkkokoekalastukset tehtiin Kainuun ELY-keskuksen vaatimuksesta perusohjelmaa laajemmalla alueella. Vuonna 2012 järvillä tehtiin perusohjelman ulkopuolisia ylimääräisiä biologisia tutkimuksia, mm. verkkokoekalastuksia Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi- ja Laakajärvellä. Lisäksi tutkittiin kyseisten järvien ahventen metallipitoisuuksia. Tuhkajoen taimenkannan turvaamiseksi pyydettiin kesällä 2013 Tuhkajoesta 105 taimenen poikasta, jotka otettiin viljelyyn Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Paltamon laitokselle. 3 2 KALASTUSKIRJANPITO Kolmisopelle ja Jormasjärvelle järjestettiin 7 kalastajan kalastuskirjanpito vuoden 2008 alussa. Heistä 5 kalastaa Jormasjärvellä ja 2 Kolmisopella. Kolmisopella ei ole enää nykyisin tiettävästi muita kalastajia. Kirjanpitäjistä 1 on kalastanut Talvilahdella. Jormasjärven kirjanpitäjistä 3-4 ravusti v. 2008-2010 Jormasjärvellä ja 1 heistä myös Talvilahdella, mutta rapurutto tuhosi rapukannan v. 2011. Kalastajat kirjaavat pyyntitoimensa kalastuskerroittain sekä havainnoivat myös pyydysten likaantumista ja kalojen mahdollisia makuvirheitä. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit v. 2013 on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta-, vetokerta- tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit kullekin saalislajille. Kirjanpitäjien kalastus Jormasjärvellä on ollut pääasiassa talviverkkokalastusta. Pyyntiä on harjoitettu lisäksi kurenuotalla, iskukoukuilla ja vetouistimilla sekä joinakin vuosina myös isorysillä ja maderysillä. Jormasjärvellä saalis on ollut pääasiassa kuhaa ja haukea, joiden yhteisosuus on ollut vuosittain 71-93 % kokonaissaaliista (taulukko 1). Näiden lisäksi on saatu merkittävästi siikaa ja madetta sekä vähän muikkua, ahventa, lahnaa ja särkeä. Kuhan osuus kokonaissaaliista on ollut vuosittain 46-79 %. Kalastajakohtainen saalis on ollut Jormasjärvellä kotitarvekalastuksen luonne huomioiden varsin korkea eli keskimäärin 101-248 vuodessa. Joinakin vuosina harjoitettu isorysäpyynti on ollut osin ammattimaista. Kolmisopella kalastus on ollut pienimuotoista katiskakalastusta ja saalis on ollut lähes täysin haukea ja ahventa. Kalastajakohtainen saalis on ollut Kolmisopella 31-74 vuodessa. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 1 Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis () ilman nuottasaalista Kolmisopella ja Jormasjärvellä v. 2008-2013. 4 Vuosi Kalastajia Taimen Siika Muikku Kirjol. Hauki Kuha Ahven Made Lahna Särki Yht. /kal. Kolmi- 2008 2 - - - - 30-34 28-14 106 53 soppi 2009 2 - - - - 114-26 8 - - 148 74 2010 2 - - - - 55-42 5-22 124 62 2011 2 - - - - 29-57 - - 30 116 58 2012 2 - - - - 16-31 4-10 61 31 2013 2 - - - - 27-23 4-15 69 35 Jormas- 2008 5 2 9 - - 128 229 3 132 - - 503 101 järvi 2009 5-23 9-164 327 16 91 9 15 654 131 2010 5-51 7 3 186 514 16 35 17 7 836 167 2011 5-41 11-262 536 14 38 2-904 181 2012 5-64 3-175 776 93 63 32 33 1239 248 2013 5-36 - - 171 952 14 35 1-1209 242 Kolmisoppi Kolmisopella katiskapyynnillä saadun hauen, ahvenen ja särjen yksikkösaaliit olivat v. 2013 pieniä eli 255 452 g/pkk (taulukko 2). Kolmisopella katiskoilla saatu haukisaalis on ollut tarkkailujakson aikana pienikohtalainen eli yleensä tasoa 0,2-0,6 /pkk (kuva 1). Hauen yksikkösaalis oli v. 2008 poikkeuksellisen korkea. Hauen yksikkösaalis on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Ahvensaalis on ollut pieni-kohtalainen eli tasoa 0,3-0,6 /pkk (kuva 1). Ahvenen yksikkösaaliilla on ollut lievästi nouseva kehityssuunta. V. 2012 kokukertojen määrä oli aiempaa pienempi, millä saattoi olla vaikutusta myös yksikkösaaliiseen. Särkisaalis on ollut pieni kaikkina vuosina (taulukko 3). Kolmisopen erikoisuutena voidaan pitää sitä, että järvestä on saatu katiskoilla kesällä jonkin verran myös madetta (taulukko 2). Taulukko 2 Pyydyskokukertakohtainen katiskasaalis (g/pkk) Kolmisopella v. 2008-2013. kk Vuosi pkk Hauki Ahven Made Särki Katiskat V-VIII 2008 94 307 366 134 146 2009 74 1545 336 - - 2010 98 546 409 51 227 2011 137 212 419-215 2012 49 304 580 90 194 2013 60 452 387 73 255 IX-X 2008 3 - - 5000-2009 2-600 3900-2010 2 600 1000 - - 2012 1 1000 2300 - - V-X 2008 97 298 355 285 141 2009 76 1504 343 103-2010 100 547 421 50 222 2011 137 212 419-215 2012 50 318 614 88 190 2013 60 452 387 73 255 Copyright Pöyry Finland Oy

5 1500 1200 900 600 300 g/pkk Hauki, katiskat 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 700 600 500 400 300 200 100 0 g/pkk Ahven, katiskat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 1 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kolmisopella v. 2008-2013. Jormasjärvi Jormasjärvellä muikun pyyntiä verkoilla vain kokeiltiin v. 2013. Muikku on ollut v. 2009-2013 pienikokoista, ja sitä on pyydetty vähän # 10-12 mm:n verkoilla. Muikun yksikkösaaliit verkoilla ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 /pkk (taulukko 3). Kurenuotalla ei kalastettu ollenkaan v. 2013 (taulukko 3). Kalastus Jormasjärvellä painottuu talvikalastukseen harvoilla verkoilla (# 50-60 mm). Verkoilla v. 2013 saadun kuhan yksikkösaalis oli kohtalainen eli 724 g/pkk (taulukko 4). Hauen yksikkösaalis oli pieni eli 244 g/pkk. Siikaa ja madetta saatiin vain vähän eli alle 100 g/pkk. Isorysillä saatiin kuhaa varsin hyvin eli 13,2 /pkk (taulukko 4). Rysät koettiin vain harvakseltaan, mikä osaltaan nosti yksikkösaalista. Vetouistelulla saatiin haukea ja kuhaa hyvin eli 1,0-1,5 kalastuskertaa kohden (taulukko 5). Jormasjärvellä yksi kalastaja kommentoi verkkojen likaantumista tammikuulla (liite 1). Kalastajien mukaan muikku oli v. 2013 hiukan aiempaa isompaa ja sitä sai kutupyynnissä melko hyvin. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 3 Pyydyskokukertakohtainen muikkuverkkosaalis (g/pkk) ja vetokertakohtainen kurenuottasaalis (g/vkr) Jormasjärvellä v. 2008-2012. kk Vuosi pkk/vkr Muikku Muikkuv. VI-VIII 2009 6 417 # 10-12 mm 2011 15 367 6 IX-X 2009 12 500 2010 8 813 2011 15 340 2012 5 280 VI-X 2009 18 474 2010 8 813 2011 30 353 2012 5 280 Kurenuotta VII-VIII 2009 14 1429 2010 3 2000 2011 24 1292 2012 10 1200 IX 2009 2 500 2010 8 1875 VII-IX 2009 16 1313 2010 11 1909 2011 24 1292 2012 10 1200 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 4 Pyydyskokukertakohtainen verkko-, isorysä-, maderysä- ja koukkusaalis (g/pkk) Jormasjärvellä v. 2008-2013. kk Vuosi pkk Taimen Siika Kirjol. Hauki Kuha Ahven Made Lahna Särki Verkot I-IV 2008 228 8 18-214 842 4 169 - - # 50-60 mm 2009 406-32 - 207 398-55 2-2010 334-68 - 290 620-43 4-2011 480-64 - 294 733-61 - - 2012 386-91 - 263 758 1 107 5-2013 364-51 - 220 623 5 84 3 - V-VIII 2008 12-242 - - 167 - - - - 2010 6 - - - - 367-367 - - 2011 12 - - - 425 908 - - 133-2012 16 - - - 150 494-169 - - IX-XII 2008 25-88 - - 284 - - - - 2009 24-271 - - 2017 - - - - 2010 129-102 - 191 1516 16 84 12-2011 68-147 - 306 1524-124 - - 2012 112-166 - 220 867 31 65 - - 2013 56-125 - 396 1379-73 - - I-XII 2008 265 7 34-184 758 4 145 - - 2009 430-45 - 196 489-52 2-2010 469-77 - 259 863 4 59 6-2011 560-73 - 298 833-67 3-2012 546-103 - 239 759 7 96 3-2013 420-61 - 244 724 5 83 2 - Isorysät V-VIII 2009 5-800 - 1600 9800 1600 400 1600 1200 2010 5-3000 600 3000 11800 1600 1000 2800 1400 2012 36-208 - 839 8383 1500 278 833 806 2013 48-208 - 1021 13229........ IX 2009 2 - - - 4500 12500 2000 - - 1000 2012 1 - - - - 25000 12000 - - 4000 V-IX 2009 7-571 - 2429 10571 1714 286 1143 1143 2010 5-3000 600 3000 11800 1600 1000 2800 1400 2012 37-203 - 816 8832 1784 270 811 892 2013 48-208 - 1021 13229........ Maderysät II-III 2008 25 - - - - - - 3720 - - 2009 18 - - - - - - 3444 - - 7 Iskukoukut I-III, XII 2008 126 - - - 455 - - - - - 2009 84 - - - 193 - - 48 - - 2010 30 - - - 283 - - 67 - - 2011 46 - - - 537 - - - - - Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 5 Kalastuskertakohtainen vetouistelusaalis (g/kkr) Jormasjärvellä v. 2008-2013. kk Vuosi kkr Hauki Kuha Ahven Vetouistelu VI-IX 2008 23 952 1204 70 2009 38 1221 1118 39 2010 44 941 1139 7 2011 58 1134 1176 60 2012 16 875 2144 50 2013 13 1523 992-8 Kuhan yksikkösaalis verkoilla on ollut tarkkailujakson aikana kohtalainen-hyvä eli 0,5-0,9 /pkk ja yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Hauen yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli 0,2-0,3 /pkk. Siikaa ja madetta verkoilla on saatu vain vähän eli yleensä alle 100 g/pkk. Siian yksikkösaalis on tarkkailujakson aikana hieman kasvanut. Käytettyjen verkkojen solmuväli on ollut niin harva, että niillä on saatu ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. Vetouistelulla on saatu kuhaa ja haukea hyvin koko tarkkailujakson ajan. Kuhan yksikkösaalis on ollut tasoa 1,0 2,0 ja hauen vastaavasti 0,9-1,5 kalastuskertaa kohden (kuva 3). V. 2009 2010 ja 2012 2013 pyynnissä olleilla isorysiä on saatu kuhaa kohtalaisesti-hyvin eli tasoa 9-13 /pkk (kuva 4). Isorysät on koettu vain harvakseltaan, mikä on nostanut yksikkösaalista. Muiden kalalajien yksikkösaalit rysällä ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle 2 /pkk (taulukko 4). Maderysillä saatiin madetta v. 2008 2009 vähän eli 3,4 3,7 /pkk (taulukko 4). Kalastuskirjanpitotulosten perusteella kaivostoiminnan vaikutuksia ei ole havaittavissa Jormasjärvellä eri pyydysten yksikkösaaliissa. Copyright Pöyry Finland Oy

9 1000 800 600 400 200 g/pkk Kuha, verkot # 50-60 mm 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 400 g/pkk Hauki, verkot # 50-60 mm 300 200 100 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 120 100 80 60 40 20 0 g/pkk Siika, verkot # 50-60 mm 2008 2009 2010 2011 2012 2013 200 160 120 80 40 g/pkk Made (I-IV), verkot # 50-60 mm 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Jormasjärvellä v. 2008-2013. Mateen osalta huomioitu kevättalven saalis. Copyright Pöyry Finland Oy

10 2500 2000 1500 1000 500 g/kkr Kuha, vetouistelu 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1600 g/kkr Hauki, vetouistelu 1200 800 400 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 3 Kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Jormasjärvellä v. 2008-2013. 15000 12000 9000 6000 3000 g/pkk Kuha, rysät 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 4 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Jormasjärvellä v. 2008-2013. Jormasjärven Talvilahdella, johon Tuhkajoki laskee, on harjoitettu pienimuotoista verkkokalastusta sekä joinakin vuosina vetouistelua, joka on osin ulottunut Talvilahden ulkopuolellekin. Kuhan ja hauen yksikkösaaliit verkoilla olivat Talvilahdella v. 2013 pieniä eli 248-373 g/pkk (taulukko 6). Hauen yksikkösaaliit verkoilla ovat olleet Talvilahdella pääosin samaa tasoa ja kuhan yksikkösaaliit yleensä pienempiä kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin (taulukot 4 ja 6). Joinakin vuosina yksikkösaaliit ovat olleet Talvilahdella myös suurempia kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin. Kuhan ja hauen vetouistelun yksikkösaaliit ovat olleet Talvilahdella hiukan parempia kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6 Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) ja kalastuskertakohtainen vetouistelusaalis (g/kkr) Jormasjärven Talvilahdella v. 2008-2013. kk Vuosi pkk/kkr Taimen Siika Hauki Kuha Ahven Made Lahna Verkot I-IV 2008 26 69-104 315 19 438 - # 50-55 mm 2011 18 - - 833 689-417 - 2012 94-15 203 536 2 247 20 2013 84-20 307 285 8 48 - V-VIII 2008 12-242 - 167 - - - 2010 6 - - - 367-367 - 2011 6 - - 617 767 - - - 2012 16 - - 150 494-169 - IX-XII 2008 9 - - - 244 - - 2010 28 - - 346 1193-207 2011 20 - - 90 630-70 2012 48-56 100 446 31 54-2013 20-60 - 745-205 - I-XII 2008 47 38 62 57 217 11 243-2010 34 - - 285 1047-235 - 2011 44 - - 466 673-202 - 2012 158-26 166 504 11 180 12 2013 104-28 248 373 7 78 - Vetouistelu VI-IX 2009 11 - - 1691 1891 18 - - 2010 16 - - 1025 1481 - - - 2011 22 - - 1436 1336 - - - 11 Ravustus Jormasjoella todettiin rapurutto kesällä 2009. Rapurutto levisi sittemmin Jormasjärveen ja tuhosi järven rapukannan v. 2011. Kesän 2011 ravustusyrityksillä saatiin 3 pientä rapua Jormasjärven pohjoisosasta Kiikonniemestä. Järven itärannalta ja Talvilahdelta ei rapuja saatu tuolloin ollenkaan. Kesän 2012 koeravustuksilla saatiin Kiikonniemestä noin 10 pientä rapua. Kalastajien mukaan kesällä 2013 Jormasjärvessä esiintyi edelleen satunnaisesti rapua, myös täysimittaista. 3 SÄHKÖKOEKALASTUKSET 3.1 Aineisto ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin 29.7. 1.8.2013 Hans Grassl ELT 60II GI-laitteella 600 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Muutama koeala, joilla kalaa oli vain vähän ja toisella kalastuskerralla ei saatu saalista, kastettiin vain kahteen kertaan. Koekalastustulokset on tallennettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ylläpitämään koekalastusrekisteriin. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 2, koekalastusten perustulokset liitteessä 3 ja koealojen valokuvat liitteessä 4. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 3) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus Copyright Pöyry Finland Oy

ja pohjan laatu (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein. Lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä 50-100 % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä 50-100 % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä 50-100 % 12 3.2 Tulokset Vesi oli kalastushetkellä lähellä kesän alivirtaamatilannetta, joten kalastusolosuhteet olivat kaikilla joilla hyvät. Koskialueet olivat kivikko-louhikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vain vähän (liite 3). Vesikasvillisuus oli pääasiassa vesisammalia (Fontinalis dalecarlica ja Hygrohypmum sp.), joiden peittävyys oli enimmäkseen 10 50 % (liite 3). Vesisammalten ohella esiintyi satunnaisesti järvikortetta (Equisetum fluviatile) ja palpakkoa (Sparganium sp.). Rihmamaisia viherleviä oli hiukan vain Kivijoella (liite 3). Ruskeaa pohjasakkaa oli Kallio- ja Lumijoella kohtalaisesti ja Kivijoella vähän (liite 3). Tuhkajoella pohjasakkaa ei juuri esiintynyt. Kalliojoen kalasto oli niukka ja yksilötiheydet olivat pieniä (taulukko 7). Kalliojoen ylemmältä koealalta saatiin vain yksittäinen hauki, ahven ja made ja alemmalta koealalta 3 ahventa. Lumijoen kalasto oli lajistoltaan myös yksipuolinen. Ylemmältä alueelta saatiin pienin tiheyksin ahventa ja särkeä. Lumijoen alemmalle alueelle oli laitettu aiemmin kalkkia, jota oli edelleen rannalla ja vedessäkin, ja alue oli kalaton. Tuhkajoen kolmelta alimmalta alueelta saatiin taimenta (taulukko 7). Tiheydet olivat kahdella alueella pieniä, mutta joen alaosan yhdellä kohteella (S5A) tiheys oli kuitenkin kohtalainen eli 12,0 yks./aari. Kohteilla, missä taimenta esiintyi, osa taimenista oli kesänvanhoja ja loput 1-2 -vuotiaita poikasia. Harjusta ei esiintynyt koealueilla v. 2013. Myöhemmin syyskuussa tehtyjen sähkökoekalastusten yhteydessä, jolloin pyydettiin taimenta viljelylaitokselle, harjusta saatiin joen alaosalta useita eri ikäryhmiä edustavia yksilöitä. Joen alaosalla oli varsin runsaasti (20-47 yks./aari) kesänvanhaa ahventa. Näiden lisäksi Tuhkajoen koealoilta saatiin satunnaisesti haukea, madetta, särkeä ja kiiskeä. Kivijoelta kalastettiin v. 2013 uusi alue, jossa oli kohtalaisen runsaasti ahventa ja särkeä (taulukko 7). Alue oli lyhyt suvantojen välinen koski, johon särkeä ja ahventa voi tulla suvannoista/läheisistä järvistä. Tuhkajoesta saadut taimenet ovat luonnonkantaa. Taimenen geneettisen selvityksen mukaan Tuhkajoen taimenkanta on selvästi oma erillinen kantansa. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 7 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Kallio-, Tuhka-, Lumi- ja Kivijoella v. 2013. Alue Taimen Taimen Taimen Hauki Ahven Made Särki Kiiski 0-v. 1-2 -v. yht. Kalliojoki S1 - - - 0,5 0,5 0,5 - - Kalliojoki S2 - - - - 1,5 - - - Tuhkajoki S3 - - - - 7,4 1,1 5,9 - Tuhkajoki S4 - - - 0,5 0,5 0,5 1,5 - Tuhkajoki S5 0,5 1,0 1,5 1,0-0,5 0,5 0,5 Tuhkajoki S5A 6,5 5,5 12,0 2,0 20,0 - - - Tuhkajoki S5B 2,9 1,4 4,3 0,5 47,1-2,4 - Lumijoki S6 - - - - 2,0-4,5 - Lumijoki S7 - - - - - - - - Kivijoki S8 - - - - 17,9-14,3-13 Kallio- ja Lumijoen kalasto on ollut varsin niukka myös aiemmin tehdyissä sähkökoekalastuksissa (Lapin Vesitutkimus Oy 2005 ja 2006, Pöyry Finland Oy 2011). Kallio- ja Lumijoen koealoilta ei saatu saalista ollenkaan v. 2004 (taulukko 8). Sen jälkeen joilta on saatu pienin tiheyksin ahventa ja särkeä sekä satunnaisesti haukea ja madetta. Vuoden 2013 tulokset vastasivat edellisvuosien keskimääräisiä tuloksia. Tuhkajoella taimentiheydet ovat olleet v. 2009 lähtien aiempaa suurempia (taulukko 8). Tämä johtuu lisäkoealueista, jotka ovat hyviä taimenhabitaatteja. Harjusta, haukea, madetta ja särkeä Tuhkajoelta on saatu kaikkina vuosina lähinnä satunnaisesti. Kesällä 2010 ja 2013 saatiin Tuhkajoen alaosalta (S5A ja S5B) poikkeuksellisen paljon kesänvanhaa ahventa. Kesän 2013 tulokset vastasivat tuloksia v. 2010, jolloin kalastettiin samat alueet. Taulukko 8 Sähkökoekalastusten keskimääräiset tulokset (yks./aari) Kallio-, Tuhka-, Lumi- ja Kivijoella v. 2004-2013. Tuhkajoen tulokset vuodelta 2004 ovat vain suuntaa-antavia; silloin ei ole ilmoitettu koealojen kokoa, joksi tässä on arvioitu 150 m 2. Alue Taimen Harjus Hauki Ahven Made Särki Kivisimppu Kiiski Kalliojoki 2004 - - - - - - - - 2008 - - - 0,5 - - - - 2010 - - - 0,8-0,8 - - 2013 - - 0,3 1,0 0,3 - - - Tuhkajoki 2004* 1,5 0,2-2,7 0,9-16,4-2008* 0,8 - - 0,3 0,3 0,2 - - 2009** 4,7 1,5 - - 1,7 - - - 2010*** 4,0 0,5 0,7 33,3 0,3 0,1 - - 2011** 11,8 0,5 1,5 3,6 - - - - 2012** 5,5 0,3 0,3 - - - - - 2013*** 3,6-0,8 15,0 0,4 2,1-0,1 Lumijoki 2004 - - - - - - - - 2005 - - 0,7 15,6 0,8 - - - 2008 - - - 1,1-0,4 - - 2010 - - 0,7 3,9-7,2 - - 2013 - - - 1,0-2,3 - - Kivijoki 2013 - - - 17,9-14,3 - - *3 koealaa, **2 koealaa, ***5 koealaa Copyright Pöyry Finland Oy

Tuhkajoelta on kalastettu v. 2009 lähtien vuosittain 2 koealuetta, jotka on valittu taimentiheyksien vuotuiseen seurantaan. Kohteet edustavat Tuhkajoen alaosan parhaita taimenen pienpoikashabitaatteja. Koealojen kalasto oli v. 2013 pääasiassa taimenta, jonka tiheys oli ylemmällä koealalla (S5A) kohtalainen eli 12,0 yksilöä/aari ja alemmalla koealalla (S5B) pieni eli 4,3 yksilöä/aari (taulukko 9). Taimenista (yht. 33 kpl) 58 % oli kesänvanhoja poikasia ja loput 1-2 -vuotiaita (liite 3). Taimenen lisäksi saatiin varsin runsaasti kesänvanhaa ahventa ja pienin tiheyksin haukea sekä särkeä. Keskimääräinen taimentiheys vuosittain kalastettavilla alueilla oli v. 2013 samaa tasoa kuin aiempina vuosina keskimäärin (taulukko 9). V. 2011 taimentiheys oli keskimääräistä suurempi. Tämä johtui toisen koealan varsin hyvästä kesänvanhojen poikasten tiheydestä (19 kpl/aari). Taimenen kutu on onnistunut Tuhkajoen alaosalla joka vuosi, sillä alueilla on esiintynyt kesänvanhoja taimenen poikasia kaikkina vuosina. Kesänvanhaa harjusta on myös esiintynyt Tuhkajoen alaosalla pienin tiheyksin kesää 2013 lukuun ottamatta vuosittain. Myöhemmin syyskuussa tehtyjen erillisten sähkökalastusten yhteydessä harjusta kuitenkin saatiin normaalisti joen alaosalta. Sähkökoekalastustulosten perusteella kaivostoiminnan vaikutuksia ei ole havaittavissa Tuhkajoen kalakannoissa. Myös Kallio- ja Lumijoella vuoden 2013 tulokset vastasivat edellisvuosien keskimääräisiä tuloksia. Näiden jokien kalasto on ollut niukka koko tarkkailujakson ajan. Taulukko 9 Sähkökoekalastusten keskimääräiset tulokset (yks./aari) Tuhkajoen vuosittain kalastettavilla kohteilla v. 2009-2013. Tuhkajoki S5A Taimen Taimen Taimen Harjus Hauki Ahven Made Särki ja S5B 0-v. 1-4-v. yht. 2009 1,5 3,2 4,7 1,5 - - 1,7-2010 2,3 4,7 7,0 0,7 1,0 54,5-0,3 2011 10,0 1,8 11,8 0,5 1,5 3,6 - - 2012 2,5 3,0 5,5 0,3 0,3 - - - 2013 4,7 3,5 8,2-1,3 33,6-1,2 14 4 VERKKOKOEKALASTUKSET 4.1 Aineisto ja menetelmät Verkkokoekalastukset tehtiin Nordic-yleiskatsausverkoilla Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä 11.7. 10.8.2013 välisenä aikana standardia SFS-EN 14757 soveltaen. Pienillä järvillä, Kalliojärvi, Kolmisoppi ja Kivijärvi, koekalastukset tehtiin pohjaverkoilla eri puolilla järviä olevilla jo aiemmin kalastetuilla kohteilla. Jormas-, Laaka- ja Kiltuanjärvillä koekalastukset toteutettiin syvyysvyöhykkeittäin (2-3 m, 4-10 m ja yli 10 m) ositetun satunnaisotannan periaatteella, jossa käytettiin pohja-, välivesi- ja pintaverkkoja. Välivesiverkot olivat 6 m syvyydessä. Tulokset tallennettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ylläpitämään koekalastusrekisteriin. Verkkovuorokausia oli Kalliojärvellä 6, Kolmisopella ja Kivijärvellä 10, Jormasja Laakajärvellä 52 ja Kiltuanjärvellä 48. Koekalastuskohteet on esitetty kartalla liitteessä 5. Kohteiden syvyystiedot ja koordinaatit (KKJ) on esitetty liitteessä 6. Tiivistelmä koekalastustuloksista eriteltynä syvyysvyöhykkeittäin sekä pinta-, välivesi- ja pohjaverkkojen osalta on esitetty liitteessä 7. Copyright Pöyry Finland Oy

4.2 Tulokset Verkkokoekalastusten yksikkösaaliit olivat kaikilla järvillä pieniä. Keskimääräinen saalis oli alueesta riippuen 3,9-17,0 kalaa ja 289-1376 g verkkoa kohden (taulukko 10). Suurimmat yksikkösaaliit olivat Kolmisopella ja Kivijärvellä. Valtalajeja olivat ahven ja särki ja Laaka- sekä Kiltuanjärvellä lisäksi kuha. Kalastoa voidaan pitää runsaana ja särkikalavaltaisena, jos verkon yksikkösaalis on yli 100 kpl ja yli 2 /koeverkko ja lisäksi yli 60 % saaliista on särkikaloja ja alle 20 % petokaloja (Sammalkorpi & Horppila 2005). Kalliojärven kalasto oli lajistoltaan niukka. Saaliiksi saatiin vain ahventa ja särkeä. Särjen osuus biomassasta oli 68 % ja ahvenen osuus 32 % (taulukko 10). Keskimääräinen verkkosaalis oli pieni eli 8,2 kalaa ja 414 g verkkoa kohden. Kolmisopen kalasto oli niukka. Saaliiksi saatiin ahventa ja kiiskeä sekä yksittäiset kuha- ja haukiyksilöt. Ahvenen osuus biomassasta oli 77 % (taulukko 10). Saaliiksi saatiin lisäksi 1 isokokoinen kuha (1,7 ) ja hauki (1,2 ), mikä nosti niiden saalisosuuden 9-12 %:iin. Keskimääräinen verkkosaalis oli 17,0 kalaa ja 1376 g verkkoa kohden. Yksikkösaalis oli suurempi kuin muilla tutkituilla järvillä johtuen saaliiksi saaduista isokokoisista kuha- ja haukiyksilöistä. Jormasjärven kalasto oli lajistoltaan monipuolisin, mutta määrältään niukka. Saalis oli pääasiassa ahventa ja särkeä. Ahvenen osuus biomassasta oli 77 % ja särjen vastaavasti 13 % (taulukko 10). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kuhaa ja haukea sekä hiukan siikaa, muikkua ja kiiskeä. Keskimääräinen verkkosaalis oli pieni eli 6,9 kalaa ja 527 g verkkoa kohden. Yksikkösaalista laskivat osaltaan syvällä olleet verkot, sillä yli 10 m syvyysvyöhykkeellä olleet verkot olivat lähes tyhjiä (taulukko 11). Kivijärven kalasto oli lajistoltaan niukka. Saaliiksi saatiin vain ahventa ja särkeä. Ahvenen osuus biomassasta oli 79 % ja särjen osuus 21 % (taulukko 10). Keskimääräinen verkkosaalis oli 11,4 kalaa ja 1025 g verkkoa kohden. Yksikkösaalis oli toiseksi suurin tutkituilla järvillä johtuen muutamista isokokoisista (0,5-0,7 ) ahvenyksilöistä. Kivijärvellä kalaa saatiin vain matalasta vedestä. Verkot, jotka olivat 4-6 m syvyydessä, olivat tyhjiä (taulukko 11). Kivijärven vesi on alusveden suolapitoisuuden vuoksi kerrostunut, mikä heikentää kalojen elinolosuhteita syvännealueilla. Syvät alueet (6 m) ovat olleet tosin lähes kalattomia myös aiemmin v. 2010 ja 2012. Laakajärven kalasto oli lajistoltaan kohtuullisen monipuolisin, mutta määrältään niukka. Saalis oli pääasiassa ahventa, kuhaa ja särkeä. Biomassasta oli ahventa 63 %, kuhaa 21 % ja särkeä 16 % (taulukko 10). Näiden lisäksi saatiin hiukan siikaa, muikkua ja kiiskeä. Keskimääräinen verkkosaalis oli pieni eli 16,4 kalaa ja 629 g verkkoa kohden. Yksikkösaalista laskivat osaltaan syvällä olleet verkot, sillä yli 10 m syvyysvyöhykkeellä olleiden verkkojen yksikkösaalis oli pieni eli 111 g verkkoa kohden (taulukko 11). Kiltuanjärven kalasto oli lajistoltaan Laakajärven tapaan kohtuullisen monipuolisin, mutta määrältään niukka. Saalis oli pääasiassa ahventa, kuhaa ja madetta. Biomassasta oli ahventa 53 %, kuhaa 22 % ja madetta 16 % (taulukko 10). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi särkeä sekä hiukan muikkua ja kiiskeä. Keskimääräinen verkkosaalis oli pieni eli 3,9 kalaa ja 289 g verkkoa kohden. Yksikkösaalis oli pienin tutkituilla järvillä. Yksikkösaalista laskivat osaltaan syvällä olleet verkot, 15 Copyright Pöyry Finland Oy

sillä yli 10 m syvyysvyöhykkeellä olleiden verkkojen yksikkösaalis oli pieni eli 143 g verkkoa kohden (taulukko 11). 16 Taulukko 10 Verkkokoekalastusten tulokset (kpl/verkko ja g/verkko) kalalajeittain kaikkien kalastuskertojen keskiarvona Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laakaja Kiltuanjärvellä v. 2013. Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % verkko verkko verkko verkko verkko verkko Ahven 1,7 20,4 132 31,9 14,0 82,3 1062 77,2 4,5 64,5 408 77,4 Särki 6,5 79,6 282 68,1 - - - - 1,5 21,9 66 12,5 Kuha - - - - 0,1 0,6 170 12,4 0,1 1,4 26 5,0 Hauki - - - - 0,1 0,6 120 8,7 0,0 0,3 21 4,0 Siika - - - - - - - - 0,0 0,3 2 0,3 Muikku - - - - - - - - 0,0 0,3 0 0,04 Kiiski - - - - 2,8 16,5 24 1,7 0,8 11,3 4 0,8 Yhteensä 8,2 100,0 414 100,0 17,0 100,0 1376 100,0 6,9 100,0 527 100,0 Kivijärvi Laakajärvi Kiltuanjärvi kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % verkko verkko verkko verkko verkko verkko Ahven 9,0 78,9 878 85,7 14,3 86,5 393 62,5 2,8 72,4 152 52,6 Särki 2,4 21,1 147 14,3 1,1 6,9 99 15,7 0,2 4,9 21 7,2 Kuha - - - - 0,3 2,1 128 20,5 0,2 5,9 64 22,1 Hauki - - - - - - - - - - - - Siika - - - - 0,0 0,1 2 0,2 - - - - Muikku - - - - 0,1 0,6 3 0,5 0,4 9,2 4 1,4 Made - - - - - - - - 0,1 2,7 46 16,1 Kiiski - - - - 0,6 3,8 4 0,6 0,2 4,9 2 0,6 Yhteensä 11,4 100,0 1025 100,0 16,4 100,0 629 100,0 3,9 100,0 289 100,0 Taulukko 11 Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärven verkkokoekalastusten kokonaistulokset (g/verkko) syvyysvyöhykkeittäin v. 2013. 0-3 m 4-10 m 11-20 m keskim. Kalliojärvi 497 0.. 414 Kolmisoppi 847 1602.. 1376 Jormasjärvi 1046 433 4 527 Kivijärvi 1708 0.. 1025 Laakajärvi 953 366 111 629 Kiltuanjärvi 468 299 143 289.. = ei pyyntiä Kalojen keskipituudet on esitetty järvikohtaisesti taulukossa 12 ja tärkeimpien saalislajien, ahvenen ja särjen, pituusjakaumat kuvissa 5 ja 6. Ahvenen ja särjen pituusjakaumat olivat tasaisimmat Jormasjärvellä, jossa oli myös nuorimpia ikäluokkia (kuva 5). Muilla järvillä ahven- ja/tai särkisaaliista puuttui 1-2 nuorinta ikäluokkaa (kuvat 5 ja 6). Copyright Pöyry Finland Oy

17 Taulukko 12 Verkkokoekalastussaaliin kalojen keskipituus (mm) Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä v. 2013. Ahven Särki Kuha Hauki Siika Muikku Made Kiiski Kalliojärvi 152 141 - - - - - - Kolmisoppi 174 - * * - - - 94 Jormasjärvi 163 142 296 400 200 100-74 Kivijärvi 170 160 - - - - - - Laakajärvi 116 167 225-200 144-73 Kiltuanjärvi 149 190 281 - - 108 334 96 * 1 kpl Copyright Pöyry Finland Oy

18 4 Kalliojärvi Ahven 3 kpl 2 1 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Pituusluokat (cm) kpl 10 8 6 4 2 Kalliojärvi Särki 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Pituusluokat (cm) 40 Kolmisoppi Ahven kpl 30 20 10 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Pituusluokat (cm) 40 Jormasjärvi Ahven kpl 30 20 10 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Pituusluokat (cm) kpl 12 10 8 6 4 2 Jormasjärvi Särki 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Pituusluokat (cm) Kuva 5 Verkkokoekalastustussaaliin ahvenen ja särjen pituusjakauma Kallio-, Kolmisoppi- ja Jormasjärvellä v. 2013. Copyright Pöyry Finland Oy

19 20 Kivijärvi Ahven kpl 15 10 5 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 Pituusluokat (cm) kpl 10 8 6 4 2 Kivijärvi Särki 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Pituusluokat (cm) 200 Laakajärvi Ahven kpl 150 100 50 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Pituusluokat (cm) 20 Laakajärvi Särki 15 kpl 10 5 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Pituusluokat (cm) 15 Kiltuanjärvi Ahven 10 kpl 5 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Pituusluokat (cm) kpl 3 2 2 1 1 Kiltuanjärvi Särki 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Pituusluokat (cm) Kuva 6 Verkkokoekalastustussaaliin ahvenen ja särjen pituusjakauma Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä v. 2013. Copyright Pöyry Finland Oy

Kalalajiston koostumus on ollut eri järvillä varsin samankaltainen v. 2008-2013. Valtalajeja ovat olleet kaikkina vuosina ahven sekä särki ja Laakajärvellä myös kuha (taulukko 13). Kalliojärvellä yksikkösaalis on laskenut, mikä viittaa kalojen karkottumiseen kaivosjätevesien vuoksi. Kolmisopella yksikkösaalis oli v. 2013 tarkkailujakson korkein. Särjen osuus saaliissa on vähentynyt ja v. 2013 sitä ei saatu enää ollenkaan. Yksikkösaalis Kolmisopella oli v. 2012 poikkeuksellisen alhainen, mihin lienee vaikuttanut poikkeuksellinen vesitilanne koekalastushetkellä. Vesi oli tuolloin säännöstelyn ylärajoilla tulvatilanteessa, ja kenttähavaintojen mukaan kalat olivat pyyntikohteiden ulkopuolisilla ranta-alueilla. Tähän viittaavat myös kalastuskirjanpidosta saadut tulokset. Jormasjärvellä yksikkösaalis oli v. 2013 vähän pienempi kuin edellisenä vuotena. Tulokseen saattoi vaikuttaa vuosien erilainen aineisto, sillä v. 2012 verkkoöitä oli 30 ja pyyntipaikkojen syvyysjakauma oli erilainen kuin v. 2013. Kivijärvellä yksikkösaalis on vaihdellut eri vuosina ilman yksisuuntaista kehitystä (taulukko 8). Yksikkösaalis oli v. 2013 tarkkailujakson toiseksi paras. Laakajärvellä yksikkösaalis oli v. 2013 noin kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Tulokseen saattoi vaikuttaa vuosien erilainen aineisto, sillä v. 2012 verkkoöitä oli 30 ja pyyntipaikkojen syvyysjakauma oli erilainen kuin v. 2013. Kiltuanjärvellä verkkokoekalastukset tehtiin ensimmäistä kertaa v. 2013. 20 Taulukko 13 Verkkokoekalastusten tulokset (g/verkko) kalalajeittain kaikkien kalastuskertojen keskiarvona Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä v. 2008-2013. Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi 2008 2010 2012 2013 2008 2010 2012 2013 2012 2013 Hauki 85 177 60 - - 154-120 35 21 Ahven 599 505-132 263 872-1062 491 408 Särki 96 226 24 282 129 94 8-41 66 Kuha - - - - - - - 170 86 26 Siika - - - - - - - - - 2 Muikku - - - - - - - - - 0,2 Kiiski 24 - - - 9 20 1 24 2 4 Yhteensä 804 908 84 414 401 1140 9 1376 666 527 Kivijärvi Laakajärvi Kiltuanj. 2008 2010 2012 2013 2012 2013 2013 Hauki - 154 - - - - - Ahven 366 890 598 878 123 393 152 Särki 36 348 97 147 53 99 21 Kuha - - - - 110 128 64 Made - - - - - 46 Siika - - - - 2 - Muikku 3 2 10-6 3 4 Kiiski 32 14 0,2-4 4 2 Yhteensä 437 1408 705 1025 296 629 289 Copyright Pöyry Finland Oy

5 KALASTUSTIEDUSTELU 21 5.1 Aineisto ja menetelmät Kalastustiedustelu vuodelta 2013 tehtiin helmi-maaliskuussa 2014 postitse otantana Jormaskylän osakaskunnan kalastuslupamyyntitietojen pohjalta. Tiedustelu ei siten kata läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ns. jokamiehenoikeudella kalastavia henkilöitä (vain onkijat ja pilkkijät ja osa viehekalastajista). Tiedustelu tehtiin erikseen koskikalastusluvan ja verkko- ym. kalastusluvan lunastaneille henkilöille. Tiedustelu kattaa Kalliojärven, Kolmisopen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen (ks. liite 2). Tiedustelut lähetettiin kaikille niille, joille osoitetieto oli saatavissa. Kalastustiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 387 nimeä eli 85 % myytyjen kalastuslupien määrästä (taulukko 14). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 262 kpl eli 68 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelu oli henkilökohtainen. Kalastustiedustelukaavake järvialueille on esitetty liitteessä 8 ja koskikalastuksen tiedustelukaavake liitteessä 9. Tiedustelun perustulostus on esitetty alueittain liitteessä 10. Taulukko 14 Tiedusteluaineisto Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2013. Lupia myyty Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa kpl kpl % kpl otanta kpl kpl % kpl % Koskikalastusluvat - lupakuitit 81 64 79,0 2 62 36 58,1 36 100,0 - mobiililuvat* 199 158 79,4 2 156 86 55,1 80 93,0 Verkko- ym. luvat 177 169 95,5-169 140 88,6 125 89,3 Yhteensä 457 391 85,6 4 387 262 67,7 241 92,0 * 270 lupaa, 199 luvan lunastanutta 5.2 Kalastajamäärä ja kalastusaika Jormaskylän osakaskunnan kalastuslupia järvialueille lunasti v. 2013 yhteensä 177 kalastajaa ja koskikalastuslupia 280 kalastajaa. Koskikalastusluvista 199 oli mobiililupia. Järvialueille lupia lunastaneista kalasti Jormasjärvellä 62 ja Kolmisopella 2 taloutta (taulukko 15). Kalliojärvellä ei kalastanut kukaan tiedusteluun vastanneista. Kalastukseen osallistui Jormasjärvellä keskimäärin 2,0 henkilöä taloutta kohden. Muut luvan lunastaneet kalastivat Jormaskylän osakaskunnan vesialueilla Nuasjärven eteläosassa. Tulokset Nuasjärveltä on raportoitu Mondo Minerals B.V. Branch Finland Oy:n velvoitetarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2014). Koskikalastusluvan lunastaneista kalasti yhteensä 266 kalastajaa. Heistä pääosa eli 262 kalasti Jormasjoella. Tuhkajoella luvan lunastaneista kalasti 41. Taulukko 15 Kalastajamäärä Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2013. Kolmisoppi Jormasjärvi Tuhkajoki Jormasjoki 2 62 41 262 Copyright Pöyry Finland Oy

22 Järvikalastajilla oli kalastajaa kohden keskimäärin 28 kalastuspäivää vuoden aikana. Yhteensä kalastuspäiviä/kalastuskertoja kertyi vuoden aikana noin 1800. Kalastus keskittyi kesään kesä-elokuulle, johon ajoittui 67 % kalastuspäivistä (kuva 7). Avovesikaudelle kalastuspäivistä ajoittui noin 80 %. Talviverkkokalastusta harjoitti 29 % verkkokalastajista. Harvoilla verkoilla kalastettiin keskimäärin 51, muikkuverkoilla 5 ja katiskoilla 42 päivää (taulukko 16). Erilaisilla vavoilla kalastettiin Jormasjärvellä keskimäärin 8-16 kertaa kesän aikana. Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 2-5 ja perhovavoilla 3-9 kertaa kesän aikana (taulukko 16). Koskikalastajista mobiililuvan lunastaneilla kalastus oli selvästi pienimuotoisempaa kuin perinteisen kalastusluvan lunastaneilla. Yhteensä kalastuskertoja kertyi vuoden aikana noin 1840. Kalastus keskittyi kesä-heinäkuulle, johon ajoittui 70 % kalastuskerroista (kuva 7). 40 % 35 30 25 20 15 Järvikalastajat Koskikalastajat 10 5 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 7 Kalastuspäivien/kalastuskertojen jakautuminen (%) eri kuukausille (I- XII) Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2013. Taulukko 16 Keskimääräinen pyyntiaika (pyyntipäiviä/kalastuskertoja) Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2013. Harvat Muikku- Katiskat Heitto- Perho- Vetoverkot verkot vavat vavat uistelu Järvikalastajat 51 5 42 8-16 Koskikalastajat, lupakuitit - - - 4,8 8,5 - Koskikalastajat, mobiililuvat - - - 1,5 2,6-5.3 Pyydykset ja saalis Jormasjärvellä oli v. 2013 käytössä noin 280 harvaa verkkoa ja 20 muikkuverkkoa (taulukko 17). Harvoista verkoista yhden ammattikalastajan käytössä oli 120 kpl. Verkoista pääosa oli solmuväliltään 45-55 mm. Katiskoja oli käytössä reilut 40 kpl ja isorysiä yhdellä osin ammattimaisesti kalastavalla 3 kpl. Vetouistelua harjoitettiin noin 40 veneellä. Suosituimpia kalastusmuotoja olivat verkkokalastus ja vetouistelu, joita harjoitti noin 60 % kalastajista (liite 10). Katiskapyyntiä harjoitti vajaa puolet kalastajista. Copyright Pöyry Finland Oy

Kolmisopella kalastus oli pienimuotoista katiskapyyntiä. Kahdella kalastajalla oli käytössä yhteensä 3 katiskaa. Koskikalastajilla oli käytössä yhteensä noin 300 vapaa, jotka olivat puoleksi heitto- ja puoleksi perhovapoja (taulukko 17). Samoja vapoja käytettiin sekä Tuhkaettä Jormasjoella. 23 Taulukko 17 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2013. Pyydys Järvikalastajat Koskikalastajat Muikkuverkot 19 - Verkot # 35-80 mm* 284 - Katiskat 44 - Isorysät 3 - Heittovavat 27 146 Perhovavat - 155 Vetouistelu: veneet 38 - vavat 76 - Mato-onget 37 - Pilkkionget 33 12 * ammattikalastajan osuus 120 kpl Kolmisopella kokonaissaalis oli v. 2013 noin 60, joka oli pääosin haukea ja ahventa (taulukko 18). Niiden lisäksi saatiin vähän madetta ja särkeä. Kalastajakohtainen saalis oli 31. Jormasjärvellä kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli 3,1 t, josta kuhaa oli 42 %, haukea 26 % ja ahventa 22 % (taulukko 18, kuva 8). Siian osuus kokonaissaalista oli pieni eli vain 4 %. Jormasjärven muikkukanta on ollut heikko jo useita vuosia. Muikkua saatiin v. 2013 vain reilut 20. Näiden lisäksi saatiin saaliiksi vähän kirjolohta, lahnaa ja särkeä. Kotitarvekalastajien kalastajakohtainen saalis oli Jormasjärvellä 52. Jormasjärvellä harjoitti osin ammattimaista kuhan kalastusta 2 kalastajaa, toinen 3 isorysällä ja toinen 120 verkolla. Heidän kuhasaalis, 1235, oli lähes yhtä paljon kuin kotitarvekalastajien yhteissaalis (taulukko 18). Ammattikalastajien saalis mukaan lukien Jormasjärven kokonaissaalis oli 4,5 t. Koskikalastuksen kokonaissaalis oli noin 900, josta 60 % oli pyyntikokoisena istutettua kirjolohta ja 16 % haukea (taulukko 18). Kirjolohen pyynnin ohessa saatiin merkittävästi taimenta, harjusta ja ahventa, joiden kunkin osuus oli 7-8 % kokonaissaaliista. Koskikalastus painottui Jormasjoelle, josta pääosa saaliista saatiin. Kalastus Tuhkajoella oli hyvin pienimuotoista; saalis sieltä oli vajaa 30. Ainakin osa harjus- ja taimensaaliista on jokien omaa luontaista kantaa. Jormaskylän osakaskunnan tietojen mukaan jokialueille istutettiin v. 2013 pyyntikokoista kirjolohta 741 ja taimenta 150. Jormasjoella on varsin kova kalastuspaine, joten kirjolohen takaisinsaanti oli hyvä eli laskennallisesti 73 %. Taimenella laskennallinen takaisinsaanti oli heikompi eli 42 %. On todennäköistä, että jonkin verran taimenia ja myös kirjolohia vaeltaa alas Nuasjärveen, josta niitä myös saadaan saaliiksi. Copyright Pöyry Finland Oy

24 Taulukko 18 Kokonaissaalis () Jormaskyllän osakaskunnan alueella v. 2013. Kalalaji Kotitarvekalastajat Ammatti- Koskikalastajat Kaikki Kolmi- Jormas- Yhteensä kalastajat Tuhka- Jormas- Yhteensä yht. soppi järvi % joki joki % Taimen - - 0 0,0-3 60 63 7,2 63 Kirjolohi - 20 20 0,6-12 510 522 59,9 542 Siika - 121 121 3,8 10 - - 0 0,0 131 Muikku - 24 24 0,8 - - - 0 0,0 24 Harjus - - 0 0,0-1 61 62 7,1 62 Hauki 27 778 805 25,5 99 9 132 141 16,2 1045 Ahven 23 665 688 21,8-2 69 71 8,2 759 Kuha - 1316 1316 41,7 1235 - - 0 0,0 2551 Made 4 129 133 4,2 100 - - 0 0,0 233 Lahna - 11 11 0,3 - - - 0 0,0 11 Särki 8 32 40 1,3 - - 12 12 1,4 52 Yhteensä 62 3096 3158 100,0 1444 27 844 871 100,0 5473 /kalastaja 31 52 51-722 0,7 3,2 3,3 - - Särki 1% Muut 1% Made 4% Kuha 42% Siika 4% Ahven 22% Muikku 1% Hauki 26% Siika Muikku Hauki Ahven Kuha Made Särki Muut Kuva 8 Kokonaissaaliin lajijakauma (%) Jormasjärvellä v. 2013. Copyright Pöyry Finland Oy

Kotitarvekalastajien määrä ja kokonaissaalis oli v. 2013 Jormasjärvellä ja Jormasjoella lähes sama kuin v. 2008 (taulukko 19). Ammattimaista kalastusta ei harjoitettu v. 2008. Tuhkajoella kalastus oli v. 2013 vähäisempää kuin v. 2008. Tuhkajoen kalastukseen vaikuttaa osaltaan se, että minkä verran siihen istutetaan kirjolohta. Kolmisopella kalastus oli pienimuotoista katiskapyyntiä sekä v. 2008 että v. 2013. 25 Taulukko 19 Kotitarve- ja virkistyskalastajien määrä ja kokonaissaalis () Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2008 (Pöyry Environment Oy 2009) ja 2013. Kolmisoppi Jormasjärvi Tuhkajoki Jormasjoki 2008 2013 2008 2013 2008 2013 2008 2013 Kalastajia 2 2 60 62 52 41 269 262 Taimen - - 3-16 3 22 60 Kirjolohi - - 7 20 63 12 618 510 Siika - - 98 121 - - 3 - Muikku - - 33 24 - - - - Harjus - - - - - 1 42 61 Hauki 29 27 1080 778 46 9 108 132 Ahven 34 23 384 665 6 2 40 69 Kuha - - 1147 1316 - - 26 - Made 28 4 272 129 - - 9 - Lahna - - 4 11 - - - - Särki 14 8 129 32 - - 8 12 Yhteensä 105 62 3157 3096 131 27 876 844 5.4 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Jormasjärvellä ja Tuhkajoella 7-8 % ja Jormasjoella 27 % kalastajista arvioi, että mitään erityisiä kalastushaittoja ei ole (taulukko 20). Jormasjärvellä merkittävimmiksi kalastushaitoiksi mainittiin Talvivaaran kuormitus ja pyydysten likaantuminen, joita kommentoi 50-79 % vastaajista. Muina merkittävinä haittoina mainittiin veden heiko laatu, metsäojitusten kuormitus ja heikko saalis, joita kommentoi noin kolmannes. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Lisäksi useissa vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin kalojen vähyyttä perinteisillä syvännepaikoilla (kalat kadonneet perinteisiltä pyyntipaikoilta/syvänteet tyhjiä/varsinkin isot kalat tulleet matalampaan). Useissa kommenteissa tuotiin esille myös pelko Talvivaaran kuormituksen terveys- ym. vaikutuksista. Tuhka- ja Jormasjoella merkittävimmiksi kalastushaitoiksi mainittiin heikko saalis, Talvivaaran kuormitus ja ajoittain pieni virtaama, joita kommentoi reilu neljännes-vajaa kaksi kolmannesta kalastajista (taulukko 20). Kalojen makuvirheet eivät olleet merkittävä ongelma joillakaan, sillä niitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Kalastusta haittaavina tekijöinä tai muina kommenttiaiheina mainittiin Jormasjoella lisäksi mm. seuraavat: Talvivaaran kuormitus (useita komm.), Tuhkajoen niska menetetty padon vuoksi, rantojen roskaisuus, lisää istutuksia ja valvontaa, kalastuskausi voisi olla pidempi eli toukokuusta lokakuun loppuun, kaloja voisi istuttaa useammin pienemmissä erissä, runsaasti eri-ikäistä harjusta ja myös kesänvanhaa, olisi tehtävä rannalle kuljettavia ja merkittyjä polkuja. Copyright Pöyry Finland Oy

26 Taulukko 20 Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2013. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n = kommentteja esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Jormasjärvi Tuhkajoki Jormasjoki n 38 14 105 Kalastushaittoja ei ole 8 7 27 Veden heikko laatu 34 21 14 Pyydysten likaantuminen 50 - - Kalastuslupien kalleus - - 7 Kalojen makuvirheet 5-6 Pieni virtaama ajoittain - 29 27 Särkikalojen runsaus 5-4 Metsäojitusten kuormitus 34 14 9 Talvivaaran kuormitus 79 36 31 Heikko saalis 29 64 33 Vesikasvien runsaus - 21 25 Vesistön liettyminen 18 14 10 Rantapusikot - - 10 5.5 Rapuhavainnot Rapurutto tuhosi Jormasjoen ja Jormasjärven rapukannan v. 2009-2011. Tiedustelun yhteydessä yksi kalastaja ilmoitti saaneensa yhden ravun (5 cm) katiskasta. Toisen mukaan järvessä on edelleen satunnaisesti rapuja, myös täysimittaisia. 6 KALOJEN METALLIPITOISUUS Kalojen metallipitoisuuksia tutkittiin Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laakaja Kiltuanjärvestä kesällä 2013 pyydetyistä näytteistä. Määritykset tehtiin kullakin järvellä 10 ahvenesta. Kalojen metallipitoisuuksien perustaso on määritetty ennen kaivostoiminnan alkamista vuonna 2008 ja määritykset on toistettu v. 2010 ja 2012. Kalojen kylkilihaksesta määritettiin Hg-, As-, Ba-, Cd-, Co-, Cu-, Ni-, Pb-, Zn- ja U-pitoisuus. Näytekohtaiset tiedot ja määritykset on esitetty liitteessä 11. Kalojen metallipitoisuudet olivat vuonna 2013 pääosin pieniä ollen yleisesti samaa tasoa kaikilla järvillä (taulukko 21). Kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat useissa näytteissä alle määritysrajan, ja keskimääräiset pitoisuudet olivat selvästi alle elintarvikkeeksi käytetyn kalan lihakselle sallittujen enimmäispitoisuuksien (EU-asetus 1881/2006). Kolmisopella ja Kiltuanjärvellä ahventen keskimääräinen elohopeapitoisuus ylitti vuonna 2013 ahvenelle sallitun enimmäispitoisuuden. Uraanipitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Vuoden 2013 tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin vuosina 2008, 2010 ja 2012, eikä tuloksissa ole havaittavissa kaivostoiminnan vaikutusta kalojen metallipitoisuuksiin (taulukko 21). Kadmium- ja lyijypitoisuudet ovat olleet kaikkina vuosina selvästi alle elintarvikkeeksi käytetyn kalan lihakselle sallittujen enimmäispitoisuuksien. Kalojen elohopeapitoisuus on ylittänyt vähän kalan lihakselle sallitun enimmäispitoisuuden Kolmisopella v. 2008 ja 2013, Kivijärvellä v. 2012 ja Kiltuanjärvellä v. 2013. Vuoden 2013 tarkkailutulokset vastasivat pääosin Eviran tutkimien kalanäytteiden pitoisuuksia (http://www.rktl.fi/kala/kalavesien_tila/talvivaaran_kalanaytteet/). Eviran tammi-maaliskuun näytteissä särkien kadmiumpitoisuus kuitenkin ylitti Copyright Pöyry Finland Oy

elintarvikkeeksi käytetyn kalan lihakselle sallitun enimmäispitoisuuden Kolmisopella ja Jormasjärvellä. Kadmiumpitoisuudet laskivat kesään mennessä. Kolmisopella kahden touko-kesäkuussa pyydetyn särjen kadmiumpitoisuus kuitenkin ylitti edelleen sallitun käyttörajoituspitoisuuden. Määritettyjen särkien (9 kpl) keskimääräinen kadmiumpitoisuus oli touko-kesäkuussa alle käyttörajoituspitoisuuden. 27 Taulukko 21 Hauen ja ahvenen lihaksen keskimääräinen metallipitoisuus (mg/ tuorepainoa) Talvivaaran lähialueen järvillä v. 2008 2013 sekä EU:n hyväksymät enimmäispitoisuudet kalalle (asetus 1881/2006). g = keskipaino. Keskiarvon laskennassa määritysrajaa pienemmät arvot huomioitu määritysrajana. Alue Kalalaji g Hg As Ba Cd Co Cu Ni Pb Zn U Kalliojärvi 2008 Hauki 816 0,84 0,03 0,14 <0,01 <0,02 0,09 <0,02 <0,01 5,4-2010 Hauki 832 0,67 0,03 0,36 <0,01 <0,02 0,11 <0,02 <0,01 6,5-2012 Hauki 330 0,82 0,018 <0,2 <0,005 <0,01 0,09 <0,01 <0,01 4,9-2013 Ahven 79 0,28 0,009 0,038 0,003 0,005 0,14 0,025 0,005 4,2 <0,001 Kolmisoppi 2008 Hauki 1727 1,02 0,07 0,13 <0,01 <0,02 0,10 <0,02 <0,01 6,4-2010 Hauki 997 0,74 0,07 0,2 <0,01 <0,02 0,13 <0,02 <0,01 6,5-2013 Ahven 130 0,57 0,027 0,034 0,007 0,004 0,13 0,034 0,004 3,2 <0,001 Jormasjärvi 2008 Hauki 983 0,66 0,05 0,09 <0,01 <0,02 0,13 <0,02 <0,01 6,2-2010 Hauki 1818 0,58 0,06 0,3 <0,01 <0,02 0,11 <0,02 <0,01 4,2-2012 Hauki 1020 0,75 0,048 <0,2 0,011 <0,01 0,14 <0,01 <0,01 6,5-2012 Ahven 190 0,34 0,018 <0,2 0,005 <0,01 0,17 <0,01 <0,01 4,0-2013 Ahven 106 0,42 0,038 0,042 0,006 0,004 0,15 <0,02 0,005 4,1 <0,001 Kivijärvi 2008 Hauki 598 0,61 0,04 0,1 <0,01 <0,02 0,13 <0,02 <0,01 5,4-2010 Hauki 1516 0,62 0,04 0,22 <0,01 <0,02 0,08 <0,02 <0,01 5,0-2012 Ahven 183 0,63 <0,01 <0,2 <0,005 <0,01 0,13 <0,01 <0,01 3,3-2013 Ahven 110 0,48 0,008 0,035 0,002 0,004 0,14 0,053 0,004 3,2 <0,001 Laakajärvi 2012 Ahven 125 0,42 0,023 <0,2 <0,005 <0,01 0,14 0,013 <0,01 3,5-2013 Ahven 130 0,48 0,049 0,046 0,002 <0,004 0,13 0,030 0,004 3,5 <0,001 Kiltuanjärvi 2013 Ahven 102 0,61 0,034 0,088 0,002 <0,004 0,12 0,023 0,012 3,7 <0,001 EU-asetus Hauki 1,0 - - 0,05 - - - 0,3 - - muu kala 0,5 - - 0,05 - - - 0,3 - - 7 YHTEENVETO KALATALOUSTARKKAILUSTA Jormasjärven kalastuskirjanpidon verkkokalastus on keskittynyt talveen ja tärkeimmät saalislajit ovat olleet kuha ja hauki. Näiden lisäksi on saatu merkittävästi siikaa ja madetta. Harvoilla verkoilla (# 50-60 mm) saadun kuhan yksikkösaalis on ollut kohtalainen-hyvä ja yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Hauen, siian ja mateen yksikkösaaliit ovat olleet pieniä koko tarkkailujakson ajan. Käytettyjen verkkojen solmuväli on ollut niin harva, että niillä on saatu ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. Vetouistelulla on saatu kuhaa ja haukea hyvin koko tarkkailujakson ajan. Sähkökoekalastusten mukaan Kallio- ja Lumijoen kalasto oli niukka. Saaliiksi saatiin pienin tiheyksin ahventa ja särkeä sekä satunnaisesti haukea ja madetta. Copyright Pöyry Finland Oy

Kallio- ja Lumijoen kalasto on ollut niukka myös aiemmin tehdyissä sähkökoekalastuksissa. Tuhkajoen kolmelta alimmalta kohteelta saatiin taimenta. Taimentiheydet olivat pääosin pieniä, yhdellä kohteella kuitenkin kohtalaisia. Taimentiheydet olivat Tuhkajoella v. 2013 samaa tasoa kuin v. 2010, jolloin kalastettiin samat alueet. Taimen on Tuhkajoella luonnonkantaa. Taimenen lisäksi Tuhkajoelta saatiin pienin tiheyksin haukea sekä särkeä ja muutamilta kohteilta runsaasti kesänvanhaa ahventa. Verkkokoekalastusten yksikkösaaliit olivat Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä pieniä. Suurimmat yksikkösaaliit olivat Kolmisopella ja Kivijärvellä. Isommilla järvillä, Jormas-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä, keskimääräistä yksikkösaalista alensi pyynti selkävesillä ja pieniä järviä syvemmillä alueilla, joissa kalaa on luontaisesti vähän. Valtalajeja olivat ahven ja särki ja Laaka- sekä Kiltuanjärvellä lisäksi kuha. Kalastustiedustelun mukaan Kolmisopella kalasti v. 2013 vain 2 kalastajaa katiskoilla ja saaliiksi saatiin vähän haukea, ahventa, madetta ja särkeä. Jormasjärvellä kalasti 62 kalastajaa ja Tuhka- sekä Jormasjoella 262 vapakalastajaa. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis Jormasjärvellä oli 3,1 t, joka oli pääasiassa kuhaa, haukea ja ahventa. Sen lisäksi kaksi ammattikalastajaa sai Jormasjärveltä kuhaa 1,2 t. Tuhka- ja Jormasjoen kalastus keskittyi pyyntikokoisena istutetun kirjolohen ja taimenen kalastukseen. Niiden ohella saatiin merkittävästi harjusta, haukea ja ahventa. Ahvenen metallipitoisuudet Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvessä olivat vuonna 2013 pääosin pieniä ollen yleisesti samaa tasoa kaikilla järvillä. Kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat useissa näytteissä alle määritysrajan, ja keskimääräiset pitoisuudet olivat selvästi alle elintarvikkeeksi käytetyn kalan lihakselle sallittujen enimmäispitoisuuksien. Kolmisopella ja Kiltuanjärvellä ahventen keskimääräinen elohopeapitoisuus ylitti vuonna 2013 ahvenelle sallitun enimmäispitoisuuden. Uraanipitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Vuoden 2013 tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin aiempina vuosina. Kalataloustarkkailutulosten perusteella kaivoksen jätevesillä ei ole ollut kovin suuria vaikutuksia lähialueen jokien ja järvien kalastoon. Kallio- ja Tuhkajoen kalastossa vaikutuksia ei ole havaittavissa. Lumijoen alin koeala, joka on ollut kalkituskohde, oli kuitenkin v. 2013 kalaton. Kalliojärvellä verkkojen yksikkösaalis on laskenut, mikä viittaa kalojen karkottumiseen. Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi- ja Laakajärvellä v. 2013 tulokset eivät viittaa kalaston merkittävään muutokseen. Kolmisopella verkkokoekalastustulokset viittaavat särkikannan heikentymiseen. Vastaavaa ilmiötä ei kuitenkaan ole nähtävissä kalastuskirjanpitotuloksissa. Kalastus Kolmisopella on lähes loppunut ranta-asutuksen häviämisen myötä. Jormasjärvellä useiden kalastajien mukaan kala on siirtynyt syvänteistä matalammille alueille. 28 8 VIITTEET Lapin Vesitutkimus Oy 2005. Selvitys Talvivaaran lähialueen vesistöjen kalastosta ja kalastuksesta. Lapin Vesitutkimus Oy 2006. Talvivaaran lähialueen vesistöjen kalasto. Kesän 2005 sähkökoekalastusten tulokset. Copyright Pöyry Finland Oy